Tykistö

  • Tykkää
Reactions: ctg
Osa PzH2k:n ongelmista Ukrainassa voi johtua ilmeisesti vanhasta kunnon Saksan laiskuudesta korjata jo ennalta tiedetty puute.
The WTD tests revealed the problem of "rebound", ie the projectiles moved backwards a little bit between loading the grenade and introducing the propellant charges when the barrel was pointing towards the sky. The barrel MUST point to the sky, that is the principle for indirect fire. If the pomegranate now moves downwards because of the evil Newton - who invented gravity with an apple - there is a problem:
Due to the smaller space, the gas pressure parameters are different, the boom gets bigger and if the boom gets bigger, the loading mechanism moves with more woof and cassation. However, it is not designed for this and then makes because of the higher impulse loads just unplanned earlier the slacker. It's almost like driving a car and regularly only shift up in the red area of the rev counter, something like that doesn't go well for long, so you need more time at the workshop.
With the DM 121 ammunition in 155mm, these "rebound" effects occurred in the tests and there were warnings that this would only lead to "restricted usability". Yeah, it was just ignored, the Wunderwehr can ignore it just fine. Now in a real war you just make more boom with things and then it quickly makes boing or sometimes even crack. That's why you should talk about the ammunition, because if you use other stuff, the problem doesn't exist to this extent.
You can of course continue to ignore it and then send everyone to the Inst every 4 weeks and check for wear and tear, that's also possible. It's just less practical and more expensive.
Pitäisi vaihtaa ammustyyppiä tai fiksata se valuminen jotenkin muuten. Esim. lataaminen niin ettei olisi kovin äärikulmassa putki.

Yleisesti PzH vs. Leo:
As a former TStOffz of an artillery association, I can only say that the PzH is relatively maintenance-intensive overall. Even if you ignore the problem of spare parts (also within the Bw/HIL) and our clarification was never really good. The leopard was much more good-natured.
The consequences of over-engineering, yes
Eli saksalaisten mielestä oli kätevämpää syynätä ja fiksata jatkuvasti kuin korjata kilunsa kestäväksi kunnon laukausmääriin.
 
Viimeksi muokattu:
^Olisiko tuo yksi niitä vaiettuja PzH2000:n heikkouksia? Onhan sitä kuulunut foorumilla huhua, että PzH2000 ei sekään ollut ihan täydellinen, vaikka ilmeisesti kuitenkin paras Rovajärvellä 20+ vuotta sitten testatuista.

No, "Wunderwehr" on kyllä melko kuvaava ilmaisu saksalaisten touhulle. :D
 
^Olisiko tuo yksi niitä vaiettuja PzH2000:n heikkouksia? Onhan sitä kuulunut foorumilla huhua, että PzH2000 ei sekään ollut ihan täydellinen, vaikka ilmeisesti kuitenkin paras Rovajärvellä 20+ vuotta sitten testatuista.

No, "Wunderwehr" on kyllä melko kuvaava ilmaisu saksalaisten touhulle. :D
Samaa ylimenokartio-ongelmaa on ollut mm kotimaisessa 155K98 eli kranaatti on niin suippo että ohjauspaksunnos jää kapeaksi. Pzh2000 ovat todennäköisesti myös melko ammuttuja ja työntymä ei ole sama kuin tehdasuudessa tykissä ja osaltaan vaikuttaa kranaatin kiinnittymiseen.

Vika korjaantuu tykinputken vaihdolla.
 
Osaako joku sanoa, että liittyykö tällainen 4 metriä pitkä taitettava mitta jotenkin ilmatorjunta- tai kenttätykistön tuliasematoimintaan? Mitta on puinen ja sen takapuoli on tummanvihreäksi maalattu. Täydet metriluvut ovat mitassa roomalaisilla numeroilla ja desimetrit arabialaisilla numeroilla.

mitta.jpg
 
Osaako joku sanoa, että liittyykö tällainen 4 metriä pitkä taitettava mitta jotenkin ilmatorjunta- tai kenttätykistön tuliasematoimintaan? Mitta on puinen ja sen takapuoli on tummanvihreäksi maalattu. Täydet metriluvut ovat mitassa roomalaisilla numeroilla ja desimetrit arabialaisilla numeroilla.
On joskus kenttätykistöön liittynyt juu...
Muinoin eli viime sotien aikaan ja muutama vuosikymmen niiden jälkeenkin oli maamme kt monitaitoinen ja osasi niiden tykkihommien lisäksi laatia karttoja. Sitä varten oli oma osasto nimeltään Topografikunta, joka 2015 säästöissä liitettiin osaksi Tiedustelulaitosta. Karttoja valmistui paitsi PV:n tarpeisiin niin myös ihan yleiseen myyntiin Maanmittaushallituksen kanssa rinta rinnan. Tämä yleinen karttavalmistus tosin päättyi Lapin kartoituksen valmistumiseen jo edellisellä vuosituhannella.

Mittalaite on nimeltään latta. Tai se varsinainen mittalaite on vaakatason näyttävä kaukoputki. Kuvan 4 m puukeppi on ainoastaan pystyssä pidettävä mitta-asteikko johon sillä kaukoputkella tähdätään. Kuvan lattaa ei oo käytetty vuosiin, kun asteikko on irronnut toisesta päästä.

Edit
Tämän 4 metrin latan mitta-asteikko on nurinpäin eli vehjettä pidetään pystyssä siten, että alimmat 01-09 desimetrit on alhaalla. Kaukoputken kuva oli väärinpäin kuten oli yleistä vanhemmissa optisissa laitteissa. Kaiketi helpompi valmistaa näin; tähän en oo perehtynyt
 
Viimeksi muokattu:
On joskus kenttätykistöön liittynyt juu...
Muinoin eli viime sotien aikaan ja muutama vuosikymmen niiden jälkeenkin oli maamme kt monitaitoinen ja osasi niiden tykkihommien lisäksi laatia karttoja. Sitä varten oli oma osasto nimeltään Topografikunta, joka 2015 säästöissä liitettiin osaksi Tiedustelulaitosta. Karttoja valmistui paitsi PV:n tarpeisiin niin myös ihan yleiseen myyntiin Maanmittaushallituksen kanssa rinta rinnan. Tämä yleinen karttavalmistus tosin päättyi Lapin kartoituksen valmistumiseen jo edellisellä vuosituhannella.

Mittalaite on nimeltään latta. Tai se varsinainen mittalaite on vaakatason näyttävä kaukoputki, 4 m puukeppi on ainoastaan pystyssä pidettävä mitta-asteikko johon sillä kaukoputkella tähdätään. Kuvan lattaa ei oo käytetty vuosiin, kun asteikko on irronnut toisesta päästä.
Kiitos vastauksesta.

Tuo löytyi erääseen museotykkiin liittyvästä kalustolaatikosta, ja kun värikin täsmäsi muun välineistön kanssa, niin rupesin miettimään, että olisiko kyse saman kokonaisuuden osasta.
 
TETissä aikoinaan maanmittarien mukana pääsin nojailemaan tuollaiseen^ paljon muuta ei tarvinnutkaan tehdä: ammatista muodostui oikein leppoisa kuva.

Eikö Ukraina aikonut tilata 100 Pzh2000:sta? Ei se vissiin kuitenkaan ole ihan sysipaska heidän mielestään, olisihan niitä muitakin vaihtoehtoja.
 
TETissä aikoinaan maanmittarien mukana pääsin nojailemaan tuollaiseen^ paljon muuta ei tarvinnutkaan tehdä: ammatista muodostui oikein leppoisa kuva.

Eikö Ukraina aikonut tilata 100 Pzh2000:sta? Ei se vissiin kuitenkaan ole ihan sysipaska heidän mielestään, olisihan niitä muitakin vaihtoehtoja.

"Sysipaska"? No, ei tietenkään, onhan se niin monella maalla käytössä ja vientiinkin kelvannut. Lähinnä hain yhtymäkohtaa siihen, että Pzh2000:tta foorumilla varauksetta kehuttaessa ovat "asioista tietävät" joskus muistuttaneet, ettei sekään ollut aivan täyden kympin tykki.

Ukrainan tapaukseen mahtuu niin paljon erikoisia kuvioita, ml. saksalaisten asevalmistajien myyntihalut (Leopard 1:t, Marderit ym. romu) ja toisaalta virallisen Saksan nihkeyden, etten kyllä vielä odottelisi tuota hankintaa tapahtuvaksi. Äkkiäkös saksalaiset taas tulevat toisiin aatoksiin kaasun loppuessa...

 
Nythän vähänkään modernimpi länsikalusto on oikeasti ensikertaa kunnon yhdistetyssä käyttö/kestotestissä tuolla Ukrainassa (putket ammutaan parissa viikossa vaihtokuntoon tykistä kuin tykistä) ja varmasti saavat tärkeää ensikäden tietoa kehityskohteista joilla tuotteita vielä parannetaan. Lisäksi mahdollisuus ottaa kalusto käyttöön tehokkaasti lyhyelläkin koulutuksella noussee painoarvoissa huomattavasti kun katsotaan tämän nykyisen sodan opetuksia samoin kuin huoltamisen helppous kenttäolosuhteissa.
 
Olikos muuten niin, että tykistömme tulen käyttö ja tulikomennot ovat yksi (harvoja?) alueita joissa emme ole ns. Nato-yhteensopivia. Eikös ne ole samat tulikomennot kuin mitä meille opetettiin myöhäiskasarilla? Osaisiko joku tietäjistä linkata esimerkiksi johonkin dokumenttiin jossa "Nato-tyylinen" (onko sellaista?) tulen käyttö ja johtaminen kuvattuna.

Niin, ja oliko niin että ruotsalaisilla myös omansa? Norskien ja jenkkien oletan käyttävän samaa protokollaa.

Tuli vaan mieleen tästä. Voi olla että olen täysin ulapalla, usein olen.

 
Samaa ylimenokartio-ongelmaa on ollut mm kotimaisessa 155K98 eli kranaatti on niin suippo että ohjauspaksunnos jää kapeaksi. Pzh2000 ovat todennäköisesti myös melko ammuttuja ja työntymä ei ole sama kuin tehdasuudessa tykissä ja osaltaan vaikuttaa kranaatin kiinnittymiseen.

Vika korjaantuu tykinputken vaihdolla.
Entäs vaihdolla vanhanmallisempaan ampumatarvikkeeseen?
 
Entäs vaihdolla vanhanmallisempaan ampumatarvikkeeseen?
No, ylimenokartion kuluttua loppuun, ei siinä oikein muita vaihtoehtoja ole kuin putken vaihto. Tuo kuluma vaikuttaa työntymään (ohivirtaus ja hajonta kasvaa) ja myös panoskammioon sekä tykinputken alkupään rihloihin, jos kranaatti ei tartu kiinni niin tapahtuu tuo kranaatin valuminen panokseen päälle ja lopputuloksena on pahimmillaan putkiräjähdys.

Samaa ongelmaa rihlauissa putkissä on myös psv-tykeissä, missä lähtönopeus on jopa 700 m/s suurempi, kun kenttätykissä. Toki käytössä on patruuna laukaus
 
No, ylimenokartion kuluttua loppuun, ei siinä oikein muita vaihtoehtoja ole kuin putken vaihto. Tuo kuluma vaikuttaa työntymään (ohivirtaus ja hajonta kasvaa) ja myös panoskammioon sekä tykinputken alkupään rihloihin, jos kranaatti ei tartu kiinni niin tapahtuu tuo kranaatin valuminen panokseen päälle ja lopputuloksena on pahimmillaan putkiräjähdys.

Samaa ongelmaa rihlauissa putkissä on myös psv-tykeissä, missä lähtönopeus on jopa 700 m/s suurempi, kun kenttätykissä. Toki käytössä on patruuna laukaus

Jos ongelmat keskittyvät ylimenokartioon, niin voiko putkelle tehdä mid-life kunnostuksen koneistamalla kartion takaisin muotoonsa? Ja lisäksi panoskammion mittoihinsa etc.
 
Jos ongelmat keskittyvät ylimenokartioon, niin voiko putkelle tehdä mid-life kunnostuksen koneistamalla kartion takaisin muotoonsa? Ja lisäksi panoskammion mittoihinsa etc.
No, en ole expertti tässä asiassa ja nyt mutuilen ihan täysin. Eli kranaatin kiilautuessa ylimenokartioon tapahtuu mekaanista hiomista kranaatin toimesta. Ainakin Suomessa tuo hiominen kasvattaa työntymää eli panoskammion tilavuus kasvaa ja paine ei nouse yhtä korkeaksi, jolloin lähtönopeus laskee.
Jotta tuota voisi muuttaa pitäisi ylimenokartioon lisätä ainesta tavalla tai toisella minkä jälkeen se vasta sorvataan ja hiotaan. Veikkaan, että on mahdoton tehtävä.
 
No, en ole expertti tässä asiassa ja nyt mutuilen ihan täysin. Eli kranaatin kiilautuessa ylimenokartioon tapahtuu mekaanista hiomista kranaatin toimesta. Ainakin Suomessa tuo hiominen kasvattaa työntymää eli panoskammion tilavuus kasvaa ja paine ei nouse yhtä korkeaksi, jolloin lähtönopeus laskee.
Jotta tuota voisi muuttaa pitäisi ylimenokartioon lisätä ainesta tavalla tai toisella minkä jälkeen se vasta sorvataan ja hiotaan. Veikkaan, että on mahdoton tehtävä.
Hidasta ja vaikeaa. Tarttuuko täyttö alkuperäiseen materiaaliin ja onko täyttö tasalaatuista ettei rapsahda murkulan seuraksi katastrofaalisin seurauksin? riittääkö työkalujen tarkkuus tai onko työstöaika uusien valmistuksesta pois jos käytetään samoja työkaluja kuin uuden putken valmistamiseen, onko alkuperäinen putki kunnossa eli ilman säröjä, taipumaa…

Tonnin autoakin voi korjata tonnilla. Äkkiseltään näin hieman metallihommia seurailleena vaikuttaa, että mid-life-purkkasuorituksesta voisi syntyä enemmän kysymysmerkkejä kuin mitä se poistaa.
 
Hidasta ja vaikeaa. Tarttuuko täyttö alkuperäiseen materiaaliin ja onko täyttö tasalaatuista ettei rapsahda murkulan seuraksi katastrofaalisin seurauksin? riittääkö työkalujen tarkkuus tai onko työstöaika uusien valmistuksesta pois jos käytetään samoja työkaluja kuin uuden putken valmistamiseen, onko alkuperäinen putki kunnossa eli ilman säröjä, taipumaa…

Tonnin autoakin voi korjata tonnilla. Äkkiseltään näin hieman metallihommia seurailleena vaikuttaa, että mid-life-purkkasuorituksesta voisi syntyä enemmän kysymysmerkkejä kuin mitä se poistaa.
Taitaa tosiaan olla niin, että teoriassa mahdollista, mutta käytännössä tilanne saattaa olla kaukana kannattavasta.
 
Back
Top