Tykistö

Miksikäs ei, mutta edelleenkin keskittyisin ammuksiin ja mahdollisesti lavettien käyttöiän pidennyksiin.
Lynxit olisivat kumipyöräisinä nopeampia siirrettäväksi tarvittavalle alueelle, heittimien kokonaismäärä ei nouse mutta tehoa/ominaisuudet paranevat. RM-70 on kuitenkin vain 122mm heitin. Minusta ne korvaisivat 155mm tykistön puutteita
 
Lynxit olisivat kumipyöräisinä nopeampia siirrettäväksi tarvittavalle alueelle, heittimien kokonaismäärä ei nouse mutta tehoa/ominaisuudet paranevat. RM-70 on kuitenkin vain 122mm heitin. Minusta ne korvaisivat 155mm tykistön puutteita

RM-70 on myös kumipyöräinen ja 122mm:n raketti on ihan riittävä, ainoa mihin voisi hieman kiinnittää huomiota olisi varmaankin sytytin, niin olisi hersy-optio käytettävissä. Jos enemmän kantamaa tarvitaan, niin MLRS kykenee kyllä hoitamaan sen joskin vain pistemaaleihin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
RM-70 on myös kumipyöräinen ja 122mm:n raketti on ihan riittävä, ainoa mihin voisi hieman kiinnittää huomiota olisi varmaankin sytytin, niin olisi hersy-optio käytettävissä. Jos enemmän kantamaa tarvitaan, niin MLRS kykenee kyllä hoitamaan sen joskin vain pistemaaleihin.
Tiedän, Lynxissä on vaan molempien hyviä ominaisuuksia, nopea asemien vaihto, piempien maantiematkojen nopeampi siirtoajo ja mahdollisuus pitempään ampumaetäisyyksiin järeämmälläraketilla.
 
Tiedän, Lynxissä on vaan molempien hyviä ominaisuuksia, nopea asemien vaihto, piempien maantiematkojen nopeampi siirtoajo ja mahdollisuus pitempään ampumaetäisyyksiin järeämmälläraketilla.

En sano etteikö nuo ole valideja pointteja, mutta se on se budjetti kysymys. Ja tämä meneillään oleva Ukrainan konflikti on osoittanut monta asiaa ja yksi ehkä suurin seikka on se, että sodan aikana ammusten saaminen voi olla vaikeaa. Niitä on oltava tarpeeksi!
 
Pikkuisen on ollut ongelmia Intiassa tuottaa korkealaatuisia ammuksia, näen tämän osittain samankaltaisena ongelmana kuin tuolla meidän itänaapurissa, että välistä varastajia sekä välinpitämättömiä lusmuja on joka portaassa.

Intian ammusongelmia

Sitten toinen asiaan liittyvä juttu alla kun nyt olemme kuulleet, että Venäjä käyttää arviolta 60000 ammusta päivässä ja Ukraina 5000-6000 ja haluaisi luonnollisesti tasoittaa pelin tällä saralla. No, viimevuonna Australiaan on avattu super moderni tehdas tuottamaan kuoria tykistökranaatteihin, se ei ole maailmanmittakaavassa suuri laitos, noin 100 työntekijää, joiden panoksella tuottaa noin 30000 kranaatinkuorta vuodessa. Siis puolet siitä Venäjän päiväkulutuksesta.

En usko Venäjän kykenevän tuottamaan nyt samaa määrää kuin kuluttavat, joten varastot kuluvat, mutta niitä lienee entisen Neuvostoliiton jäljiltä riittävästi ainakin muutaman viikon meuhkaamiseen. Huoltokuljetuksien, varikkojen, ammusjunien tuhoaminen ja erityisesti tehtaiden sabotointi on sellaisia toimia joilla tasataan puntteja tältä osin.

Maryborough tehtaan avajaiset
 
Onko muutes se julkista tietoa, että kuinka paljon enemmän räjähdettä yhdessä MLRS-heittimen raketissa on vs. yhdessä 155mm-murkulassa?
 
Onko muutes se julkista tietoa, että kuinka paljon enemmän räjähdettä yhdessä MLRS-heittimen raketissa on vs. yhdessä 155mm-murkulassa?
Tuskin enempää kuin tuplat.

Tavallinen M107-kranaatti painaa 43,2 kg, josta TNT:n osuus on 6,86 kg.


Julkitietojen mukaan M31 Unitary -raketissa on 200 paunan eli n. 90 kg taistelukärki. Räjähteen osuus siitä on epäselvä, mutta raketin kuoreen ei kohdistu samanlaisia voimia kuin tykistön kranaattiin, joten oletettavasti räjähteen osuus on paljon suurempi kuin tykistökranaatissa. Esimerkiksi lentokoneista pudotettavissa amerikkalaisissa Mk 8X-sarjan sirpalepommeissa räjähteen osuus on tyypillisesti osapuilleen puolet pommin painosta.

 
Tavallinen M107-kranaatti painaa 43,2 kg, josta TNT:n osuus on 6,86 kg.
Ajattelin jotakin hieman modernimpaa: https://en.wikipedia.org/wiki/M795_projectile

Julkitietojen mukaan M31 Unitary -raketissa on 200 paunan eli n. 90 kg taistelukärki. Räjähteen osuus siitä on epäselvä, mutta raketin kuoreen ei kohdistu samanlaisia voimia kuin tykistön kranaattiin, joten oletettavasti räjähteen osuus on paljon suurempi kuin tykistökranaatissa. Esimerkiksi lentokoneista pudotettavissa amerikkalaisissa Mk 8X-sarjan sirpalepommeissa räjähteen osuus on tyypillisesti osapuilleen puolet pommin painosta.

Tunkeuma kärki?
 
Ajattelin jotakin hieman modernimpaa: https://en.wikipedia.org/wiki/M795_projectile



Tunkeuma kärki?

En ole ikinä törmännyt tietoon, että olisi tunkeumakärki, vaan ihan tavallinen High Explosive -taistelukärki se on kaiken lukemani perusteella. Kyllähän se esim. sillankansiin puree siitä huolimatta, Irakissa joskus kokeiltiin, mutta niin puree sirpalepommikin. Havainnekuvissakin taistelukärki kuvataan tuollaisena yksiosaisena jöötinä. Myös tieto "pienistä kollateraalivahingoista" viittaisi mielestäni siihen, että kuoren osuus ei ole kovin suuri, koska muuten sirpaleita luulisi syntyvän enemmän ja/tai niiden olevan isompia ja näin kollateraalivahinkojenkin pahempia. (Myönnän toki autuaasti, etten tiedä, onko mahdollista valmistaa tunkeumaoptimoitu taistelukärki, jonka kuori hajoaa harmittomaksi metallipölyksi räjähdyksen sattuessa.)

1655042562200.png
 
Toinen kuva ("explosively formed steel case fragments"):

1655043675900.png

ATAMCS:ssa Harpoonin taistelukärki:

1655043754500.png
 
En ole ikinä törmännyt tietoon, että olisi tunkeumakärki, vaan ihan tavallinen High Explosive -taistelukärki se on kaiken lukemani perusteella. Kyllähän se esim. sillankansiin puree siitä huolimatta, Irakissa joskus kokeiltiin, mutta niin puree sirpalepommikin. Havainnekuvissakin taistelukärki kuvataan tuollaisena yksiosaisena jöötinä. Myös tieto "pienistä kollateraalivahingoista" viittaisi mielestäni siihen, että kuoren osuus ei ole kovin suuri, koska muuten sirpaleita luulisi syntyvän enemmän ja/tai niiden olevan isompia ja näin kollateraalivahinkojenkin pahempia. (Myönnän toki autuaasti, etten tiedä, onko mahdollista valmistaa tunkeumaoptimoitu taistelukärki, jonka kuori hajoaa harmittomaksi metallipölyksi räjähdyksen sattuessa.)

Tuo "kollateraalivahinko" homma viittaa puhtaasti ammuksen tarkkuuteen. Ei tarvita kuin yksi ammus ja sekin osuu maaliin, niin oheisvahingot jäävät vähäisiksi.
 
Tuo "kollateraalivahinko" homma viittaa puhtaasti ammuksen tarkkuuteen. Ei tarvita kuin yksi ammus ja sekin osuu maaliin, niin oheisvahingot jäävät vähäisiksi.

Voi olla noinkin. Toisaalta esim. Libyassa pudotettiin betonipommeja ajoneuvomaaleihin, varmaankin juuri kollateraalivahinkojen pelossa, eli taistelukärjenkin tyypillä/rakenteella luulisi olevan merkitystä.
 
Tänään alkanut Eurosatory '22 ja siellä mm. tämä ensiesittelyssä.

Morana

Ja Nexter on parannellut 155 mm peruskranaattiaan aerodynamiikan osalta, kääntäjällä aukeaa kun alkuperäinen teksti on ranskaksi.
Kantama 40 --> 44 km samalla hajonnalla ja räjähdysaineen määrä noussut 8,8 --> 11 kg.

LU 220 kranaattiuutuus
 
Viimeksi muokattu:

For example, Rafael announced its new Spike NLOS 6th-generation precision missile on June 9. Rafael’s Spike family is used by 39 countries. In Europe it is sold under the name Eurospike, a joint venture between Rafael, Diehl Defence GmbH and Rheinmetall Electronics.

Rafael says its newest variant has improved standoff range (up to 50km), can be launched in a salvo of up to four missiles and can be fired from one platform, such as a helicopter, and handed off for guidance to operators on the ground. It incorporates image-matching abilities, according to the manufacturer

Alongside the new missile, Rafael said it is exhibiting a “new concept called the NLOS Mission Taskforce,” or NMT, a technology package enabling small units to engage faraway or hidden targets.

A partnership of Israel’s Uvision and Rheinmetall also appears to be a nod to the Ukraine conflict because they will present an integration of the UVision loitering munitions systems into “next-generation manned and unmanned infantry fighting vehicles.”

These weapons will provide “frontline forces with a new independent ability to locate, track and accurately eliminate heavily-armored targets from long ranges, in challenging battlefield conditions,” UVision said in a statement.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään alkanut Eurosatory '22 ja siellä mm. tämä ensiesittelyssä.

Morana

Ja Nexter on parannellut 155 mm peruskranaattiaan aerodynamiikan osalta, kääntäjällä aukeaa kun alkuperäinen teksti on ranskaksi.
Kantama 40 --> 44 km samalla hajonnalla ja räjähdysaineen määrä noussut 8,8 --> 11 kg.

LU 220 kranaattiuutuus
Tuolla on hieman lisää teknistä tietoa LU 220 ammuksesta englanniksi.
https://www.edrmagazine.eu/increasi...lu-220-he-155-mm-munition-by-nexter-arrowtech

Nykyversio valmistetaan perinteisesti kuumapuristuksella.
Tutkitaan tulevaisuuden haaveena kuoren 3D-tulostusvalmistusta etenkin sirpaloitumisen parantamiseksi / räätälöimiseksi.
 
Ukrainan tykistö- ja raskas raketinheitin -pyynnön lukumääristä (pyytää 2x mitä jenkeillä aktiivikäytössä) herännyt keskustelu mikä jenkkien tykistöorganisaatio tällä hetkellä itse asiassa on:


Koko vitja thread reader kautta: https://threadreaderapp.com/thread/1536502460122116097.html

Nostoja:

  • the 11 active US divisions field 198x M109A6/A7, 162x M777A2, and 144x M119A3 - a total of 504x howitzers (and not 240x) and they field 0 rocket systems.
  • divisions don't have rocket artillery anymore. Divisional rocket artillery batteries of 9x M270 were phased out after the Cold War.
  • all US Army rocket artillery (M270A1 and M142) is assigned to battalions in 6x active and 8x Army National Guard Field Artillery brigades (currently 16x per battalions, but this will increase to 27x per battalion)
 
En yllättyisi jos Venäjällä olisi neukkuaikojen perua aivan helvetisti kranaatteja ja niiden kuoria varastoissa, siis jopa vuosien nykyiseen kulutukseen. Neukkuaikoina tehtaat jauhoivat tavaraa muutenkin järkeä vailla joten miksi ei sitten sotamoodissa kranuja vuosikymmeniä rauhan oloissa.
 
  • the 11 active US divisions field 198x M109A6/A7, 162x M777A2, and 144x M119A3 - a total of 504x howitzers (and not 240x) and they field 0 rocket systems.
Mielenkiintoista, jos tämä siis kurantti tieto järjestelmien lukumäärästä (vai liekö vielä varmuusvarastoissa lisää perustettavia esim Kansalliskaartin joukko-osastoja varten?)

Jenkeillä siis pyöreillä numeroilla 200 teloilla kulkevaa ja 300 150 vedettävää 155 mm haupitsia. Suomessa, jos Moukari optio toteutuu täysmääräisesti osana lisärahoitusta, 100 teloilla kulkevaa ja 150 vedettävää 155 mm haupitsia.

Pienellä suurella Suomella siis puolet muoks teloilla ja sama mitä vedettäviä mitä jenkeillä? Aikamoista, jos totta. Oletan kyllä jenkkien lukumäärän kertovan vain aktiividivisioonien putkien määrää...

Muoks ja korjaus heti perään, M119 on tietysti 105mm haupitsi.
 
Back
Top