Tykistö

Yleensä oli Tykkimalli mikä hyvänsä pyritään käyttämään tiettyjä panoksia. Suomessa käytettävien panosten "koon" määrittää maalialueiden sijainti sekä panosten minimi ja maksimi kantamien päällekäisyys sekä ideaalinen lentoaika ja tulokulma 22 astetta.
122 mm tykissä esim. 2.P, sarjaP ja TäysP.

Natossa käytetään eri zoneja, jotka käytännössä ovat määritetty samalla tavalla 10 zonen ollessa suurin.

K9 yksi vaatimus oli, että sillä voi ampua standardeja Suomalaisia 155 mm panoksia ja kranaatteja.

Ja pointtisi oli? En ole erityisen kiinnostunut noiden panoksien hienouksista, totesin vain että tuo lataus näyttäisi vaikeutuvan kun noiden panos moduulien määrä lisääntyy.
 
@SJ alla olevalla videolla käsitellään täyssarjapanosta eli kuutta panosmoduulia. Ei näytä olevan mitään ihmeellistä käsittelyn kannalta vaikka alussa kaveri nostaa sarjaan kytketyt panoksen ilman apuvälineitä.

 
@SJ alla olevalla videolla käsitellään täyssarjapanosta eli kuutta panosmoduulia. Ei näytä olevan mitään ihmeellistä käsittelyn kannalta vaikka alussa kaveri nostaa sarjaan kytketyt panoksen ilman apuvälineitä.


Tästäkin videosta näkyy, kuinka paljon helpompaa irtopanoslaukauksen käsittely on kartussilaukaukseen verrattuna :rolleyes:

Panospussit tai -modulit täytyy suojata hermeettisesti eli käytetään erillistä muovista putkea kuljetuksen aikana. Kartussilaukauksessa hylsy tekee saman tempun. Lataaminen täytyy suorittaa käsin, kun irtopanoslaukausta ei voi helposti ladata automaattisesti. Eli mikä se etu oikeastaan on?
 
Tästäkin videosta näkyy, kuinka paljon helpompaa irtopanoslaukauksen käsittely on kartussilaukaukseen verrattuna :rolleyes:

Panospussit tai -modulit täytyy suojata hermeettisesti eli käytetään erillistä muovista putkea kuljetuksen aikana. Kartussilaukauksessa hylsy tekee saman tempun. Lataaminen täytyy suorittaa käsin, kun irtopanoslaukausta ei voi helposti ladata automaattisesti. Eli mikä se etu oikeastaan on?
Paino. Kyllähän metallihylsy painaa enemmän kuin muovinen suojaputki. Lisäksi hylsyihin ei hukkaannu materiaalia, sikäli kun niitä ei saataisi toimitettua takaisin huollolle.
 
Tästäkin videosta näkyy, kuinka paljon helpompaa irtopanoslaukauksen käsittely on kartussilaukaukseen verrattuna :rolleyes:

Panospussit tai -modulit täytyy suojata hermeettisesti eli käytetään erillistä muovista putkea kuljetuksen aikana. Kartussilaukauksessa hylsy tekee saman tempun. Lataaminen täytyy suorittaa käsin, kun irtopanoslaukausta ei voi helposti ladata automaattisesti. Eli mikä se etu oikeastaan on?

En ihan tarkalleen tiedä mikä viestisi tarkoitus on, mutta lähtökohtaisesti kartussilaukauksen suosimiselle on aika vähän perusteita. Nopeasti tulee lähinnä mieleen panoskammion ja lukon välinen tiivistys. Tuohon on useampi kokonaisuutena parempi ratkaisu.

Videolla ei käsitellä irtopanoslaukauksia vaan modulaarisia. En tiedä tarkkoja PV termejä modulaaristen panosten osalta, mutta irtopanoslaukaus on sellainen mikä käyttää kankaisia panospusseja.

En tiedä tarkalleen tämän hetken tilannetta, mutta ilmeisesti K9 on käytössä irtopanokset. K83/K98/K9 on varmasti saatavilla ja K98/K9 mahdollisesti hyväksyttykin modulaarinenpanosjärjestelmä.

Kartussilaukausken hylsy ei taida olla "hermeettisesti" suojattu vaan jotain aivan muuta, sen sijaan ne irtopanoslaukausten kanssa käytettävät lasikuitu/muovi putkilot on kokemuksen perusteella kohtalaisen tiiviitä. Eli panokset säilyvät paremmin, huomattavasti helpompi käsitellä, kevyempiä, vähemmän tilaa vieviä jne.

Panoksen lataaminen ei ole sellainen asia joka tarvitsee automatisoida, kun puhutaan normaaleista tykeistä. Kranaatin lataaminen on automatisoitu, koska sen käsittely ja erityisesti putken rihloihin saaminen on käsin työlästä eikä yhtä tarkkaa kuin koneellisesti tehtynä. Eli lataaja ei kuormitu panoksen kanssa juuri ollenkaan, kun taas kranaatin lataaminen saattaa monesti vaatia jopa 3-4 henkilöä. Modulaarinen panos sopii käytettäväksi automaattisten latauslaitteiden kanssa.
 
Videolla ei käsitellä irtopanoslaukauksia vaan modulaarisia. En tiedä tarkkoja PV termejä modulaaristen panosten osalta, mutta irtopanoslaukaus on sellainen mikä käyttää kankaisia panospusseja.

Kenttätykistön laukaukset jaetaan patruuna-, kartussi-, kartussipatruuna-, irtopanos-, raketti-, ja ohjuslaukauksiin.

Eli irtopanoslaukaus on kyseessä oli panokset sitten pakattu kangaspussiin, pahvikuoreen tai muovipintaiseen moduuliin.
 
Paino. Kyllähän metallihylsy painaa enemmän kuin muovinen suojaputki. Lisäksi hylsyihin ei hukkaannu materiaalia, sikäli kun niitä ei saataisi toimitettua takaisin huollolle.

Paino vaikuttaa sekä yksittäisen laukauksen käsittelyyn että myös logistiikkaan. Esim. 152H:n tyhjä hylsy painaa muistaakseni n. 8 kg.

Hinta on myös tekijä, kanuunan tai haupitsin hylsylle tulee nykypäivänä yllättävän kova hinta.
 
Paino vaikuttaa sekä yksittäisen laukauksen käsittelyyn että myös logistiikkaan. Esim. 152H:n tyhjä hylsy painaa muistaakseni n. 8 kg.

Hinta on myös tekijä, kanuunan tai haupitsin hylsylle tulee nykypäivänä yllättävän kova hinta.
Messinkiset hylsyt voidaan uudelleen käyttää 5 - 8 kertaan.
 
Messinkiset hylsyt voidaan uudelleen käyttää 5 - 8 kertaan.
Kyllä, se tasaa alkuperäistä kustannusvaikutusta, mutta aiheuttaa sitten taas muuta ylimääräisen kuljettamisen ja tarkastustöiden osalta.

Onhan kartussiin perustuva järjestelmä toimiva, mutta on siihen syynsä miksi valita irtopanoslaukaus kun uutta järjestelmää suunnitellaan.
 
Hylsyt joutuu keräilemään talteen ennen asemista irtautumista. Vielä työläämpää, jos esillä on valmisteltuja A-tarvikkeita esim. 60lks/ase ja seuraavissa tas tarvitaankin eri panosta...

Jos haluaa, että voi valmistella esim 60lks/ase valmiiksi, niin tarvii 60 ehjää hylsyä / ase, joista esim. 10kpl menee hylkyyn per kierros. Eli pstossa 1k hylsyjä ja aina 100-200kpl menee hylkyyn per kierros. Huollon pitää toimittaa jatkuvasti lisää hylsyjä ja psto joutuu pitämään pelkkiä hylsyjä kuorma-autollisen reservissä. Kätevämpää jos huolto voi samallalla vaivalla toimittaa 10% enemmän ammuttavaa ja on yksi kriittinen artikkeli vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Kenttätykistön laukaukset jaetaan patruuna-, kartussi-, kartussipatruuna-, irtopanos-, raketti-, ja ohjuslaukauksiin.

Eli irtopanoslaukaus on kyseessä oli panokset sitten pakattu kangaspussiin, pahvikuoreen tai muovipintaiseen moduuliin.

Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin:

Patruunalaukaus: Näissä on kranaatti mukana hylsyn päässä.
Kartussi: Käyttää hylsyä, jonka sisällä on ruutipussit joista voi ottaa pusseja pois riippuen siitä minkälaista panosta halutaan käyttää.
Kartussipatruuna: Hylsy ja ruuti erillään kranaatista, mutta panoskokoa ei voi muuttaa.
Irtopanoslaukaus: Kuten on tuotu esille. Mutta se piti kysyä, että oliko näissä aina nuo moduulit saman kokoisia, vai onko se enemmänkin vain nykyaikainen suuntaus? Mietin sillä, että minulla on kuva että osassa noista panosjärjestelmissä ruutipussit saattavat olla erikokoisia ja ylimääräiset vain heitetään menemään. Nykyaikaisissa tykeissä nuo moduulit on sitten ristiinsopivia, eikä mitään ole tarpeen heittää pois.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Irtopanoslaukaus: Kuten on tuotu esille. Mutta se piti kysyä, että oliko näissä aina nuo moduulit saman kokoisia, vai onko se enemmänkin vain nykyaikainen suuntaus? Mietin sillä, että minulla on kuva että osassa noista panosjärjestelmissä ruutipussit saattavat olla erikokoisia ja ylimääräiset vain heitetään menemään. Nykyaikaisissa tykeissä nuo moduulit on sitten ristiinsopivia, eikä mitään ole tarpeen heittää pois.

Kangaspusseissa olevat irtopanoslaukaukset tulevat yleensä muutamana erilaisena "pakettina", joita voivat esimerkiksi olla.
- täyspanos (yksi yksittäinen panos, pisin kantama)
- täyssarjapanos (koostuu useasta panospussista esim 1-4, jotka toisissaan kiinni, mutta irroitettavissa. Vain pienin panos on yksittäin käytettävissä)
- puolisarjapanos (koostuu parista panospussista, jotka toisissaan kiinni, mutta irroitettavissa. Vain pienin panos on yksittäin käytettävissä)
- puolipanos (yksi yksittäinen panos, vastaa kokonaista puolisarjapanosta)
Näistä saattaa syntyä hävikkiä.


Modulaarisissa irtopanoslaukauksissa voi olla 1 tai 2 erilaista moduulia, mutta ilmeisesti jokainen moduuli on yksittäin käytettävissä. Näistä ei siis synny hävikkiä.
 
Modulaarisissa irtopanoslaukauksissa voi olla 1 tai 2 erilaista moduulia, mutta ilmeisesti jokainen moduuli on yksittäin käytettävissä. Näistä ei siis synny hävikkiä.

Niin, se taisi olla Ruotsalaiset joilla oli Archeriin myös puolikas "incrementti", niin saa useamman yhdistelmän MRSI:tä varten.
 
Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin:

Patruunalaukaus: Näissä on kranaatti mukana hylsyn päässä.
Kartussi: Käyttää hylsyä, jonka sisällä on ruutipussit joista voi ottaa pusseja pois riippuen siitä minkälaista panosta halutaan käyttää.
Kartussipatruuna: Hylsy ja ruuti erillään kranaatista, mutta panoskokoa ei voi muuttaa.
Irtopanoslaukaus: Kuten on tuotu esille. Mutta se piti kysyä, että oliko näissä aina nuo moduulit saman kokoisia, vai onko se enemmänkin vain nykyaikainen suuntaus? Mietin sillä, että minulla on kuva että osassa noista panosjärjestelmissä ruutipussit saattavat olla erikokoisia ja ylimääräiset vain heitetään menemään. Nykyaikaisissa tykeissä nuo moduulit on sitten ristiinsopivia, eikä mitään ole tarpeen heittää pois.

Patruunalaukauksessa ammus on kiinnitetty hylsyyn, ja ladataan aina kokonaisena (vrt rynnäkkökiväärin patruuna).

Kartussilaukauksessa ammus ja kartussi ovat erilliset, kartussiin on vain yhdistetty hylsy, panos ja nalli. Ammus ladataan ensin ja kartussi erillään toisena. Kartussissa oleva panos voi olla jaettava (sarjapanos) tai jakamaton (täyspanos), kartussi itsessään on vain säiliö.

Kartussipatruunalaukauksessa ammus ja hylsy on erillään, mutta ne kiinnitetään toisiinsa ja laukaus ladataan kokonaisena aseeseen. Taas panos voi olla sarjapanos tai täyspanos.

Irtopanoslaukauksellekin panos voi myös olla jaettava sarjapanos tai jakamaton täyspanos. Irtopanosjärjestelmiä on erilaisia eri maissa ja eri aikakauden aseissa. Jos panosjärjestelmän osapanokset on eri kokoisia, on aina vaarana se että ladattaessa sekoillaan ja ammutaan väärällä panoksella.

Ja koska aina pyritään ampumaan pienimmällä mahdollisella panoksella mitä tulitehtävä mahdollistaa (aseen kulumisen vähentämiseksi), niin osapanoksia jää aina käyttämättä, ja ne hävitetään.

Vaikka sarjapanosjärjestelmässä kaikki osapanokset olisi saman kokoisia, voi yksi niistä silti olla "ykköspanos", joka sisältää virikepanoksen ja esim. erilaisia lisäaineita kuin muut osapanokset.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko se tekemätön paikka tällä hetkellä koittaa neuvotella K9-option lunastuksen jäljeen vielä samaan hintaluokkaan kolmas 48:n K9-satsi? Vai voiko tilanne olla nyt niin, että markkinoilla hinnat ovat muuttuneet, jne... mikä tekisi kolmannen satsin hinnasta kalliimman?
 
Olisiko se tekemätön paikka tällä hetkellä koittaa neuvotella K9-option lunastuksen jäljeen vielä samaan hintaluokkaan kolmas 48:n K9-satsi? Vai voiko tilanne olla nyt niin, että markkinoilla hinnat ovat muuttuneet, jne... mikä tekisi kolmannen satsin hinnasta kalliimman?
Eiköhän tuo optiosta lopun lunastus ole ajankohtaisempi kysymys.
 
Back
Top