Tykistö

eiköhän muutama kymmenen laukausta/tuliasema ennakkoon kuusen juurelle olisi riittävä määrä.
Jos patterissa on 6 tykkiä ja jokaiseen on allokoitu 20 laukausta niin se tarkoittaa 120 ammuslaatikkoa yhteen patterin tuliasemaan.
Kontti kulkee kätevästi myös koukkuautossa, jako tuliasemaan hajautetussa ryhmityksessä on se haastavin asia, mutta mielestäni kontti patteri tai jaos tasolle ei ole hassumpi ajatus josta ne jaetaan eteenpäin.
 
Jos patterissa on 6 tykkiä ja jokaiseen on allokoitu 20 laukausta niin se tarkoittaa 120 ammuslaatikkoa yhteen patterin tuliasemaan.
Kontti kulkee kätevästi myös koukkuautossa, jako tuliasemaan hajautetussa ryhmityksessä on se haastavin asia, mutta mielestäni kontti patteri tai jaos tasolle ei ole hassumpi ajatus josta ne jaetaan eteenpäin.
Vanhana tykistön miehenä (tosin tulenjohtajana, ja viimeisestä metsäkeikasta yli 30v) kiinostaisi millaista nykyään on tuliasemien valmistelu ja ammushuolto käytännössä. Kulkeeko ammus autot jakamassa ammuksia tykin luokse vai nappaako tykinvetäjä ammukset matkalla uusiin asemiin kontista kyytiin
 
Kulkeeko ammus autot jakamassa ammuksia tykin luokse vai nappaako tykinvetäjä ammukset matkalla uusiin asemiin kontista kyytiin
Ampumaharjoitukset tietenkin eroaa todellisuudesta sillä varomääräykset määrittävät toimintaa hyvin paljon joten en osaa tähän vastata täysin eli mikä olisi toimintatapa SA- tilanteessa.
Ampumaharjoituksessa ammus auto jakaa lastinsa jaos kohtaisesti josta ne noudetaan tykille. tykinvetäjä ei käy ammuksia hakemassa varomääräysten takia, mutta oikeassa tilanteessa en usko tähän myöskään.
Sillä tykinvetäjällä on oma roolinsa paletissa, en yksinkertaisesti näe tilannetta missä tykinvetäjät joita on kuitenkin 6 kpl patterissa pysähtyisivät jossain vaiheessa lastaamaan kyytiin laukauksia. Luulen että patterin "ammus-auto" jakaa tavaransa jaokseen tai tuliasemaan riippuen tilanteesta ja ryhmityksestä. Tässä vaiheessa jos on tiedossa jo seuraava tuliasema ja tulitehtävä voidaan ottaa tykinvetäjään esimerkiksi seuraavan tuliaseman laukaukset
 
Eikö samaa edesvastuuttomuutta edusta moni muukin lahjoitus? SA-kokoonpanojen pääasiallista kranaatinheitinkalustoa (120 KRH 92) on lahjoitettu Ukrainaan. Paljonko? En tiedä, mutta tuskin kukaan on yksittäiskappaletta lähettänyt... ja voisi luulla, että mukana olisi toimitettu myös ampumatarvikkeet. Entä Pasit, Sergeit ja 155 mm kranaatit? Sergeillä moni joukko saa heikon ilmasuojan, ilman Sergeitä sitäkään ei saada. Entä miten meillä on varaa luopua edes muutamasta Pasista, kun yli 90 prosenttia SA-vahvuudestamme matkustaa panssaroimattomien ajoneuvojen kyydissä?

Yhdeksäs apupaketti lähti kuukausi sitten. Siinä yhteydessä ei ollut juttua kokonaisarvosta. Sen sijaan kahdeksannesta paketista on raportoitu, että Suomi olisi toimittanut siihen mennessä puolustustarvikeapua n. 100 miljoonan euron edestä.

En tiedä, miten euromääräinen summa on laskettu tai kuka sen on medialle kertonut. Minun mielestäni sen täytyy kuitenkin sisältää muutakin kuin jatkosodan aikaista vanikkaa ja kuluneita maihareita. Esimerkin vuoksi, kuvitellaan 122 mm laukausyhdistelmän hankintakustannukseksi 800 euroa. Se kestää valmistuksesta pokkaamiseen tasan 30 vuotta. Rehellinen tarkastelija tulkitsee laukausyhdistelmän arvon laskevan suorassa suhteessa sen ikään eikä yritä keinotella hädänalaisen kustannuksella eikä myöskään väitä arvoa nollaksi, koska sodanuhkaa ei ole. Jos varastointi-iästä on jäljellä vaikkapa 7,5 vuotta, niin laukausyhdistelmän laskennallinen arvo onkin enää 200 euroa. Ts. 100 miljoonan apu Ukrainalle voisi käsittää 100 000 000 / 200 = 500 000 kpl 122 mm laukausyhdistelmää, joilla on keskimäärin 7,5 vuotta elinkaarta jäljellä. (Ellei mitään muuta apua olisi annettu.)

Mitä salaamiseen ja Venäjän tiedusteluun tulee, niin mitä itse ajattelet Suomen vaikenemislinjan perusteeksi? USA ja monet muut valtiot kertovat hyvin avoimesti Ukrainalle antamastaan avusta, sen laadusta ja määrästä. Samaan luulisi Suomenkin pystyvän, viimeistään tavaran ollessa Ukrainan maaperällä? Avun perillepääsyn ja kuljetuksen turvallisuuden varmistaminen on täyttä hevonpaskaa - puoli vuotta sitten lahjoitettu kama lienee jo käytetty. Mutta jos Suomi on heikentänyt puolustusvalmiuttaan, niin se on äärimmäisen pätevä syy olla vaiti, olla keräämättä kv-poliittisia irtopisteitä ja pidättäytyä tyydyttämästä foorumin sotanörttien tarpeita.

Lopuksi haluan muistuttaa GMLRS-hankintaa koskevasta ilmoituksesta Yhdysvaltain kongressille. Puolet Suomen himoitsemista raketeista (2400 / 0.50 = 1200) voisi potentiaalisesti tulla Yhdysvaltain omista varastoista. Tällainen pyyntö ei ole tavanomainen. Miksi Yhdysvallat haluaisi heikentää materiaalivalmiuttaan entisestään toimittamalla raketteja ei paitsi Ukrainalle vaan myös Suomelle? Trumpista ei tule presidenttiä vielä hetkeen ja jos Venäjä hyökkäisi Suomeen nyt, tavaran toimitus päätöksestä sen saapumiseen Suomen maaperälle kestäisi arviolta vuorokauden. Voisiko selitys olla, että tässä täytetään kunniavelkaa suomalaisia kohtaan? Olemme antaneet jotakin, mitä Yhdysvallat on meiltä pyytänyt, ja nyt saamme vastapalveluksen. En hämmästyisi lainkaan, mikäli asia olisi näin.
Mitään en asiasta tiedä, mutta minäkin tulkitsin GMLRS-varastohankinnan niin, että tässä todennäköisesti korvataan Ukrainaan lähetettyä tavaraa.

Muualta tiedetään miten valtio X on lahjoittanut Ukrainaan vanhoja neukkutankkejaan ja saanut valtiolta Y länsikalustoa tilalle. USA:n rooli avun koordinoinnissa lienee ratkaisevan tärkeä.
 
Eikö samaa edesvastuuttomuutta edusta moni muukin lahjoitus? SA-kokoonpanojen pääasiallista kranaatinheitinkalustoa (120 KRH 92) on lahjoitettu Ukrainaan. Paljonko? En tiedä, mutta tuskin kukaan on yksittäiskappaletta lähettänyt... ja voisi luulla, että mukana olisi toimitettu myös ampumatarvikkeet.
120 KRH 85 92 eli päivitetty/uudelleenputkitettu 85-malli, ei 120 KRH 92. Jos Palokankaaseen on luottaminen, niin 85-mallisarjan nimikkeellä kulkeva kalusto oli jo 2016 poistolistalla, kun se olisi ammuttu loppuun. Kuitenkaan esim. kelluvalla ajopyörästöllä varustettua, selkeästi tunnistettavaa 120 KRH 65:ttä ei ole näkynyt, vaikka sitäkin olisi Palokankaan mukaan varastoissa (=implikoi, että sillekin olisi varattu käyttöä, liekö juuri kelluvan ajopyörästönsä ansiosta).

Entä Pasit, Sergeit ja 155 mm kranaatit? Sergeillä moni joukko saa heikon ilmasuojan, ilman Sergeitä sitäkään ei saada. Entä miten meillä on varaa luopua edes muutamasta Pasista, kun yli 90 prosenttia SA-vahvuudestamme matkustaa panssaroimattomien ajoneuvojen kyydissä?
Nuo Pasit olivat päivittämättömiä ex-kriha XA-185:ia, joten ne olivat ilmeisesti aika lailla loppuunajettuja. Sergeitä taas on selkeästi yli varausten varastoissa.

Rehellinen tarkastelija tulkitsee laukausyhdistelmän arvon laskevan suorassa suhteessa sen ikään eikä yritä keinotella hädänalaisen kustannuksella eikä myöskään väitä arvoa nollaksi, koska sodanuhkaa ei ole. Jos varastointi-iästä on jäljellä vaikkapa 7,5 vuotta, niin laukausyhdistelmän laskennallinen arvo onkin enää 200 euroa. Ts. 100 miljoonan apu Ukrainalle voisi käsittää 100 000 000 / 200 = 500 000 kpl 122 mm laukausyhdistelmää, joilla on keskimäärin 7,5 vuotta elinkaarta jäljellä. (Ellei mitään muuta apua olisi annettu.)
Ongelmahan tällaisessa tulkintatavassa tulee siitä, että laukausyhdistelmässä kranaatit ovat vielä ihan kuranttia tavaraa, kun panokset ovat jo vanhentuneet, joten tuollainen laskutapa on vaikea. Olettaisin, että PV käyttää myös ampumatarvikkeiden varastonimikkeikken koko niiden hyllyiän samaa lista-arvoa, jo siksikin, että niiden RA-käyttö kohdistuu aina vanhimpaan päähän.

Mainitsin aiemmin tykistön koostumuksen ja roolin uudelleenarvioinnin.
Epäilen, että Ukrainan jälkimainingeissa tykistön merkitystä lähdettäisiin ainakaan vähentämään. Sehän on osoittanut olevansa kuninkaantekijä siellä, ja sillä Venäjä olisi voittanut, jos GMLRS ja Venäjän kyvyttömyys hajautukseen ei olisi kääntänyt asetelmia. Ukrainakin käyttää merkittäviä määriä konventionaalista tykistöä, ja on tavoitellut nimenomaan mahdollisimman suurta logistista kykyä mahdollisimman suuren tulivolyymin toimittamiseksi tykistöllään.

Tykistön roolin osalta taas totean, että Natolla on huomattava ilmaylivoima Venäjään nähden. Se muuttaa sodankuvan aivan täysin, tykistö on vain maajoukkojen välitön tulituki, jota käytetään, jos on pakko. Vihollinen tuhotaan lähtökohtaisesti jo kauas rintamalinjoista F-35:ien ja Apachien lähtiessä tappotyöhön. Esimerkkinä voisi käyttää Persianlahden ja Irakin sotia - kummassakaan jenkkitykistön ei tarvinnut ampua vaivaisia kymmeniä tuhansia laukauksia enempää.
Nykyistä Venäjää vastaan se voisikin ehkä riittää (tosin Ukraina ampuu nytkin hyvinkin suuria määriä tykistöllään), mutta olisi vaarallista laatia suunnitelmat heikon ja korruptoituneen Venäjän varaan. Tulee vähän mieleen se 20-30-luvun toiveajattelu, jossa Neuvostoliiton ajateltiin olevan se sama sisällissodan heikko Puna-armeija, jota vastaan heimosotia käytiin.

Venäjän sotilaat eivät myöskään ole osoittaneet pelkuruutta samassa mittakaavassa kuin irakilaiset sodissaan. Siellä USA:lla oli myös n. puolen vuoden voimakeskitys alueelle ennen sotaa, jolla varmistettiin voitto.

Venäjän tapaa sotia massalla ei myöskään torjuta yksinomaan tarkkuusaseilla, vaan niillä vain katkotaan sen syömähampaat. Jalkaväkeä vastaan taistelemisessa tarvitaan tulitukea, tai pitää olla valmis suuriin omiin tappioihin.
 
Esimerkkinä voisi käyttää Persianlahden ja Irakin sotia - kummassakaan jenkkitykistön ei tarvinnut ampua vaivaisia kymmeniä tuhansia laukauksia enempää.

persianlahdessa noin 60k tykistön laukausta, mitä luulet/luulette kuinka paljon vaikutti kulutukseen rypäleammukset? Jenkit ampui tykistöllä noin 27,5k rypäleammusta ja raketeilla 17k, kaiken kaikkiaan levittävät 13,7 miljoonaa tytärammusta edellä mainituilla.

Aika vaikea oli löytää tarkkoja lukuja, osassa nämä vaihteli aika paljonkin esim. rakettien osalta
 
Ei kai ne kontteja tuliasemaan tuo? Kun tykki avaa tulen niin siitä tulee äkkilähtö sen jälkeen, eikä niitä kontteja silloin ruveta millään pyöräkuormaajala kyytiin lastaamaan. eiköhän muutama kymmenen laukausta/tuliasema ennakkoon kuusen juurelle olisi riittävä määrä. En tiedä mitenn nykyään vedettävätykistö toimii, mutta luulen että yhdessä paikassa ei pitkään olla, ei siihen kontillista kranaatteja tarvita
Joo, näinhän minä sanoin että ei siihen asemaan, mutta lähemmäs sieltä mihin nuo kuljetukset yleensä tulevat. Pyöräkuormaajassa on koukkulava, eikä sen kyytiin vetäminen ole mikään temppu. Se hoituu varmasti nopeammin kuin 122mm tykin asemasta lähtö.
 
Nykyistä Venäjää vastaan se voisikin ehkä riittää (tosin Ukraina ampuu nytkin hyvinkin suuria määriä tykistöllään), mutta olisi vaarallista laatia suunnitelmat heikon ja korruptoituneen Venäjän varaan. Tulee vähän mieleen se 20-30-luvun toiveajattelu, jossa Neuvostoliiton ajateltiin olevan se sama sisällissodan heikko Puna-armeija, jota vastaan heimosotia käytiin.

Venäjän sotilaat eivät myöskään ole osoittaneet pelkuruutta samassa mittakaavassa kuin irakilaiset sodissaan. Siellä USA:lla oli myös n. puolen vuoden voimakeskitys alueelle ennen sotaa, jolla varmistettiin voitto.

Venäjän tapaa sotia massalla ei myöskään torjuta yksinomaan tarkkuusaseilla, vaan niillä vain katkotaan sen syömähampaat. Jalkaväkeä vastaan taistelemisessa tarvitaan tulitukea, tai pitää olla valmis suuriin omiin tappioihin.

Niin, Suomen ja Venäjän välinen asetelma on tietyiltä osin toisenlainen kuin USA:n ja Saddamin välisissä kähinöissä. Suomen ja Venäjän maasto on peitteisempi, mikä hankaloittaa maalien löytämistä. Samalla aloite olisi Venäjällä, Venäjän hyökkäys voisi tulla jo ennen NATO-vahvistuksien saapumista.

Toisaalta Suomen nykyisessä ja tulevassa tilanteessa on tiettyjä hyviä puolia verrattuna vaikkapa 20 vuoden takaiseen. Siihen aikaan oli hyvin vähän keinoja vaikuttaa syvälle vihollisen selustaan, lähinnä kaukopartiot. Kaikki vihollisen miehet ja materiaali piti pysäyttää "rintamalla". Nyt meillä on satelliitteja, GMLRS ja JASSM. Lisää kaukovaikuttamiseen soveltuvaa sensoria ja asetta on tilauksessa (HX, GMLRS-ER, PTO2020) ja jatkossa rinnalla on myös NATO-liittolaiset. Siinä sopii yrittää huoltokuljetuksia ja joukkojensiirtoja Kannaksen vesistöjen ja Syvärin ylitse, kun Silmä valvoo taivaalla ja ohjuksia maalitetaan aina uuden ponttoonisillan rakentuessa valmiiksi.

Tässä kokonaisuudessa en näe putkimäärän ylläpitämistä niin absoluuttisen tärkeänä asiana. Nykyisten alueellisten joukkojen raskaahko tykistö (122 H 63 patteristo per taisteluosasto) on historiallisesti tarkastellen poikkeama normaalista. On mainittava nämä klassiset argumentit, eli 155 mm kaluston suurempi kranaatti, pidempi kantama ja tarkkuutta lisäävät erikoisampumatarvikkeet, joilla hajonta pysyy kurissa maksimiampumaetäisyyksilläkin. Tasajaollahan yli 150 putkesta kotimaista vedettävää ja 96 Moukarista riittäisi yli 40 pataljoonan tueksi (käyttäen laskentaperusteena 18 tykin patteristoa per kolmepataljoonainen prikaati). Tai 30 pataljoonan, jolloin ylijohdolle jäisi vielä yli 60 tykkiä käytettäväksi painopisteessä. Kun palettiin yhdistää ilmatuen, raketinheittimet ja kranaatinheittimistön, niin mielestäni paletti näyttää ihan kohtuulliselta tulivoiman puolesta.
 
Mitä lottoatte, onko 152mm kanuunat nykyään Ukrainassa? Nehän olivat ilmeisesti leiritykkeinä viimevuodet, kun ne näkyivät kaikissa videoissa, kun PV ampui Rovalla, kymmenen vuoden käyttötauon jälkeen. Mutta tämän vuoden videoissa niitä ei ole enää näkynyt. Talvirovan videoita odotellessa, mutta jos niissäkään ei ne esiinny, niin olen aika varma, että ne on lähetetty Ukrainaan joskus keväällä pahimman tykistötaistelun aikaan.
 
Niin, Suomen ja Venäjän välinen asetelma on tietyiltä osin toisenlainen kuin USA:n ja Saddamin välisissä kähinöissä. Suomen ja Venäjän maasto on peitteisempi, mikä hankaloittaa maalien löytämistä. Samalla aloite olisi Venäjällä, Venäjän hyökkäys voisi tulla jo ennen NATO-vahvistuksien saapumista.

Toisaalta Suomen nykyisessä ja tulevassa tilanteessa on tiettyjä hyviä puolia verrattuna vaikkapa 20 vuoden takaiseen. Siihen aikaan oli hyvin vähän keinoja vaikuttaa syvälle vihollisen selustaan, lähinnä kaukopartiot. Kaikki vihollisen miehet ja materiaali piti pysäyttää "rintamalla". Nyt meillä on satelliitteja, GMLRS ja JASSM. Lisää kaukovaikuttamiseen soveltuvaa sensoria ja asetta on tilauksessa (HX, GMLRS-ER, PTO2020) ja jatkossa rinnalla on myös NATO-liittolaiset. Siinä sopii yrittää huoltokuljetuksia ja joukkojensiirtoja Kannaksen vesistöjen ja Syvärin ylitse, kun Silmä valvoo taivaalla ja ohjuksia maalitetaan aina uuden ponttoonisillan rakentuessa valmiiksi.

Tässä kokonaisuudessa en näe putkimäärän ylläpitämistä niin absoluuttisen tärkeänä asiana. Nykyisten alueellisten joukkojen raskaahko tykistö (122 H 63 patteristo per taisteluosasto) on historiallisesti tarkastellen poikkeama normaalista. On mainittava nämä klassiset argumentit, eli 155 mm kaluston suurempi kranaatti, pidempi kantama ja tarkkuutta lisäävät erikoisampumatarvikkeet, joilla hajonta pysyy kurissa maksimiampumaetäisyyksilläkin. Tasajaollahan yli 150 putkesta kotimaista vedettävää ja 96 Moukarista riittäisi yli 40 pataljoonan tueksi (käyttäen laskentaperusteena 18 tykin patteristoa per kolmepataljoonainen prikaati). Tai 30 pataljoonan, jolloin ylijohdolle jäisi vielä yli 60 tykkiä käytettäväksi painopisteessä. Kun palettiin yhdistää ilmatuen, raketinheittimet ja kranaatinheittimistön, niin mielestäni paletti näyttää ihan kohtuulliselta tulivoiman puolesta
Jos meillä olisi 122H:a 500 kpl. ja yksi kranaatti olisi 22kg. Yhdellä laukauksella kertaa olisi 11000kg rautaa ilmassa ja ja kun kaikki putket ampuu 20 laukausta 220tonnia kranaatteja vihollisen niskaan. Ja siihen päälle sitten tarkemmat ja pidemmälle menevät. Luopumalla näistä emme olisi tykistön suurvalta.
 
Mitä lottoatte, onko 152mm kanuunat nykyään Ukrainassa? Nehän olivat ilmeisesti leiritykkeinä viimevuodet, kun ne näkyivät kaikissa videoissa, kun PV ampui Rovalla, kymmenen vuoden käyttötauon jälkeen. Mutta tämän vuoden videoissa niitä ei ole enää näkynyt. Talvirovan videoita odotellessa, mutta jos niissäkään ei ne esiinny, niin olen aika varma, että ne on lähetetty Ukrainaan joskus keväällä pahimman tykistötaistelun aikaan.
Moni arvioi 152K:n ilmaantuneen julkisuuteen koska oli aika kouluttaa niille uusi kierros miehistöjä. Siinä tapauksessa ne eivät olisi olleet leiritykkeinä siinä merkityksessä kuin asia perinteisesti on ymmärretty.

Minä lottoan että ne on viety Ukrainaan tai ainakin viedään. Nuo sopisivat hyvin toimintamalliin jossa Ukrainaan viedään harvinaisempaa tai uransa ehtoolla olevaa kalustoa joka on silti vastaanottavassa päässä sekä tarpeellista että käyttökelpoista.
 
Jos meillä olisi 122H:a 500 kpl. ja yksi kranaatti olisi 22kg. Yhdellä laukauksella kertaa olisi 11000kg rautaa ilmassa ja ja kun kaikki putket ampuu 20 laukausta 220tonnia kranaatteja vihollisen niskaan. Ja siihen päälle sitten tarkemmat ja pidemmälle menevät. Luopumalla näistä emme olisi tykistön suurvalta.

Lieköhän meillä on missään vaiheessa ollut 500 kpl? Olisikohan 471 suurin luku, jonka olen nähnyt... Pienempääkin lukua (234 kpl) on näkynyt. 471 on ymmärtääkseni varmudella ylisuuri luku, koska se on käsittääkseni ajalta ennen kuin Suomi myi D-30:tä Virolle sen nelisenkymmentä tykkiä. Eli jäljellä oleva määrä voisi olla yli 400, mutta se voi olla paljon pienempikin riippuen A) hajonneiden määrästä B) varaosiksi puretuista C) sulatetuista D) Ukrainalle lahjoitetuista.

Keskustelua D-30 määrästä tuosta viestistä eteenpäin:


Lisäksi tykit tarvitsevat ampumatarvikkeensa ollakseen tehokkaita, tykki muutamalla tuliannoksella on lähinnä paraatikalu. A-tarviketilanteesta on vielä huonommin tietoa kuin putkimääristä. Kaluston poisto ampumatarvikkeiden vanhenemisen takia on kuitenkin ollut pitkään esillä alan julkaisuissa eikä varastot vanhene kerralla, vaan ajanmittaan. Eli vaikka tykkejä olisikin, niin laukausmäärää per tykki jyvitettäessä voidaan päätyä suhteellisen vaatimattomiinkin lukuihin. Ja mikä on sellainen tykistön suurvalta, jolta loppuu ammuttava ensimmäisen viikon jälkeen?

Kansainvälisessä vertailussa Suomen tykistö tulee kylläkin olemaan vahva jatkossakin. Brittiarmeija, Ranskan armeija, Saksan armeija... kestämme helposti vertailun niihin myös ilman D-30:tä.
 
Niin, Suomen ja Venäjän välinen asetelma on tietyiltä osin toisenlainen kuin USA:n ja Saddamin välisissä kähinöissä. Suomen ja Venäjän maasto on peitteisempi, mikä hankaloittaa maalien löytämistä. Samalla aloite olisi Venäjällä, Venäjän hyökkäys voisi tulla jo ennen NATO-vahvistuksien saapumista.
Ukrainan rajalle keräsivät ainakin 9 kk romujaan, jotta 200 000 ukkoa oli saatavilla rynnistykseen, jo ennestään siellä oli kymmeniä tuhansia. Sanotaan lonkalta, että hieman rajoitetumman erikoisoperaation voisi Suomea vastaan aloittaa vaikka 120 000 miehellä, sen kerääminen kestäisi ainakin 6 kk ja näkyisi avaruuteen saakka. Ei ne tänne yllättäen tule. Kaverit ehtii avuksi laivaston, lentokoneiden ja ainakin pienessä määrin maajoukkojen osalta. Se riittää. Silti ne tulisivat alivoimaisina olemattomaan yllätykseen pyrkien. Todella olemattomaksi näen sen mahdollisuuden, että Venäjä operoisi onnistuneesti Suomea vastaan. Ei nyt, eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
 
Moni arvioi 152K:n ilmaantuneen julkisuuteen koska oli aika kouluttaa niille uusi kierros miehistöjä. Siinä tapauksessa ne eivät olisi olleet leiritykkeinä siinä merkityksessä kuin asia perinteisesti on ymmärretty.

Minä lottoan että ne on viety Ukrainaan tai ainakin viedään. Nuo sopisivat hyvin toimintamalliin jossa Ukrainaan viedään harvinaisempaa tai uransa ehtoolla olevaa kalustoa joka on silti vastaanottavassa päässä sekä tarpeellista että käyttökelpoista.

Toisaalta kalusto edustaa yhtä pitkäkantamaisimmista tykeistämme ja itätykiksi ampumatarviketilannekin lienee harvinaisen hyvä (hankittu samalla kuin tykitkin, eli ei sen vanhempaa kuin n. 30 vuotta, ja 152 TELAK:n eläköittämisen myötä ampumatarviketilanne lienee vieläkin parempi)?
 
Lieköhän meillä on missään vaiheessa ollut 500 kpl? Olisikohan 471 suurin luku, jonka olen nähnyt... Pienempääkin lukua (234 kpl) on näkynyt. 471 on ymmärtääkseni varmudella ylisuuri luku, koska se on käsittääkseni ajalta ennen kuin Suomi myi D-30:tä Virolle sen nelisenkymmentä tykkiä. Eli jäljellä oleva määrä voisi olla yli 400, mutta se voi olla paljon pienempikin riippuen A) hajonneiden määrästä B) varaosiksi puretuista C) sulatetuista D) Ukrainalle lahjoitetuista.
Suomi ilmoitti 122mm haupitsien määräksi 471 vuonna 2019. Itseasiassa tuo luku ei ole muuttunut sen salailujutun lopettamisen jälkeen, kun aseita mukamas pidettiin laivaston kirjoissa tai jotain. Lisäksi mainitaan 72 122mm panssarihaupitsia.
 

Liitteet

  • 6b978cb8-29f0-9d7d-24c4-384d571b992a.pdf
    318.7 KB · Luettu: 4
Viimeksi muokattu:
Ukrainan rajalle keräsivät ainakin 9 kk romujaan, jotta 200 000 ukkoa oli saatavilla rynnistykseen, jo ennestään siellä oli kymmeniä tuhansia. Sanotaan lonkalta, että hieman rajoitetumman erikoisoperaation voisi Suomea vastaan aloittaa vaikka 120 000 miehellä, sen kerääminen kestäisi ainakin 6 kk ja näkyisi avaruuteen saakka. Ei ne tänne yllättäen tule. Kaverit ehtii avuksi laivaston, lentokoneiden ja ainakin pienessä määrin maajoukkojen osalta. Se riittää. Silti ne tulisivat alivoimaisina olemattomaan yllätykseen pyrkien. Todella olemattomaksi näen sen mahdollisuuden, että Venäjä operoisi onnistuneesti Suomea vastaan. Ei nyt, eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Monen maan tiedustelu kuitenkin tulkitsi asian niin, että venäläisjoukot eivät ole hyökkäämässä Ukrainaan. Sitten ne hyökkäsivätkin. Sitä paitsi edes Ukraina itse ei mobilisoinut ajoissa.

Eli eli... tilanteet elävät. Miksi liittolaismaan presidentti lähettäisi joukkoja Suomen turvaksi, jos tiedustelu sanoo, että Venäjä vain pullistelee eikä ole hyökkäämässä? Uskaltaisiko Suomen hallinto edes provosoida tulenarkaa tilannetta pyytämällä vahvistuksia liittolaisilta?
 
Monen maan tiedustelu kuitenkin tulkitsi asian niin, että venäläisjoukot eivät ole hyökkäämässä Ukrainaan. Sitten ne hyökkäsivätkin. Sitä paitsi edes Ukraina itse ei mobilisoinut ajoissa.

Eli eli... tilanteet elävät. Miksi liittolaismaan presidentti lähettäisi joukkoja Suomen turvaksi, jos tiedustelu sanoo, että Venäjä vain pullistelee eikä ole hyökkäämässä? Uskaltaisiko Suomen hallinto edes provosoida tulenarkaa tilannetta pyytämällä vahvistuksia liittolaisilta?
Puhut nyt tästä ajasta etkä jostain menneestä? Veikkaat ettei NATO/meidän hallinto toimi jos Venäjä tulevaisuudessa keskittää joukkoja rajalle?
 
Back
Top