Tykistö

Lähtökohta olisi kai tuo Tali-Ihantalan (kuvitteellinen) tuli-isku jossa kaikki kuvatut putket olisivat mukana kukin oman iskunsa mukaisella ammusmäärällä. Iskun ammusten paino siis tuo laskettu 31.2 tonnia.

Tuota 30 tonnia ammusta pitäisi sitten verrata tuohon kysymääsi taisteluosaston epäsuoran määrään. Mikähän on 120 mm krh isku? Tai 122mm, sen puoleen? 6 murkulaa? Tunnustan myös tietämättömyyteni 120 krh komppanian putkien määrästä.

Jotenkin muistelen että 120 millisellä kerkeäisi ampumaan 12 ls. mutta se on rajoitettuna kuuteen rauhan aikana. 122 millinen on myös rajattu kuuteen, mutta ilmeisesti noheva porukka kerkeää ampumaan jopa 8. 120 krh komppania oli aikaisemmin 9, mutta ilmeisesti nyt on tehty jotakin uudelleen organisointeja ja nykyään kokoonpano on 12 putkea.
 
Jos tehdään helppoa matematiikkaa taas, otetaan iskun määräksi 6 kranaattia, 122mm kranaatin painoksi vaikka 22kg ja 122mm krh kranaatin painoksi 12kg, niin:

18 * 22 kg * 6 + 12 * 12 kg * 6 12 niin lopputulema on n. 3,25 4,1 tonnia, ja jos pyöristetään taas, niin yhden taisteluosaston iskun teho on yksi kymmenesosa 13 % "tali-ihantalaa". Tai, taisteluosasto ampuisi yhden ”tali-ihantalan” seitsemällä ja puolella iskulla.

Jos laskin oikein. Muoks ei huono ottaen huomioon että tuossa vain oma orgaaninen epäsuora, ilman tukevia tuliyksiköitä.

Muoks korjattu @Mikfin70 kommentin mukaisesti 120 Krh isku 12 laukaukseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Lähtökohta olisi kai tuo Tali-Ihantalan (kuvitteellinen) tuli-isku jossa kaikki kuvatut putket olisivat mukana kukin oman iskunsa mukaisella ammusmäärällä. Iskun ammusten paino siis tuo laskettu 31.2 tonnia.

Tuota 30 tonnia ammusta pitäisi sitten verrata tuohon kysymääsi taisteluosaston epäsuoran määrään. Mikähän on 120 mm krh isku? Tai 122mm, sen puoleen? 6 murkulaa? Tunnustan myös tietämättömyyteni 120 krh komppanian putkien määrästä.
120 Krh isku 12 ls/ase.
122 H 6 LS/ase
 
Vertailun vuoksi Iowa (WWII alkaen) luokan taistelulaiva ampui 16 tuumaisilla yhdessä salvossa 9 x 1200 kg kranaatteja liikkeelle, niin Tali-Ihantalan kranaattien kokonaispaino 31 tonnia paino lähti matkaan 90 sekunnissa sillä laivat pystyivät ampumaan salvon keskimäärin 30 s välein. Siis vain yhden laivan pääaseiden tuli tässä laskettuna.
 
Vertailun vuoksi Iowa (WWII alkaen) luokan taistelulaiva ampui 16 tuumaisilla yhdessä salvossa 9 x 1200 kg kranaatteja liikkeelle, niin Tali-Ihantalan kranaattien kokonaispaino 31 tonnia paino lähti matkaan 90 sekunnissa sillä laivat pystyivät ampumaan salvon keskimäärin 30 s välein. Siis vain yhden laivan pääaseiden tuli tässä laskettuna.
Vertailun vuoksi yksi B-52H voi pudottaa yhden Tali-Ihantalan verran pommeja ja kuorruttaa koko paskan vielä parilla Tomahawkilla. Itse asiassa B-52 mitotettiin pudottamaan just Tali-Ihantalan verran, koska sillä pysähtyy ryssä.
 
Ostetaankohan nuo kaikki pois?
The Finnish Defence Forces announced on 17 February 2017 that they will buy 48 used K9s, with the deliveries starting in 2017.[201][202] 10 additional units were ordered in a follow-up order. Finland has an option to purchase additional units (38) in the original contract.
 
Ostetaankohan nuo kaikki pois?
The Finnish Defence Forces announced on 17 February 2017 that they will buy 48 used K9s, with the deliveries starting in 2017.[201][202] 10 additional units were ordered in a follow-up order. Finland has an option to purchase additional units (38) in the original contract.
Näin vois uskoa tapahtuvan ja edellinen täydennystilaus antaa viitettä, että alunperinkin oli tarkoitus lunastaa koko optio. Tuleeko kaikki loput kerralla, vai useamman tilauksen palasina jää nähtäväksi.
 
155 / 152 mm kranaatin massoja, lentävä massa ellei toisin mainita:

Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2001 / s. 195:
{- Tykki 122 H63 (38 kal), kranaatin massa 22 kg, r-ainemäärä ~3,7 kg, kantama ~14 km, vertailun vuoksi}
- Tykki 155 K 83 (39 kal), kranaatin massa (42... 47) kg, kantama >30 km perävirtausammus BB (Base Bleed)
- Tykki 152 K 89 (~49 kal), kranaatin massa 46 kg, kantama 28 km.

Nexter luettelo (2021/2022 tai 2018) 155 mm:
- LU 211 HE HB, ammuksen massa 42,5 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 8,8 kg, kantama 30 km
- LU 211 HE BB, ammuksen massa 43,9 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 8,8 kg, kantama 40 km
- 155 HE M107, ammuksen nimellinen massa 43 kg (lentävä paino) [42,1 kg ilman syt.], r-ainemäärä 6,98 kg kg, kantama 18,1 km (39 kal)
- 155 HE L15A1, ammuksen nimellinen massa 43,5 kg (complete round, incl fuze eli lentävä paino), r-ainemäärä 11,1 kg !!, kantama 24 km (39 kal) [Naton 155 HE perusammus Euroopassa, versioita L15A2, L15A3, joita lienee tehty erityisesti 52 kal putken ammuntarasituksien vuoksi, Saksassa malli DM111 (ja taitaa olla myös DM121 samaa, alunperin brittiläistä sukua)]
- iskusytytin PD M728 IM, m= 1 kg (mekaaninen iskusytytin) tykistöammuksille
- heratesytytin FB375 (heräte, isku, itsetuho), m=0,895 kg
- isku-/viivesytytin FB557, m=0,962 kg, mekaaninen
- isku-/viivesytytin FB739/A1, m0,643 kg,
Nexterin valmistamat HE ammukset (2018 luettelosta) max m=44 kg (LU211) + 1 kg (syt) = 45 kg (LU 211 + iskusyt PD M728)
- Bonus 47 kg, max kantama 35 km (52 kal)
Nexter:n uusi pitkänkantaman ammus julkaistiin keväällä, mutta se ei ole vielä tuotannossa.

Nammon 155 mm ammukset:
- 155 HE, 42,5 kg (lentävä paino), r-ainemassa 9 kg, 24 km (taitaa olla LU 111 fin HB)
- 155 HE ER, 44,4 kg (lentävä paino), r-ainemassa 9 kg, kantama HB/ BB: 39 kal 24 km/30 km {52 kal 32 km/41 km]
Nammon 155 HE ammukset max m 44,4 kg (HE ER).
https://www.nammo.com/product/our-products/ammunition/large-caliber-ammunition/155-mm-series/

Jos painavampia hakee, niin pitkänkantaman ammukset:
Slovakia MSM group,
--155 HE ER-BB, m= 47 kg, r-ainemassa 9,9 kg, kantama 41 km (perävirtaus, 52 kal) ja onteloperä HE ER-BT m=44 kg/kantama 32 km
--155 HE-ER FB BB, 47 kg, r-ainemassa 8,1 kg, kantama 43 km (perävirtaus 52 kal) ja onteloperä HE ER FB-BT m= 44 kg/ 33 km (nubsilliset ammukset, on ollut Ukrainassa jonkun kuvan mukaan)
-- 152 HE-ER HB, ammuksen massa 43,56 kg, kantama 20,3 km (Onteloperä, Dana 77 SP (~37 kal), D-20 (26 kal), 2S3 Akatsia (27 kal) eli lyhyt putkiset 152 mm aseet)
-- 152 FE-ER-BB ammuksen massa 43,56, kantama 25,5 km (Perävirtaus, vain Dana 77 SP (~37 kal), mutta ei muut lyhyt putkisemmat (26/27 kal) aseet)
https://www.msm.sk/en/what-we-do/defence/ammunition/artillery-ammo/

USA:n ammuksia:
- M549 A1 RAP HE m=43,6 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 6,8 kg, kantama 30,1 km (39 kal)
https://www.gd-ots.com/wp-content/uploads/2017/11/155mm-M549A1-HE-RAP.pdf
- M795 HE, m=46,7 kg (lentävä paino), r-ainemassa 10,8 kg, kantama 22,5 km (39 kal)
https://en.wikipedia.org/wiki/M795_projectile
- M982 Excalibur, m=48 kg, r-ainemassa=?? / taistelukärjen paino 22 kg, kantama 40 km (testeissä 70 km), (Kanada on ehkä lähettänyt Afganistanin jääminä Excalibur-ammuksia Ukrainaan. Ei liene näkynyt Excalibur-videoita Ukrainasta?? EDIT2: USA on luvannut toimittaa 1000 kpl Excalibur-ammuksia Ukrainaan jossakin tulevassa avustuserässä.)

M982 Excalibur on painavin ammus kaikista edellä esitetyistä, m=48 kg (155 mm)
Giatzint:n (152 K 89, ~49 kal putki) ammus on painavin m=46 kg 152 HE-ammuksista kuten arvata saattaa pitkän putken ja sen myötä myös kantamankin suhteen.

Jos räjähdysainemäärällä arvioi vaikutusta maalialueella, niin tyhmistä 155 HE-ammuksista Naton perusammus L15 (m=43,5 kg) vie eniten r-ainetta maaliin 11, 1 kg /ammus (= 25,5 % ammuksen painosta!), 122 mm pitää ampua 3 laukausta, jotta saa maalialueelle saman määrän räjähdysainetta. Kokonaispaino 3*22 kg =66 kg (122 mm) vs 1*43,5 kg (155 mm)).

EDIT: Giatzint:n putken pituus on epäselvä, eri lähteissä ilmoitetaan 47...54 kal, mutta ylärajalla lienee suuhidastin mukana pituudessa, jota ei pitäisi huomioida putken "työpituudessa".
EDIT2: Lisätty tieto: 9.7. Uutisten mukaan USA toimittaa Excalibureita
 
Viimeksi muokattu:
155 / 152 mm kranaatin massoja, lentävä massa ellei toisin mainita:

Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2001 / s. 195:
{- Tykki 122 H63 (38 kal), kranaatin massa 22 kg, r-ainemäärä ~3,7 kg, kantama ~14 km, vertailun vuoksi}
- Tykki 155 K 83 (39 kal), kranaatin massa (42... 47) kg, kantama >30 km perävirtausammus BB (Base Bleed)
- Tykki 152 K 89 (~49 kal), kranaatin massa 46 kg, kantama 28 km.

Nexter luettelo (2021/2022 tai 2018) 155 mm:
- LU 211 HE HB, ammuksen massa 42,5 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 8,8 kg, kantama 30 km
- LU 211 HE BB, ammuksen massa 43,9 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 8,8 kg, kantama 40 km
- 155 HE M107, ammuksen nimellinen massa 43 kg (lentävä paino) [42,1 kg ilman syt.], r-ainemäärä 6,98 kg kg, kantama 18,1 km (39 kal)
- 155 HE L15A1, ammuksen nimellinen massa 43,5 kg (complete round, incl fuze eli lentävä paino), r-ainemäärä 11,1 kg !!, kantama 24 km (39 kal) [Naton 155 HE perusammus Euroopassa, versioita L15A2, L15A3, joita lienee tehty erityisesti 52 kal putken ammuntarasituksien vuoksi, Saksassa malli DM111 (ja taitaa olla myös DM121 samaa, alunperin brittiläistä sukua)]
- iskusytytin PD M728 IM, m= 1 kg (mekaaninen iskusytytin) tykistöammuksille
- heratesytytin FB375 (heräte, isku, itsetuho), m=0,895 kg
- isku-/viivesytytin FB557, m=0,962 kg, mekaaninen
- isku-/viivesytytin FB739/A1, m0,643 kg,
Nexterin valmistamat HE ammukset (2018 luettelosta) max m=44 kg (LU211) + 1 kg (syt) = 45 kg (LU 211 + iskusyt PD M728)
- Bonus 47 kg, max kantama 35 km (52 kal)
Nexter:n uusi pitkänkantaman ammus julkaistiin keväällä, mutta se ei ole vielä tuotannossa.

Nammon 155 mm ammukset:
- 155 HE, 42,5 kg (lentävä paino), r-ainemassa 9 kg, 24 km (taitaa olla LU 111 fin HB)
- 155 HE ER, 44,4 kg (lentävä paino), r-ainemassa 9 kg, kantama HB/ BB: 39 kal 24 km/30 km {52 kal 32 km/41 km]
Nammon 155 HE ammukset max m 44,4 kg (HE ER).
https://www.nammo.com/product/our-products/ammunition/large-caliber-ammunition/155-mm-series/

Jos painavampia hakee, niin pitkänkantaman ammukset:
Slovakia MSM group,
--155 HE ER-BB, m= 47 kg, r-ainemassa 9,9 kg, kantama 41 km (perävirtaus, 52 kal) ja onteloperä HE ER-BT m=44 kg/kantama 32 km
--155 HE-ER FB BB, 47 kg, r-ainemassa 8,1 kg, kantama 43 km (perävirtaus 52 kal) ja onteloperä HE ER FB-BT m= 44 kg/ 33 km (nubsilliset ammukset, on ollut Ukrainassa jonkun kuvan mukaan)
-- 152 HE-ER HB, ammuksen massa 43,56 kg, kantama 20,3 km (Onteloperä, Dana 77 SP (~37 kal), D-20 (26 kal), 2S3 Akatsia (27 kal) eli lyhyt putkiset 152 mm aseet)
-- 152 FE-ER-BB ammuksen massa 43,56, kantama 25,5 km (Perävirtaus, vain Dana 77 SP (~37 kal), mutta ei muut lyhyt putkisemmat (26/27 kal) aseet)
https://www.msm.sk/en/what-we-do/defence/ammunition/artillery-ammo/

USA:n ammuksia:
- M549 A1 RAP HE m=43,6 kg (ilman sytytintä), r-ainemassa 6,8 kg, kantama 30,1 km (39 kal)
https://www.gd-ots.com/wp-content/uploads/2017/11/155mm-M549A1-HE-RAP.pdf
- M795 HE, m=46,7 kg (lentävä paino), r-ainemassa 10,8 kg, kantama 22,5 km (39 kal)
https://en.wikipedia.org/wiki/M795_projectile
- M982 Excalibur, m=48 kg, r-ainemassa=?? / taistelukärjen paino 22 kg, kantama 40 km (testeissä 70 km), (Kanada on ehkä lähettänyt Afganistanin jääminä Excalibur-ammuksia Ukrainaan. Ei liene näkynyt Excalibur-videoita Ukrainasta??)

M982 Excalibur on painavin ammus kaikista edellä esitetyistä, m=48 kg (155 mm)
Giatzint:n (152 K 89, ~49 kal putki) ammus on painavin m=46 kg 152 HE-ammuksista kuten arvata saattaa pitkän putken ja sen myötä myös kantamankin suhteen.

Jos räjähdysainemäärällä arvioi vaikutusta maalialueella, niin tyhmistä 155 HE-ammuksista Naton perusammus L15 (m=43,5 kg) vie eniten r-ainetta maaliin 11, 1 kg /ammus (= 25,5 % ammuksen painosta!), 122 mm pitää ampua 3 laukausta, jotta saa maalialueelle saman määrän räjähdysainetta. Kokonaispaino 3*22 kg =66 kg (122 mm) vs 1*43,5 kg (155 mm)).

EDIT: Giatzint:n putken pituus on epäselvä, eri lähteissä ilmoitetaan 47...54 kal, mutta ylärajalla lienee suuhidastin mukana pituudessa, jota ei pitäisi huomioida putken "työpituudessa".
Tasinpa sitten muistaa laatikossa olevan kranaatin painon, kun kerroin että 155 mm kranaatin paino on 52 kg, kun tuo luku on elävästi jäänyt mieleeni.
 
Vertailun vuoksi yksi B-52H voi pudottaa yhden Tali-Ihantalan verran pommeja ja kuorruttaa koko paskan vielä parilla Tomahawkilla

Usan kaikkinaiset tulivoimakyvyt ovat mielikuvituksen rajoilla. Ja kun voi ainakin olettaa, että tarvittaessa leijonanosa pommituksesta osuu myös kohteisiin, niin huhhuh. Kun noita tulivoimakykyjä pohtii, niin erilaiset Rus hyökkäysskenaariot vs. Nato ovat lähinnä hupaisia. Oikeasti ei mitään jakoa, ei edes tunnelmaa.
 
Ellen nyt väärin laske, niin tuo 10tn. olisi enemmän yhden tykin tuliannoksen luokkaa.

Ei nyt ihan noinkaan. Alla tuliannoksia vanhasta Sotilaan käsikirjasta. Ase, määrä kpl, kokonaispaino:

Kvkrh: 180 kpl, 900 kg
Rskrh: 120 kpl, 2700 kg
75-76 K: 100 kpl, 1100-1500 kg
105 H: 60 kpl, 1600-1800 kg
122 H: 60 kpl, 2000-3200 kg
130 K: 40 kpl, 2400 kg
150-155 H: 40 kpl, 2600-3300 kg
 
Ei nyt ihan noinkaan. Alla tuliannoksia vanhasta Sotilaan käsikirjasta. Ase, määrä kpl, kokonaispaino:

Kvkrh: 180 kpl, 900 kg
Rskrh: 120 kpl, 2700 kg
75-76 K: 100 kpl, 1100-1500 kg
105 H: 60 kpl, 1600-1800 kg
122 H: 60 kpl, 2000-3200 kg
130 K: 40 kpl, 2400 kg
150-155 H: 40 kpl, 2600-3300 kg
Niin siis ampuuko jokainen patteriston tykki (18kpl) tuon 40 laukausta tuliannoksessa? Itse itseni korjaten tuon on pakko olla patteriston kokonais laukausmäärä.
 
Toki, tämä on pelkkä ajastusleikki, oletuksella että Tali-Ihantalassakin kaikki ja joka ikinen putki osallistui iskuun.
Erinäisissä jutuissa olen törmännyt lukuun 247 tykkiä.
Tässä yksi esimerkki:

”Kun tämä voima, nämä 247 tykkiä syöksivät samanaikaisesti kranaattinsa lentoon, oli kohteessa surkeat olemiset. Ilmassa kiiti minuutin aikana lähes 200 kranaattia, joiden raastava voima 60 sekunnin sisällä pyyhki 200 m x 300 m eli kuuden hehtaarin alalle 250 000 tulista ja tappavaa sirpaletta.”
 
Niin siis ampuuko jokainen patteriston tykki (18kpl) tuon 40 laukausta tuliannoksessa? Itse itseni korjaten tuon on pakko olla patteriston kokonais laukausmäärä.
Tuliannos on enemmän logistinen määrite murkuloiden käytettävissä olevista määristä. Tyypillisesti esim 1-2 tuliannosta käytettävissä tuliaseman läheisyydessä, sen jälkeen täydennystarve.

Jos ymmärsin kysymyksesi oikein.
 
Muistelisin, että AMOK:sta olisi paria eri versiota. Automaattisempi ja sitten Suomen hankkima suhteellisen manuaalinen. En yhtään ihmettele, että siinä vaiheessa NEMO kiinnostaa enemmän. Olisko Ruotsi silloin hankkinut CV:n päälle sen automaattisen version?
 
Muistelisin, että AMOK:sta olisi paria eri versiota. Automaattisempi ja sitten Suomen hankkima suhteellisen manuaalinen. En yhtään ihmettele, että siinä vaiheessa NEMO kiinnostaa enemmän. Olisko Ruotsi silloin hankkinut CV:n päälle sen automaattisen version?
Oliko niin ettei hienouksia saatu pelittämään? Tai ei ollut varaa kehittää niitä. Nytkin hankittu määrä kutistui neljänneksen.
 
Back
Top