Tykistö

[Jukkis]

Sanokaa viisaammat, mutta mikäli nuo laserosoittimet on jo noin pieniä niin eikö sellaisen voisi asentaa poijuun, vähän sellaiseen merimiinan näköiseen ja kokoiseen mötikkään joka voidaan pudottaa laivasta tai helikopterista? Siinä voisi olla muutakin tekniikkaa, kuuntelulaitteita, pyöriväkamera, jokin yhteysväline sekä itsetuholaukaisumahdollisuus. Tällaisen voisi pudottaa miinakentän reunalle ja valvoisi muutenkin toimintaa ja mahdollistaisi sen että raivaamista ei oikein pääse yrittämään. Akusto riittänee viikoiksi kun laserin valaisuaika olisi joka tapauksessa hyvin lyhyt mikäli sitä tarvittaisiin.

Teknisesti ei pitäisi olla mitään estettä. Tuohan olisi käytännössä pieni USV, paitsi moottorin sijasta siinä on ankkuri. Mutta laserin korkeus merenpinnasta ja siten tehokkaasti valaistava alue jäisi aika pieneksi. Etenkin yhtään isommassa aallokossa.

Lisäksi tuo ei nähdäkseni toisi juurikaan etua siihen nähden, että kenttää valvottaisiin erillisillä sensoreilla ja drone lähetetään antamaan valaisua vasta tarvittaessa. Molemmat osat voisivat silloin olla monikäyttöisempiä: puhdas sensori voi olla herkempi ja dronella voi tiedustella luotoja ja tarkkailla vartioaseman huoltotietä. Mutta teknologian edelleen halventuessa ehkä tuollaisillekin tulee jossain vaiheessa käyttöä.

 

[Siipimies]

En tunne sen tarkemmin esim. tuon Leonardon Type 163 Laser Target Designator (LTD ) ominaisukksia. Mutta mitä tarkoitat tuolla kuinka kaukaa?
Siinähän on polttomoottori ja toiminta-ajaksi mainitaan 22 h ja lisäksi satelliittiyhteysmahdollisuus, Satcom, eli toimintaetäisyys ei jää siitä kiinni. Ilman Satcomia radiolinkin sanotaan yltävän 200 km päähän (ilman häirintää). Nuo on tietenkin mainoksia ja niihin kannatta sitten suhtaua sen mukaisesti, mutta melko kyvykkäältä tuo muuten vaikuttaa.

Edit: Pienellä etsimisellä löytyi seuraava tuolle Leonardon laitteelle. Eli ei kovin kaus ylety tuo, muttei se varmaan ainoa mahdollisuus ole?
Laser rangefinder: 100m to 9.999km ±5m (first/last pulse logic)

Edit 2: Hermes 45 voi näköjään kantaa esim. Elbitin MicroCompass-systeemiä, joka painaa 9 kg, josta kerrotaan
Laser
• Laser Target Illuminator 830 nm (NVG compatible)
• Eyesafe Laser Range Finder (ELRF)
• Minimum range: 50 m
• Maximum range: 3000 m
• Laser Designator (optional)

Elbitin DCompass-systeemillä olisi sitten paremmat ominaisuudet, mutta se painaa 33 kg, eikä siten sovi Hermes 45:lle
Laser Sensors
• Laser RangeFinder (Eyesafe)
- Operation range (typical) 20 km
• Laser target illuminator/pointer
- Range Capability 10 km

Tuon Elbitin DCompass-systeemin pystynee kantamaan esim. Aerostar UAS, jota tekee Aeronautics-yhtiö, jolta meidän Orbiter 2 on ostettu
Aerostar UAS | AERONAUTICS
• MTOW: 230kg
• Operational Altitude: 18,000ft
• Wingspan: 8.7m
• Max Payload Weight: 50Kg
• Endurance: <12 h
• Datalink LOS up to 250 km

Edit:
Hintaa tuolla Aerostarilla näyttää olevan n. 3.25 M$/kpl: yhteen järjestelmään niitä kuuluu 4 kappaletta

 

[ERAkko]

Joskus oli jossakin, luullakseni ysärillä Ruotuväki lehdessä, maininta että laivasto arvioi hävittäjän kokoisen laivan vaativan 3-20 osumaa rannikkotykistöltä menettääkseen toimintakykynsä. Ja peruskranaatti jossakin määrin toimii, mutta ei tunkeudu. 130 mm:n merimaalikranaatti kehitettiin lähinnä kantaman lisäämiseksi. Siis 25 km -> 35 km. Tämä taidettiin saavuttaa aerodynamiikan ja perävirtausyksikön avulla.

Mitä taas tulee noiden kranaattien torjuttavuuteen, niin näkisin että tarvitaan sellainen kranaatti mitä kärsii ampua tarpeeksi, että niitä on turha edes yrittää torjua ja mielellään sellainen että sen lentorata ei ole ainakaan helposti eroteltavissa tavallisesta, "tyhmästä" kranaatista joita voidaan ampua ennen älykkäitä tai sitten sekaisin.

Alustorjuntaan tarkoitetusta 130 mm merimaalikranaatista ohessa hyvä yhteenveto tiiviissä muodossa Rannikon puolustaja 2/2000 lehden s. 8 kranaatin tullessa "palveluskäyttöön". Ohessa linkki:
https://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2000_2.pdf

Merimaalikranaatin "kovan esiläpäisyn kestävän", viiveisen sekä pyroteknisvaikutteisen kärkisytyttimen ja vankan ammuskuoren konstruktiot poikkeavat tavallisen tykistökranaatin maalin pinnassa mahdollisimman herkästi toimivaan iskusytyttimen ja hyvin sirpaloituvan ammuskuoren konstruktioista. Alustorjuntaan tehokkaasti soveltuvien merimaalikranaattien suunnitteluperusteet ja niiden konstruktiot ovat oma maaliballistinen "taiteen" lajinsa.

 

[SJ]

Mutta mitä tarkoitat tuolla kuinka kaukaa?

Tarkoitan sitä, että kuinka lähelle sitä IT-laivaa pitää mennä jotta maalin osoitus on mahdollista.

 

[Rakuuna40]

Ei niillä varmaan sellaista tarkkuutta saa, että varmasti osuu. Hajonta vaan pysyy kurissa pitkällä matkalla, mikä on tärkeää kun ei voida enää käyttää pyyhkäisyalaa, vaan kranaatit käytännössä putoaa kannelle. Väistäminen on täysin mahdollista kun lentoaika on lähempänä minuuttia. Ja saattaisi olla myös laser-ohjattua kranaattia vastaan, ei sekään kykene muuttamaan lentorataansa loputtomasti.


Ongelmana vaan saattaa olla se maalinosoituksen saaminen tarpeeksi kauas. Tykit kantaa sen 40 kilsaa ja Excaliburilla ilmeisesti enemmän (tosin mikäli halutaan kranaatin olevan ohjatuva vielä terminaalivaiheessakin, niin se rajoittanee kantamaa). Joten miten sinne saa sen laser-osoittimen ilman että vihollinen tekee asialle mitään?

Ratkaisu on lähettää se maalinosoitus-drone samasta putkesta kuin kranaatitkin. Maalialueella vain siivet ponnautetaan ulos jäädään kiertämään laserin kanssa kohteita etsien. Ennenkuin kukaan rutisee ettei dronejen hieno elektroniikka kestä putkesta laukaisua, sama elektroniikkahan se excaliburissakin käytännössä on. Kysymys on vain, kuka tuollaisen ensimmäisenä toteuttaa.

 

[SJ]

Ratkaisu on lähettää se maalinosoitus-drone samasta putkesta kuin kranaatitkin. Maalialueella vain siivet ponnautetaan ulos jäädään kiertämään laserin kanssa kohteita etsien. Ennenkuin kukaan rutisee ettei dronejen hieno elektroniikka kestä putkesta laukaisua, sama elektroniikkahan se excaliburissakin käytännössä on. Kysymys on vain, kuka tuollaisen ensimmäisenä toteuttaa.

Entä modifioitu Bonus ammus? Ei tarvitse maalinosoitusta, joskin asevaikutus voi jäädä hieman heikommaksi kuin jos kranaatti räjähtää laivan sisällä. Mutta asevaikutusta voi muokata enemmän jenkkien sensor-fused ammuksen suuntaan joka tuottaa useamman EFP:n.

 

[ctg]

Vika? Markkinointi osasto ja huolto-ongelma Archerin erikoisuuden takia.

 

[juustohöylä]

Vika? Markkinointi osasto ja huolto-ongelma Archerin erikoisuuden takia.

Ton huollan vaikka silmät kiinni. Ja sietää huollon laiminlyöntiä paljon. Parasta kiirunan terästä.

 

[ctg]

on huollan vaikka silmät kiinni.

Tarkoittaen niitä erikoisosia sen automatiikassa. Siihen jos pystyt niin olet

 

[juustohöylä]

Ton huollan vaikka silmät kiinni. Ja sietää huollon laiminlyöntiä paljon. Parasta kiirunan terästäMun

Tarkoittaen niitä erikoisosia sen automatiikassa. Siihen jos pystyt niin olet

Ugh. No ihmisen tekemää, ja tuskin kamalampaa kuin sandvik....

 

[Huhta]

Entä modifioitu Bonus ammus? Ei tarvitse maalinosoitusta, joskin asevaikutus voi jäädä hieman heikommaksi kuin jos kranaatti räjähtää laivan sisällä. Mutta asevaikutusta voi muokata enemmän jenkkien sensor-fused ammuksen suuntaan joka tuottaa useamman EFP:n.

Jos modifioit tuohon useamman minimaalisen pienen EFP:n, niin onko sillä sitten enää mitään vaikutusta? (Kuva alla.)



Algoritmimuutokset sensoreihin voisivat olla mahdollisia, mutta enpä tiedä. Samantyyppisen kantaman ja suuremman vaikutuksen maalissa saa pienellä ja halvalla ohjuksella, kuten Spike NLOS, Brimstone, SPEAR 2 tai SPEAR 3. Tai ehkä se uusi Sea Venom voisi tulla kysymykseen tai jokin iipporatkaisu.

 

[SJ]

Jos modifioit tuohon useamman minimaalisen pienen EFP:n, niin onko sillä sitten enää mitään vaikutusta? (Kuva alla.

Jotakin tämän kaltaista ajattelin. Ei välttämättä tee itse laivalle paljoa, mutta kannella oleville laitteille tekee hallaa mikä sitten suoraan vaikuttaa laivan taistelukykyyn.

Algoritmimuutokset sensoreihin voisivat olla mahdollisia, mutta enpä tiedä. Samantyyppisen kantaman ja suuremman vaikutuksen maalissa saa pienellä ja halvalla ohjuksella, kuten Spike NLOS, Brimstone, SPEAR 2 tai SPEAR 3. Tai ehkä se uusi Sea Venom voisi tulla kysymykseen tai jokin iipporatkaisu.

Ei ole huono idea. Joskin sillä varauksella, että pitää olla maalta laukaistava. Ilmavoimat eivät välttämättä kerkeä. Itse olen joskus ehdottanut Brimstonea, joskaan siinä ei ole tunkeumakärkeä. Toisaalta PST kärki mahdollistaisi noiden käyttämisen muihin maaleihin, tai mistä minä tiedän mitä MT-kärki tekisi vaunulle?

 

[Huhta]

Jotakin tämän kaltaista ajattelin. Ei välttämättä tee itse laivalle paljoa, mutta kannella oleville laitteille tekee hallaa mikä sitten suoraan vaikuttaa laivan taistelukykyyn.

Ei ole huono idea. Joskin sillä varauksella, että pitää olla maalta laukaistava. Ilmavoimat eivät välttämättä kerkeä. Itse olen joskus ehdottanut Brimstonea, joskaan siinä ei ole tunkeumakärkeä. Toisaalta PST kärki mahdollistaisi noiden käyttämisen muihin maaleihin, tai mistä minä tiedän mitä MT-kärki tekisi vaunulle?

Samaa mieltä tuosta maalaukaisusta. Ukrainassa nähdystä pakettiauton pohjalle häthätää kyhätystä Brimstone-laukaisimesta päätellen voisi olla aika helposti tehtävissä hyvin monille helikopterista laukaistavissa oleville ohjuksille. (Helikopterin pitää pystyä ampumaan matalalta ja leijunnasta, eli se on melkein kuin maasta laukaisisi.)

Pienenä varauksena vain kantama, se on monissa hekojen ohjuksissa turhan vaatimaton. Saisi olla ainakin 30-40 km hujakoilla ja mielellään reippaasti enemmän, koska meillä on tuota rikkonaista rantaviivaa ja saaristoa ihan riittämiin.

 

[Siipimies]

Tarkoitan sitä, että kuinka lähelle sitä IT-laivaa pitää mennä jotta maalin osoitus on mahdollista.

Joitain arvoja oli noissa edellisissä viesteissä. Teknisempää informaatiota löytyy esim. tästä julkaisusta:
Low SWaP Laser Designators for Mini-UAVs and Handheld Targeting Systems

 

[fulcrum]

Toisekseen, kranaatinkin voinee torjua alusilmatorjunnalla. Excalibur lentää korkealle ja liitelee sieltä sitten kohti maalia, joten liekö on edes supersooninen lentonsa loppuvaiheessa. Eikä se nopeus putkensuullakaan ole mikään hirvittävä. Saturaatiohyökkäyksellä voi toki edesauttaa asiaa.

Sea Wolfilla onnistuttiin laivatykin kranaatin torjunnassa jo 70-luvulla, uskoisin että alusit selviytyisi Excaliburista aika helpostikin, jos järjestelmä vain on valmiustilassa eikä maalitilanne ole kovin mutkikas.
Maihinnousutukialuksethan ei nykypäivänä tule enää kovin lähelle rantaa, voivat helposti olla kymmenien kilometrienkin päässä. Vanhanmallinen LST on eri asia, mutta tänä päivänä ne on enempi sellaisiin toisen aallon hommiin, tai kevyesti puolustettuihin rantoihin hyökkäämiseen.

 

[ctg]

The Ukrainian army has published a video on Social Network showing the new development of a mobile artillery system based on a Soviet-made MT-LB multirole tracked armored vehicle fitted with an MT-12 100mm anti-tank towed gun.

Ukraine develops local-made artillery system using MTLB tracked armore

The Ukrainian army has published a video on Social Network showing the new development of a mobile artillery system based on a Soviet-made MT-LB multirole

www.armyrecognition.com

 

[Siipimies]

Joitain arvoja oli noissa edellisissä viesteissä. Teknisempää informaatiota löytyy esim. tästä julkaisusta:
Low SWaP Laser Designators for Mini-UAVs and Handheld Targeting Systems

Esimerkisi L3harris’in ELITE-LD Laser Designator’in laserpulssin energia on 60 - 80 mJ ja Beam Divergence/Säteen hajonta on 0.2(5) mRad, tarvittava sähköteho on 100 W, sekä painoa on 5 lbs. Edellisen lähteen taulukon 2, ja koska 0.2(5) mRad*10 km = 2.0(.5) m, perusteella sen voisi arvioida yltävän n. 10 km etäisyyteen ”NATO:n standardi 2.3 m” - kohteen tapauksessa.

Kun ELITE-LD:tä vastaava laite laitetaan esim. tähän T-STAMP-XD Miniature ISRT stabiloituun systeemiin, jonka paino on alle 6 kg, voi myös aiemmin mainittu Hermes 45 –lennokki kuljettaa sitä.

Mutta myös pienemmät pystynevät siihen kuten:

• Orbiter 4: datalink LOS 150 km, Satcom, lentoaika 24h, paino 50 kg, kuorma 12 kg, siipi 5.4 m, VTOL-kit, jossa on polttomoottori
• Skylark 3 Hybrid: datalink LOS 120 km, lentoaika 18h, paino 50 kg, dual payload, siipi 4.7 m, jossa sekä polttomoottori että sähkömoottori.

Jokohan tämä nyt olisi tullut riittävän selväksi ?

 

[Falangi]

Boeing ja Nammo ovat testanneet pitkän kantaman ramjet ammusta. Testin perusteella ramjet muine ammuksen ominaisuuksineen toimii.

Boeing, Nammo test long-range ramjet artillery round

Boeing and Norwegian defence and aerospace company Nammo say they have successfully test-fired a ramjet-powered artillery projectile.

ukdefencejournal.org.uk

Boeing and Norwegian defence and aerospace company Nammo say they have successfully test-fired a ramjet-powered artillery projectile.​

During the test at the Andøya Test Center in Norway, a Boeing Ramjet 155 projectile was fired out of a cannon, and its ramjet engine ignited successfully. The firms say that this “demonstrated flight stability with a well-controlled engine combustion process”.

“We believe the Boeing Ramjet 155, with continued technology maturation and testing, can help the U.S. Army meet its long-range precision fires modernization priorities,” said Steve Nordlund, Boeing Phantom Works vice president and general manager.

“This is a historic moment for Nammo,” said Nammo Chief Executive Officer Morten Brandtzæg. “The test results demonstrate that ramjets are viable and can fundamentally change the future of artillery”.

“We have great confidence in the ramjet concept,” Brandtzæg added.

“The test – with all aspects from cannon firing, to the projectile body, fins, and trajectory all functioning perfectly – represents a real technological breakthrough in artillery, and a major success for Boeing, Nammo, and the U.S. Army.”

The long-range test at Andøya follows years of research, development and testing by Boeing and Nammo of ramjet technology, including more than 450 static or short-range tests.

Boeing Phantom Works and Nammo have been working together under a strategic partnership to jointly develop and produce the next generation of boosted artillery projectiles. In July 2019, the Boeing-Nammo team was awarded a contract under the U.S. Army’s XM1155 programme to develop and mature the Ramjet 155 projectile. In May 2021, the team was awarded a Phase II technology development contract.

Ramjet 155 uses an engine in which the air is drawn in for combustion is compressed solely by the forward motion of the projectile at supersonic speeds. Considered a hybrid between guided artillery and missiles, the programme has an objective of a common round design that can be used in L39 and L58 cannons.

 

[Museo]

Boeing ja Nammo ovat testanneet pitkän kantaman ramjet ammusta. Testin perusteella ramjet muine ammuksen ominaisuuksineen toimii.

Saa nähdä minkälaiseksi tämän hinta muodostuu.

 

[ERAkko]

Siirsin tänne Ukrainan sota / konflikti ketjusta kysymyksen 105 mm L119 (britit) / M119 (USA) tykin tuliputken eliniästä.

Murkulalähetystöä taas nipistetty suhteellisen mukavasti.

Onkohan muuten niitä brittien 105 mm tykkejä näkynyt rintamalla vielä vai lieneekö koulutus kesken? Onko kellään tietoa niiden maksimilaukausmääristä putkille? Kestääkö putkella ampua enemmän kuin 122/152/155 mm tykeillä vai onko samaa luokkaa?

Käyttö

Käyttävät kyllä.

British L119 105mm Howitzer is Already in Ukraine: Military Told About its Advantages Over the Soviet D-30 | Defense Express

Despite its smaller caliber, the L119 has extremely important advantages over the 122mm D-30 howitzer

en.defence-ua.com

Tuliputken elinikä laukauksina alkuperäisen valmistajan mukaan:
Aseen nykyisen valmistajan BAE:n esitteestä löytyy L119 tykin tuliputkelle ja lavetin (carriage?) laukausmäärät taulukkoriveillä:
"L119 Barrel life 7 500 EFC's, carriage life 20 000 average rounds"
Esitteen lopussa, taulukon alla mainitaan vielä erikseen: "Barrel life: L119 is good for 20,000 rounds or 7 500 EFC’s with conventional rounds. Dependent on ammunition type"

Esitelinkki: https://www.baesystems.com/en-media/uploadFile/20210404042852/1434610546921.pdf

Nyt USA:sta toimitettu erä sisälsi 36 000 ls / 16 kpl M119 tykkiä = 2 250 ls/ tykki, joka on aika vähän putken EFC-rajaan 7 500 ls nähden, mutta ehkä lähettävät myöhemmin lisää tai britit lisäävät ampumatarvikkeiden toimituksia. Yhteensopivuuden myötä muutkin 105 mm käyttäjämaat voinevat olla ls-toimittajina.

Edellä oleva vastaus sisältää oletuksen, että tuliputki on alkuperäisen valmistajan eli brittien L119 konstruktion mukainen myös USA:n valmistamissa M119 tykeissä elinikä-arvion suhteen.

Tekninen lisätieto:
Ohessa lisätietona linkki USA:n M119 tykin modifikaatio -uutiseen:

M119 howitzer still plays critical role for Army

More than two decades have passed since the first M119 howitzer rolled off the production line at Rock Island Arsenal - Joint Manufacturing and Technology Center, yet it remains one of the Army's primary direct and indirect fire support assets.

www.army.mil

EDIT: Huhdan kommenttiviestin mukaisesti briteillä ei ole 105 mm L119 ampumatarviketoimituksiin mahdollisuutta.