Tykistö

Melkoiset lukemat jos toteutuu edes sinne päin. Vaikea edes uskoa kertahotkaisulla. K9 on ehkä realistisin sen osalta, ettei lisäisi hurjasti kalustokirjoa.

Puolan strateginen tutkimusryhmä tuli jo 2016 siihen tulokseen että voimaa pitää olla. (Strategic Defence Review of 2016)

"Poland has declared its ambition to become the strongest military power in Central Europe" ja "“The security conditions have deteriorated so much that Poland, as a frontline state, has no choice but to radically re-arm itself and become one of the best European armies, in order to sustain itself alone under Russian attack, for a longer period, until NATO comes to help Poland,” Kaczynski claimed in October 2021, when announcing a new draft bill related to military expansion."
linkki
linkki2

Että kyllä siellä tahtoa tuohon olisi
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun olen hidas ja viestin teksti on yleisluontoista tykin ampumatarvikelogistiikan vatulointia aiheesta ammuslaatikot vs. palletit/kuormalavat/-häkit.
En osannut Twitter viestin videota siirtää tähän viestiin näkyväksi, joten nuolella viiteviestin kautta sen saa näkyville (Ukrainan Krab-ammunnan/ammustäytön ammuksen valmistelua.)
Siinä on hiottu turhat liikkeet aika hyvin pois..

Tuo video on hyvä esimerkki ammuksien laatikkopakkauksen eduista länsilogistiikan palletti /kuormalava /metallihäkki kuljetuspakkaamiseen nähden. Jälkimmäinen tapa on varmasti tehokas tiettyyn rajaan saakka, mutta maastossa aseella melko toivoton ammusten käsittelytapa eli tyypillinen osaoptimoinnin huippusuoritus, joka johtaa kokonaisuuden kannalta hankalaan tilanteeseen.

Ammus-/laukauslaatikon edut:
+ Varastoinnin, kuljetuksien ja ammustäytön (panssarihaupitsit ilman latausvaunua kuten videolla) / tuliasemakäytön vedettävällä kalustolla aikana ampumatarvike on hyvin suojattu mekaanisilta vaurioilta ilman muita toimenpiteitä tai osia (esim. johtorengas ei tarvitse erikoisuojaa), kun laatikko on hyvin suunniteltu kuten videolla näyttäisi olevan
+ Sääsuoja on hyvä laatikossa tuulessa, sateessa, tuiskussa, paahteessa, pakkasessa ja tarvittaessa peitteellä parannettavissa, jos kastumista pelkää. Kuljetusajoneuvo voi lähteä muihin tehtäviin tarpeen niin vaatiessa
+ Toimii maastossa kuin maastossa työturvallisesti, ei tarvitse tasotella palletti/kuormalavakenttia ampumapaikalla / ammustäyttöpaikalla
+ Laatikko ja ammus ~50+ kg on vielä yhden henkilön käsiteltävissä, varmasti kahden henkilön ilman lisälaitteita (nostureita/trukkeja tms.) koko toimitusketjun, mutta erityisesti ammustäytön tai tuliaseman aikana
+ Fiksusti suunnitellussa laatikossa varastotulpan poisto ja sytyttimen asennus käy näppärästi ja ammuksen kaatumisen vaara on vähäinen
+ Ampumatta jääneet ampumatarvikkeet voidaan pakata takaisin laatikoihin ja niiden varastointi-/kuljetussuoja palautuu ennalleen ja jäännöskuljetuksen tilantarve säilyy alkuperäisenä ammus/laatikko
+ Käytetyt hylsyt voidaan palauttaa laatikoissa kolhuilta suojattuna (hylsy-/kartussilaukaukset isoilla kaliipereilla)
+ Suomen metsissä puuta riittää ammuslaatikoiden tekemiseen
+ Muuta?

Epämääräiset asiat:
+/- Laatikko antaa hieman suojaa heitteiltä ja pieniltä sirpaleilta, mutta ei se ole ballistinen suoja oikeastaan millekkään militääriuhalle
+/- Laatikossa olevilla ammuksilla on pieni suojaetäisyys toisiinsa nähden, ehkä detonaatio/deflagraatio ei välity ammuksesta toiseen ainakaan yhtä helposti kuin palletin tiivispakkauksessa
+/- Onko puu-/muovi/komposiittilaatikko IM yhteensopiva / paloherkempi kuin ilman laatikkoa? Tämä lienee teknisesti ratkaistavissa oleva ongelma tai etu
+/- Muuta

Haitat:
- Räätälöity laatikko, mutta kohtuu edullinen, helposti massavalmistettava tuote
- Laatikko on käytön jälkeen turha kappale. Se voidaan palauttaa ja käyttää uudelleen, mutta ponnisteluja se vaatii. Tietysti laatikoissa voidaan palauttaa ampumapaikalta muuta uusiokäytettävää materiaalia tarpeen vaatiessa
- Isoissa erissä (valmistuksessa/varastoilla/suurissa kuljetuksissa) laatikko on turhaa painoa ja vie tilavuutta. Laatikot voidaan pinota kuormalaivoille ja nostella / siirrellä niitä koneellisesti suuremmissa erissä
- Vaaka-asentoon pakattuna ammuksen täyttö (r-aine tai vastaava pyromassa tai muu täyttö) voi erottua niin, että "raskaammat" täytön osaset painuvat toiselle kyljelle ja ammuksesta tulee epätasapainoinen keskeisakselin suhteen ja sen ulkoballistinen käyttäytyminen muuttuu. Pahimmassa tapauksessa täyttö irtoaa ammuskuoresta tai siihen syntyy huokosia yläpuolelle ja putkiräjähdyksen vaara syntyy. Näin voi käydä etenkin kuumissa varastointiolosuhteissa. Pystyvarastoinnissa (kuormalava-/häkkipakkaus) vastaava valuminen pysyy pyörähdyssymmetrisenä, mutta esim. huokosien vaara säilyy jonkin asteisena murheena
- Vaatii henkilöresurssia viimeistään ammusten lopullisessa käyttötilanteessa, mutta "toimii" varmasti
- Muuta ?

Palletti-/kuormalava-/häkkipakkauksen edut
+ Logistiikan kannalta tehokas, jos laitteistoa ja resurssia sen käyttöön riittää. Varmasti USA:n ja muiden isompien maiden järjestelmät ovat tehokkaita tiettyyn, melko pitkälle menevään rajaan saakka etenkin niissä konflikteissa, joissa he omaavat teknis-taktisen ylivoiman, esim. varman ilmasuojan huollolleen
+ Standardoidut käsittely- ja kuljetusmenettelyt siihen saakka, kun niitä voi käyttää
+ Ammuskäytön jälkeen suhteellisen vähän palautettavaa (pelkät lavat/häkit) ja ne voivat kelvata muuhunkin käyttöön (esim. normikuormalavat)
+ Ammukset säilytetään pystyasennossa, jolloin ei synny edellä esitettyä epäpyörähdyssymmetrian vaaraa vaikka täytön aineosaset pyrkisivät erottumaan jostakin syystä. Jonkinastetinen huokosuusmurhe säilynee
+ Kuormalava standardituote, häkit ja palletit räätälöityjä, mutta teollisesti helposti valmistettavia, todennäköisesti "halpoja per ammus" -kustannuksena ajatellen
+ Muuta?

Epämääräiset asiat:
+/- Ballistinen suoja ja räjähdyksen välittyminen? Lava/palletti ei tarjoa suojaa lainkaan. Voi olla, että olosuhde- ja räjäytyskokein asia on tulevaisuuden IM-räjähdysaineilla taytettyjen ampumatarvikkeiden myötä kunnossa. Ukrainassa näyttää vielä pääosin käytettävän ihan tuttuja TNT, Heksaali, Amatooli jne kranaatteja
+/- Muuta?

Haitat:
- Tuliasemassa tai ammustäytössä tarvitaan haarukkatrukki /etukuormain / ammusautossa nosturi tms. laite, jolla raskaita kuljetuslavoja/häkkejä käsitellään. Onko sellaisia saatavilla tosipaikan tullen riittävästi ja riittääkö niiden liikkumiskyky? Tuskin on pienillä ja köyhillä mailla kalustoa pelloille/metsiin levitettäväksi jokaista ampumatarvikekuormaa seuraamaan
- Tuliasema / täyttöpaikka on valmisteltava lavoja varten (esim. maa tasattava). Kapea 2*4 ammuksen palletti on varmasti kiikkerä ja vaatii tasaisen alustan, kun vannesiteet ja muut kuljetustuet poistetaan
- Ammuksien valmistelu (tulpan poisto/sytyttimen asennus/ helman tai pvy:n asennus) lavan päällä /häkissä on vaikeaa tai mahdotonta. Tukipinnaltaan ~dia 135 mm, >40 kg ja ~1m pituinen ammus kaatuu ja lyö sääriluuhun ikävästi, jos kohdalle sattuu. Jos yksi ammus lavalla kaatuu, niin muutkin kaatuvat helposti sen jälkeen. Tämä on itse koettava, että ymmärtää sen vaikeuden. Erillinen tukeva käsittelytuki tai vakaa paikka tarvitaan ammusvalmisteluun
- Lavapakkauksen kiinnityksien purkamisen jälkeen ammukset ovat alttiina kolhuille. Etenkin johtorengasta on suojattava ja niinpä sen suojaksi useissa länsimaissa asennetaan jo valmistuksessa muovi/kumi tms. panta, "grommet", joka on periaatteessa "turha" osa. Ammusta ladattaessa panoskammioon tulee sen johtorenkaan olla puhdas ja kuiva, jotta ammus tarttuu putken ylimenokartioon luotettavasti irtopanos- ja kartussilaukauksia ammuttaessa
- Ranskalaisilla oli taannoin videolla harjoituksissaan jonkinmoiset usean ammuksen muovikourut tuliasemakäytössä, joissa he valmistelivat a-tarvikkeensa. Semmosia ei ole Ukrainan Cesar-videoissa näkynyt. Alkuun FH 70 tykille ammukset valmisteltiin maassa pyörien, mutta viimeisissä videoissa oli jo ammusauton lavan reunalla 3 ammuksen teline valmisteluja varten, joten oppia tulee ja sitä hyödynnetään. Molemmat tavat on kuitenkin jouduttu ottamaan käyttöön, kun ammukset eivät ole laatikoissa. Aluksi M 777 tykin ammukset ja joskus panokset pyörivät maassa /mullassa pinoissa, joka sekin näytti näin maallikon silmin melko pahalta ajatellen jälleen esim. ammuksen tarttuvuutta ladattaessa ja putkeen mahdollisesti joutunutta ylimääräistä muuta roskaa/hiekkaa...
- Lavoilla / häkeissä ampumatarvikkeet ovat sään armoilla. Kastuminen/jäätyminen ei ole suotavaa, Ehkä pressu pelastaa hetken aikaa
- Jos ammuksia jää käyttämättä tai hylsyjä palautetaan, niiden pakkaaminen lavoille vajaapakkauksina on vaikeaa ja aseella tarvitaan vannehtemistarvikkeet tai muut sellaiset varsinaisen tehtävän kannalta tarpeettomat lisävälineet. Eräällä videolla ukrainalaiset kuljettivat 155 mm ammuksia kuorma-auton lavalla irtonaisina ja ne kolisivat toisiinsa. Hylsylaukauksissa sen voinee jotenkuten sallia, mutta irtopanoslaukauksien ammukset pitää suojata kolhuilta latauskiinnittyvyyden vuoksi. Siinä on vielä paljon oppimista ukrainalaisilla. Tosin viiteviestin videon toiminta oli jo hyvää niin pitkään kuin siinä touhua näytettiin eli yhden ammuslaatikon avaaminen ja sytyttimen asennus
- Muuta?

Kirjailin tämän sen vuoksi, että mielestäni koneellisen logistiikan korostaminen on hieman ampunut yli ammushuoltoa arvosteltaessa. Todellisuudessa tuliaseman tai ammustäyttöpaikan läheisyydessä ei trukilla ajella eikä ammuksia nostella nostureilla yksittäin tai lavoittain paitsi ehkä jenkit. Se on käsihommaa ja sitä helpottaa hyvin suunnitellun kuljetuslaatikon käyttö kuten viiteviestin videosta näkee.
Varastoinnin tai massakuljetuksien aiemmissa vaiheissa koneellinen kuljetuspakkauksien käsittely tuo kiistatta tehokkuutta, mutta loppuun asti se ei taida olla ihan optimiratkaisu teknisesti eikä resurssitarpeiltakaan edes useimmille mailla mahdollinenkaan.
 
Tuohon @ERAkko kattavaan listaan vielä sellaisia huomioita, että ammusten kuljetuslaatikot tai millä ne ikinä tuodaankin tuliasemiin voisivat olla palavaa kuten puu jotta niitä voidaan käyttää polttoaineena kaminoissa, vähentää tarvetta huoltaa talvisin porukkaa myös polttopuiden suhteen.
Sitten naamioitavuus ja pakkauksissa käytetyt värit, se venäläisten vaalean vihreä laatikon sisäosa näkyi keväisessä harmaassa pellossa lähes avaruuteen saakka, samoin lumessa. Aivan katastrofi tämän päivän dronetähystyksen alla, toki on idioottimaista jättää niitä levälleen joka paikkaan, mutta siitä huolimatta värinen pitää olla maastoon katoava.
Lisäksi kaikki toimenpiteet pitää pystyä tekemään myös pimeässä tai minimaalista valoa käyttäen.
Ja ehkä tärkeimpänä käsittelyn nopeus/tarvittava henkilöstömäärä siihen hommaan: jos näissä voidaan kehittää toimintaa niin saavutetaan merkittäviä etuja.
 
Tuohon @ERAkko kattavaan listaan vielä sellaisia huomioita, että ammusten kuljetuslaatikot tai millä ne ikinä tuodaankin tuliasemiin voisivat olla palavaa kuten puu jotta niitä voidaan käyttää polttoaineena kaminoissa, vähentää tarvetta huoltaa talvisin porukkaa myös polttopuiden suhteen.
Sitten naamioitavuus ja pakkauksissa käytetyt värit, se venäläisten vaalean vihreä laatikon sisäosa näkyi keväisessä harmaassa pellossa lähes avaruuteen saakka, samoin lumessa. Aivan katastrofi tämän päivän dronetähystyksen alla, toki on idioottimaista jättää niitä levälleen joka paikkaan, mutta siitä huolimatta värinen pitää olla maastoon katoava.
Lisäksi kaikki toimenpiteet pitää pystyä tekemään myös pimeässä tai minimaalista valoa käyttäen.
Ja ehkä tärkeimpänä käsittelyn nopeus/tarvittava henkilöstömäärä siihen hommaan: jos näissä voidaan kehittää toimintaa niin saavutetaan merkittäviä etuja.

Olisiko järkevää käyttää perinteisiä kuljetuslaatikoita mutta pinota ne trukkilavoille? Tällöin logistiikkaketjun alkupäässä voidaan koneiden avulla siirtää isoja määriä tehokkaasti ja ketjun toisessa päässä saadaan perinteisten kuljetuslaatikoiden hyödyt.
 
Melkoiset lukemat jos toteutuu edes sinne päin. Vaikea edes uskoa kertahotkaisulla. K9 on ehkä realistisin sen osalta, ettei lisäisi hurjasti kalustokirjoa.
Kunpa Suomessakin saataisiin edes per capita samanalaiset hankinnat Maavoimille.

Eli 200 uutta taistelupanssarivaunua, miltei 140 uutta panssarihaupitsia, kolmisensataa uutta rynnäkkopanssarivanua+ esim. 10 F-35:n lisä nykyiseen tilaukseemme.
 
Homma perustuu omaan sijaintiin, sensorin kulmatietoon ja maastotietokantaan. Näillä saadaan passiivisesti määritettyä maalin koordinaatit.
Periaatteessa näin. Useimmiten käytetään lisäksi laser-etäisyysmittausta, jos tarvitaan oikeasti tarkka paikka selville ja/tai ei päästä lähes suoraan kohteen päälle. Isommilla vehkeillähän ollaan mielellään 10+ km sivussa, jolloin pelkän kulmatiedon virheet alkavat aiheuttaa suurta hajontaa koordinaattitietoon varsinkin etäisyys-suunnassa.
 
Onko käsitystä siitä voiko tykkejä tehdä käyttökelvottomiksi sirpaleilla tai tarkkuuskiväärillä ampumalla putken kylkeen? Eli jos tarkka-ampuja pasauttaa vaikka panssariluodilla tykin putkeen vian niin hajoaako se laukaistaessa tai lyheneekö käyttöikä merkittävästi. Mietin lähinnä vastatykistötoimintaa ja sissien sabotointikeinoja.
 
Onko käsitystä siitä voiko tykkejä tehdä käyttökelvottomiksi sirpaleilla tai tarkkuuskiväärillä ampumalla putken kylkeen? Eli jos tarkka-ampuja pasauttaa vaikka panssariluodilla tykin putkeen vian niin hajoaako se laukaistaessa tai lyheneekö käyttöikä merkittävästi. Mietin lähinnä vastatykistötoimintaa ja sissien sabotointikeinoja.
on käsitystä, toimii teoriassa, ei käytännössä, ja TA vs tankki, tankki voittaa. On parempi pitää henki kuin yrittää mahdottomia. Prismoja ampuminen yksittäisen tankin kohdalla riippuu tilanteesta, teoriassa mahdollinen, käytännössä sama ongelma. Tankkihenkilöstä roikkumassa luukkujen ulkopuolella, täysin mahdollinen. Joten kaikki riippuu tilanteesta, ja henkilömaalit on korkeammalla prioriteetissa kuin paksun kurmoottaminen.

Sirpale vs tykin piippu, todistettu. Panssariketjua selaamalla löydät myös kuvia sirpaloiduista tankeista ja niiden putkista. Tässä ketjussa on esimerkkejä siitä, ja riippuu siitä onko saatu aikaan läpäisy vai ei. Tarkkuus on se mikä kärsii, pullistumat ja läpäisyt keskeyttää. Naarmut ei.
 
Onko käsitystä siitä voiko tykkejä tehdä käyttökelvottomiksi sirpaleilla tai tarkkuuskiväärillä ampumalla putken kylkeen? Eli jos tarkka-ampuja pasauttaa vaikka panssariluodilla tykin putkeen vian niin hajoaako se laukaistaessa tai lyheneekö käyttöikä merkittävästi. Mietin lähinnä vastatykistötoimintaa ja sissien sabotointikeinoja.
Tykin tuliputkissa on esim. savunpoistin (erityisesti SPG:N putkissa) ja siinä läpireiät (useita reikiä) putken seinämässä rihlatulla osalla eli työlieriöllä ja joissakin on ns. pippuroitu suuhidastin (useita merkittävän kokoisia, pieniä reikiä) ja niillä ammutaan ihan normaalisti. Suuhidastimen osalta tietysti lievennyksenä on se, että suuhidastin ei ohjaa ammusta ja painekin jo karkaa (putoaa) työlieriöön nähden. Tuosta voisi päätellä, että käsiaseen luodin reiät eivät haittaisi tai pysäyttäisi tykin ampumista ihan heti ainakaan katastrofaalisella tavalla, jos lainkaan.

Jo aiemmin foorumilla esillä ollut USA:n tekemä tutkimus italialaisen 155 mm Palmaria panssarihaupitsin tuliputkesta. Putken mitat on esitetty raportin sivulla 27 / pdf sivu 33.
Siitä pääsee kartalle tuliputken mittojen ja siten tarvittavan läpäisyn suhteen.
155 mm (putken pienikaliiperi) ja iso kal < 158 mm (rihlaurien pohjan halkaisija), ja em. kuvassa putken suulla pienin ulkohalkaisija >8,862"=8,862*25,4 mm=225 mm suuhidastimen takana,
joten seinämänpaksuus (ohuin putken suulla) >(225-158)mm/2 > 30 mm lujaa tuliputkiterästä (lujempaa tai samaa vähintään kuin panssariteräs RHA samoilla ainepaksuuksilla).

Joitakuita patruunoiden RHA-läpäisytietoja
PatruunaEtäisyys (m)Läpäisy RHA (mm)Kommentti
7,62*51 ball08Ei tarvita hääviä tarkkaa-mpujaa tältä etäisyydeltä ;) , mutta ei läpäisyä
7,62*51 AP015
7,62*51 AP (WC) kovametalli ydin024
12,7*99 AP20024
12,7*99 AP (WC) kovametalli ydin20041Menisi läpi hyvin osuessaan
12,7*99 SLAP20030Siinä ja siinä hyvin osuessaan, mutta painuma
14,5*114 AP50028Tuskin läpäisyä, mutta painuma.
14,5*114 AP (WC)50035Läpäisy hyvin osuessaan mahdollinen

AP lienee teräsytiminen ja AP (WC) kovametalliytiminen (wolframikarbidi) panssariluoti.

Eri aseiden (tykkien) tuliputkien mittatietoja löydät lisää netistä hakemalla --> Tieto, miten paljon pitäisi läpäisyä olla?
ja samoin käsiaseiden patruunoiden luotien läpäisyjä --> Tieto, mihin aseesi kykenee?

Sirpaleilla taitaa olla läpäisyä vähemmän, mutta joku iso murikka (esim ammuksen pohja) voisi tehdä merkittävän painuman putken ohuelle kohdalle osuessaan. Niitä isoja sirpaleita (> 50 g) on melko harvassa, kun yleensä pyritään suureen sirpalemäärään ja -tiheyteen. Huonosti sirpaloituva M107 ammuksen keskimääräinen sirpalepaino lienee < 17 g (~35 kg terästä/~2000 sirpaletta). Lähellä räjähtävän ammuksen sirpaleet aiheutavat merkittävämpää tuhoa muissa tykin tai SPG:n osissa kuin vankasssa tuliputkessa.

Summa summarum: Pieni yksittäinen läpireikä ei lopeta tykinputken käyttöä, kun siinä on reikiä jo luonnostaankin, tosin hallitusti koneistamalla tehtyjä.
Aika tehokas ase pitää olla ja osuman hyvä, että edes ohuimmalta kohdalta saisi läpäisyn 155 tuliputkeen (siis tuohon Palmarian putkeen).
Putken seinämän painuma sisäänpäin saattaa haitata ensimmäisen kerran tykillä ammuttaessa, mutta se ehkä siloittuu heti, koska 155 ammukset ovat aika vankkoja. Voi olla, että ammuksen sytytin kärsii tärähdyksestä ja ammuksen toiminta siten häiriytyy.
Toinen vastaava haitta läpäisystä ovat mahdollisesti putkeen jäävät sirpaleet / luodin osat, jos niitä ei huomata poistaa. Tosin kyllä se ammus ne ulos lykkää, mutta rihlat voivat putkessa vaurioitua paikallisesti.

Kaiken kaikkiaan ctg:n viestin mukaisesti: 1.) Ehkä kannattaa tarkka-ampujan keskittyä muihin kohtiin / maaleihin tykin vankan tuliputken sijasta.
2.) Foorumin tykistöketjua taaksepäin selaamalla löytänet hyvää lisäinfoa.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkä viesti ERAkolta. Ehkä yleispätevää ratkaisua ei ole? 81 mm heittimen (tai 122 mm tykin) ampumatarvikelogistiikka voi näyttää erilaiselta kuin 155 mm tykin.

- Tuliasemassa tai ammustäytössä tarvitaan haarukkatrukki /etukuormain / ammusautossa nosturi tms. laite, jolla raskaita kuljetuslavoja/häkkejä käsitellään. Onko sellaisia saatavilla tosipaikan tullen riittävästi ja riittääkö niiden liikkumiskyky? Tuskin on pienillä ja köyhillä mailla kalustoa pelloille/metsiin levitettäväksi jokaista ampumatarvikekuormaa seuraamaan
- Tuliasema / täyttöpaikka on valmisteltava lavoja varten (esim. maa tasattava). Kapea 2*4 ammuksen palletti on varmasti kiikkerä ja vaatii tasaisen alustan, kun vannesiteet ja muut kuljetustuet poistetaan
- Ammuksien valmistelu (tulpan poisto/sytyttimen asennus/ helman tai pvy:n asennus) lavan päällä /häkissä on vaikeaa tai mahdotonta. Tukipinnaltaan ~dia 135 mm, >40 kg ja ~1m pituinen ammus kaatuu ja lyö sääriluuhun ikävästi, jos kohdalle sattuu. Jos yksi ammus lavalla kaatuu, niin muutkin kaatuvat helposti sen jälkeen. Tämä on itse koettava, että ymmärtää sen vaikeuden. Erillinen tukeva käsittelytuki tai vakaa paikka tarvitaan ammusvalmisteluun
- Lavapakkauksen kiinnityksien purkamisen jälkeen ammukset ovat alttiina kolhuille. Etenkin johtorengasta on suojattava ja niinpä sen suojaksi useissa länsimaissa asennetaan jo valmistuksessa muovi/kumi tms. panta, "grommet", joka on periaatteessa "turha" osa. Ammusta ladattaessa panoskammioon tulee sen johtorenkaan olla puhdas ja kuiva, jotta ammus tarttuu putken ylimenokartioon luotettavasti irtopanos- ja kartussilaukauksia ammuttaessa

Useimmista pyörillä kulkevista työkoneista saa kelpoisen siirtäjän kuormalavalle (tai vast.). Pyöräkuormaajalla, kurottajalla ja Bobcatilla olen nostellut lavoja henkilökohtaisesti, ja myös traktoreihin saa trukkipiikkejä. Konekaluston saatavuus on varmastikin vähintään riittävä.

Erillisen työkoneen laitto jokaisen tykin mukaan ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä. Kasvava polttoaineenkulutus ja paljastumisriski, yleensä alhaisempi huippunopeus ym. tekijät eivät mielestäni tue tällaista toimintaa. Työkoneesta pitäisi saada muutakin hyötyä (esim. traktori toimisi tykinvetäjänä ja vähentäisi paremman maastoliikkuvuuden myötä tykin lihasvoimaista siirtelyä, samalla kuorma-auto vapautuisi täysin ampumatarvikkeiden ja tykkimiehistön kuljettamiseen). Autoon asennettu kappaletavaranosturi on kätevämpi - onneksi näitäkin on siviilissä, tosin erityisen maastokelpoisia tykinvetureita ei saa pakko-otoilla, ei nosturilla eikä ilman. (Se tosin on yleispätevä ongelma suomalaiselle epäsuoralle.)

Ammusten käsittely tuliasemassa on iso kysymysmerkki, mutta ratkaisuja löytynee, jos niitä kehitetään. Miten olisi uudelleensuljettavaksi suunniteltu muovikelvu suojaamaan kosteudelta/lialta ja pakkauksesta auki taitettavat tukijalat? Riskittömänä ja kätevänä en osaa pitää ainakaan 155 mm ammuslaatikoiden lihasvoimaista käsittelyä - joku hajottaa selkänsä, joku toinen jalkapöytänsä.
 
Olisiko järkevää käyttää perinteisiä kuljetuslaatikoita mutta pinota ne trukkilavoille? Tällöin logistiikkaketjun alkupäässä voidaan koneiden avulla siirtää isoja määriä tehokkaasti ja ketjun toisessa päässä saadaan perinteisten kuljetuslaatikoiden hyödyt.

Mahdollisesti. Ainakin olemassaolevan ampumatarvikevarannon osalta.

7e575b35-1e18-4507-9238-d536473ce199
 
Ei kannata unohtaa, että eri tykki ja vaunumalleilla on erilainen tuliasema ja latausasema toiminta.

Panssarihaupitsit hakevat a-tarvikkeet latausasemasta, joka on siirtymäreitin varrella uusiin tuliasemiin. Laukausyhdistelmät lastataan kyytiin maasta, kun kyseessä on 122 Psh 74 ja autonlavalta, kun aseena on 155 RsPsh K9.
Jokaista asetta varten on oma a-tarvikepino n 100 - 150 m välein suojaisella alueella.
Seurasin useamman kerran Psh 74 a-tarvikkeiden valmistelua latausasemassa. Yleensä jokaista aseetta kohden tiputettiin kuormalava maahan ja tämän jälkeen tväl-miehet valmistelivat ne lataamista varten. Aseet pysähtyivät lataamaan ajaessaan ohi uusiin tuliasemiin. Jokaisella yksiköllä on omat latausasemat.
Hinattavilla tykeillä käsittelyn määrä on suurempaa.

Samalla tavalla toimitaan pyritään toimimaan taistelupanssarivaunujen kanssa.
 
Krauss-Maffei Wegmann (KMW), Ulm-based defense company Elbit Systems Deutschland, and Elbit Systems Land have signed an MoU (Memorandum of Understanding) to further expand the strategic cooperation.

The background is the modernization and expansion of capabilities of the European Multiple Launch Rocket System (MLRS). In this context, Elbit will provide a modern active agent portfolio so that the requirements of MLRS users can be fully met, from range-enhanced rockets to practice ammunition. The users will thus also be able to train in combined arms operations.

Yehuda "Udi" Vered, General Manager of Elbit System Land, comments: "We're pleased to be working with KMW in the area of rocket artillery. I believe that this venture creates synergies and is timely given the leading expertise of the companies involved and the growing demand for long-range precision firearms."

"I very much welcome the cooperation with Elbit. With this partnership, we underline the potential of our MLRS. The associated capability enhancements make this artillery rocket system one of the most modern worldwide," says Ralf Ketzel, Chairman of the KMW Management Board.
 
Se kiitos kyllä kuuluu ukrainalaisille sotilaille. Ne tuon teki.

Ai tuo on ukrainalainen? Pahoittelen ennenaikaista iloittelua.

No, samaa Stenalle joutavaa itäkalustoa se on kuin kaikki muukin tuolla päin nähty. :giggle:
 
Back
Top