Puhutaanko tässä nyt kranaatista vai ajopanoksesta? Eikö kranaatti ole standardi 155mm länsimainen/NATO-murkula. Panosjärjestelmänä joku modulaarinen toteutus.
Puhutaanko tässä nyt kranaatista vai ajopanoksesta? Eikö kranaatti ole standardi 155mm länsimainen/NATO-murkula. Panosjärjestelmänä joku modulaarinen toteutus.
ptriups
Alikersantti
Taisi mennä Archer ja Bandkanon sekaisin; jälkimmäinen ampui 155mm patruunalaukausta.
Onko neuvostovalmisteisiin tykkeihin joita meillä on (kuten 122 h 63) olemassa jaettavaa opasta, josta voisi muistella suuntausta yms.?
Tiedän että MPK järjestää kursseja mutta tällä kertaa meni ohi juuri tuleva kurssi.
Tiedän että MPK järjestää kursseja mutta tällä kertaa meni ohi juuri tuleva kurssi.
Eka postaus tähän ketjuun. Ukrainassa nähty nyt paikallinen alunperin neukkulaan (Krasnopol) perustunutta Kvitnik -laserohjattua murkulaa. Suomella käytössä vissiinkin BONUSta. Bonuksessa loppuvaiheessa kaksi "panosta", jotka tuhoavat kohteet. Laserohjatun etu lienee, että voidaan valaista juuri se kohde mikä halutaan tuhota. Liekö heikkoutena sitten, että valaisu täytyy olla loppuun saakka.
Miten tuo tuhottavien kohteiden haistelu käytännössä tapahtuu BONUS-ammuksessa? Lienee tarkoitettu alueella, joissa useita kohteita. Mutta pystytäänkö loppuvaiheessa priorisoimaan mitään? (voi olla tyhmiä kysymyksiä). Voidaanko BONUSta ampua sekä Moukarilla että muilla 155mm? Onko tietoa millaista määrää suomi on näitä "älyammuksia" hankkinut?
Miten tuo tuhottavien kohteiden haistelu käytännössä tapahtuu BONUS-ammuksessa? Lienee tarkoitettu alueella, joissa useita kohteita. Mutta pystytäänkö loppuvaiheessa priorisoimaan mitään? (voi olla tyhmiä kysymyksiä). Voidaanko BONUSta ampua sekä Moukarilla että muilla 155mm? Onko tietoa millaista määrää suomi on näitä "älyammuksia" hankkinut?
Bonuksen kiekot vimputtaa ympyrää piirtäen laserillaan kartiota kohteen päällä. Laserin heijastuksesta yritetään löytää tyypillinen panssarin (tms.) profiili. Lisäksi on sen verran ir-kameraa, ettei jo palavaan kohteeseen ammuta. Kon nämä ehdot täyttyvät, ammus laukeaa. Bonus voidaan ampua kaikilla "normaaleilla" 155 mm tykeillä. Sen verran kai maalituksesta (en tiedä kunnolla), että ammuksen tulisi olla suunnilleen tietyllä korkeudella maasta, kun kiekot irtoavat. Miten nämä asiat "säädetään", en tiedä.
Täältä löytää Bonuksen osalta datasheettiä: https://www.baesystems.com/en/product/155-bonus
Huhta
Greatest Leader
Osaatko sanoa, miksi tätä teknologiaa ei ole sovellettu droneihin jo aikapäiviä sitten? Onko kyseessä jonkinlainen herrasmiessopimus ja poliittinen este?
Tai siis... jenkithän yrittivät tällaista reilu 15 vuotta sitten. Mutta siitä ei tullut mitään.
Low Cost Autonomous Attack System - Defense Update:
The Low Cost Autonomous Attack System (LOCAAS) is currently in a final system development phase, as part of the US Air Force Wide Area Search Munition Program
defense-update.com
Jos Bonuksen konsepti kuitenkin toimii, miksei sitä mountata droonin kyytiin? Saataisiin katettua huomattavasti suurempi alue kuin tykistökranaatista putoavilla tytärammuksilla. Edelleen autonomisesti eikä ihmisen ohjaamana.
Tulis mieleen, että tykin kranaatti ilmestyy äkkiä niitten vaunujen päälle, eikä sitä ehditä torjua. Jos sama kiekko tuodaan lennokilla, se kestää ja it ehtii vastata. Mutta en silti tyrmää ajatusta.Osaatko sanoa, miksi tätä teknologiaa ei ole sovellettu droneihin jo aikapäiviä sitten? Onko kyseessä jonkinlainen herrasmiessopimus ja poliittinen este?
Tai siis... jenkithän yrittivät tällaista reilu 15 vuotta sitten. Mutta siitä ei tullut mitään.
Low Cost Autonomous Attack System - Defense Update:
The Low Cost Autonomous Attack System (LOCAAS) is currently in a final system development phase, as part of the US Air Force Wide Area Search Munition Program
Jos Bonuksen konsepti kuitenkin toimii, miksei sitä mountata droonin kyytiin? Saataisiin katettua huomattavasti suurempi alue kuin tykistökranaatista putoavilla tytärammuksilla. Edelleen autonomisesti eikä ihmisen ohjaamana.
Huhta
Greatest Leader
Toki näin, mutta kun lennokit ovat kuitenkin tiedusteluvälineinä tätä nykyä hyvin arkisia, niin aseistamisen ei luulisi olevan kynnyskysymys. Kuormankantokyky (isompi runko, tehokkaampi moottori) ei kuitenkaan liene järin olennainen kustannustekijä elektroniikan ja kehitystyön rinnalla. Bonus-tytärammuksen lisäksi ei juuri muuta tarvittaisi kuin simppeli navigointijärjestelmä mallia GPS/apina-INS. Loppu hoituisi tytärammuksen sensoreilla.
Kuinka helppoja nämä 120 mm+ tykit on tuhota vastatykistöllä?
Kuinka lähelle tykistökranaatin pitää osua ennenkuin tykki menee pois toimintakunnosta? Ymmärrän että tykkimiehet kestävät sirpaleita aika heikosti, mutta itse tykit näyttävät näin aseita tarkasti tuntemattoman silmään aika järeiltä.
Eli jos tiedetään, että 20 kilometrin päässä olisi vaikka yksi venäläinen 152 mm MSTA-B haupitsi, niin kuinka monta tykistökranaattia tuolta 20 kilometrin päästä pitäisi keskimäärin ampua ennenkuin kohteena oleva tykki ei olisi enää
Kuinka lähelle tykistökranaatin pitää osua ennenkuin tykki menee pois toimintakunnosta? Ymmärrän että tykkimiehet kestävät sirpaleita aika heikosti, mutta itse tykit näyttävät näin aseita tarkasti tuntemattoman silmään aika järeiltä.
Eli jos tiedetään, että 20 kilometrin päässä olisi vaikka yksi venäläinen 152 mm MSTA-B haupitsi, niin kuinka monta tykistökranaattia tuolta 20 kilometrin päästä pitäisi keskimäärin ampua ennenkuin kohteena oleva tykki ei olisi enää
- a) ampumakunnossa
- b) järkevästi korjattavissa ampumakuntoon
Huhta
Greatest Leader
Alapuolinen kaavio ehkä auttaa. (CEP = Puolet ammutuista osuu tuolle säteelle.)
Kun ympyrän pinta-alaa lasketaan ja vedetään jokin hihasta ravistettu "tapposäde" kranaatille (esim. 10 metrin säteellä vaurioituu ja tuhoutumiseen vaaditaan lähes suora osuma), niin puhutaan varmaan ainakin muutamasta sadasta kranaatista skenaariossa A. Skenaariossa B varmaan suuresta kolminumeroisesta tai pienestä nelinumeroisesta määrästä.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Iskemä alle 100 m päähän tykistä riittää mikäli ammutaan herkkänä.
Herkät osat ovat suuntain, hidastin, palautin sekä renkaat ja nostolevy.
Normaali pituushajonta 4% ja sivuhajonta 2% ampumaetäisyydestä.
Lisäys tuliyksiköllä 12 tykkiä.
Viimeksi muokattu:
Shadowmon
Kenraali
Vaikuttaa paljon tietty asemat ja mitä ehditään tehdä. Kollimaattori ja tähtäinkaukoputki pitäs ottaa mukaan kun juostaan suojapoteroon. Jos tykki on aivan avoimessa maastossa ilman että ollaan kaivettu suojaa ammuksille tai miehille (tai asemat ei ole ennalta valmisteltu) niin kaukaa noi murkurat on tosiaan varallisia.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Suuntasin jää silti tykillä vaikka kiertokaukoputki on pois eli kuplat ja istukka.
YouTubesta löytyy video rovajärvellä tehdystä kenttäkokeesta maalina 152 H 55 avoimessa ja linoitetussa asemassa.
Ja jos tiedetään, että kyseessä on vedettävä tykistö, niin voidaan ampua herätesytyttimellisiä. Jos on panssarihaupitsi, niin sitten rypäleammuksia jos niitä on yhä jäljellä.
Mikään ei estä dronea kantamasta SFW kiekkoa taikka kiekkoja mukanaan. Murkula on vain ne kuoret, sen todellisen sisällön ympärillä. Mutta jos siitä halutaan paras irti ne se pitää integroida ja testata kunnolla.
Jos maalina on esimerkin 152 mm MSTA-B, niin osumaa ei todellakaan tarvitse saada 10 metrin säteelle. Tietysti riippuu hiukan maastosta, mutta jos 155mm kranaatti tipahtaa suhteellisen avoimessa maastossa ja optimaalisesssa kulmassa vaikkapa 60-80 metrin päähän, niin jonkinlaista vaikutusta kyllä saadaan mitä todennäköisemmin. Nuo skenaarioiden kranaattimääräthän ovat aivan poskettomia.
PGK:n osalta ollaan päästy ilmeisesti huomattavasti 50 metriä pienempään CEP:hin.
ATKs PGK: Turning Shells into Precision Artillery
Alliant Tech Systems' GPS-guided Precision Guidance Kit hopes to do for artillery shells what Boeing's JDAM tail kit has done for conventional bombs - or what ATK's APMI kit has done for 120mm mortars.The Western way of war has largely pushed conventional
www.defenseindustrydaily.com
Huhta
Greatest Leader
Joo, pahoittelen. Mielessäni oli se toinen MSTA, MSTA-S. Kyse oli siis kuitenkin panssaroimattomasta, vedettävästä tykistä, jonka vaurioituminen pois käytöstä lienee tosiaan luultavaa, vaikka kranaatti tippuisi hieman kauemmaksikin.
Tuhoutumisesta en sitten tiedä. Putki, lukko ja muut pääosat lienevät suht kestävää tekoa? Eli melkein saisi tulla täysosumaa metrien säteelle, jos haluaisi, että tykkiä ei enää edes korjata uusiksi.
