Tykistö

Norppa kirjoitti:
Hidasta ja vaikeaa. Tarttuuko täyttö alkuperäiseen materiaaliin ja onko täyttö tasalaatuista ettei rapsahda murkulan seuraksi katastrofaalisin seurauksin? riittääkö työkalujen tarkkuus tai onko työstöaika uusien valmistuksesta pois jos käytetään samoja työkaluja kuin uuden putken valmistamiseen, onko alkuperäinen putki kunnossa eli ilman säröjä, taipumaa…

Tonnin autoakin voi korjata tonnilla. Äkkiseltään näin hieman metallihommia seurailleena vaikuttaa, että mid-life-purkkasuorituksesta voisi syntyä enemmän kysymysmerkkejä kuin mitä se poistaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin ymmärrän, että kaikki muu on vaihdettavissa helposti vähemmän käytettyyn, mutta tuliputki pitää vaihtaa uuteen.
 
Mitäs arvon raati olisi sellaisesta vaihtokaupasta, että valtio nimeltä Suomi luovuttaisi 152 mm tykkejä ammuksineen ja valtio nimeltä USA luovuttaisi vastaavasti 8 kpl Excalibur 155 mm tykinlaukauksia per luovutettu tykki sekä ammuksien osalta 50 % kappalemäärästä vaihdettaisiin 155 mm normaaleihin tykinlaukauksiin ja loput 155 mm BONUS laukauksiin vastaavan rahallisen arvon osalta.


Valtio USA luovuttaisi koko kaluston sitten Lend Lease apuna valtiolle Ukraina.

Kaikki saisivat mitä tarvitsevat?
 
Veikkaanpa että itäväljyyden ammusvarastot on hupenemassa Ukrainalla ja edessä on siirtymä länsikaliiperiin. Eli tämä juna meni jo keväällä.
 
Mikfin70 kirjoitti:
No, en ole expertti tässä asiassa ja nyt mutuilen ihan täysin. Eli kranaatin kiilautuessa ylimenokartioon tapahtuu mekaanista hiomista kranaatin toimesta. Ainakin Suomessa tuo hiominen kasvattaa työntymää eli panoskammion tilavuus kasvaa ja paine ei nouse yhtä korkeaksi, jolloin lähtönopeus laskee.
Jotta tuota voisi muuttaa pitäisi ylimenokartioon lisätä ainesta tavalla tai toisella minkä jälkeen se vasta sorvataan ja hiotaan. Veikkaan, että on mahdoton tehtävä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Työntymää (lähtönopeutta) tarkkaillaan säännöllisesti ja se otetaan ampuma-arvoissa huomioon, eli jos ei tavoitella jotain äärikantamaa niin tuolla ei ole niin ylitsepääsemätön ongelma. Eikö? Lähtönopeuksien mittaukseen tietysti tarvitaan se lähtönopeustutka. Ja tietysti jossain vaiheessa tulee se putkenvaihto eteen.
 
peelo kirjoitti:
Työntymää (lähtönopeutta) tarkkaillaan säännöllisesti ja se otetaan ampuma-arvoissa huomioon, eli jos ei tavoitella jotain äärikantamaa niin tuolla ei ole niin ylitsepääsemätön ongelma. Eikö? Lähtönopeuksien mittaukseen tietysti tarvitaan se lähtönopeustutka. Ja tietysti jossain vaiheessa tulee se putkenvaihto eteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Työntymä mitataan ajoittain panoskammiosta ja kirjataan tykin kantakirjaan mihin merkitään myös ammutut laukaukset päivittäin ja panoksittain. Työntymä on tärkeä manuaalisten ampuma- arvojen laskussa. Työntymän lisäksi tuo lähtönopeuden mittaus on tärkeä koska sen keskiarvo vaikuttaa mm koroon käytettäessä "laskenta".
 
-TripleX- kirjoitti:
Mitäs arvon raati olisi sellaisesta vaihtokaupasta, että valtio nimeltä Suomi luovuttaisi 152 mm tykkejä ammuksineen ja valtio nimeltä USA luovuttaisi vastaavasti 8 kpl Excalibur 155 mm tykinlaukauksia per luovutettu tykki sekä ammuksien osalta 50 % kappalemäärästä vaihdettaisiin 155 mm normaaleihin tykinlaukauksiin ja loput 155 mm BONUS laukauksiin vastaavan rahallisen arvon osalta.


Valtio USA luovuttaisi koko kaluston sitten Lend Lease apuna valtiolle Ukraina.

Kaikki saisivat mitä tarvitsevat?
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen tullut siihen käsitykseen, että Ukraina ei kaipaa enempää itäväljyyden tykkejä, nykyisiinkään ei ole riittävästi a-tarviketta. Bonusta ei löydy USA:n varastoista eikä sitä valmisteta USA:ssa -> tuskin tulee Lend Lease listoille. Lopuksi en yhtään ihmettelisi, vaikka Suomen 152 mm laukaukset (iso osa) olisivat jo Ukrainassa.

Periaatteessa kyllä kanntaisin esitettyä vaihtoa
 
mechanicus kirjoitti:
Olen tullut siihen käsitykseen, että Ukraina ei kaipaa enempää itäväljyyden tykkejä, nykyisiinkään ei ole riittävästi a-tarviketta. Bonusta ei löydy USA:n varastoista eikä sitä valmisteta USA:ssa -> tuskin tulee Lend Lease listoille. Lopuksi en yhtään ihmettelisi, vaikka Suomen 152 mm laukaukset (iso osa) olisivat jo Ukrainassa.

Periaatteessa kyllä kanntaisin esitettyä vaihtoa
Klikkaa laajentaaksesi...

Excaliburia kelpaisi enemmänkin jos Bonusta ei tuota kautta saisi enempää, mutta kyllä 152 mm vielä saa ja ainakin sen verran että voisivat ampua nuo Suomenkin putket puhki.

Slovakian MSM valmistaa ja eri lähteiden mukaan lähettää Ukrainaan samoin Romanian Babeni. Myös Bulgariasta on saatavilla ko. ammuksia.

Babenin ammustuotannosta juttua ketjussa

MSM 152 mm

Armaco 152 mm
 
mechanicus kirjoitti:
Olen tullut siihen käsitykseen, että Ukraina ei kaipaa enempää itäväljyyden tykkejä, nykyisiinkään ei ole riittävästi a-tarviketta. Bonusta ei löydy USA:n varastoista eikä sitä valmisteta USA:ssa -> tuskin tulee Lend Lease listoille. Lopuksi en yhtään ihmettelisi, vaikka Suomen 152 mm laukaukset (iso osa) olisivat jo Ukrainassa.

Periaatteessa kyllä kanntaisin esitettyä vaihtoa
Klikkaa laajentaaksesi...

BONUS on käytössä jenkeillä, toki ei heillä taida vielä mitään kunnon varastoja olla.
 
mechanicus kirjoitti:
Olen tullut siihen käsitykseen, että Ukraina ei kaipaa enempää itäväljyyden tykkejä, nykyisiinkään ei ole riittävästi a-tarviketta. Bonusta ei löydy USA:n varastoista eikä sitä valmisteta USA:ssa -> tuskin tulee Lend Lease listoille. Lopuksi en yhtään ihmettelisi, vaikka Suomen 152 mm laukaukset (iso osa) olisivat jo Ukrainassa.

Periaatteessa kyllä kanntaisin esitettyä vaihtoa
Klikkaa laajentaaksesi...
Just meinasin samaa sanoa, mitä suomi tekee 24 kpl 152 mm tykillä, jos moukareita ollaan ostamassa lisää. Ainakin ammukset voidaan lähettää Ukrainaan.
 
Jopuni kirjoitti:
Just meinasin samaa sanoa, mitä suomi tekee 24 kpl 152 mm tykillä, jos moukareita ollaan ostamassa lisää. Ainakin ammukset voidaan lähettää Ukrainaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyseisille tykeille (152K89) on koulutettu varusmiehiä vielä viime vuoden puolella Kainuun tykistörykmentin puolella. Tuossa on kahden patteriston verran raskasta tulitukea vaikkapa ylijohdon käyttöön Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla. Näillä seuduilla ei välttämättä aivan ensimmäisenä nähdä Moukareita nyt tai edes tulevaisuudessa.

Se, että Moukareita ollaan hankkimassa (lähi)tulevaisuudessa lisää, ei tarkoita sitä että niiden kyvykkyydet ovat käytössä per heti. Tähän saattaa mennä vuosia ennen kuin nuo ovat maassa, niille on koulutettu miehistöt ja ylipäätään saavutettu sotavalmius.
 
Jopuni kirjoitti:
Just meinasin samaa sanoa, mitä suomi tekee 24 kpl 152 mm tykillä, jos moukareita ollaan ostamassa lisää. Ainakin ammukset voidaan lähettää Ukrainaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Neuvostokaluston pitämiselle raison d'être on ollut se että ne on toimivia aseita joille on olemassaolevat ammukset ja käytön osaava reservi, joten niistä ei ole järkeä luopua niin kauan kuin pamahtavaa tavaraa on varastossa. Nyt jos tämä kulutustavara lähetetään itärintamalle (en tiedä onko näin, mutta hyvinkin mahdollista), niin liekö sama luopua sitten kalustostakin? Tuskin me uutta satsia 122/152-millistä ammusta ja panosta aletaan ostamaan seuraavaksi 40 vuodeksi.
Jos muistan oikein niin Bidenin hyväksymässä Ukrainan apupaketissa mainittiin myös liittolaismaille maksettavia korvauksia...?
 
Mikfin70 kirjoitti:
No, en ole expertti tässä asiassa ja nyt mutuilen ihan täysin. Eli kranaatin kiilautuessa ylimenokartioon tapahtuu mekaanista hiomista kranaatin toimesta. Ainakin Suomessa tuo hiominen kasvattaa työntymää eli panoskammion tilavuus kasvaa ja paine ei nouse yhtä korkeaksi, jolloin lähtönopeus laskee.
Jotta tuota voisi muuttaa pitäisi ylimenokartioon lisätä ainesta tavalla tai toisella minkä jälkeen se vasta sorvataan ja hiotaan. Veikkaan, että on mahdoton tehtävä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kivääreissä palanut ylimeno korjataan kalvamalla pesä uusiksi ja piippua lyhennetään takapäästä (ja sovitetaan sulkuväli). Ongelmana on pesässä mahdollisesti tapahtunut muokkauslujittuminen ja kalvain kuluu vähintäänkin normaalia enemmän. Kaikki sepät eivät suostu kalvamaan pesää uusiksi varsinkaan rosteripiippuihin.

Tykkiin pystyy kyllä pesän tai siis panoskammion tekemään uusiksi ihan sorvaamalla, näin olettaisin ja muokkauslujittuminen ei ole mikään ongelma. Putkihan siinä lyhenee palaneen ylimenokartion poiston verran, mutta mikä lienee sen vaikutus, tuskin merkittävä. Enpä tiedä sitten olisiko tuolla operaatiolla suurtakaan merkitystä putken kokonaiselinikään. Elinikä määräytyy rihlojen kulumisen ja putken väsymisen perusteella.
 
Rakuuna40 kirjoitti:
Uutta Romanialaista 122 mm ammusta putkeen Ukrainassa:

https://twitter.com/x/status/1556351883861807105

Tai sitten ei, lieneekö turhan lennokkaat johtopäätökset ammuksen "-22" ja "RO" merkinnöistä. Ettei olisi kuitenkin erä -22 vanhoista varastoista 🤔
Klikkaa laajentaaksesi...
Videon ammus on Romaniasta todennäköisesti ja uutta tuotantoa (2022), ainakin r-ainetäytön osalta kuoren puutteellisesti näkyvien merkintöjen perusteella.

Vanhan Varsovan liiton ammusmerkintöjen mukaan kuoressa on toisella puolella ylhäältä lukien:
Kartio-osalla:
Valmistajan tunnus, (Alkuperäisillä venäläisillä ko. tehtaan tunnus tai numero)
Eränumero - valmistusvuosi (Olisikohan tämä siis r-ainetäyttölinjan erä- ja vuositunnus. kuoreen varmaan leimataan koneistuksessa omat metallityön erämerkinnät.)
(Alla voi olla vielä joku numero, ehkä täytön juokseva yksilönumero?)
Alempana lieriöosalla:
Kaliiperi
Painoluokka

Ohessa kuvana ja videolla näkyisi tuo vasemman kuvannon "poski".
1660057662280.png
Lähde: https://bulletpicker.com/markings---artillery-ammunitio.html

Muita Romaniaa tukevia havaintoja / ajatelmia:
- Johtorengas maalattu yli harmaalla maalilla kuten RomArm tuotteissa. (Voi olla toki muissakin maalattu, mutta joillakin 122 mm valmistajilla se on jätetty kuparipinnalle (ei maalattu))
- Merkinnät tutuilla aakkosilla (RO), joten ammus ei ole Venäjältä/Ukrainasta/Valko-Venäjältä /Bulgariasta kyyrillisin merkinnöin
- Viiteen Twitter-viestin ketjussa on kuva "alkuperäisestä" venäläisestä 122 kranaatista, jossa näkyy kyyrilliset venäläiset merkinnät. Johtorengas on maalattu venäläisilläkin
- Videon sytytin sopii RomArm tuotteeksi muuten, mutta sen runko on kokonaan musta (mustanitrattu?), kun RomArm-esitteissä sytyttimen keskiosa ja hattu ovat "kirkaita", muutokset mahdollisia tai sytytin jonkun muun tuotantoa, kun ne pakataan ja toimitetaan erikseen.

Ohessa vielä kuvapoimintoja videolta ja RomArm tuotteista:
1660059425311.png
Romanian iskusytytinesitteet:

1660059477567.png
RomArm sivuille linkki: https://romarm.ro/en/produse/armament-si-munitii-calibru-mediu-si-mare/

Mainostavat myös 152 mm ampumatarvikkeita "lyhyt putkisille aseille", joilla putken pituus on luokkaa L<30 kal kuten 152 M1937 / ML20, (L29 ?), D20 (L26) ja Akatsiya (L27) psh, joista jälkimmäiset lienevät lukumääräisesti Ukrainan 152-kal pääaseet. Näitä voitaneen ampua myös L~37 kal-putkella, esim DANA 77, mutta ei aseen sallimilla täysillä suorituskykyarvoilla.

EDIT: Kirjoitusvihreitä korjailtu...
 
Viimeksi muokattu:
Mikfin70 kirjoitti:
No, ylimenokartion kuluttua loppuun, ei siinä oikein muita vaihtoehtoja ole kuin putken vaihto. Tuo kuluma vaikuttaa työntymään (ohivirtaus ja hajonta kasvaa) ja myös panoskammioon sekä tykinputken alkupään rihloihin, jos kranaatti ei tartu kiinni niin tapahtuu tuo kranaatin valuminen panokseen päälle ja lopputuloksena on pahimmillaan putkiräjähdys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaako kirjoitti:
Jos ongelmat keskittyvät ylimenokartioon, niin voiko putkelle tehdä mid-life kunnostuksen koneistamalla kartion takaisin muotoonsa? Ja lisäksi panoskammion mittoihinsa etc.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikfin70 kirjoitti:
No, en ole expertti tässä asiassa ja nyt mutuilen ihan täysin. Eli kranaatin kiilautuessa ylimenokartioon tapahtuu mekaanista hiomista kranaatin toimesta. Ainakin Suomessa tuo hiominen kasvattaa työntymää eli panoskammion tilavuus kasvaa ja paine ei nouse yhtä korkeaksi, jolloin lähtönopeus laskee. Jotta tuota voisi muuttaa pitäisi ylimenokartioon lisätä ainesta tavalla tai toisella minkä jälkeen se vasta sorvataan ja hiotaan. Veikkaan, että on mahdoton tehtävä.
Klikkaa laajentaaksesi...
peelo kirjoitti:
Työntymää (lähtönopeutta) tarkkaillaan säännöllisesti ja se otetaan ampuma-arvoissa huomioon, eli jos ei tavoitella jotain äärikantamaa niin tuolla ei ole niin ylitsepääsemätön ongelma. Eikö? Lähtönopeuksien mittaukseen tietysti tarvitaan se lähtönopeustutka. Ja tietysti jossain vaiheessa tulee se putkenvaihto eteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
@peelo on oikeassa; työntymät mitataan (tarkoitukseen suunnitellulla panoskammioon työnnettävällä kiekolla) säännöllisesti ja kirjataan tykkikantakirjoihin. Viime vuosisadan pitkillä leireillä ammuttiin sodat nähneillä välillä hyvinkin kuluneilla kalustoilla. Esimerkkinä surullinen 105 K10,13 tai tuttu 76 K02. Niillä pelaaminen oli osa koulutusta ja tykkimiesten (enimmäkseen kyllä henkilökunnan) ammattitaitoa. 12:sta tykistä valittiin 4 vähiten kulunutta kakkospatteriin, seuraavat neljä vaikka ykköseen ja ns. pahnanpohjimmaiset kolmoseen. Näin kunkin patterin tykit ampui suunnilleen samaan paikkaan; oli se itten oikea tai jäi kulumisen takia lyhyeksi.

Tuli aloitettiin vielä 70-luvulla uusissa asemissa yhdellä patterilla ja saatiin niillä vähiten kulumeilla putkilla kohdalleen. Jos patterin työntymät oli lähellä toisiaan, kulumisen edellyttämä korjaus (siis koron lisäys) laskettiin patterin tykkien keskiarvona. Joskus tarvittiin tykkikohtaista ns. korotuksen korjaustaulukkoa, jonka tykinjohtaja lisäsi komennettuun koroon. Näin ne muutkin patterit ampuivat suunnilleen samaan paikkaan; hajonta kuluneilla tykeillä oli tosin suurempi. Leireillä asia ei nyt niin haitannut, kun ammuttiin yleensä 5-10 km ameteilla. Sodassaa asia on tietysti toisin, kun joudutaan ampumaan myös lähelle äärikantamaa. Hajonta kasvaa ampumaetäisyyttä nopeammin, noin sormituntumalla sanottuna. Nykyaikana laskimet tekee tarvittavat kalkyylit mutta kaiketi tämäkin vielä varamenetelmänä koulutetaan.

Kulumisen syynä ei ole mekaaninen rasitus kuten rynkyn piipussa (siis putsatessa), vaan panoskammion yli 1000 asteen lämpötila ja paine, joka vanhoilla havainnollisilla yksiköillä voi olla yli 3.000 kp/cm. Se "polttaa" panoskammiota joka laukauksella ja alentaa tietysti lähtönopeutta, koska tilavuus suurenee ruutimäärän pysyessä samana. Putki hylätään vanhan säännön mukaan kun lähtönopeus on laskenu 10 % tai hajonta kaksinkertaistunut. Nykyisiä kriteereitä en tunne. Minkäänlainen korjaaminen ei ymmärrettävästi ole mahdollista vaan putki vaihdetaan uuteen. Aikaisemmin vaihdettiin ns. sisusputki, joka oli lämpökäsittelyllä saatu tiukasti kiinnittynään ulkoputken, vaipan, kanssa. Sisusputki voitiin joissain tykkimalleissa vaihtaa 3:ssa osassakin. Mutta nyt uudet valmistetaan ns. autofretointimetodilla eikä tätä mahdollisuutta enää ole. Halukkaat voi katsoa KVG:llä lisätietoja.

Joissain malleissa valmistaja oli suunnitellu putken kentällä vaihdettavaksi. Tällaisia olivat ainakin 88 ItK:t sekä 130 K54. Kun tällainen mahdollisuus on, niin "nokkelat" varusmiehet myös joskus onnistuvat romauttamaan tonneja painavan putken maahan kesken tulitoiminnan. It:n 88:lla tästä on kirjatieto 1950-luvulta mutta ei silminnäkijän todistusta myöhemmin. Sillä vehkeellä ei it:ssä ammuttu 50-luvun jälkeen hauskasta syystä, joka joskus pitää kertoa. Mutta ainakin yhden kerran kt:ssä SatTR:n varusveijarit Rovajärvellä onnistuivat putken tiputtamisessa. Seurauksella, että harjoituspston kaikki kolme asemiestä joutui pitkään iltapuhteeseen nosturiauton kanssa, niin seuraavana aamuna oli taas kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Berkele kirjoitti:
Kivääreissä palanut ylimeno korjataan kalvamalla pesä uusiksi ja piippua lyhennetään takapäästä (ja sovitetaan sulkuväli). Ongelmana on pesässä mahdollisesti tapahtunut muokkauslujittuminen ja kalvain kuluu vähintäänkin normaalia enemmän. Kaikki sepät eivät suostu kalvamaan pesää uusiksi varsinkaan rosteripiippuihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rosteri on kyllä tarpeeksi pehmeätä, mutta piippujen kovakromaus on se joka estää kalvamisen. Ainakin riski on olemassa että käynti heikkenee reippaasti ja tulee toimintahäiriöitä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top