Tykistö

Eikä ole ensimmäinen ja viimeinen erä mitä on tilattu. Kuoret menee tämän jälkeen ammuslataamolle ja mihin sieltä?
Ukrainaan vai valmiusvarastoon.

Valmiusvarastoon. FIFO. Ukrainaan on älytöntä viedä tuoretta murkulaa, jossa on säilytysaikaa paljon jäljellä, kun ampuvat sen suht nopeasti. Sinne lähtee vanhaa, jonka uusi korvaa valmiusvarastossa...
 
Valmiusvarastoon. FIFO. Ukrainaan on älytöntä viedä tuoretta murkulaa, jossa on säilytysaikaa paljon jäljellä, kun ampuvat sen suht nopeasti. Sinne lähtee vanhaa, jonka uusi korvaa valmiusvarastossa...
Osittain myös a-tarvikkeen sopivuus määrittää. Esim leveällä johtorenkaalla (155K83) valmistettua kranaattia ei voi ampua 52-pituuskaliberin putkesta ja suurella vo-nopeudella. Tämä on jo todettu meillä.
 
Lähteessä ” A comparative analysis of contemporary 155 mm artillery projectiles” vuodelta 2019 (sivulta 823, ilman kommentteja) tutkittiin erilaisten ammusten käyttökelpoisuutta Monte Carlo –simuloinnilla. Simulointikierroksia oli 5000 kpl, joka vastaa siis sitä että olisi ammuttu tuo määrä laukauksia kullakin ammustyypillä ja tilastoitu havaitut tulokset.

Tulos oli että Excalibur oli parhaiten sopiva pistemaalien ja pienialaisten kohteiden tuhoamiseen, kun tass M795 HE tai M549 HE-RAP sopivat paremmin aluemaaleille. Talonpoikaisjärjelläkin voisi päästä samaan arvioon, mutta onpahan nyt sama asia selvitetty vähän ”tieteellisemmin”.

Findings – Based upon a set of seven value measures, such as maximum range, effective range, the expected number of rounds to destroy a target, and the unit cost of a munition, the M982 1a-2 was found to be best suited for engaging point and small area targets. It is noted, however, that the M795 and M549A1projectiles are likely better munition options for large area targets.
Oletuksena oli seuraavat etäisyydet:
In this simulation, the target range is represented by a random integer from the interval [15, 40] km.
Simulointien perusteella saatiin seuraavia arvoja:
The simulation will generate a probability of kill, expected a number of projectiles required for target destruction, and an effective range of each of these projectiles, which will form a baseline for the effective lethality of each projectile in an isolated context. Using these measures as inputs, a value-based analysis will compare the worthiness of the M795, M549A1, M982 1a-1 and M982 1a-2 as candidate solutions.
Tarvittavien ammusten määrien lähtöarvoina eri kohteisiin olivat seuraavat (Milner 2012):
1660930992943.png

Muutama ammusten käyttökelpoisuuden vertailussa käytetty arvofunktio (value function) vielä alla:

1660931042245.png
1660931069683.png
Näistä näkee että esim. oletetulla LR-PGK:n 10 metrin CEP-arvolla sen CEP-arvofunktion arvo olisi luokkaa 95% Excalibur-ammuksen vastaavasta.

Jos LR-PGK olisi hinnaltaan 10k$-20k$, niin sen Unit Cost -arvofunktion arvo olisi luokkaa 40%-60% halpojen perusammusten vastaavasta, kun taas Excalibur-ammus on niin kallis että sen arvofunktio on hyvin pieni.

Kaiken kaikkiaan näistä voinee päätellä sen että LR-PGK:n osaltakin tulos olisi samansuuntainen kuin Excaliburilla, sillä erolla että kun se on halvempi, niin sitä kannattaisi käyttää myös vähän laajempialaisten kohteiden tuhoamiseen.
 
Excaliburin yksi merkittävimmistä eduista on ymmärtääkseni se, että sillä osutaan tarvittaessa myös liikkuvaan maaliin. Tekee aika höpöä esim. maihinnousutukialuksella kun muutama lasahtaa kylkeen ja noita ei voi torjua sitten millään. Se tekee 155 mm putkitykistöstä todellisen vaaran myös pienehköille / keskikokoisille laivoille.
 
Excaliburin yksi merkittävimmistä eduista on ymmärtääkseni se, että sillä osutaan tarvittaessa myös liikkuvaan maaliin. Tekee aika höpöä esim. maihinnousutukialuksella kun muutama lasahtaa kylkeen ja noita ei voi torjua sitten millään. Se tekee 155 mm putkitykistöstä todellisen vaaran myös pienehköille / keskikokoisille laivoille.

Vaatii lasermaalinosoituksen eikä kai ole vielä käytössä.

  • Excalibur S: In June 2013, Raytheon initiated an internally funded program to upgrade the Excalibur Ib with additional semi-active laser targeting capability. The SAL seeker will allow the shell to attack moving targets or those that have re-positioned after firing, and to change the impact point to avoid collateral damage.[30][31]


There’s also a variant in development with a laser seeker that can hit a moving target. This was successfully tested last year.


2020 testi, mutta US Navyn kanssa, eli väärä puolustushaara:

 
Ei liene ongelma jos näitä hankittaisiin jaksolla 2025-2030. Ei meillä näiden hankintaan varmaankaan mikään tulipalokiire ole?

Olettaen, että se tulee käyttöön USA:ssa tai jossakin toisessa maassa. Aiemman lainauksen perusteella laserhakupää on firman itse rahoittama päivitys - tarttuuko asiakas vaiko ei, niin se on toinen juttu. Yhdysvaltain laivaston kiinnostus taas liittynee laivatykkikalibereihin, Excaliburistahan on testailtu myös 127 mm versiota, eli sieltä puolelta ei tule apua.
 
Mutta saahan noita muualtakin... siis ainakin Leonardolta Vulcanoa. Niin laser- kuin IR-hakeutumista on markkinoitu ja kalibereja laidasta laitaan. Valmiusaste, kustannukset ym. kysymysmerkkeinä.

 
Noin muutoin näkisin mieluusti GLSDB:n kehittyvän pidemmälle. Jos siihen MLRS:n rakettiin on jo onnistuneesti sijoitettu ja koeammuttu SDB I, niin ehkäpä SDB II (nykyään kai StormBreaker) onnistuisi myös... tai sitten raketin lähtökiihdytys on liikaa SDB II:n hienommalle elektroniikalle. Jos kuitenkin onnistuisi, niin se olisi iso etu - laser, millimetritutka, infrapuna, GPS/INS ja datalinkki... Hintakaan ei ole muutamaa sataa tonnia enempää itse pommille, joten jos raketin nokkaan sovittamisesta ei tehdä tolkuttoman kallista, niin noita kehtaisi ampua melkeinpä mihin hyvänsä maaliin panssarivaunusta ja laivasta vedettäviin tykkeihin saakka.
 
Vaatii lasermaalinosoituksen eikä kai ole vielä käytössä.







2020 testi, mutta US Navyn kanssa, eli väärä puolustushaara:

On kyllä laser jo käytössä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220820-104518_Gallery.jpg
    Screenshot_20220820-104518_Gallery.jpg
    705.9 KB · Luettu: 29
Excaliburin yksi merkittävimmistä eduista on ymmärtääkseni se, että sillä osutaan tarvittaessa myös liikkuvaan maaliin. Tekee aika höpöä esim. maihinnousutukialuksella kun muutama lasahtaa kylkeen ja noita ei voi torjua sitten millään. Se tekee 155 mm putkitykistöstä todellisen vaaran myös pienehköille / keskikokoisille laivoille.

Väittäisin, että et tarvitse Excalibureja, etkä tarvitse laser-maalinosoitusta. PGK:n pitäisi riittää ihan hyvin, jos nyt ei odoteta ammuttavan pelkästään yhdellä tykillä. Rannikkotykistö kykeni johtamaan tulta vedettäville tykeille joilla ammutiin epäsuoraa tulta maaliin joka oli vain tulenjohtajan näkyvissä. Joten onko se nyt niin vaikeaa nykypäivänäkään. Kranaateille ehkä mietitään sopiva osumakuvio jolla parannetaan patterisarjan osumatodennäköisyyttä.

Tietenkin kun ammutaan pitkille etäisyyksille, niin vihollinen toki alkaa väistelemään jos siihen kykenee, mutta väylällä se voi olla vaikeaa ja joka tapauksessa hidastaa vihollisen etenemistä. Kantamaa tykeillä alkaa olla sen verran, että vihollisen voi odottaa olevan tykistön kantamalla hyvinkin tunnin ennen kuin pääsevät kohteeseensa, joten joku kertokaa minulle kuinka pahasti vihollisen suunnitelmat menee vinoon, jos maihinnousu tapahtuu 5, 10, 15 minuuttia myöhässä koska piti väistellä tykistöä? Sikäli kun naapurin upseerit eivät vain päätä, että "nyt mennään aikataulun mukaan vaikka mikä olisi."
 
Väittäisin, että et tarvitse Excalibureja, etkä tarvitse laser-maalinosoitusta. PGK:n pitäisi riittää ihan hyvin, jos nyt ei odoteta ammuttavan pelkästään yhdellä tykillä. Rannikkotykistö kykeni johtamaan tulta vedettäville tykeille joilla ammutiin epäsuoraa tulta maaliin joka oli vain tulenjohtajan näkyvissä. Joten onko se nyt niin vaikeaa nykypäivänäkään. Kranaateille ehkä mietitään sopiva osumakuvio jolla parannetaan patterisarjan osumatodennäköisyyttä.

Tietenkin kun ammutaan pitkille etäisyyksille, niin vihollinen toki alkaa väistelemään jos siihen kykenee, mutta väylällä se voi olla vaikeaa ja joka tapauksessa hidastaa vihollisen etenemistä. Kantamaa tykeillä alkaa olla sen verran, että vihollisen voi odottaa olevan tykistön kantamalla hyvinkin tunnin ennen kuin pääsevät kohteeseensa, joten joku kertokaa minulle kuinka pahasti vihollisen suunnitelmat menee vinoon, jos maihinnousu tapahtuu 5, 10, 15 minuuttia myöhässä koska piti väistellä tykistöä? Sikäli kun naapurin upseerit eivät vain päätä, että "nyt mennään aikataulun mukaan vaikka mikä olisi."
Ja enemmän alkaa mennä vihkoon hommat kun kaikki eivät tule rantaan saakka. Mielenkiintoista jos PGK saisi muutaman tykin ammunnalla sellaisen tarkkuuden että varmasti osuu. Excaliburin kohdalla mietin sitäkin, että se on laaki ja osuma joka kerta niin tykkien asemien paljastuminen ei ole niin varmaa ja 2-3 tykin tulellakin saa jo sellaisen vaikutuksen että normaalijärkinen keskeyttää maihinnousun taikka liikenteen sinne minne olikaan matkalla. Putkia meillä ei kuitenkaan riitä aivan joka paikkaan niin tuollaisiin maaleihin pitää osua kun paikka tulee.
Tässäkin olisi molempi parempi, jo rantautunutta vihollista voi sitten rätkiä PGK:llä ja perusmurkulalla riippuen siitä kuinka laajan maalin joukko muodostaa. Rahan puute saattaa rajoittaa, mutta sanoisin että kyky käyttää Excaliburia tarvittaessa ei ollenkaan haittaisi vaikka niitä ei olisikaan kuin 50 laakia.
 
Mielenkiintoista jos PGK saisi muutaman tykin ammunnalla sellaisen tarkkuuden että varmasti osuu.
Ei niillä varmaan sellaista tarkkuutta saa, että varmasti osuu. Hajonta vaan pysyy kurissa pitkällä matkalla, mikä on tärkeää kun ei voida enää käyttää pyyhkäisyalaa, vaan kranaatit käytännössä putoaa kannelle. Väistäminen on täysin mahdollista kun lentoaika on lähempänä minuuttia. Ja saattaisi olla myös laser-ohjattua kranaattia vastaan, ei sekään kykene muuttamaan lentorataansa loputtomasti.
Excaliburin kohdalla mietin sitäkin, että se on laaki ja osuma joka kerta niin tykkien asemien paljastuminen ei ole niin varmaa ja 2-3 tykin tulellakin saa jo sellaisen vaikutuksen

Ongelmana vaan saattaa olla se maalinosoituksen saaminen tarpeeksi kauas. Tykit kantaa sen 40 kilsaa ja Excaliburilla ilmeisesti enemmän (tosin mikäli halutaan kranaatin olevan ohjatuva vielä terminaalivaiheessakin, niin se rajoittanee kantamaa). Joten miten sinne saa sen laser-osoittimen ilman että vihollinen tekee asialle mitään?
 
On kyllä laser jo käytössä.

Kirjoitin Excaliburista...

Lasermaalinosoitusta pidän hieman heikkona tarkoitukseen. Moderni sotalaiva saattaapi ampua takaisin havaittuaan laserin ja/tai laukaista omasuojaheitteet, laser on sääriippuvainen (pilvet, sumu ym.) ja useiden osumien yhtäaikainen saaminen eri kohtiin maalissa vaatisi useita maalinosoittimia ja koodattua lasersädettä.
 
Ja enemmän alkaa mennä vihkoon hommat kun kaikki eivät tule rantaan saakka. Mielenkiintoista jos PGK saisi muutaman tykin ammunnalla sellaisen tarkkuuden että varmasti osuu. Excaliburin kohdalla mietin sitäkin, että se on laaki ja osuma joka kerta niin tykkien asemien paljastuminen ei ole niin varmaa ja 2-3 tykin tulellakin saa jo sellaisen vaikutuksen että normaalijärkinen keskeyttää maihinnousun taikka liikenteen sinne minne olikaan matkalla. Putkia meillä ei kuitenkaan riitä aivan joka paikkaan niin tuollaisiin maaleihin pitää osua kun paikka tulee.
Tässäkin olisi molempi parempi, jo rantautunutta vihollista voi sitten rätkiä PGK:llä ja perusmurkulalla riippuen siitä kuinka laajan maalin joukko muodostaa. Rahan puute saattaa rajoittaa, mutta sanoisin että kyky käyttää Excaliburia tarvittaessa ei ollenkaan haittaisi vaikka niitä ei olisikaan kuin 50 laakia.

Excaliburin hyötykuorma on aika pieni. En odottaisi sen olevan laaki ja vainaa (jos siitä maihinnousutukialuksesta keskustellaan edelleen eikä veneluokan vehkeistä). Sekin on jo todettu, ettei peruskranaatti toimi alusmaaleihin. Suomessahan kehiteltiin, olikohan 130 mm, merimaalikranaatti erikseen juuri tästä syystä.

Toisekseen, kranaatinkin voinee torjua alusilmatorjunnalla. Excalibur lentää korkealle ja liitelee sieltä sitten kohti maalia, joten liekö on edes supersooninen lentonsa loppuvaiheessa. Eikä se nopeus putkensuullakaan ole mikään hirvittävä. Saturaatiohyökkäyksellä voi toki edesauttaa asiaa.

Viitettä M777:n kranaatin nopeudesta putkensuulla:

The muzzle velocity (at Charge 8 super) is 827m/s.
 
Excaliburin hyötykuorma on aika pieni. En odottaisi sen olevan laaki ja vainaa (jos siitä maihinnousutukialuksesta keskustellaan edelleen eikä veneluokan vehkeistä). Sekin on jo todettu, ettei peruskranaatti toimi alusmaaleihin. Suomessahan kehiteltiin, olikohan 130 mm, merimaalikranaatti erikseen juuri tästä syystä.

Toisekseen, kranaatinkin voinee torjua alusilmatorjunnalla. Excalibur lentää korkealle ja liitelee sieltä sitten kohti maalia, joten liekö on edes supersooninen lentonsa loppuvaiheessa. Eikä se nopeus putkensuullakaan ole mikään hirvittävä. Saturaatiohyökkäyksellä voi toki edesauttaa asiaa.

Viitettä M777:n kranaatin nopeudesta putkensuulla:

Joskus oli jossakin, luullakseni ysärillä Ruotuväki lehdessä, maininta että laivasto arvioi hävittäjän kokoisen laivan vaativan 3-20 osumaa rannikkotykistöltä menettääkseen toimintakykynsä. Ja peruskranaatti jossakin määrin toimii, mutta ei tunkeudu. 130 mm:n merimaalikranaatti kehitettiin lähinnä kantaman lisäämiseksi. Siis 25 km -> 35 km. Tämä taidettiin saavuttaa aerodynamiikan ja perävirtausyksikön avulla.

Mitä taas tulee noiden kranaattien torjuttavuuteen, niin näkisin että tarvitaan sellainen kranaatti mitä kärsii ampua tarpeeksi, että niitä on turha edes yrittää torjua ja mielellään sellainen että sen lentorata ei ole ainakaan helposti eroteltavissa tavallisesta, "tyhmästä" kranaatista joita voidaan ampua ennen älykkäitä tai sitten sekaisin.
 
Ongelmana vaan saattaa olla se maalinosoituksen saaminen tarpeeksi kauas. Tykit kantaa sen 40 kilsaa ja Excaliburilla ilmeisesti enemmän (tosin mikäli halutaan kranaatin olevan ohjatuva vielä terminaalivaiheessakin, niin se rajoittanee kantamaa). Joten miten sinne saa sen laser-osoittimen ilman että vihollinen tekee asialle mitään?
Jotain lennokkia se varmaan vaatisi, esim. Hermes 45: 200 km/22h, Satcom, paino 70 kg, kuorma 20 kg, siipi 5m, polttomoottori. Kun tuo kantaa 20 kg kuormaa, niin ehkä sen kyytiin sen 2.3 kg:n laserosoittimen saisi? Mutta kun koko on melko suuri, kärkiväli 5 m, niin eiköhän se vastatoimenpiteitä aiheuttaisi, kun ei tuo mikään häivelennokki taida olla?
 
Jotain lennokkia se varmaan vaatisi, esim. Hermes 45: 200 km/22h, Satcom, paino 70 kg, kuorma 20 kg, siipi 5m, polttomoottori. Kun tuo kantaa 20 kg kuormaa, niin ehkä sen kyytiin sen 2.3 kg:n laserosoittimen saisi? Mutta kun koko on melko suuri, kärkiväli 5 m, niin eiköhän se vastatoimenpiteitä aiheuttaisi, kun ei tuo mikään häivelennokki taida olla?

Enemmän olen kiinnostunut siitä, että kuinka kaukaa tuo kykenee osoittamaan maalin?
 
Enemmän olen kiinnostunut siitä, että kuinka kaukaa tuo kykenee osoittamaan maalin?
En tunne sen tarkemmin esim. tuon Leonardon Type 163 Laser Target Designator (LTD ) ominaisukksia. Mutta mitä tarkoitat tuolla kuinka kaukaa?
Siinähän on polttomoottori ja toiminta-ajaksi mainitaan 22 h ja lisäksi satelliittiyhteysmahdollisuus, Satcom, eli toimintaetäisyys ei jää siitä kiinni. Ilman Satcomia radiolinkin sanotaan yltävän 200 km päähän (ilman häirintää). Nuo on tietenkin mainoksia ja niihin kannatta sitten suhtaua sen mukaisesti, mutta melko kyvykkäältä tuo muuten vaikuttaa.

Edit: Pienellä etsimisellä löytyi seuraava tuolle Leonardon laitteelle. Eli ei kovin kaus ylety tuo, muttei se varmaan ainoa mahdollisuus ole?
Laser rangefinder: 100m to 9.999km ±5m (first/last pulse logic)

Edit 2: Hermes 45 voi näköjään kantaa esim. Elbitin MicroCompass-systeemiä, joka painaa 9 kg, josta kerrotaan
Laser
• Laser Target Illuminator 830 nm (NVG compatible)
• Eyesafe Laser Range Finder (ELRF)
• Minimum range: 50 m
• Maximum range: 3000 m
• Laser Designator (optional)

Elbitin DCompass-systeemillä olisi sitten paremmat ominaisuudet, mutta se painaa 33 kg, eikä siten sovi Hermes 45:lle
Laser Sensors
• Laser RangeFinder (Eyesafe)
- Operation range (typical) 20 km
• Laser target illuminator/pointer
- Range Capability 10 km
 
Viimeksi muokattu:
Sanokaa viisaammat, mutta mikäli nuo laserosoittimet on jo noin pieniä niin eikö sellaisen voisi asentaa poijuun, vähän sellaiseen merimiinan näköiseen ja kokoiseen mötikkään joka voidaan pudottaa laivasta tai helikopterista? Siinä voisi olla muutakin tekniikkaa, kuuntelulaitteita, pyöriväkamera, jokin yhteysväline sekä itsetuholaukaisumahdollisuus. Tällaisen voisi pudottaa miinakentän reunalle ja valvoisi muutenkin toimintaa ja mahdollistaisi sen että raivaamista ei oikein pääse yrittämään. Akusto riittänee viikoiksi kun laserin valaisuaika olisi joka tapauksessa hyvin lyhyt mikäli sitä tarvittaisiin.
 
Back
Top