Tykistö

Jos jonkinaista pyörillä liikkuvaa 155mm-tykkiä hankittaisiin K9:n option täysimääräisen lunastamisen lisäksi, niin minkälaista määrää uumoilisistte, jos vaikkapa joko CAESAR tai Zuzana olisi viimeisellä tarjouskierroksella kilpailemassa keskenään?

Itse en osaa arvioida yhtään, mutta olisiko esim. 60 realismia? Viisi 12 tykin patteristoa.

Pientä määrää ei ole mielekästä hankkia ja suurta määrää ei ole varaa hankkia. Lisäksi on yleinen paine tilata kotimaasta se mikä täällä voidaan tehdä, kuten on tehty ajoneuvo- ja kiväärihankinnoissa.

Jos jotakin nyt kuitenkin hankitaan, niin se on Patrian kanssa kehiteltävä 155 mm tykki (uusilla aseilla, ei vanhoja kierrättämällä). Hankintamäärä ~100 kpl tietämillä.

1654712809900.png

En kuitenkaan usko rahaa löytyvän. Muutakin hankittavaa on niin pirusti. K9-option lunastaminen on jo iso panostus ja ne ampumatarvikkeet...
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Onko tässä nyt maalitolpat siirtyneet vai oletko vain suomalaisen vaatimaton? :):)

Kirjoitit aiemmin seuraavaa:



K9 ja kotimainen 155 mm tuotanto tekisivät runsas 250 putkea. Sillä tyydyttäisi siis korkeintaan operatiivisten joukkojen tarpeen, jos sitäkään. Paikallisjoukkojen tarpeen kattamiseksi riittävä "pieni täydennys" tarkoittaisi siis tässä tapauksessa ehkä 200+ putkea itseliikkuvaa? (Toki kohdistaen osa tästä pienestä täydennyksestä operatiivisille joukoille ja paikallisjoukkojen saadessa vanhaa vedettävää kalua operatiivisilta.)

No, et ole ainakaan pessimistisellä asenteella liikkeellä! :p

Onko tässä nyt maalitolpat siirtyneet vai oletko vain suomalaisen vaatimaton? :):)

Kirjoitit aiemmin seuraavaa:



K9 ja kotimainen 155 mm tuotanto tekisivät runsas 250 putkea. Sillä tyydyttäisi siis korkeintaan operatiivisten joukkojen tarpeen, jos sitäkään. Paikallisjoukkojen tarpeen kattamiseksi riittävä "pieni täydennys" tarkoittaisi siis tässä tapauksessa ehkä 200+ putkea itseliikkuvaa? (Toki kohdistaen osa tästä pienestä täydennyksestä operatiivisille joukoille ja paikallisjoukkojen saadessa vanhaa vedettävää kalua operatiivisilta.)

No, et ole ainakaan pessimistisellä asenteella liikkeellä! :p
Eipä olisi ensimmäinen kerta kun juttelen sekavia.Tuskin viimeinenkään.

Kun emme lähde liikkeelle nollasta niin koko option hyödyntäneen K9-hankinnan jälkeen näkisin ongelmana erityisesti rakenteilla olevien ja hyvällä maantieliikkuvuudella varustettujen joukkojen tykistön. Siinä voisi olla markkinarako kuorma-auton alustalle sijoitetuille kanuunoille. K9 ei ainakaan tuohon hommaan sovi.

Jos lisähankinnan määrä olisi vaikkapa jotain 100 kappaleen suuruusluokassa niin kanuunakaluston kokonaismäärä nousisi yli kolmeensataan. Siitä saisi varmaan valutettua jo vanhempaa vedettävää 155K-kalustoa paikallisjoukkojenkin käyttöön.
 
Valmiusyhtymien tykistöä aikoinaan muistaakseni supistettiin rahapulasta johtuen. Pitikö olla oma tykistörykmentti, eli kaksi patteristoa, tuli yksi patteristo sitten lopulta.

Muoks: Karjalan Kilpi 2007 / Heikki Tilander: Valmiusprikaati piti olla neljä pataljoonaa, saatiin kolme. Piti olla tykistörykmentti, saatiin patteristo.
Viitikkö linkata lähdettä?
 
Eipä olisi ensimmäinen kerta kun juttelen sekavia.Tuskin viimeinenkään.

Kun emme lähde liikkeelle nollasta niin koko option hyödyntäneen K9-hankinnan jälkeen näkisin ongelmana erityisesti rakenteilla olevien ja hyvällä maantieliikkuvuudella varustettujen joukkojen tykistön. Siinä voisi olla markkinarako kuorma-auton alustalle sijoitetuille kanuunoille. K9 ei ainakaan tuohon hommaan sovi.

Jos lisähankinnan määrä olisi vaikkapa jotain 100 kappaleen suuruusluokassa niin kanuunakaluston kokonaismäärä nousisi yli kolmeensataan. Siitä saisi varmaan valutettua jo vanhempaa vedettävää 155K-kalustoa paikallisjoukkojenkin käyttöön.

Sitä olen joskus pohtinut, saisiko telakaluston maantieliikkuvuuden paremmaksi riittävällä määrällä lavetteja? Tämäkin on sitä kalustoa, jonka määrästä ei ole varmuutta, mutta rekan veturi ja riittävän kantava lavetti eivät kuitenkaan ihmeitä maksa, kun panssarihaupitsin hinta liikkuu miljoonissa.

Keskipitkät matkat ovat toki ongelmallisia. 50 kilometriä menee ehkä vielä teloilla omin voimin ja 500 kilometrillä lavetti on järkevä. Mutta 100 tai 150 km matkalla lavettiruljanssi on ajallisesti epäkäytännöllistä (lastaus/purku).
 
Sitä olen joskus pohtinut, saisiko telakaluston maantieliikkuvuuden paremmaksi riittävällä määrällä lavetteja? Tämäkin on sitä kalustoa, jonka määrästä ei ole varmuutta, mutta rekan veturi ja riittävän kantava lavetti eivät kuitenkaan ihmeitä maksa, kun panssarihaupitsin hinta liikkuu miljoonissa.
Mikä ettei. Tulisi ehkä hiukan pidempi letka mutta ei mullistaisi kokonaisuutta.

Belgiasta noita taannoin sai sopuhintaan.

 
No, toistaiseksi en näe tarvetta lavetille K9 siirtoihin liittyen, kuin vaurioituneen koneen siirtoihin liittyen tai normaaliolojen kuljetukset.

Hypoteettinen mekanisoiduntaisteluosaston siirtyminen toimita-alueelle kaakkois/etelä- Suomeen voidaan suorittaa telamarssina. Ajomatka keskimäärin 100-200 km jolloin aikaa menee 2-5 tuntiin.
KarJPr on jo käytössä lähes omalla toiminta-alueellaan.

Typo
 
Viimeksi muokattu:
No, toistaiseksi en näe tarvetta kaverille K9 siirtoihin liittyen, kuin vaurioituneen koneen siirtoihin liittyen tai normaaliolojen kuljetukset.

Hypoteettinen mekanisoiduntaisteluosaston siirtyminen toimita-alueelle kaakkois/etelä- Suomeen voidaan suorittaa telamarssina. Ajomatka keskimäärin 100-200 km jolloin aikaa menee 2-5 tuntiin.
KarJPr on jo käytössä lähes omalla toiminta-alueellaan.

Vehkeet siis ilmeisesti kestävät huomattavasti paremmin maantieajoa kuin maastoajoa? Näin voisi toki kuvitella jo ihan arkijärjellä...

Minähän en aiheesta tiedä muuta kuin mitä olen lukenut, mutta ehkä tuo tulos saavutettiin tosiaan jossakin maastoajossa. Muutoin olisi hölmöä laittaa ~500 km ajoon riittävät polttoainetankit, jos vehkeet hajoavat jo paljon ennen kuin tuo matka on ajettu.

A comparison test was made in Poland in order to compare reliability of the Polish PT-91 and Leopard 2A4 tanks. It appeared that tanks with similar mileage (19 000 km) showed different results. Distance between failures of the PT-91 was only 25 km and it took on average 3.2 days to repair the tank. On the other hand distance between failures of the Leopard 2A4 tank was 174 km and it took on average 1.3 days to repair the tank. Most failures of the PT-91 Twardy were related to its engine, electrical installation, armament, fire control system, and communication systems. So the ageing PT-91 tanks can be seen as rather unreliable combat vehicles, that are troublesome to keep in operational order.

 
Vehkeet siis ilmeisesti kestävät huomattavasti paremmin maantieajoa kuin maastoajoa? Näin voisi toki kuvitella jo ihan arkijärjellä...

Minähän en aiheesta tiedä muuta kuin mitä olen lukenut, mutta ehkä tuo tulos saavutettiin tosiaan jossakin maastoajossa. Muutoin olisi hölmöä laittaa ~500 km ajoon riittävät polttoainetankit, jos vehkeet hajoavat jo paljon ennen kuin tuo matka on ajettu.



Asfalttitie on tasainen ja helppo ajaa, telakoneisto ei siinä juuri rasitu ja voidaan ajaa huippunopeuksia. Ainoa mitä tulee marssitauoilla seurata on telapyörien navoista öljyn lämpiäminen ettei laakerit pala. Jos lämpiää niin on vuotoja ja pitää selvittää mistä ja lisätä öljyä tai korjata.
Vaunun ajajalle tiellä ajaminen luukun päältä on mukavaa, siinä ehtii hieman myös ihailla maisemia.
 
Jos lisähankinnan määrä olisi vaikkapa jotain 100 kappaleen suuruusluokassa niin kanuunakaluston kokonaismäärä nousisi yli kolmeensataan. Siitä saisi varmaan valutettua jo vanhempaa vedettävää 155K-kalustoa paikallisjoukkojenkin käyttöön.
Jos vaikkapa tehtäisiin kotimaisin voimin vaikka AMV:n kanssa naitettu 155MM-tykki, niin jos tilattaisiin vaikkapa sellainen 12 12 tykin patteristoa (ja samalla laitettaisiin paljon panostuksia tuon kauppaamisene ulkomaille), niin tuohan olisi jo varmaankin suhkot hyvä määrä.

12 patteristosta riittäisi jo aika hyvin ympäri maan käytettäväksi. Kolme Lappiin, kolme Suomi-neidon vyötärölle, neljä Itä-Suomeen ja pari Länsi-Suomeen. Tämä yhdistettynä 12 K9-patteriin tuottaisi tosi hyvän määrän selviytymiskykyistä ja liikkuvaa tykistöä operatiivisille joukoille ympäri maan.

Sitten vedettävät voitaisiin jättää jo enemmän paikallisten joukkojen tueksi.
 
Jos vaikkapa tehtäisiin kotimaisin voimin
Tämä vaihtoehto on muuttunut Ukrainan sodan myötä houkuttavammaksi. Itse tuotettua kalustoa saa sekä käyttää mielensä mukaan, että viedä minne ja kenelle haluaa.

Ja vaikka asekaupoista en mitään tiedä, epäilen että tykistö a-tarvikkeineen tekee tulevina vuosina kauppansa. Suhteellisen edukas, mutta toimiva ja käyttövarma (tune: Patria 6x6) pyörillä liikkuva tykki saattaisi herättää ainakin lähialueen maissa kiinnostusta.

Ei muuta, jatkakaa hyvää keskustelua.
 
Tämä vaihtoehto on muuttunut Ukrainan sodan myötä houkuttavammaksi. Itse tuotettua kalustoa saa sekä käyttää mielensä mukaan, että viedä minne ja kenelle haluaa.

Ja vaikka asekaupoista en mitään tiedä, epäilen että tykistö a-tarvikkeineen tekee tulevina vuosina kauppansa. Suhteellisen edukas, mutta toimiva ja käyttövarma (tune: Patria 6x6) pyörillä liikkuva tykki saattaisi herättää ainakin lähialueen maissa kiinnostusta.

Ei muuta, jatkakaa hyvää keskustelua.

Näin voisi luulla. Ruotsilla tosin on kotimainen tuote samoin kuin Puolalla. Kysymysmerkkeinä Baltia (Virolla K9, Latvialla M109, Liettualla PzH 2000) ja Norja (K9 kyllä sielläkin). Mutta jos laajennushaluja ilmenee, niin lähialueella kehitetty, simppeli ja edullinen tuote voisi kiinnostaa yhdistettynä vastakauppoihin, anteeksi, teolliseen yhteistyöhön.
 
CAESAR on kyllä soiva peli. Pyöräkalusto Moukareiden rinnalle ei olisi huono asia ollenkaan. Olisi sitten Patrian tekemän ehdotuksen mukainen, tai suoraan ranskalaisilta testattua ja toimivaa peliä.

Ukraina-langasta, ml. ilmeisesti sikäläinen pakollinen tulitoiminta keskeltä peltoa...

Caesarin tuliasematoimintaa.

 
Telatykistön liikkuvuutta kannattaa hyödyntää ettei pääse käymään näin.
Kuinkahan kauan nuo tuossa kykkivät kun ryssä ehti ampua romua niskaan? Onko Ukrainalainen tapa aina ajaa pellolle ja sitten pysyä siinä? Vai onko jenkeillä tjsp sama tapa jota sitten opettaneet noille kun eihän hiekkasodissa kukaan takaisinkaan ammu?

Viddu... Ammut ne 6 laukausta tuosta ja sitten ajat kilsan eri kohtaan ja taas ne 6 laukausta jne. Ei varmasti ryssä pysy mukana minne ampuisi.
 
Kuinkahan kauan nuo tuossa kykkivät kun ryssä ehti ampua romua niskaan? Onko Ukrainalainen tapa aina ajaa pellolle ja sitten pysyä siinä? Vai onko jenkeillä tjsp sama tapa jota sitten opettaneet noille kun eihän hiekkasodissa kukaan takaisinkaan ammu?

Viddu... Ammut ne 6 laukausta tuosta ja sitten ajat kilsan eri kohtaan ja taas ne 6 laukausta jne. Ei varmasti ryssä pysy mukana minne ampuisi.
Sama meininki tossa CAESAR videossa, sillä erolla että nyt lähtevät tulitoiminnan jällkeen takavasemmalle. Mutta keskellä peltoa. Mikä ihme siinä on.
 
Millainen tiedotuspolitiikka Suomessa on perinteisesti ollut tykistön ampumatarvikehankintojen osalta?

Kranaatinkuorista kymppimiljoonalla tai parilla taisi olla juttua viime vuosikymmenellä, mutta juuri muuta en muista nähneeni. Muuta kuin valittelua, kuinka säästöjen myötä varausampumatarvikkeisiin tuli vajeita, kun ei ollut varaa ostaa uusia.

Sitten on se Sastamalan lataamo. Ei kuulemma toiminut kunnolla jossakin vaiheessa, mikä lie nykytila? Onko pillit koipussissa vai ladataanko siellä salaa kolmessa vuorossa?

Nythän 155 mm putkimäärät kasvavat huomattavasti K9:n myötä ja jos ostettaisiin vaikkapa 2000 laukausyhdistelmää per Moukari, niin se tekisi jo ensimmäisen 48 tykin osalta liki 100 000 laukausta - parin tonnin kappalehinnalla 200 miljoonaa euroa. Voidaanko tällaisia määriä hankkia jostakin budjetin sisältä oudoilta momenteilta ilman mitään näkyviä diilejä?
Sen verran oikaisukommenttia edelliseen, että Nammo tekee raskaiden aseiden ampumatarvikkeiden metallisosia (ensisijaisesti ammuskuoria ja muita vastaavia "isoja" ammuksien osia) Sastamalassa, eli entisessä Patrian, aiemmin Vammaksen ja vielä aiemmin plm:n toimipisteessä.
https://www.nammo.com/location/sastamala/
Sijainti lienee liian lähellä asutusta ja teitä sekä muuta infraa, jotta siellä voisi käsitellä suuria räjähdysainemääriä kuten ammusten räjähdysainetäyttö yms. mitä lopputuotanto edellyttäisi, joten Sastamalassa ei ole ammuslataamoa.

Puolustusvoimien ammuslataamo on Haapajärvellä varastoivan varikon yhteydessä:

Selvitys pv:n räjähdetuotannon siirrosta teollisuudelle näyttää olleen aktiivista 2017/18 paikkeilla, mutta päätös (2019) oli, ettei räjähdetoimintoja siirretä teollisuudelle:

Ohessa uutinen uuden lataamon rakentamispäätöksestä 2003, jonka mukaan piti kotimaistaa myös kuorma-ammusten tuotanto:
https://www.kaleva.fi/asevarikolle-suurinvestoinnit/2176359
Kansainvälinen tilanne ja kuorma-ammusten valmistus- ja käyttökieltopäätökset vesittivät myöhemmin kotimaan kuorma-ammusvalmistushankkeet loppumetreillä.
 
Eli koska PV tekee itse, niin tiedotteita ei tule ulos? Tämä voi selittää monia asioita...

Noista hankkimatta jääneistä kuorma-ammuksista, onkohan se heijastunut (ja pitäisikö sen heijastua) epäsuoran rakentamiseen? Pitäisikö painottaa enemmän kranaatinheittimistöä tai ylipäätään pienempiä kalibereja kuin 155 mm?

Tehdään Nemosta suurennettu versio 105 mm putkella, jolla on törkeästi pituutta ja kantamaa (vrt. Denel G7)?
 
Jenkkilässä on näköjään kehitetty uusi ampumatarvikekin kymmenisen vuotta sitten:


1654833320700.png
 
Back
Top