Tykistö

Jahas... Ja tuoko on Suomen oikea viiteryhmä, Laos, Kuuba ja Egypti..? Eiköhän nuo ole noilla kehittyvillä mailla pakon sanelemia virityksia kun laatutavaraan ei löydy rahaa...

K9- optio täysimääräisesti ja heti meille. Joskus myöhemmin voidaan kysellä vaikka Archerin hintaa naapurista (kun katsotaan olevan oikea aika D-30- kaluston korvaamiseksi).
Niin no jos droneja pelätään, niin K9:hän on niille haavoittuvampi kuin D-30 tms. vedettävät. Taktinen liikkuvuus ei auta droneja vastaan paljon mitään.
 
Niin no jos droneja pelätään, niin K9:hän on niille haavoittuvampi kuin D-30 tms. vedettävät. Taktinen liikkuvuus ei auta droneja vastaan paljon mitään.
Mikä sitten suojaa vaikka laajalla alueella asemissa olevan tykkipatteriston näitä droneja/loitering munitioneja vastaan?
 
Mistään mitään tiedä, mutta... Eikö Archerin tieliikkuvuus ole iso etu ylijohdon tykistölle, jolloin niitä voidaan siirtää nopeasti painopistealueelta toiselle (jos vihollisella ei ole ilmaherruutta)? Samoin liikkuvuus heti ammunnan jälkeen parantanee selviämismahdollisuuksia vastatykistötoimintaa vasten.
 
Näin 122 mm kaluston puolustajana jalkaväen näkökulmasta - tulivalmistelu on huomattavasti helpompi tehdä 122 mm tykeillä ja 120 mm ja 81 mm heittimillä kuin 155 mm tykeillä ja 120 mm ja 81 mm heittimillä, koska varmuusetäisyydet ovat 122 mm kalustolla selkeästi 155 mm kalustoa pienemmät - olisiko jostain mahdollista löytää sopuhintaan lisää 2S1:iä (122 PSH 74), jotka olisivat järkevästi hoidettavissa käyttökuntoon ja joissa olisi vielä riittävästi käyttöikää jäljellä?

Jos niihin tekisi tuon aiemmin pohtimani päivityksen ja @Mikfin70 mainitsemat MT-LB:ille pohditut voimansiirron muutokset (automaattivaihteisto), ne olisivat ihan kuranttia kalustoa pääasiallisellekin taistelualueelle. Toki tässä päästään 122 mm ampumatarvikevarastojen ongelmaan, mutta täällähän on jo mainittu, että kyllä meillä vieläkin tehdään ja ladataan 122 mm ampumatarviketta.
 
Jahas... Ja tuoko on Suomen oikea viiteryhmä, Laos, Kuuba ja Egypti..? Eiköhän nuo ole noilla kehittyvillä mailla pakon sanelemia virityksia kun laatutavaraan ei löydy rahaa...

K9- optio täysimääräisesti ja heti meille. Joskus myöhemmin voidaan kysellä vaikka Archerin hintaa naapurista (kun katsotaan olevan oikea aika D-30- kaluston korvaamiseksi).

Egypti nyt ei ainakaan ole mikään köyhä maa, mitä raudan hankintaan tulee. Laos ja Kuuba saattavat olla, tosin viiteryhmä on sinänsä ihan ok. Jos olisimme rikkaita, vedettävistä tykeistä olisi luovuttu jo aikoja sitten ja tilattu Panzerhaubitzea tai muuta länsimaista telavekotinta monta sataa kappaletta.
 
Mistään mitään tiedä, mutta... Eikö Archerin tieliikkuvuus ole iso etu ylijohdon tykistölle, jolloin niitä voidaan siirtää nopeasti painopistealueelta toiselle (jos vihollisella ei ole ilmaherruutta)? Samoin liikkuvuus heti ammunnan jälkeen parantanee selviämismahdollisuuksia vastatykistötoimintaa vasten.

Archer ei varsinaisesti ole erityisen tieliikkuva, ei hyvällä tavalla. Wikipedia väittää huippunopeudeksi 65 km/h, mikä on mielestäni uskottavaa huomioiden tykin asentaminen dumpperin alustalle. Rahaa se toki varmasti säästää tela-alustaan verrattuna.

Mitä taas selviytyvyyteen tulee, niin en ole varma, laittaisinko rahojani pyöräalustan puolesta. Panssarihaupitsissa melkein kaikki on panssarin sisässä, pyöräalustoissa suojausratkaisut ovat yleisesti kevyempiä. Pyöräalustan huippunopeus on toki yleensä suurempi, mutta kuinka usein sitä päästään hyödyntämään? Tuliasemat eivät aina, jos koskaan, ole ABC:n pihassa valtatien varressa. Laitetaan ympäristöksi sellainen mutkainen ja kapea mökkitie, joka ei ole kuljettajalle tuttu, ja tienpinnaksi jotakin muuta kuin kuiva asfaltti, niin pyöräalustan nopeusetu kutistuu marginaaliseksi. K9 kulkee kuitenkin tiellä lähemmäs 70 km/h.
 
Archer ei varsinaisesti ole erityisen tieliikkuva, ei hyvällä tavalla. Wikipedia väittää huippunopeudeksi 65 km/h, mikä on mielestäni uskottavaa huomioiden tykin asetaminen dumpperin alustalle.

Mitä taas selviytyvyyteen tulee, niin en ole varma, laittaisinko rahojani pyöräalustan puolesta. Panssarihaupitsissa melkein kaikki on panssarin sisässä, pyöräalustoissa suojausratkaisut ovat yleisesti kevyempiä. Pyöräalustan huippunopeus on toki yleensä suurempi, mutta kuinka usein sitä päästään hyödyntämään? Tuliasemat eivät aina, jos koskaan, ole ABC:n pihassa valtatien varressa. Laitetaan ympäristöksi sellainen mutkainen ja kapea mökkitie, joka ei ole kuljettajalle tuttu, ja tienpinnaksi jotakin muuta kuin kuiva asfaltti, niin pyöräalustan nopeusetu kutistuu marginaaliseksi. K9 kulkee kuitenkin tiellä lähemmäs 70 km/h.

Muistaakseni Archer joutuu myös täydentämään ammuslastiaan useammin. Ja siinä ammuslastissa oli omat rajoituksensa, mutta kai taistelukentällä on ihan tarpeeksi tulitehtäviä joissa Archer voi yksinkertaisesti ampua "lippaan tyhjäksi" ja sitten palata lataamaan uudelleen.
 
Näin 122 mm kaluston puolustajana jalkaväen näkökulmasta - tulivalmistelu on huomattavasti helpompi tehdä 122 mm tykeillä ja 120 mm ja 81 mm heittimillä kuin 155 mm tykeillä ja 120 mm ja 81 mm heittimillä, koska varmuusetäisyydet ovat 122 mm kalustolla selkeästi 155 mm kalustoa pienemmät - olisiko jostain mahdollista löytää sopuhintaan lisää 2S1:iä (122 PSH 74), jotka olisivat järkevästi hoidettavissa käyttökuntoon ja joissa olisi vielä riittävästi käyttöikää jäljellä?

Jos niihin tekisi tuon aiemmin pohtimani päivityksen ja @Mikfin70 mainitsemat MT-LB:ille pohditut voimansiirron muutokset (automaattivaihteisto), ne olisivat ihan kuranttia kalustoa pääasiallisellekin taistelualueelle. Toki tässä päästään 122 mm ampumatarvikevarastojen ongelmaan, mutta täällähän on jo mainittu, että kyllä meillä vieläkin tehdään ja ladataan 122 mm ampumatarviketta.
Venäjä, Ukraina esimerkiksi. Tosin siellä on tarvetta noille pian mahdollisesti. Venäjällä niitä riittää varmasti romukasoissa kahmittavaksi, mutta kannattaako se?
Suomi hankki noita 122mm tykkejä muistaakseni osittain siksi että 152mm kalusto oli Itä-Saksan varastoissa huonommassa kunnossa.

122mm tykistö alkaa tulla tiensä päähän, koska tulivoima ja kantama jäävät liikaa modernin sodankäynnin tasosta. Nyt raskaan tykistön kantamavaatimus on 30-40 km luokkaa ja kasvaa jatkuvasti. Havitellaan jopa 60-100 km kantamaa, jopa enemmän Ramjet / hypersoonisilla ammuksilla. Näin lännessä siis. Idässäkin 2S19 ja 2S35 varsinkin kykenee ampumaan jo 70km päähän erikoisammuksilla ja tarkasti. 122mm tykistö jää pahasti vastatykistön jalkoihin jopa päivitettynä.

Minusta on hyväksyttävää että määrää korvataan jossain määrin laadulla ja pelkkä putkien määrä ei ole enää se pelkästään mitä pitää tavoitella. Tietysti massamainen tulenkäyttö on edelleen tärkeä seikka, mutta ei ole realistista että kykenisimme pitämään kiinni vastaavista määristä tykistöä kun aselajia kehitetään. Tiedustelu, kaukotulenjohto ja pitkän kantaman ammukset tuovat etulyöntiaseman ja mahdollistavat paremman selviytymiskyvyn taistelukentällä kuin lyhyen kantaman kevyt tykistö. Kehityksessä on haasteensa pelkästään valikoiman ja talouden rajoitusten suhteen, mutta olen varma että jotakin keksitään. Onnistuimme K9-kaupoissakin verrattaen hyvin.
 
Egypti nyt ei ainakaan ole mikään köyhä maa, mitä raudan hankintaan tulee. Laos ja Kuuba saattavat olla, tosin viiteryhmä on sinänsä ihan ok. Jos olisimme rikkaita, vedettävistä tykeistä olisi luovuttu jo aikoja sitten ja tilattu Panzerhaubitzea tai muuta länsimaista telavekotinta monta sataa kappaletta.
Nyt olemme nähneet että jos on tahtoa ja ymmärrystä, niin massia löytyy ( Pohjanmaa-lk & HX-hanke). Maavoimien vuosikymmen alkaa ja erillisrahoituksellahan tykistö ( sekä liikkuvuus ) saataisiin kuosiin;
1 mrd panssarihaupitseihin sekä erikoisammuksiin ja 1 mrd Patria 6x6-hankintoihin. Laina on halpaa!
 
2S1 keskustelua sivuten, olisko korvaajaksi Israelin varastosta M109 Soltam? Jos olisi vähän käytettyä M109 AL Doheria tai M109AL Doresia tarjolla, voisi olla edullinen kauppa.
Samalla mekanisoitu tykistö saataisiin kerralla 155mm NATO JB-MOU- yhteensopivaksi.
https://mctdefense.com/product/m109-155mm-self-propelled-howitzers-for-sale/
Hollanti tarjosi M109 Suomelle, mutta jos haluaa palata oikeasti 60-luvulle niin tuossa on siihen kalusto.
 
Jos niitä lavetteja riittää. Ottoajoneuvoja tietysti löytyy kyllä. Itseliikkuva on parempi vaihtoehto pitkillä matkoilla, varsinkin jos joudutaan väistelemään pääteitä.
Ei kyllä jää laveteista kiinni. K9:n pidempiin siirtoihin lavetilla riittää oikeen hyvin kantatiestö. Siirtyy se ilman lavettiakin hyvin, mutta turha kuluttaa kallista vermettä maantiemarsseilla.
 
Parolannummi - Kouvola väli on n. 150 km jolloin telamarssilla siihen kuluu aikaa 4 tuntia.
Ei tuohon taistelualueelle siirtymään tarvita lavetteja, enemmänkin reittien ja maastontiedustelua mitä kautta ajaa.
Tuolla etäisyydellä voi Mektsto lähteä liikkeelle taisteluryhmityksessä ja hyökätä suoraan keskitysmarssilta.
 
Parolannummi - Kouvola väli on n. 150 km jolloin telamarssilla siihen kuluu aikaa 4 tuntia.
Ei tuohon taistelualueelle siirtymään tarvita lavetteja, enemmänkin reittien ja maastontiedustelua mitä kautta ajaa.
Tuolla etäisyydellä voi Mektsto lähteä liikkeelle taisteluryhmityksessä ja hyökätä suoraan keskitysmarssilta.
Ehdottomasti voi ja on tilanne päällä näin myös tehdään. Silloin kunnes ei ole kiire on turha ajattaa kalustoa siirtomarsseilla paskaksi, ei kait tuosta voi eri mieltä olla. Tela-alusta vaatii kuitenkin huoltoa aivan eri tavalla kuin pyörä-alusta.
 
Ehdottomasti voi ja on tilanne päällä näin myös tehdään. Silloin kunnes ei ole kiire on turha ajattaa kalustoa siirtomarsseilla paskaksi, ei kait tuosta voi eri mieltä olla. Tela-alusta vaatii kuitenkin huoltoa aivan eri tavalla kuin pyörä-alusta.
Perustele hieman tuota väitöstä, kun en oikein ymmärrä miten tiemarssi kuluttaa tela-alustaa?
 
Jos niitä lavetteja riittää. Ottoajoneuvoja tietysti löytyy kyllä. Itseliikkuva on parempi vaihtoehto pitkillä matkoilla, varsinkin jos joudutaan väistelemään pääteitä.

Tämä olisi suht edullinen asia pistettäväksi kuntoon. Käsivaralta arvioisin Leopardin tai K9:n kuljetukseen kelpoisen uuden lavettiyhdistelmän hinnaksi ~300 k€ riippuen vähän (tai aika paljonkin) kalustolle asetettavista vaatimuksista. Jos miettii, että K9 maksoi sen n. 3 miljoonaa kappaleelta, niin oma lavettiyhdistelmä olisi kasvattanut yksikköhintaa 10 prosentilla.
 
Tämä olisi suht edullinen asia pistettäväksi kuntoon. Käsivaralta arvioisin Leopardin tai K9:n kuljetukseen kelpoisen uuden lavettiyhdistelmän hinnaksi ~300 k€ riippuen vähän (tai aika paljonkin) kalustolle asetettavista vaatimuksista. Jos miettii, että K9 maksoi sen n. 3 miljoonaa kappaleelta, niin oma lavettiyhdistelmä olisi kasvattanut yksikköhintaa 10 prosentilla.
Suomi osti muutama vuosi sitten n 30 raskasta lavettia Scanian nupeilla, en usko että niitä ollaan ostamassa ihan heti lisää.
 
Back
Top