Toisaalta tässä tapauksessa sitten kuitenkaan en D-30:n tekohenhittämistä lähtisi tekemään vaan 122 PSH 74:n, jolle tekisin kunnon peruskorjaukset, päivitykset ja ampumatarvikehankinnan, koska D-30:n renkaille laitrttu versio ei olisi taktisen liikkuvuutensa puolesta läheskään yhtä hyvä ratkaisu. Ja 122 PSH 74 on kuitenkin myös kohtalaisen hyvin suojattu. Ja sille löytyy jo koulutettua varusmiestä.Niin. Tosin optio ei ole rajaton ja onhan foorumilla pyöritelty myös sitä kysymystä, koostuuko tykistö tulevaisuudessa vain vedettävistä kotimaisista 155 mm tykeistä, raskaista raketinheittimistä ja Moukareista.
Hieman yllättäenhän foorumilla on esitetty ampumatarvikkeiden lisähankintoja 122 mm kalustolle. Ilmeisesti tässä olisi mahdollisuus uusiokäyttää vanhoja kranaatteja ja alentaa näin kustannuksia. Joskin on myös mainittu, että panos olisi kallein osa laukausyhdistelmää, mikä taas saa esityksen näyttämään hieman epätaloudelliselta ja vähemmän ilmeiseltä ratkaisulta.
Jos 122 mm ampumatarvikkeille taiotaan paljonkin lisää elinikää, niin periaatteessa ei ole ehkä täysin absurdia pohtia tykin asentamista ajoneuvoalustalle. Maailmalla tuota on ainakin yritetty Laosissa, Egyptissä ja Kuubassa.
169 vedettävää kotimaista 155mm-tykkiä, 96 K9, 29 raskasta raketonheitintä ja 74 122PSH 74:ää olisi jo aikamoinen tykistökokoonpano, kun ottaa huomioon, että uusiin paikallisiin joukkoihin ei kuulu joukkotyyppejä, joilla on orgaaninen tykistö, vaan tykistö jatkossa on jyvitetty sekä operatiivisille joukoille että ylijohdolle.