Huhta
Greatest Leader
6 RsRakh on iso satsaus Eestiltä ja iso lisä niiden tykistö komponenttiin.
Varsinkin maan koko huomioiden. Sietäisivät tosin saada nykyistä enemmän FMF-rahoja tuohon hankintaan monen muun ohella.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
6 RsRakh on iso satsaus Eestiltä ja iso lisä niiden tykistö komponenttiin.
Arvaisin että meillä on enemmän laukauksia per raketinheitin kun oli silloin laukauksia per raketinheitin
Niinpä. Nyt tilanne on heikompi kuin talvisodan alla. Montakos laukausta olikaan silloin per tykki ja montako on nyt per raketinheitin?
Noh noh. Alkaahan niitä olla kasetti per lavetti. Eli sotilas jolla olisi kuitenkin se yksi lipasJa kun tuo raketinheitin on melkein sarjatuliase. Tilanne on nyt melkein sama, kuin sotilas, jolla on rynkky, vakioluoteja ja jopa erikoisluoteja, muttei yhtään lipasta.
Ja kun tuo raketinheitin on melkein sarjatuliase. Tilanne on nyt melkein sama, kuin sotilas, jolla on rynkky, vakioluoteja ja jopa erikoisluoteja, muttei yhtään lipasta.
Äläs nyt. Kun kerran otetaan talvisota puheeksi, niin otetaan se vanha vitsi samalla;Oletko kenties A. Kaikkonen tai joku muu poliitikko? Terminologiasi kuulostaa siltä.
Äläs nyt. Kun kerran otetaan talvisota puheeksi, niin otetaan se vanha vitsi samalla;
VIimeiset neuvottelut Moskovassa enen sodan syttymistä.
- Stalin: Jos ette nyt suostu, niin lähetämme ei puoli miljoonaa vaan miljoona sotilasta teidän kimppuunne!
- Pasikivi (valahtaa kalpeaksi): Saanko soittaa Helsinkiin?
- Stalin (myhäilee): Toki, olkaa hyvä. Mitäpä aiotte kertoa heille?
- Paasikivi: Meidän pitää kiireesti jakaa toisetkin viisi patruunaa meidän sotilaille!
Viro on pohjoinen-etelä suunnassa noin 200 kilometriä. ATACMS-tasoisilla raketeilla siis koko maa on yhden raketinheittimen kantaman sisällä.Varsinkin maan koko huomioiden. Sietäisivät tosin saada nykyistä enemmän FMF-rahoja tuohon hankintaan monen muun ohella.
Mitäs minä olenkaan kirjoittanut optimismista? Löytyy erään foorumilaisen allekirjoituksesta.
Entäpä tämä?Vaikuttaa siltä, ettet täysin luota läntisen maailman virtuaalivarastoihin?
NATON viimeisin suuri ilmaoperaatio liittyi Libyan sotaan vuonna 2011. Yhdysvaltalaisen Rand Corporationin tutkimuksen mukaan kuusi eurooppalaista Nato-maata ja Yhdysvallat pudotti Libyaan seitsemän kuukauden aikana yhteensä 7 642 täsmäpommia, joista lähes 4 300 laukaistiin eurooppalaisista koneista.
Kun ryske päättyi, paukut olivat lopussa. Natossa huomattiin karulla tavalla, etteivät liittoutuman varastot riittäneet edes rajatun alueellisen konfliktin tarpeisiin, saati sitten sotimiseen suunnilleen samalla tasolla olevaa vihollista (eli Venäjää) vastaan.
Niinpä Nato päätti perustaa organisaation, joka ryhtyisi kriittisen materiaalin yhteishankintoihin. Näin saataisiin suuremmat varastot halvemmilla hinnoilla. Tarpeen tulleen Nato-maa voisi lainata pommeja toisen maan varastoista.
Samaa periaatetta on Natossa sovellettu myös maa- ja merivoimien asehankintoihin. Kaikille kolmelle puolustushaaralle on perustettu omat yhteistyöjärjestelynsä.
Suomi on ainoana Naton ulkopuolisena maana mukana kaikissa kolmessa.
Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) allekirjoitti maavoimien asehankintoja koskevan asiakirjan eli LBDM:n (Land Battle Decisive Munitions) kesäkuussa 2017 ja ilmavoimien täsmäpommeja koskevan asiakirjan saman vuoden marraskuussa. Se tunnetaan lyhenteellä A2G-PGM (Air-to-Ground – Precision Guided Munitions).
Nykyinen ministeri Antti Kaikkonen (kesk) pani nimensä merivoimien aseita koskevaan MBDM-asiakirjaan (Maritime Battle Decisive Munitions) kesäkuussa 2019.
Aseyhteistyö vie Suomen jälleen askeleen lähemmäs Natoa. Täällä sitä ei kuitenkaan ole juuri noteerattu. Puolustusministeriö lähetti kaikista kolmesta sopimuksesta lakoniset tiedotteet, mutta ainakaan suurimmissa medioissa aihetta ei ole käsitelty.
Entäpä tämä?
Suomi ui lähemmäs Natoa: liittyi vähin äänin kolmeen asehankintaorganisaatioon ainoana sotilasliiton ulkopuolisena maana
Tavoitteena on isot säästöt ja yhteinen aseiden pooli. Toistaiseksi Suomi ei ole lähtenyt mukaan hankintoihin eikä tätä mahdollisuutta aiota käyttää jättimäisessä HX-kaupassa.suomenkuvalehti.fi
Nosto:
Kuka niitä käyttäisi? Pääosa kalustosta on jatkuvasti varastoituna.Wikipediassa lukee Suomen Maavoimien kalustolistalla, että meillä on 113 155 K83:a, joista 78 on käytössä ja loput varastossa. Minkä takia noin huomattavaa osaa tuosta tykistökalustosta pidetään varastossa koipallossa eikä käytössä?
AEMI:n osalta selitykseksi riittää että tykit eivät ole osana vähintään rykmentin (?) suuruista kokoonpanoa. Vaikkapa erillisten patteristojen tykkejä ei siis listata.AEMI 2021 ja sitä aiemmatkin kertovat koko vedettävän 155mm kaluston kokonaislukumääräksi 132, tokkopa niitä K83:a mistään rantapyssyn luolissa enää piilosta löytyy... Toki, mikä ettei, mikäs olisi sen mukavampaa
Kas vain, tuota en tiennytkään. Ehkäpä se lukeekin siellä jossain, ei vaan ole osunut silmään.AEMI:n osalta selitykseksi riittää että tykit eivät ole osana vähintään rykmentin (?) suuruista kokoonpanoa. Vaikkapa erillisten patteristojen tykkejä ei siis listata.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla perustelut jos kymmenittäin 155mm kanuunoita olisi tosiaan poistettu. Noidenhan pitäisi olla juuri sitä kalustoa joka on ja pysyy vaikka muu tykistö haihtuu ympäriltä.
Mun juttujen todenpitävyys kannattaa joka tapauksessa varmistaa.Kas vain, tuota en tiennytkään. Ehkäpä se lukeekin siellä jossain, ei vaan ole osunut silmään.
Vaikuttaa siltä, ettet täysin luota läntisen maailman virtuaalivarastoihin?
Uskoisin, että nykypäivänä on päästy hankkeissa eroon kommentista, jonka joskus sain kysyttyäni miten on otettu huomioon varaosat, vaihtolaitteet sekä koulutusvälineet ja simulaattorit? "Luutnantti on nyt hiljaa, ostetaan nyt nämä X ja mietitään niitä sitten".En.
Puolustusvoimien osalta en ole vielä saanut täyttä selvyyttä asiasta. Paljon on amerikkalaista hankittu, ja nytkin hankitaan F-35. Toisaalta monia viimeaikaisia hankintoja on suunnattu Naton ulkopuolelle. Gabriel, TP47, K9, vastatykistötutkat...
Ehkäpä puolustusvoimatkin ostaa sitä mikä tarjoaa eniten vastinetta rahalle eikä niin pohdi kriisiajan toimitusten mahdollisuutta?
Näin on ETYJ:ssä aikanaan sovittu:Wikipediassa lukee Suomen Maavoimien kalustolistalla, että meillä on 113 155 K83:a, joista 78 on käytössä ja loput varastossa. Minkä takia noin huomattavaa osaa tuosta tykistökalustosta pidetään varastossa koipallossa eikä käytössä?
Näin on ETYJ:ssä sovittu aikanaan:(9)
Soppari sallii erilaiset kikkailut, joilla Suomikin perusteli suuria ristiriitoja ilmoittamissaan tykkien määrissä. Silloin sai Pääesikunta kuitenkin pyyhkeitä; erityisen jyrkkiä näkemyksiä esitti ETYJ-asioissa profiloitunut Ilkka Kanerva julkisestikin. Kulissien takana ehkä vielä jyrkempiä. Arvattavasti tästä johtuen on nyt ilmoitettu esimerkiksi maahan saapuvien K9:en määrä heti kun ne on laiturille saatu, vaikka tykit on ensin Millogilla suometettavina ennen käyttöönottoa. Siten ei kyse liene mistään kikkailuista, vaan jostain tiedonkulun virheestä MAAVEn ja ETYJ-ilmoitukset laativan PE:n välillä.AEMI:n osalta selitykseksi riittää että tykit eivät ole osana vähintään rykmentin (?) suuruista kokoonpanoa. Vaikkapa erillisten patteristojen tykkejä ei siis listata.
Tämä on siis syy, miksi en usko kymmenien uudehkojen tykkien poistuneen käytöstämme. Sehän olisi iso uutinen. Asia on kyllä huomattu muuallakin, kun täällä MpNetissä: Wikipedian "varastoitujen" tykkien määrä on samansuuruinen kun ero valmistettujen ja ilmoitettujen 155K tykkien lukumäärien ero.Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla perustelut jos kymmenittäin 155mm kanuunoita olisi tosiaan poistettu. Noidenhan pitäisi olla juuri sitä kalustoa joka on ja pysyy vaikka muu tykistö haihtuu ympäriltä.