Tykistö

Ei kai niitä poistettuja Intiaan myyty, sinne tehtiin vissiin ihan oma sarja? FH77:stahan oli siis kahta mallia, kotimaahan A ja vientiin Nato-yhteensopiva B. Viimeksimainittuja lunastettiin jonkun verran myös Ruotsin armeijalle ja Arsserit on tehty niiden ympärille. Tehokas mutta epäyhteensopiva A-malli lie poistettu kokonaan?
Ruotsi joutui tosiaan ottamaan Boforsin lahjontaskandaalin takia Intialta lunastamatta jääneen 48kpl option, jotka käytettiin Archereihin. A-sarjasta luovuttiin vuosituhannen vaihteessa, en tiedä saatiinko niitä myytyä minnekään mutta ainakin yritettiin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ruotsi joutui tosiaan ottamaan Boforsin lahjontaskandaalin takia Intialta lunastamatta jääneen 48kpl option, jotka käytettiin Archereihin. A-sarjasta luovuttiin vuosituhannen vaihteessa, en tiedä saatiinko niitä myytyä minnekään mutta ainakin yritettiin.
Mähän oon sen täällä kertonu! Forumin hakutoiminnon hyödyntäminen saattaisi auttaa monessa visaisessa pulmassa. Tähän tapaan siis reilut pari vuotta sitten:

Hyvä kysymys eli mihin ne joutui? Bofors toimitti Ruotsin puolustusvoimille mallia FH 77A 220 kpl. Kun päättivät 1998 lopettaa maavoimansa, menivät nämä myyntiin yhdessä kaiken muun lkp-varauskaluston kanssa. Brittiläinen asekauppias sitten osti ne kaikki. Ehkä kauppa tehtiin kiireessä tai jostain muusta syystä jäi lukematta sopparin ehto: ostajan asiana on hankkia vientilupa ennenkuin ne saa viedä pois maasta. Vientilupa normitapaan silloin ja nytkin edellytti ns. loppukäyttäjätodistusta, jota ei ollu esittää. Ehkä sitä loppukäyttäjää ei vielä ollu tai oli senlaatuinen ettei voinu paljastaa. Kalusto seisoi vuosituhannen vaihteessa muutaman vuoden pellolla Tukholman eteläpuolella ja meni sitten romuksi. Yritin löytää kuvaa mutta eipä sattunu haaviin. Ei se aikanaan mikään salaisuus ollu.

Miksei ostettu nykytyyliin meille? Boforsin tykillä oli sama vika kun K83:lla. Se ei käyttäny NATO-panoksia ja oli jo tehty päätös, ettei PV hanki enää tällaista kalustoa. Meillä Patria samaan aikaan muutti niitä 155 K83:ia NATO-yhteensopivaksi malliksi K83-97. Toisaalta oli myös käynnissä silloinen panssarihaupitsin hankintaprojekti sekä vielä K98:n eka sarjakin jo tilattu. Tämä siis ottamatta kantaa Boforsin tykin hyvyyteen/huonouteen
 
Miksei ostettu nykytyyliin meille? Boforsin tykillä oli sama vika kun K83:lla. Se ei käyttäny NATO-panoksia ja oli jo tehty päätös, ettei PV hanki enää tällaista kalustoa. Meillä Patria samaan aikaan muutti niitä 155 K83:ia NATO-yhteensopivaksi malliksi K83-97. Toisaalta oli myös käynnissä silloinen panssarihaupitsin hankintaprojekti sekä vielä K98:n eka sarjakin jo tilattu. Tämä siis ottamatta kantaa Boforsin tykin hyvyyteen/huonouteen

Nimen omaan panoksia? Kai tuohon kävi samat kranaatit? Tuossa FH77A:ssa oli kätevä toi kartussi, muovia pl. pohja, joka mahdollisti todella nopean automaattilataamisen. Ennen kuin joku rupeaa puhumaan irtopanoslakauksen eduista kartussilaukaukseen verrattuna, niin kyllähän ne irtopanoslaukauksetkin pitää suojata hermeettisesti säältä eli toi ruotsalaisten ajatus oli siinä mielessä täysin validi; molempien systeemien hyvät puolet yhdistetty.
 
Uusi tykkimies ilmoittautuu foorumille! Paljon mielenkiintoista asiaa, mutta kertokaapas viisaammat minulle, miksi suosikkitykkimallistani 122 H 63:sta ollaan luopumassa? Kantama on tietysti lyhyehkö, joten herää kysymys, että eikö näille wanhemmille tykeille ole kukaan kehittänyt esim. rakettiavusteisia kranaatteja? Ennenhän rakettiavusteisilla kranaateilla oli paha tarkkuusongelma, mutta nykyiset ohjautuvat sytyttimet korjannevat tämän.
Noihin kyllä kehitettiin reilut 20 km kantamalla ollut perävirtausyksiköllä varustettu kranaatti ("lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman ampumatarvike", jolla projekti muistaakseni ex-foorumilaisen @veeteetee mukaan kulki), mutta sen hankintarahoitus jäi poliittiseen leikkuriin.

Kranaatin piirustukset ovat Patrialla ja sen valmistaminen olisi täysin mahdollista, jos tahtoa löytyisi.

Itse mittavien ampumatarvikevarastojen ongelmana ovat panokset, jotka vanhenevat kranaatteja nopeammin. Tosin kuten @Mikfin70 sanoi, panoksia ladataan yhä, ja @veeteetee kirjan kertomana vanhan kranaatin vanhentuneen trotyylin korvaaminen uudella vanhaan metallikuoreen ei ole mikään amerikantemppu, koska sitä tehtiin ainakin 152 mm kranaatteihin Vammaskoskella.

Nimen omaan panoksia? Kai tuohon kävi samat kranaatit? Tuossa FH77A:ssa oli kätevä toi kartussi, muovia pl. pohja, joka mahdollisti todella nopean automaattilataamisen. Ennen kuin joku rupeaa puhumaan irtopanoslakauksen eduista kartussilaukaukseen verrattuna, niin kyllähän ne irtopanoslaukauksetkin pitää suojata hermeettisesti säältä eli toi ruotsalaisten ajatus oli siinä mielessä täysin validi; molempien systeemien hyvät puolet yhdistetty.
Niin, PV:n tahtotila on ollut, että tykkikalusto toimisi kullakin kaliiperilla samalla panosjärjestelmällä. Tällä hetkellähän (olettaen että 130 K 54 on poistunut SA-varauksistakin) meillä on 122 H 63 ja 122 PSH 74 omalla panosjärjestelmällään (tosin PSH:ssa taitaa olla teräshylsyt teknisistä syistä), 130 53 TK omalla panosjärjestelmällään (Tampellan irtopanoslaukaus), 152 K 89 omalla panosjärjestelmällään (kartussilaukaus metallihylsyssä) ja 155 K 83-97, 155 K 98 ja PSH K9 omallaan (NATO-irtopanoslaukaus). Helpottaahan se logistiikkaa, kun ampumatarvikkeiden logistiikassa ei tarvitse spesifioida käytettyä panosjärjestelmää erikseen.

Tosin, jälkiviisaana nuo Boforsit olisivat olleet ainakin romuraudan hinnalla ihan hyvä hankinta.
 
Kovaa hypetystä mutta mitään ei kerrota siitä, että ovat taistelukentällä lennokkien armoilla.
Liittoutumaton Suomi on aina ollut valmis uhraamaan nuorten miesten henkiä taistelukentällä. Ei tämä ole mikään uutinen.
 
Kovaa hypetystä mutta mitään ei kerrota siitä, että ovat taistelukentällä lennokkien armoilla.

Suurin uhka lienee venäläisten vastatykistötoimintaan varaamat raketinheitinpatteristot. Ymmärtääkseni juuri tämän takia ryhmitys on nykyään huomattavasti harvempi kuin ennen ja on ruvettu käyttämään erillistä ajoneuvoasemaa. Omana inttiaikana patterin hajaryhmitys oli aika tiheä, ja ajoneuvot lähellä tykkejä.
 
Suurin uhka lienee venäläisten vastatykistötoimintaan varaamat raketinheitinpatteristot. Ymmärtääkseni juuri tämän takia ryhmitys on nykyään huomattavasti harvempi kuin ennen ja on ruvettu käyttämään erillistä ajoneuvoasemaa. Omana inttiaikana patterin hajaryhmitys oli aika tiheä, ja ajoneuvot lähellä tykkejä.
Ja onneksi vanjalla ei liene niitä tuhoojalennokkeja riittämiin.
 
Ja onneksi vanjalla ei liene niitä tuhoojalennokkeja riittämiin.

Kävipähän myös mielessä, että ellei ne tuhoojalennokit ole autonomisia, niin niistä jokainen vaatii omat taajuudet joilla toimia tai jonkin muun ratkaisun. Lisäksi jo D-30:n kantama asettaa rajoja sille, että miten pieni lennokki voi olla koska siinä kuitenkin pitää olla viestilaitteet joilla pitää yhteyttä maa-asemaan. Aseistettuihin lennokkeihin tämä ei välttämättä vaikuta, ne kun on varsin isoja heti alkuunsa, mutta jos niiden pitää huolehtia omasta tiedustelusta niin se haittaa toimintaa.
 
Noihin kyllä kehitettiin reilut 20 km kantamalla ollut perävirtausyksiköllä varustettu kranaatti ("lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman ampumatarvike", jolla projekti muistaakseni ex-foorumilaisen @veeteetee mukaan kulki), mutta sen hankintarahoitus jäi poliittiseen leikkuriin.

Kranaatin piirustukset ovat Patrialla ja sen valmistaminen olisi täysin mahdollista, jos tahtoa löytyisi.

Mielenkiintoista. Saapa nähdä, kaivetaanko piirrustukset vielä arkistosta, kv-tilanne ei näytä ainakaan helpottuvan.

Niin, PV:n tahtotila on ollut, että tykkikalusto toimisi kullakin kaliiperilla samalla panosjärjestelmällä. Tällä hetkellähän (olettaen että 130 K 54 on poistunut SA-varauksistakin) meillä on 122 H 63 ja 122 PSH 74 omalla panosjärjestelmällään (tosin PSH:ssa taitaa olla teräshylsyt teknisistä syistä), 130 53 TK omalla panosjärjestelmällään (Tampellan irtopanoslaukaus), 152 K 89 omalla panosjärjestelmällään (kartussilaukaus metallihylsyssä) ja 155 K 83-97, 155 K 98 ja PSH K9 omallaan (NATO-irtopanoslaukaus). Helpottaahan se logistiikkaa, kun ampumatarvikkeiden logistiikassa ei tarvitse spesifioida käytettyä panosjärjestelm

Panosjärjestelmästä tulikin mieleen, että joillekin tykeille oli sekä venäläinen- että suomalainen panosjärjestelmä: Olikos se niin, että venäläisessä 1. panos meinasi, että täyssarjapanoksesta otettiin yksi panospussi pois ja suomalaisessa, että peruspanoksen lisäksi jätettiin yksi panospussi. En vaan enää muista, että millä tykeillä näitä molempia oli. Tämä aiheutti muistaakseni Tykistökoulun ammunnoissa Pohjankankaalla joskus 2000-luvun vaihteessa pikku issukan, kun laukauksia valmistellessa oli vahingossä käytetty tuota venäläistä systeemiä ja ammuttu näin ollen reilusti pitkäksi jonkun maatalon pihapiirissä olevan navetan kyljestä sisään :D
 
Nimen omaan panoksia? Kai tuohon kävi samat kranaatit? Tuossa FH77A:ssa oli kätevä toi kartussi, muovia pl. pohja, joka mahdollisti todella nopean automaattilataamisen.
Tosin, jälkiviisaana nuo Boforsit olisivat olleet ainakin romuraudan hinnalla ihan hyvä hankinta.
Kun Maavoimat on tehny paljon hyvin edullisia second-hand kauppoja, niin ei oo ihme jos tällainenkin ajatus tulee mieleen. Bofors Fh77 olisi ajomottorilla varustettu eli vastasi liikkuvuudeltaan Patrian K98:n ominaisuuksia. On joskus tuli sellaisella ajeltuakin Ruotsissa. Vedettävän tykin ostohinnalla ei tosin oo samaa merkitystä, kun sotakalustossa yleensä, sillä sodan ajan atarvikkeet maksaa moninkertaisesti uudenkin tykin hinnan. Sveduilla olisi epäilemäättä ollu amitsioonivarastojakin edullisesti saatavissa ainakin joksikin aikaa. Miksi ei sitten ostettu, sillä kyllähän niitä meillekin on tarjottu tai ainakin tietoa myynnistä on ollu?

Ilman Saksan kauppaa tykit oliskin luultavasti päätyny meille. Nyt meillä oli vuosituhannen vaihteessa riittävästi tykkejä. Vanhanaikaisempia tietysti, mutta edelleen käyttökelpoisia Ja juuri tehty kaupat Patrian K98:n ekasta erästä, jonka panosjärjestelmä oli erilainen kuten jo on todettu. Suurin este oli kuitenkin se, että meillä oli kaikki paikat täynnä Saksan kaupassa saapuneita atarvikkeita. Ei siis voinu ajatella että Svedukanuunat olis laitettu odottamaan 152 H55:n atarvikkeiden loppumista reilun 10 v päästä. Ruuti ei valitettavasti ole ihan stabiili varastoitava jolloin niitä on tarkasti eräseurattava ja välillä kunnostettava. Siten lähes ilmaisestakin tavarasta aiheutuu tila- ja ylläpitokustannuksia. Tarkempaa tietoa mulla ei aiheesta ole, mutta monesti ennen näitä NATO-standardeja tykitkin oli suunniteltu tietylle atarvikkeelle optimaaliseksi. Siten samaan kantamaan ei päästä muilla kuulilla tai vanhempia kranaatin kuoria ei saa ampua suurimmilla panoksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kovaa hypetystä mutta mitään ei kerrota siitä, että ovat taistelukentällä lennokkien armoilla.
Voisiko olla niin että meilläkin on tehty jotakin tutkimusta tämän uhkan suhteen, mutta siitä ei toitoteta torvet punaisina? Vaikea on kuvitella että pv ei seuraa lainkaan mitä tapahtuu maailmalla ja aseteknologian kehityksessä.

Elektronisia keinoja on olemassa jo ja suomella on perinteisesti ollut huhujen mukaan vahvaakin osaamista tällä saralla. Sekin on perinteistä että kaikista suorituskyvyistä ei rummuteta palstoilla ja medioissa. Se että näitä on olemassa ei tietysti sano että ongelma on tyystin poistettu, mutta uskon vakaasti että droneen vaikuttamista on tutkittu pitkäänkin. Onhan meillä itsellämmekin ollut droneja jo hyvän aikaa käytössä.
 
Voisiko olla niin että meilläkin on tehty jotakin tutkimusta tämän uhkan suhteen, mutta siitä ei toitoteta torvet punaisina? Vaikea on kuvitella että pv ei seuraa lainkaan mitä tapahtuu maailmalla ja aseteknologian kehityksessä.

Elektronisia keinoja on olemassa jo ja suomella on perinteisesti ollut huhujen mukaan vahvaakin osaamista tällä saralla. Sekin on perinteistä että kaikista suorituskyvyistä ei rummuteta palstoilla ja medioissa. Se että näitä on olemassa ei tietysti sano että ongelma on tyystin poistettu, mutta uskon vakaasti että droneen vaikuttamista on tutkittu pitkäänkin. Onhan meillä itsellämmekin ollut droneja jo hyvän aikaa käytössä.
Nämä meidän dronet ovat eri kaliberia. Ranger joutaisi muutenkin jo museoon.
 
Niin. Tosin optio ei ole rajaton ja onhan foorumilla pyöritelty myös sitä kysymystä, koostuuko tykistö tulevaisuudessa vain vedettävistä kotimaisista 155 mm tykeistä, raskaista raketinheittimistä ja Moukareista.

Hieman yllättäenhän foorumilla on esitetty ampumatarvikkeiden lisähankintoja 122 mm kalustolle. Ilmeisesti tässä olisi mahdollisuus uusiokäyttää vanhoja kranaatteja ja alentaa näin kustannuksia. Joskin on myös mainittu, että panos olisi kallein osa laukausyhdistelmää, mikä taas saa esityksen näyttämään hieman epätaloudelliselta ja vähemmän ilmeiseltä ratkaisulta.

Jos 122 mm ampumatarvikkeille taiotaan paljonkin lisää elinikää, niin periaatteessa ei ole ehkä täysin absurdia pohtia tykin asentamista ajoneuvoalustalle. Maailmalla tuota on ainakin yritetty Laosissa, Egyptissä ja Kuubassa.

Katso liite: 55195

Katso liite: 55196

Katso liite: 55197

Jahas... Ja tuoko on Suomen oikea viiteryhmä, Laos, Kuuba ja Egypti..? Eiköhän nuo ole noilla kehittyvillä mailla pakon sanelemia virityksia kun laatutavaraan ei löydy rahaa...

K9- optio täysimääräisesti ja heti meille. Joskus myöhemmin voidaan kysellä vaikka Archerin hintaa naapurista (kun katsotaan olevan oikea aika D-30- kaluston korvaamiseksi).
 
Jahas... Ja tuoko on Suomen oikea viiteryhmä, Laos, Kuuba ja Egypti..? Eiköhän nuo ole noilla kehittyvillä mailla pakon sanelemia virityksia kun laatutavaraan ei löydy rahaa...

K9- optio täysimääräisesti ja heti meille. Joskus myöhemmin voidaan kysellä vaikka Archerin hintaa naapurista (kun katsotaan olevan oikea aika D-30- kaluston korvaamiseksi).
Eiköhän sieltä jokainen optioon sisältyvä K9 tule, viimevuotinen lisähankinta vois antaa viitettä, että loput hankitaan vuosittain budjetin sallimissa rajoissa. Tuosta Acherista hankinnan siunauksellisuudesta en ihan vakuuttunut ole. Ennemmin K9 option jälkeen edelleen lisää. Rinnakkaisia järjestelmiä ei minusta kannata hankkia, jos ei sitten ole pakko
 
Eiköhän sieltä jokainen optioon sisältyvä K9 tule, viimevuotinen lisähankinta vois antaa viitettä, että loput hankitaan vuosittain budjetin sallimissa rajoissa. Tuosta Acherista hankinnan siunauksellisuudesta en ihan vakuuttunut ole. Ennemmin K9 option jälkeen edelleen lisää. Rinnakkaisia järjestelmiä ei minusta kannata hankkia, jos ei sitten ole pakko
Luulen että tuo maksimi noita on se 96 kpl. Siinä olisi varmasti operatiiviselle tykistölle roimasti tulivoimaa ja liikkuvuutta, unohtamatta ylijohdon tykistöä.
Tela-alustaiset eivät ole kuitenkaan operatiivisesti hyvin liikkuvia ja muutakin tarvitaan. Ehkä vielä vedettäviäkin tulee 155mm väljyydessä hankintaan.
 
Luulen että tuo maksimi noita on se 96 kpl. Siinä olisi varmasti operatiiviselle tykistölle roimasti tulivoimaa ja liikkuvuutta, unohtamatta ylijohdon tykistöä.
Tela-alustaiset eivät ole kuitenkaan operatiivisesti hyvin liikkuvia ja muutakin tarvitaan. Ehkä vielä vedettäviäkin tulee 155mm väljyydessä hankintaan.
Liikkuhan ne telavehkeet lavetilla pidempiä matkoja ihan näppärästi
 
Back
Top