Tykistö

Miten ammuksen lentoaika maaliin laskettiinkaan, tuli katsottua Vietnam-leffa Danger Close, jossa haupitseilla oli n 5 000 m ametti kohteeseen. Leffassa osumia ei kauaa odoteltu. Leffa, toki.

Mutta jäin miettimään että miten tmä menikään.
 
Lentoaika on helpoin katsoa a-tarvikkeen taulukosta, toki pitää huomioida myös ballistinen valmistelu.
Lakikorkeus taidettiin laskea lentoaika x 1.25 toiseen 🤔
 
Onko tuolta ballistiikka alta sopiva jos jumppaa sen t:n toselle puolelle ja laskee sopivilla oletuksilla v0 suunopeus ja a kulma.
Tarkastellaan aluksi painovoiman alaista liikettä ilman ilmanvastusta. Ammus lähtee tykin suusta nopeudella v 0 kulmassa a tykinputken pään kautta kulkevaan vaakasuoraan, nk. putkivaakasuoraan nähden. Tätä kulmaa kutsutaan ballistiikassa lähtökulmaksi. Valitaan putkivaakasuora x-akseliksi ja suunta ammuksen lähtöpisteestä ylöspäin y-akseliksi. Ammus etenee tasaisella nopeudella x-suunnassa, ja y-suunnassa sen nopeus muuttuu tasaisesti painovoiman vaikutuksesta. Ammuksen nopeudet x- ja y-suunnassa ovat:

(1)
_VP_EQN_0.GIF


(2)
_VP_EQN_1.GIF


Ajassa t kuljettu matka akselien suunnissa on siten

(3)
_VP_EQN_2.GIF


(4)
_VP_EQN_3.GIF


Ratkaisemalla t yhtälöstä (3) ja sijoittamalla se yhtälöön (4) saadaan ammuksen radan yhtälö

(5)
_VP_EQN_4.GIF


Tämä esittää alaspäin aukeavaa paraabelia, jonka akseli on pystysuora. Näistä ylläolevista yhtälöistä voidaan selvittää joitakin ammuksen lennon perustotuuksia kuten lakipisteen koordinaatit, lentoaika ja ampumamatka, joka on pisin lähtökulman ollessa 45 astetta. Kun tiedetään maalin sijainti sekä ammuksen lähtönopeus, voidaan etsimällä oikea lähtökulma ampua tähän kohteeseen. Kulma saadaan ratkaisemalla yhtälö (5) tana:n suhteen. Yhtälö pyörähtää muotoon: )


(6)
_VP_EQN_5.GIF


Kyseessä on toisen asteen yhtälö, jolle löytyy kaksi ratkaisua, jos maali on tykin kantaman sisäpuolella; maaliin voidaan siis osua kahta eri rataa pitkin. Loivempi kulma vastaa laakalaukausta, jota käyttävät esimerkiksi kiväärit, ja jyrkempi järeämmän tykistön kaarilaukausta. Yhtälöllä on yksi ratkaisu, jos kohde on ampuma-alueen rajalla. Mikäli tykillä ei voi yltää maaliin saakka, yhtälöllä ei ole reaalisia ratkaisuja.

+ se ilmanvastuskaava alta päälle jos tarpeen
 
Miten ammuksen lentoaika maaliin laskettiinkaan, tuli katsottua Vietnam-leffa Danger Close, jossa haupitseilla oli n 5 000 m ametti kohteeseen. Leffassa osumia ei kauaa odoteltu. Leffa, toki.

Mutta jäin miettimään että miten tmä menikään.

Eikös niiden australialaisten ja uusiseelantilaisten tykit olleet näitä sataviisimillisiä ?

 
Jotain poimintoja:

Typical TOF is 27-45 seconds on 81s and 120s on fairly flat ground, not having to account for high angle terrain.
Just about everything I remember firing (155mm M198) low angle had a TOF less than 60 seconds.

Bonus: Todennäköisesti tuorein kenttätykistön tykillä tekemä pudotus (tykki 105 mm ja kone Caribou):

Caribou_Ha_Thahn.jpg
 
Miten ammuksen lentoaika maaliin laskettiinkaan, tuli katsottua Vietnam-leffa Danger Close, jossa haupitseilla oli n 5 000 m ametti kohteeseen. Leffassa osumia ei kauaa odoteltu. Leffa, toki.
Mutta jäin miettimään että miten tmä menikään.
Tuolla on esimerkkinä HMS Hoodin erilaisille tykeille 10km noin 15 sek.
Tai lyhin annettu matka 8000 yds eli 7.3km 11 sek. (15" Mk I gun, 1938 Projectile Full Charge 2400 f/s)
Onko tuolta ballistiikka alta sopiva jos jumppaa sen t:n toselle puolelle ja laskee sopivilla oletuksilla v0 suunopeus ja a kulma.
+ se ilmanvastuskaava alta päälle jos tarpeen
Tällaisissa keskusteluissa on ongelmana lähtötietojen puute. Edellä olevat esimerkit ovat kelvottomia molemmat: Laiva- ja rannikkotykistö ampuu suurimmalla panoksella, jotta tarvittava ennakko on mahdollisimman pieni ja myös, että lentorata saadaan pyyhkäiseväksi. Kaikki muistaa RK:n taistelutähtäimen; samalla periaatteella laivaankin osutaan. Toinen esimerkki on nimetty komeasti "Tykkien ballistiikka" kun oikea nimitys olisi: Heittoliikkeen matikka! Lukion fysiikan taidoilla hallitaan kappaleen lento tyhjiössä, mutta ilmanvastuksen jäädessä huomiotta ei tällä ole tykistön kanssa juurikaan tekemistä.

122 H63:n 4. panoksella lähtönopeus on alle 300 m/s. Sillä saadaan lähelle ammuttaessa suurempi tulokulma, jolloin sirpaleita lentää enemmän oikeisiin suuntiin, tykin putki kuluu vähemmän ja sytytinkin toimii luotettavammin. Lentoaika 5 km:iin on jotain 22-23 sek.

Muoks Korjattu esimerkistä puuttunut amet
 
Viimeksi muokattu:
Näinpä, panoksilla säädetään lähtönopeutta, jolla vaikutus ametiin. Elävässä elämässähän tähän laskentaan liittyy ihan kaikki ilmanpaineesta ja säätilasta lämpötilan kautta vaikka mihin. Ehkäpä sellaista yksinkertaista kaavaa, jossa on lähtönopeus, ametti, koro, ... , ei olekaan. Sitähän varten ne valmiit taulukot on.

Oliko tuo esimerkki jonka annoit millä ametilla, @Old Boy ? Leffassahan haupitsit paukutteli noin viiden kilometrin päähän. (Tai siis tiedän, että heidän Firebase oli noin viiden kilsan päässä taistelupaikasta)
 
Citing the information from the South Korean Press agency Yonhap News Agency, the South Korean company Hanwha Defense, and Egypt's defense ministry inked the largest K9 export deal in the Artillery House, a military facility in Cairo. The deal includes the production of K9s in Egypt and a technology transfer, according to the South Korean Defense Acquisition Program Administration (DAPA).

On January 21, 2022, Army Recognition has reported that South Korea and Egypt are on the final stage to conclude the acquisition of K9 Thunder 155mm tracked self-propelled howitzers.

With this contract, Egypt will be the first customer in the Middle East that will use the K9 155mm self-propelled howitzer. The South Korean K9 becomes one of the most popular tracked self-propelled howitzer in service with many countries over the world including Turkey, Poland, India, Norway, Finland, Estonia, and Australia. Currently, more than 1,700 K9 Thunder variants are in service.
 
E-Korealaisten K9.


-3 ls, 21 sek ("oikein suorittein")
-puoliautomaattinen latausmekanismi, 3 ensimmäistä laukausta valmiina eli ryöpyssä 3 laukausta lähtee nopeesti, seuraavat mahdollisesti vähän hitaammin.
-latasimen nopeus on hienoa katsottavaa esim M109:n verrattuna!
 
E-Korealaisten K9.



-3 ls, 21 sek ("oikein suorittein")
-puoliautomaattinen latausmekanismi, 3 ensimmäistä laukausta valmiina eli ryöpyssä 3 laukausta lähtee nopeesti, seuraavat mahdollisesti vähän hitaammin.
-latasimen nopeus on hienoa katsottavaa esim M109:n verrattuna!

Kiinnostaisi nähdä miten homma monimutkaistuu kun tarvitaan isompi panos. Yhdellä pussilla tuo näyttäisi olevan helppoa, mutta entä kun niitä on viisi?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tällaisissa keskusteluissa on ongelmana lähtötietojen puute. Edellä olevat esimerkit ovat kelvottomia molemmat: Laiva- ja rannikkotykistö ampuu suurimmalla panoksella, jotta tarvittava ennakko on mahdollisimman pieni ja myös, että lentorata saadaan pyyhkäiseväksi. Kaikki muistaa RK:n taistelutähtäimen; samalla periaatteella laivaankin osutaan.
Tuota tuota. Kun Magitsu käytti esimerkkinä Hoodin päätykistöä niin järeä laivatykistö ampui tyypillisesti lähellä maksimikorotusta.
koska ainoastaan niin saatiin kranaatille tarvittava läpäisy sen osuessa vihollislaivan kanteen ja samalla riittävä kantama.
Hoodin tykitornit olivat 15 tuuman kaksoistorneja mallia MK II Joissa maksimikorotuskulma oli 30° ja maks tulinopeus 2 laukausta/putki/min. Tornin pyörivän osan paino oli 860 tonnia
ja maksimikantama 22-26 km riipuen kranaatin kärjen muodosta.
Putken ikä oli 350 täyslaukausta.
Ei niillä normaalisti mitään pyyhkäisyä ammuttu kun tavallinen etäisyys viholliseen oli tyypillisesti pitkä ja tuli pyrittiin avaamaan heti kun oltiin kantamalla.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostaisi nähdä miten homma monimutkaistuu kun tarvitaan isompi panos. Yhdellä pussilla tuo näyttäisi olevan helppoa, mutta entä kun niitä on viisi?

Irtopanosjärjestelmän täyssarjapanoksessa panospussit ovat toisissaan kiinni eli ei kauheasti ole merkitystä ammutaanko pienimmällä vai suurimmalla panoksella ja täyspanos on yhdessä osassa. Modulaarisessa panosjärjestelmässä 155mm/52-cal putkella moduuleja on maksimissaan ilmeisesti 6 kpl, joten niiden käsittely on hankalampaa. Pitää kuitenkin muistaa että todennäköisimmin ammutaan pienempiä panoksia.
 
Viimeksi muokattu:
Modulaarisessa panosjärjestelmässä 155mm/52-cal putkella moduuleja on maksimissaan ilmeisesti 6 kpl, joten niiden käsittely on hankalampaa.
Eikö tähä voisi tehdä vaikka pieniä valmiiksi mitoitettuja/numeroituja pusseja, joihin kuhunkin mahtuu numeron mukainen määrä panoksia? Niitä sitten valmiiksi X määrä kutakin pussukkaa ennakoidun tarpeen mukaan ja täyttämään uusia pusseja irtopanoksista jos haluttu uhkaa loppua kesken. Siis sen sijaan, että joka laukauksella puljataan irtopussukoiden kanssa.
 
Eikö tähä voisi tehdä vaikka pieniä valmiiksi mitoitettuja/numeroituja pusseja, joihin kuhunkin mahtuu numeron mukainen määrä panoksia? Niitä sitten valmiiksi X määrä kutakin pussukkaa ennakoidun tarpeen mukaan ja täyttämään uusia pusseja irtopanoksista jos haluttu uhkaa loppua kesken. Siis sen sijaan, että joka laukauksella puljataan irtopussukoiden kanssa.

Irtopanosjärjestelmässä on pussit, jotka ovat toisissaan kiinni ja modulaarisessa panosjärjestelmässä on yksittäisiä kovakuorisia panosmoduuleja jotka ladotaan päälleikkäin.

Tässä videossa Rheimetallin modulaarinen panosjärjestelmä

Jenkit käyttää M777 haupitsin kanssa erillistä putkiloa jolla panosmoduulit syötetään panoskammioon, mutta se taitaa johtua enemmänkin aseen rakenteesta, normaalisti tykeillä ei varmaankaan ole vastaavalle varvetta.
 
Irtopanosjärjestelmän täyssarjapanoksessa panospussit ovat toisissaan kiinni eli ei kauheasti ole merkitystä ammutaanko pienimmällä vai suurimmalla panoksella ja täyspanos on yhdessä osassa. Modulaarisessa panosjärjestelmässä 155mm/52-cal putkella moduuleja on maksimissaan ilmeisesti 6 kpl, joten niiden käsittely on hankalampaa. Pitää kuitenkin muistaa että todennäköisimmin ammutaan pienempiä panoksia.

Tuossa videolla näkyy tuollainen modulaarisen järjestelmän yksi moduuli. En usko että kovin usein ammutaan vain yhdellä jo kahden käsittely vaikutaisi hankalalta.
 
Tuossa videolla näkyy tuollainen modulaarisen järjestelmän yksi moduuli. En usko että kovin usein ammutaan vain yhdellä jo kahden käsittely vaikutaisi hankalalta.
Yleensä oli Tykkimalli mikä hyvänsä pyritään käyttämään tiettyjä panoksia. Suomessa käytettävien panosten "koon" määrittää maalialueiden sijainti sekä panosten minimi ja maksimi kantamien päällekäisyys sekä ideaalinen lentoaika ja tulokulma 22 astetta.
122 mm tykissä esim. 2.P, sarjaP ja TäysP.

Natossa käytetään eri zoneja, jotka käytännössä ovat määritetty samalla tavalla 10 zonen ollessa suurin.

K9 yksi vaatimus oli, että sillä voi ampua standardeja Suomalaisia 155 mm panoksia ja kranaatteja.
 
Back
Top