Tykistö

Muistelisin, että AMOK:sta olisi paria eri versiota. Automaattisempi ja sitten Suomen hankkima suhteellisen manuaalinen. En yhtään ihmettele, että siinä vaiheessa NEMO kiinnostaa enemmän. Olisko Ruotsi silloin hankkinut CV:n päälle sen automaattisen version?
Ei ruotsalaiset ostaneet yhtään AMOSta.
 
Erinäisissä jutuissa olen törmännyt lukuun 247 tykkiä.
Tässä yksi esimerkki:

”Kun tämä voima, nämä 247 tykkiä syöksivät samanaikaisesti kranaattinsa lentoon, oli kohteessa surkeat olemiset. Ilmassa kiiti minuutin aikana lähes 200 kranaattia, joiden raastava voima 60 sekunnin sisällä pyyhki 200 m x 300 m eli kuuden hehtaarin alalle 250 000 tulista ja tappavaa sirpaletta.”
Tässä tämä yhden illan inspiraatiosta syntynyt excel-harjoitus. Huomaan, että laskuistani puuttui 3 raskasta haupitsia, joten saankin loppuluvuksi 249 putkea, aiemmin mainitsemani 246 sijaan. Huolimatta putkien lkm virheestä iskun yhteispaino oli oikein.

Yleistin tykkityypit yhteen per kaliiperi, ja kaivoin sille jostain murkulan painon, muistaakseni jaegerplatoon.net sivulta. Tuliannos ja isku olisiko tuon Tykistö taisteleen tulellaan julkaisun jokin taulukko.

Niin tai näin, ei eksaktia tiedettä, saati historiaa, mutta hauska harjoitus yhtä kaikki.

1657462090920.png
 
Muistelisin, että AMOK:sta olisi paria eri versiota. Automaattisempi ja sitten Suomen hankkima suhteellisen manuaalinen. En yhtään ihmettele, että siinä vaiheessa NEMO kiinnostaa enemmän. Olisko Ruotsi silloin hankkinut CV:n päälle sen automaattisen version?
Ruotsin vaatimuksena tosiaan oli automaattilataaja, mutta rahoitus sen kehittämiseen loppui, kun Ruotsi vetäytyi hankkeesta. PV:n spekseihin se ei kuulunut.
 
Vertailun vuoksi Iowa (WWII alkaen) luokan taistelulaiva ampui 16 tuumaisilla yhdessä salvossa 9 x 1200 kg kranaatteja liikkeelle, niin Tali-Ihantalan kranaattien kokonaispaino 31 tonnia paino lähti matkaan 90 sekunnissa sillä laivat pystyivät ampumaan salvon keskimäärin 30 s välein. Siis vain yhden laivan pääaseiden tuli tässä laskettuna.

...tosin tuossa täysilaidallisessa on vain 167 kilogrammaa räjähteitä, eli samaa luokkaa kuin yhdessä 250kg lentopommissa :) Jos Iowa käyttäisi miinakranaatteja niin niillä toisi jo 627 kiloa pamahtavaa ainetta.
Panssariammuksen painosta vain 1.5% oli räjähdettä, miinakranaatissa 8%.
 
Areenassa on dokumentti Ihantalan ihme. Siinä noin kohdassa 25:45 Matti Koskimaa toteaa että parhaimmillaan pystyttiin keskittämään 244 tykin tuli. Puhui patteristoista ja raskaista pattereista. Krh ei tuossa maininnassa ole. Vähän myöhemmin 26:30 puhutaan 240 tykin keskittämisestä samaan maaliin.

Tilanne vissiin vaihteli, ketkä ylsivät minnekin ja minne oli yhteydet kunnossa…
 
Areenassa on dokumentti Ihantalan ihme. Siinä noin kohdassa 25:45 Matti Koskimaa toteaa että parhaimmillaan pystyttiin keskittämään 244 tykin tuli. Puhui patteristoista ja raskaista pattereista. Krh ei tuossa maininnassa ole. Vähän myöhemmin 26:30 puhutaan 240 tykin keskittämisestä samaan maaliin.

Tilanne vissiin vaihteli, ketkä ylsivät minnekin ja minne oli yhteydet kunnossa…

Tässä Koskimaan kirjan sivu, josta nappasin paikalla olleet patteristot ja patterit. Taisteluitahan oli jo käyty useita päiviä, tilanne varmasti eli ja vaihteli koko ajan.

koskimaa_veitsen_teralla.jpeg
 
Ostetaankohan nuo kaikki pois?
The Finnish Defence Forces announced on 17 February 2017 that they will buy 48 used K9s, with the deliveries starting in 2017.[201][202] 10 additional units were ordered in a follow-up order. Finland has an option to purchase additional units (38) in the original contract.
En jaksa kaivaa, mutta muistan suunnilleen. Keväällä, uusiin puolustuksen lisämäärärahoihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa toimittaja tinkasi tarkempaa tietoa ja kysyi K9 optiosta, niin Kivinen sanoi kutakuinkin, että 'sekin on siellä' (ostoslistalla). Ettei jopa vastatykistötutkien optiokin mainittu, mutta tästä muistikuvasta olen epävarmempi. Pidän kyllä molempien optioiden lunastamista itsestäänselvyytenä.
 
Kuten epäilin linjalla on kiirettä..uskoisin että myös Haapajärvellä missä on Euroopan modernein latauslinja.


BREAKING! Eli Suomi on toimittanut myös epäsuoran ammuksia Ukrainalle.

yle.png
 
En jaksa kaivaa, mutta muistan suunnilleen. Keväällä, uusiin puolustuksen lisämäärärahoihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa toimittaja tinkasi tarkempaa tietoa ja kysyi K9 optiosta, niin Kivinen sanoi kutakuinkin, että 'sekin on siellä' (ostoslistalla). Ettei jopa vastatykistötutkien optiokin mainittu, mutta tästä muistikuvasta olen epävarmempi. Pidän kyllä molempien optioiden lunastamista itsestäänselvyytenä.
Toivottavasti tutkia myös lisää (!), tuo oli itselläni mennyt ohi.
 
Tässä lisää... onpa täydellisesti ajoitettu kun 2022 kerrottiin vuonna 2018 kaikkiaan 20 varikon varastotilojen uudistamisen päättymisajankohdaksi. Niiden osalta mentiin esim. paikoin 60-luvulta 2020-luvulle.
 
Tässä lisää... onpa täydellisesti ajoitettu kun 2022 kerrottiin vuonna 2018 kaikkiaan 20 varikon varastotilojen uudistamisen päättymisajankohdaksi. Niiden osalta mentiin esim. paikoin 60-luvulta 2020-luvulle.

Tulikohan lisää kapasiteettia vaiko ainoastaan määräysten mukaiset tilat? No, niin tai näin, niin ehkäpä nykyaikaiset turvallisuusmääräykset näkyvät myös mahdollisen ensi-iskun kohteeksi jouduttaessa. Ei ehkä niin helposti mene puoli varikkoa yhdellä kertaa, kun on maavallit ym.:t. Ja varmaan yhdessä tilassa varastoitavan tavaran määräkin on aiempaa rajallisempi?
 
Tässä lisää... onpa täydellisesti ajoitettu kun 2022 kerrottiin vuonna 2018 kaikkiaan 20 varikon varastotilojen uudistamisen päättymisajankohdaksi. Niiden osalta mentiin esim. paikoin 60-luvulta 2020-luvulle.
Kuinkahan nuo uudet varastot ovat ohjuksien kestäviä....?
 
Kuinkahan nuo uudet varastot ovat ohjuksien kestäviä....?
No eihän ne ole tietenkään, eikä sellaisia kannata rakentaa koska ovat erittäin kalliita. Lisäksi ohjusten läpäisykyky on niin hyvä nykyään että se vaatii laadukasta kallioperää ja sitä kautta hyvin syvää luolastoa. Ne maksavat maltaita, ovat hitaita louhia ja se raha on pois muusta varustautumisesta.

Se on jo iso parannus, jos suojat kaivetaan/valetaan maahan, peitetään ja ne sijoitetaan riittävän kauas toisistaan niin että yhteen tullut täysosuma ei tuhoa kaikkia. Myös suoja maastopaloilta ja heitteiltä jos vieressä kosahtaa ovat merkittäviä parannuksia.
 
No eihän ne ole tietenkään, eikä sellaisia kannata rakentaa koska ovat erittäin kalliita. Lisäksi ohjusten läpäisykyky on niin hyvä nykyään että se vaatii laadukasta kallioperää ja sitä kautta hyvin syvää luolastoa. Ne maksavat maltaita, ovat hitaita louhia ja se raha on pois muusta varustautumisesta.

Se on jo iso parannus, jos suojat kaivetaan/valetaan maahan, peitetään ja ne sijoitetaan riittävän kauas toisistaan niin että yhteen tullut täysosuma ei tuhoa kaikkia. Myös suoja maastopaloilta ja heitteiltä jos vieressä kosahtaa ovat merkittäviä parannuksia.

Mikä nyt kannattaa ja mikä ei?

Jos varikkoja katselee satelliittikuvista, niin siellä on mm. oudonnäköisiä teitä, jotka eivät johda oikein mihinkään, paitsi että vieressä on kohoava maastonmuoto. Eli suurella todennäköisyydellä kyse on tiestä luolan/luolaston sisäänmenoaukolle.

Samantyyppistä infraa oli jo viimeistään 50-luvulla. Uudenkylän varikolla oli tiettävästi 35 metriä kalliota luolien päällä. Nykytekniikalla ei varmasti ole ainakaan kalliimpaa rakentaa, ja tuollaisen metrimäärän kalliota luulisi suojaavan käytännössä kaikilta tavanomaisilta aseilta. Jenkkien Massive Ordnance Penetrator saattaisi mennä läpi, mutta risteilyohjuksille ilmoitetut läpäisyt teräsbetoniin ovat tyypillisesti metrejä, ei kymmeniä metrejä. Ja tuskin se kallio nyt on ainakaan merkittävästi helpompaa läpäistävää, jos ei puhuta kalkkikivestä.

Toki maanpäälliselläkin varastoinnilla on arvonsa. Tentun tai telamiinojen varastointi kallioluolissa olisi vähän helmiä sioille -tason toimintaa, kun kyse ei ole kaikkein kalleimmasta eikä hankalimmasta tavarasta korvata.
 
"The enhanced MLRS M270A2 launcher can engage and relocate at high speed, dramatically reducing an adversary’s ability to locate the system"

Ei tää nyt sentään vauhdista laukee kai, uusikaan versio. Tyhmillä raketeilla mahdotonta. Mutta olisko ohjautuvilla? Luultavasti kuitenkin vain toimittajan kukkanen?

Engage and THEN relocate kävisi järkeen paremmin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Lockheed_Martin_confirms_delivery_of_first_M270A2_MLRS_rocket_launcher_to_US_Army_925_001.jpg

M270A2

"This delivery represents a significant milestone for Lockheed Martin as the modernized system will support the Army and allied partners for decades to come," said Jay Price, vice president of Precision Fires for Lockheed Martin Missiles and Fire Control. "Our award-winning Camden facility continues to produce world-class vehicles, and this newest M270A2 launcher will continue our legacy of combat-proven reliability."

Lockheed Martin, in partnership with the Red River Army Depot, is modernizing M270 with a brand new 600 horsepower engine, an Improved Armored Cab, and Common Fire Control System (CFCS). This upgrade provides compatibility with future munitions like the Extended-Range GMLRS and the Precision Strike Missile (PrSM). The complete restoration ensures the M270-series launcher remains highly effective and reliable to serve the U.S. Army and partner nations through 2050.
 
^Toivottavasti tuo mekaaninen MLU tehdään myös meidän MRLS lautalle, muistan lukeneeni palstan tietäjiltä, että meitin uudempien automaattivaihteisten(?) alustojen ominaisuudet ovat selkeästi parempia vanhoihin manuaalivaihteisiin nuhapumppuihin verrattuna. Vanhempi hyytyy mäkeen, uudemmalla pääsee perille asti. Olikohan nämä uudemmat ne erikseen jenkeistä ostetut puolen tusinaa heitinajoneuvoa.

Strateginen kyvykkyys, noloa jos kalliit miljoonapuikot jäisivät jumiin lähimmälle pellolle, kun alusta päättäisi lopettaa etenemisen siihen...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top