Tykistö

Eikö täysin uusia kenttätykkejä hankittaessa ampumatarvikkeet ole suurempi kuluerä kuin itse tykit?. Jos vaikka kuvitellaan, että uudenaikainen vedettävä 155mm:n tykki maksaa 800000€. Siihen hankitaan vaikka 2500 laukausta ja laukauksen kappalehinta on 500€, se tekee 1,25miljoonaa.
Mistä saa 155 mm laukauksia (uusia) 500 €/kpl?.
Ammuksen metallisosat (kuori ja mahdollisesti helma) tuolla voisi saada, jos tilaus olisi riittävän suuri, muttei muuta.

USA: puolustusvoimille uusvalmistuksessa oleva 155 mm tyhmä ammus155mm HE M795 :
"(E66800) PROJ, ARTY, 155MM HE, M795
The M795 High Explosive (HE) Projectile is the primary HE round used for combat operations with maximum range of 22.5 kilometers. The M795 consists of two DODIC variants, the DA54 which incorporates
Insensitive Munitions (IM) technologies that reduces vulnerability from unplanned stimuli e.g. fire/heat, shock and impact, while maintaining or exceeding the same level of effectiveness in combat and the D529
which utilizes a lower cost TNT explosive fill primarily used for training. The 155mm M795 has a high fragmentation steel (HF1) body projectile filled with 23.8 pounds of Explosive fill, and Supplementary Charge.
The projectile can use several different fuzes (impact, mechanical time, electronic time and short intrusion proximity). It is used for conventional fire support for harassment and interdiction, fragmentation and
blast effect. The M795 projectile is employed against personnel, trucks, electronic surveillance and target acquisition devices, supply points, command and control and communications (C3) installations, and
mechanized and armored forces.

This item is Code A, approved for service use."
Hintatiedot:
Täyttö?, kokoonpanotyö, pakkaustyö?; 320 USD (Load, assemble, pack)
Metalliosat: 420 USD (Metal parts, taitaa olla vain kuori ja ehkä tulppa/nostolenkki)
Väliräjäytin; 12 USD (Suplementary charge projectile. En tiedä varmuudella, mikä tämä voisi olla, mutta väliräjäytin tai joku boosteri tarvitaan sytyttimen ja r-aineen väliin)
Puulava: 127 USD = 16 USD/ammus (1 lava / 8 ammusta? ehkä?)
Ammus lavoilla (8 kpl/lava?): 768 USD / kpl (ilman sytytintä ja panosta).


Iskusytytin M739: 74 USD / kpl

Panos PROP CHG, 155mm ARTY MACS, M232 Series ~1000+ USD /kpl (kokoonpano, pussitus, pussit, ruutijyvät, muovikouru (pakkaus), virikeruuti, testit..., jne), oletan 5 mod panos / 19 l:n kammio.

Nuo ovat 2022 tilaukselle, toimitukset 2023 (~32 000 ls. Lukumäärä lienee vähän USAlle, mutta aika iso tuotantomäärä Suomen ~200 putkelle/ v rauhan aikana, arvelen).

---> Tyhmän 155 mm laukauksen hinta ~1850 USD / ls ~ 1850 €/ls USAn tuotannolla (22,5 km kantama/ 39 kal putki M777/M109 jne.).
USA:n tilaukset / hankintahinnat ovat ehkä muuttuneet Ukrainan sodan myötä.


Ohessa viite, josta voi hintoja pohtia ja tarkistaa eo. hintatiedot, jos möhläsin:

Pitkänkantaman (ER Extended Range) RAP tai perävirtausammusta ei USA:lla ole teollisessa tuotannossa tällä hetkellä. Toimittavat Ukrainaan varastoista vanhaa RAP-ammusta M549, joka ei ole enää USA:n armeijan hankinnassa. Odottelevat 155 mm pitkäputkista 52+ kal (ehkä 54 kal?) tykkiä palveluskäyttöön ja siihen pitkänkantaman ER laukauksia....,

Panoksen suhteen hinta tulee kasvamaan, koska:
- 39 kal (19 l kammio) putkelle --> 5 mod panos nykyisin
- 52 kal (23 l kammio) putkelle --> 6 mod panos, JBMoU ER putki nykyisin
- 54+ kal (23+?? l kammio) putkelle --> 7 mod panos, ER putki tulevaisuudessa.

Tämä voi pitää paikkansa hinattavien tykkien kohdalla, mutta en näe mitään syytä, mkksi Suomi enää ostaisi millään tavalla merkittävää määrää hinattavaa kalustoa ikinä. Panssarihauptseissa puhutaan jo yli 10 miljoonan kappalehinnasta, kun uusia aseita ostaa tehtaalta. Eli jos pitäydytään perus trotyylikranaatissa ammustäytön pääosan hankinnassa erikoisammusten sijaan, niin itse tykin hinta on todennäköisesti isompi, kuin sen ammusvaraston.
Yleensä raskaat länsimaiset aseet suunnitellaan/tehdään niin, että tuliputki vaihdetaan 2-3 kertaa (3 tai 4 putkea /ase), joten 155 mm aseella ammuttaneen 7500 ... 10 000 ls, joten tyhmien laukauksien hinta olisi (14 ... 19) M€/ ase.

Arvelen ampumatarvikkeiden kustannuksen olevan suurempi kuin aseen hankintakustannus järjestelmän elinkaaren aikana. Panokset (tai niiden ruuti) on uusittava jossakin vaiheessa, vaikkei sotaa käytäisikään.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen vaihtoehto olisi siirtyä parempiin ammuksiin. 155mm PGK ohjaavat sytyttimet ovat aika halpoja, muistaakseni muutaman tonnin kipale. Kranaatin ja panoksen hintaan nähden ei kovin kallis. Noiden käyttö säästäisi ammuskulutusta huomattavasti tilanteissa, joissa GPS toimii.

Toinen idea olisi vihdoin siirtyä herätesytyttimiin standardina ja lopettaa perseily talvisodan tekniikan kanssa. Tulen teho kasvaa moninkertaiseksi etenkin suojautuneita vihollisia vastaan ilmaräjähteillä. Olen nähnyt jenkkien materiaalissa herätesytyttimellä ammutun kranaatin olevan viisi kertaa tehokkaampi juoksuhaudoissa olevaa vihollista vastaan verrattuna iskusytyttimiseen kranuun.
PGK:n hinnaksi on muistaakseni esitetty n. 10 000 €. Taannoin täällä oli keskustelua, jossa lopullinen johtopäätös olisi, että PGK tulisi kustannustehokkaaksi ratkaisuksi vasta n. 20 kilometriä ylittävillä kantamilla, koska sitä lyhyemmillä kranaattien tarkkuus on riittävä, jotta enemmän mutta halvempaa ampumalla pääsee halvempaan lopputulokseen.

Tässä oli maininta 10 500 dollaria kappale:

Myöhemmässä Hollannin DSCA:ssa tuli 3500 PGK:n hinnaksi hilppeineen 20 000 dollaria kappale.

Jos noin paljon ruvetaan kranaatteja ostamaan, niin sitten pitää myös varaputkia otsaa aika paljon ja hankkia kyky vaihtaa putket nopeasti. Putkien kuluma on iso ongelma, etenkin kauas ammuttaessa. Olenkin miettinyt koko ammusvaraston täyttämistä Base Bleed ammuksilla, jotta voi saman matkan ampua pienemmällä panoksella ja näin vähäisemmällä putken kulumisella.
Toisaalta PVY maksaa sekin, ja vähentää kranaatin tarkkuutta (lisää todennäköistä poikkeamaa).

Olen ymmärtänyt, että PV pyrkisi IM-kelpoisten ampumatarvikkeiden hankintaan. Eli ei välttämättä ole tenttua muutenkaan enää nykypäivänä.

Ainakin Nammon "uusi" ER-kranaatti on nimenomaan epäherkkä.

Tähän mennessä PV:n hankinnat ovat olleet tavanomaisia niissäkin ampumatarvikkeissa, joista olisi ollut IM-versioita saatavilla.
 
Joskus oli keskustelua vedettävien tykkien vetureista. Mitenköhän jokin tällainen toimisi varustettaessa tykistöyksiköitä valtion vetureilla? 9 miehen hytti ja ampumatarvikkeillekin jää vielä tilaa.


1667676037700.png

1667676024100.png
 
Joskus oli keskustelua vedettävien tykkien vetureista. Mitenköhän jokin tällainen toimisi varustettaessa tykistöyksiköitä valtion vetureilla? 9 miehen hytti ja ampumatarvikkeillekin jää vielä tilaa.


Katso liite: 70180

Katso liite: 70179
Ampumatarvikkeiden mahtuminen veturiin ei liene olennainen asia. Amitsuunia menee kuitenkin rekkakuormittain kun aletaan tosissaan ampua.

Noin pitkä akseliväli ei taida tehdä hyvää kakkoslaatuisilla alustoilla liikuttaessa.
 
Ampumatarvikkeiden mahtuminen veturiin ei liene olennainen asia. Amitsuunia menee kuitenkin rekkakuormittain kun aletaan tosissaan ampua.

On kai se siltä osin, tarvitseeko liikkua aina useamman ajoneuvon kokoonpanolla vai kulkeeko paketti yhtenä yhdistelmänä. Vähemmän ajoneuvoja, helpompi koordinoitavuus, pienempi logistinen jalanjälki, pienempi havaittavuus, pienempi vahinko paljastuttaessa.

Noin pitkä akseliväli ei taida tehdä hyvää kakkoslaatuisilla alustoilla liikuttaessa.

Olet varmaan oikeassa, taitaisi kaivata neljättä akselia.
 
On kai se siltä osin, tarvitseeko liikkua aina useamman ajoneuvon kokoonpanolla vai kulkeeko paketti yhtenä yhdistelmänä. Vähemmän ajoneuvoja, helpompi koordinoitavuus, pienempi logistinen jalanjälki, pienempi havaittavuus, pienempi vahinko paljastuttaessa.



Olet varmaan oikeassa, taitaisi kaivata neljättä akselia.
Tai Bilteman korotussarjat?

Minulla voi toki olla ihan väärä käsitys tykistön vaatimasta tavaran määrästä.
 
Tai Bilteman korotussarjat?

Minulla voi toki olla ihan väärä käsitys tykistön vaatimasta tavaran määrästä.

Lienet ihan oikeassa tykistön vaatimasta tavaran määrästä noin niin kuin kokonaisuutena. Mutta yksittäisen tykin kohdalla varmaan riittää, että pystyy ampumaan 50 tai 100 laukausta ennen kuin täytyy käydä täydentämässä pikitien varressa täysperävaunuyhdistelmästä?

Enkä nyt väitä mitään lopullista asiasta. Mutta jos ajatellaan, että tulevaisuuden vedettävät tykit ovat olemassaoleva 155 K -kalusto, niin ne ovat raskaita aseita. Kymmentonnisen tykin vetäminen maastossa vaatinee vetoajoneuvoltakin jotakin, A2045 ei ehkä riitä. Kannattaako siihen pakettiin sitten enää ympätä ylimääräisiä ajoneuvoja miesten ja/tai ammusten kuljettamiseen vai kannattaisiko kaikki kuitenkin yhdistää samaan? Ja mitä suorituskykyisempi vetäjä, sitä paremmin pitäisi tykinkin tulla perässä hankalassakin maastossa, toki ketteryyden kustannuksella.

Toki halpa ja helppo ratkaisu on tehdä asiat kuten ilmesesti nykyisin tehdään (siltä osin kuin tykeillä edes on valtion veturit), eli lykätä miehet ja ampumatarvikkeet 6x6 maastokuorma-auton lavalle iloiseen läjään ja kytkeä tykki perään. Mutta ei se nykystandardeilla ole millään muotoa kovin vakuuttava ratkaisu (mm. miehistön jatkuva altistuminen olosuhteille).
 
Kun sota on loppu, niin ukrainalaistakin 122 mm ampumatarviketta olisi sitten saatavilla omaa kalustoamme varten, jos ei kotimaista ole varaa ostaa niin paljon.

Twiitti ei näy minulle, aikuisviihdettä kuulemma. Mutta kommenteista päätellen Ukrainassa siis tehdään 122 mm ampumatarvikkeita, mikä ei liene suuri yllätys kenellekään.

Sen sijaan... Aiemmin on ollut juttua, että ampumatarvikkeita voisi kunnostaa halvemmalla (uudet täytteet kranaatteihin, kokonaan uudet panokset ja sytyttimet) kuin ostaa täysin uusia laukaus-yhdistelmiä, ja se puoltaisi 122 mm kaluston säilyttämistä rivissä. Vaan onkohan näin enää? Viittaan siis mahdollisuuteen, että meidän 122 mm ampumatarvikkeet on ammuttu pois viimeisen puolen vuoden aikana Ukrainassa... ja onhan sinne voinut itse tykkejäkin päätyä.

Tuon "säästövaihtoehdon" merkitys siis laskee, jos ampumatarvikkeet alkavat olla loppu. Samaan aikaan tulee NATO-jäsenyys, mikä ehkä johtaa tykistön koostumuksen ja roolin uudelleenarviointiin. En siis ennustaisi 122 mm kalustolle pitkää elinikää, vaan arvelisin, että se on hyvinkin voinut lyhentyä aiemmin kaavaillusta.
 
Lienet ihan oikeassa tykistön vaatimasta tavaran määrästä noin niin kuin kokonaisuutena. Mutta yksittäisen tykin kohdalla varmaan riittää, että pystyy ampumaan 50 tai 100 laukausta ennen kuin täytyy käydä täydentämässä pikitien varressa täysperävaunuyhdistelmästä?

Enkä nyt väitä mitään lopullista asiasta. Mutta jos ajatellaan, että tulevaisuuden vedettävät tykit ovat olemassaoleva 155 K -kalusto, niin ne ovat raskaita aseita. Kymmentonnisen tykin vetäminen maastossa vaatinee vetoajoneuvoltakin jotakin, A2045 ei ehkä riitä. Kannattaako siihen pakettiin sitten enää ympätä ylimääräisiä ajoneuvoja miesten ja/tai ammusten kuljettamiseen vai kannattaisiko kaikki kuitenkin yhdistää samaan? Ja mitä suorituskykyisempi vetäjä, sitä paremmin pitäisi tykinkin tulla perässä hankalassakin maastossa, toki ketteryyden kustannuksella.

Toki halpa ja helppo ratkaisu on tehdä asiat kuten ilmesesti nykyisin tehdään (siltä osin kuin tykeillä edes on valtion veturit), eli lykätä miehet ja ampumatarvikkeet 6x6 maastokuorma-auton lavalle iloiseen läjään ja kytkeä tykki perään. Mutta ei se nykystandardeilla ole millään muotoa kovin vakuuttava ratkaisu (mm. miehistön jatkuva altistuminen olosuhteille).
Joskus homma meni niin että Masilla oli perässä 122H ja Rasilla 155K. Paraateissa noin ja todellisuudessa sitten jotenkin muuten.

Ajattelin myös sitä että tykkiryhmällä lienee kaikenlaista muutakin romua matkassa. Ei tosin tietoa siitäkään onko enempää kuin normiryhmällä. Kantavuuden osalta voi ollakin pelivaraa mutta onko tilan? Tykkimiesten itsensä takia toivon ettei ainakaan kanuunakaluston kranaatteja kovin usein lemppailla käsipelissä lavalle ja pois.
 
Twiitti ei näy minulle, aikuisviihdettä kuulemma. Mutta kommenteista päätellen Ukrainassa siis tehdään 122 mm ampumatarvikkeita, mikä ei liene suuri yllätys kenellekään.

Sen sijaan... Aiemmin on ollut juttua, että ampumatarvikkeita voisi kunnostaa halvemmalla (uudet täytteet kranaatteihin, kokonaan uudet panokset ja sytyttimet) kuin ostaa täysin uusia laukaus-yhdistelmiä, ja se puoltaisi 122 mm kaluston säilyttämistä rivissä. Vaan onkohan näin enää? Viittaan siis mahdollisuuteen, että meidän 122 mm ampumatarvikkeet on ammuttu pois viimeisen puolen vuoden aikana Ukrainassa... ja onhan sinne voinut itse tykkejäkin päätyä.

Tuon "säästövaihtoehdon" merkitys siis laskee, jos ampumatarvikkeet alkavat olla loppu. Samaan aikaan tulee NATO-jäsenyys, mikä ehkä johtaa tykistön koostumuksen ja roolin uudelleenarviointiin. En siis ennustaisi 122 mm kalustolle pitkää elinikää, vaan arvelisin, että se on hyvinkin voinut lyhentyä aiemmin kaavaillusta.
Tuossa siis kyse oli siitä, että Ukraina käynnisti uudelleen 122 mm ampumatarvikkeen tuotannon, aiemmin aktiivisia tuotantolinjoja ei ollut.

122 H on yhä SA-kokoonpanojen pääasiallista tykkikalustoa, joten olisi ollut täysin edesvastuutonta ja mahdotonta puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta, että niitä olisi luovutettu merkittäviä määriä pois. Muistaakseni täällä oli laskeskeltu, että luokkaa 250-300 tykkiä ainakin on oltava sijoitettuina kokoonpanoihin pelkästään alueellisille taisteluosastoille/niiden jatkajille, plus päälle jalkaväkiprikaatit, joten vähintään sille määrälle on oltava SA-ampumatarvikkeetkin. Luottaminen siihen, että Venäjä ei saisi tietää tällaisen suorituskyvyn puuttumisesta, olisi todella vaarallista, jos olisi päätetty luovuttaa ne.

Nopeimmin pilaantuva osa ampumatarvikkeissa tosiaan on panokset ja sytyttimet, kranaattien TNT kestää varsin pitkään.

NATO taas tuskin haluaa meidän alueellisen puolustuksemme alasajoa, sehän nimenomaan on ollut se, miksi Suomi niin mielellään ollaan ottamassa jäseneksi.
 
Joskus homma meni niin että Masilla oli perässä 122H ja Rasilla 155K. Paraateissa noin ja todellisuudessa sitten jotenkin muuten.

Ajattelin myös sitä että tykkiryhmällä lienee kaikenlaista muutakin romua matkassa. Ei tosin tietoa siitäkään onko enempää kuin normiryhmällä. Kantavuuden osalta voi ollakin pelivaraa mutta onko tilan? Tykkimiesten itsensä takia toivon ettei ainakaan kanuunakaluston kranaatteja kovin usein lemppailla käsipelissä lavalle ja pois.

Luulisi, että rojua ei olisi mainittavasti enempää kuin normiryhmälläkään. Käsittääkseni asemat valmistelee ja mittaa joku muu, tykkiryhmä saapuu katettuun pöytään. Panssarihaupitsikin operoi itsenäisesti ja kuormurissa on enemmän tilaa, vaikka mukana olisikin lekaa ym. kiilojen hakkaamiseen.

Ammusten käsittelyssä lastaukset varmaan pyritään tekemään työkoneilla, mutta ainakin hajautetusta ryhmityksestä ampuvilla tykeillä ammukset jouduttaneen purkamaan käsipelillä. Ellei joku ole sitten tuonut ampumatarvikkeita valmiiksi asemaan. Näin siis siltä osin kuin tukeudutaan PV:n nykykalustoon. Pääosa tukeutunee nykyisellään ottoajoneuvoihin, mutta ne eivät ennätä ensihätään ja valinnanvara voi olla niukassa.

Jos sitten lähdetään maltillisilla tavoitteilla etsimään ajoneuvorekisteristä vaikkapa 8x4 ja 6x4 vetotapojen autoja ja niistä kappaletavaranosturilla varustettuja yksilöitä, niin kuinka kapoiseksi valikoima menee ja kuka muu niistä kilpailee (pioneerit ja huolto nyt ainakin)? Voi olla, että tyytyminen on useammalla akselilla vetävään autoon ilman nosturia tai sitten nosturilliseen autoon, jossa vain yksi akseli vetää... (Pitkällä tähtäimellä ajoneuvojen varustusta pyrittäneen muokkaamaan paremmin tehtävään sopivaksi, mutta kiireisellä aikataululla kyseessä on ongelma.)

Valmiuden ja tehtäväänsoveltuvuuden kannalta olisi ihanteellista, että tarkoitukseen räätälöidyt tykinvetäjät olisivat jo valmiiksi olemassa valtion toimesta hankittuna. Ne voi sitten tilata juuri sellaisena kuin halutaan ja varustella kaikilla herkuilla, jos niikseen päätetään ja rahat hankintaan etsitään. Ei sen nyt 155 mm tykkikalustolle täysin mahdoton hankinta pitäisi olla, tarve olisi n. 150 kpl luokkaa ja yksikköhintakin jäisi varmaan melko maltilliseksi. Samalla ykköslähdön tykistöyksiköille nykyisellään varattuja PV:n maastokuorma-autoja vapautuisi muihin tehtäviin.
 
Tuossa siis kyse oli siitä, että Ukraina käynnisti uudelleen 122 mm ampumatarvikkeen tuotannon, aiemmin aktiivisia tuotantolinjoja ei ollut.

122 H on yhä SA-kokoonpanojen pääasiallista tykkikalustoa, joten olisi ollut täysin edesvastuutonta ja mahdotonta puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta, että niitä olisi luovutettu merkittäviä määriä pois. Muistaakseni täällä oli laskeskeltu, että luokkaa 250-300 tykkiä ainakin on oltava sijoitettuina kokoonpanoihin pelkästään alueellisille taisteluosastoille/niiden jatkajille, plus päälle jalkaväkiprikaatit, joten vähintään sille määrälle on oltava SA-ampumatarvikkeetkin. Luottaminen siihen, että Venäjä ei saisi tietää tällaisen suorituskyvyn puuttumisesta, olisi todella vaarallista, jos olisi päätetty luovuttaa ne.

Nopeimmin pilaantuva osa ampumatarvikkeissa tosiaan on panokset ja sytyttimet, kranaattien TNT kestää varsin pitkään.

NATO taas tuskin haluaa meidän alueellisen puolustuksemme alasajoa, sehän nimenomaan on ollut se, miksi Suomi niin mielellään ollaan ottamassa jäseneksi.

Eikö samaa edesvastuuttomuutta edusta moni muukin lahjoitus? SA-kokoonpanojen pääasiallista kranaatinheitinkalustoa (120 KRH 92) on lahjoitettu Ukrainaan. Paljonko? En tiedä, mutta tuskin kukaan on yksittäiskappaletta lähettänyt... ja voisi luulla, että mukana olisi toimitettu myös ampumatarvikkeet. Entä Pasit, Sergeit ja 155 mm kranaatit? Sergeillä moni joukko saa heikon ilmasuojan, ilman Sergeitä sitäkään ei saada. Entä miten meillä on varaa luopua edes muutamasta Pasista, kun yli 90 prosenttia SA-vahvuudestamme matkustaa panssaroimattomien ajoneuvojen kyydissä?

Yhdeksäs apupaketti lähti kuukausi sitten. Siinä yhteydessä ei ollut juttua kokonaisarvosta. Sen sijaan kahdeksannesta paketista on raportoitu, että Suomi olisi toimittanut siihen mennessä puolustustarvikeapua n. 100 miljoonan euron edestä.

En tiedä, miten euromääräinen summa on laskettu tai kuka sen on medialle kertonut. Minun mielestäni sen täytyy kuitenkin sisältää muutakin kuin jatkosodan aikaista vanikkaa ja kuluneita maihareita. Esimerkin vuoksi, kuvitellaan 122 mm laukausyhdistelmän hankintakustannukseksi 800 euroa. Se kestää valmistuksesta pokkaamiseen tasan 30 vuotta. Rehellinen tarkastelija tulkitsee laukausyhdistelmän arvon laskevan suorassa suhteessa sen ikään eikä yritä keinotella hädänalaisen kustannuksella eikä myöskään väitä arvoa nollaksi, koska sodanuhkaa ei ole. Jos varastointi-iästä on jäljellä vaikkapa 7,5 vuotta, niin laukausyhdistelmän laskennallinen arvo onkin enää 200 euroa. Ts. 100 miljoonan apu Ukrainalle voisi käsittää 100 000 000 / 200 = 500 000 kpl 122 mm laukausyhdistelmää, joilla on keskimäärin 7,5 vuotta elinkaarta jäljellä. (Ellei mitään muuta apua olisi annettu.)

Mitä salaamiseen ja Venäjän tiedusteluun tulee, niin mitä itse ajattelet Suomen vaikenemislinjan perusteeksi? USA ja monet muut valtiot kertovat hyvin avoimesti Ukrainalle antamastaan avusta, sen laadusta ja määrästä. Samaan luulisi Suomenkin pystyvän, viimeistään tavaran ollessa Ukrainan maaperällä? Avun perillepääsyn ja kuljetuksen turvallisuuden varmistaminen on täyttä hevonpaskaa - puoli vuotta sitten lahjoitettu kama lienee jo käytetty. Mutta jos Suomi on heikentänyt puolustusvalmiuttaan, niin se on äärimmäisen pätevä syy olla vaiti, olla keräämättä kv-poliittisia irtopisteitä ja pidättäytyä tyydyttämästä foorumin sotanörttien tarpeita.

Lopuksi haluan muistuttaa GMLRS-hankintaa koskevasta ilmoituksesta Yhdysvaltain kongressille. Puolet Suomen himoitsemista raketeista (2400 / 0.50 = 1200) voisi potentiaalisesti tulla Yhdysvaltain omista varastoista. Tällainen pyyntö ei ole tavanomainen. Miksi Yhdysvallat haluaisi heikentää materiaalivalmiuttaan entisestään toimittamalla raketteja ei paitsi Ukrainalle vaan myös Suomelle? Trumpista ei tule presidenttiä vielä hetkeen ja jos Venäjä hyökkäisi Suomeen nyt, tavaran toimitus päätöksestä sen saapumiseen Suomen maaperälle kestäisi arviolta vuorokauden. Voisiko selitys olla, että tässä täytetään kunniavelkaa suomalaisia kohtaan? Olemme antaneet jotakin, mitä Yhdysvallat on meiltä pyytänyt, ja nyt saamme vastapalveluksen. En hämmästyisi lainkaan, mikäli asia olisi näin.
 
Alapuoliseen unohdin kommentoida...

NATO taas tuskin haluaa meidän alueellisen puolustuksemme alasajoa, sehän nimenomaan on ollut se, miksi Suomi niin mielellään ollaan ottamassa jäseneksi.

NATO ei varmaankaan halua Suomen alueellisen puolustuksen alasajoa. Se on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus kuin D-30. Johdettavuus, liikkuvuus, panssarintorjunta... Mainitsin aiemmin tykistön koostumuksen ja roolin uudelleenarvioinnin.

Tykistön koostumuksen osalta totean, että Natossa taistelemme lähtökohtaisesti liitossa emmekä yksin. Miksi rakentaa Suomen tykistö 122 mm kaluston varaan? Perinteiset länsiliittoutuneet eivät sitä kaliberia käytä, ts. ne eivät voi auttaa ampumatarviketäydennyksillä omista varastoistaan, vaikka kuinka haluaisivat. Jopa Itä-Euroopan Nato-maat osoittavat selkeää pyrkimystä siirtyä 155 milliseen, liekö mikään maa on ostanut 122 mm tykkejä NATO-jäsenyytensä aikana (Viron Suomesta ostamat D-30:t vahvistavat säännön ja nekin olivat palvelleet ensin GDR ja sitten FIN lipun alla). Eli jos jatkamme panostamalla 122 mm kalustoon, niin panostamme outoon ja eksoottiseen kaliberiin vailla hyviä täydennysmahdollisuuksia. Täydennysmahdollisuuksia, jotka ovat tulevan NATO-jäsenyyden myötä aivan eri luokkaa kuin ne olivat vaikkapa 5 vuotta sitten Suomen vielä ollessa heiluva reunavaltio.

Tykistön roolin osalta taas totean, että Natolla on huomattava ilmaylivoima Venäjään nähden. Se muuttaa sodankuvan aivan täysin, tykistö on vain maajoukkojen välitön tulituki, jota käytetään, jos on pakko. Vihollinen tuhotaan lähtökohtaisesti jo kauas rintamalinjoista F-35:ien ja Apachien lähtiessä tappotyöhön. Esimerkkinä voisi käyttää Persianlahden ja Irakin sotia - kummassakaan jenkkitykistön ei tarvinnut ampua vaivaisia kymmeniä tuhansia laukauksia enempää.
 
Joskus homma meni niin että Masilla oli perässä 122H ja Rasilla 155K. Paraateissa noin ja todellisuudessa sitten jotenkin muuten.

Ajattelin myös sitä että tykkiryhmällä lienee kaikenlaista muutakin romua matkassa. Ei tosin tietoa siitäkään onko enempää kuin normiryhmällä. Kantavuuden osalta voi ollakin pelivaraa mutta onko tilan? Tykkimiesten itsensä takia toivon ettei ainakaan kanuunakaluston kranaatteja kovin usein lemppailla käsipelissä lavalle ja pois.
Minkähän verran voisi etukäteen toimittaa kranaatteja tuliasemaan, samalla kun ne esivalmistellaan?
 
Minkähän verran voisi etukäteen toimittaa kranaatteja tuliasemaan, samalla kun ne esivalmistellaan?
Eikös ne liiku monesti a-tarvikekonteissa, jonka tuo paikalle pyöräkuormaaja? Näinhän logistiikkaa päivitettiin taannoin. Kyllä varmaan tuollaisia kontteja voisi pari-kolme tuoda naamioituna lähelle. Eiköhän niihin saa sen 10 tonnia a-tarvikkeita. Jonkun verran tietysti pitää porukan kävelläkin kun ainakin alueellinen tykistö toimii hajautetusti ja laajemmalla alueella kuin ennen.
 
Luulisi, että rojua ei olisi mainittavasti enempää kuin normiryhmälläkään. Käsittääkseni asemat valmistelee ja mittaa joku muu, tykkiryhmä saapuu katettuun pöytään. Panssarihaupitsikin operoi itsenäisesti ja kuormurissa on enemmän tilaa, vaikka mukana olisikin lekaa ym. kiilojen hakkaamiseen.
Ok. Ajattelin tykkien mukana kulkevan mm. erilaisia varustelaatikoita kuten puhdistusvälineet ja sekalaiset työkalut joita ei jääkäreillä ole. Sotaväellähän on näppärä laatikko joka tarkoitukseen. Perussetti on tietysti samaa tyyppiä millä tahansa ryhmällä.
 
Luulisi, että rojua ei olisi mainittavasti enempää kuin normiryhmälläkään.
Normi ryhmän tavaroiden kuten telttojen,kamiinan ja tämän naamioverkkojen lisäksi mukana on useampi laatikko tykin osia. Laatikko kollimaattorille, laatikko kiertokaukoputkelle, naamioverkkoja tykille sekä sateensuoja ammuksille ja tälle naamioverkko, useampi laatikko viestintävälineitä ja keloja, laatikko tykin putken huoltoa varten oleville välineille ja laatikko työkaluille. Voi olla että jotain jäi välistä.

Muistelen omalta ajaltani, että kyllä kuorma-auton tavara osa (erillinen tila miehistö moduuleista) oli ihan täynnä ja hetken aikaa sitä sai aina purkaa asemaanajo vaiheessa.

mutta ainakin hajautetusta ryhmityksestä ampuvilla tykeillä ammukset jouduttaneen purkamaan käsipelillä. Ellei joku ole sitten tuonut ampumatarvikkeita valmiiksi asemaan. Näin siis siltä osin kuin tukeudutaan PV:n nykykalustoon. Pääosa tukeutunee nykyisellään ottoajoneuvoihin, mutta ne eivät ennätä ensihätään ja valinnanvara voi olla niukassa.

Jos sitten lähdetään maltillisilla tavoitteilla etsimään ajoneuvorekisteristä vaikkapa 8x4 ja 6x4 vetotapojen autoja ja niistä kappaletavaranosturilla varustettuja yksilöitä, niin kuinka kapoiseksi valikoima menee ja kuka muu niistä kilpailee (pioneerit ja huolto nyt ainakin)? Voi olla, että tyytyminen on useammalla akselilla vetävään autoon ilman nosturia tai sitten nosturilliseen autoon, jossa vain yksi akseli vetää... (Pitkällä tähtäimellä ajoneuvojen varustusta pyrittäneen muokkaamaan paremmin tehtävään sopivaksi, mutta kiireisellä aikataululla kyseessä on ongelma.)
En toki tiedä mikä on SA tilanteessa kokonaisuus, mutta lähtökohtaisesti jokaisella patterilla on ajoneuvo joka tuo ampumatarvikkeet asemaan jaoksen ulottuville, hajautetussa muodostelmassa varmasti ihan tykin viereen sikäli kun mahdollista nopeuden tähden.

Mitä tulee ottokalustoon. Ottokalustosta ei tule ongelmaa, sitä on kuitenkin monipuolisempana ja enemmän saatavilla kuin annat tässä ymmärtää. PV on omalta osaltaan mennyt asiassa osittain hintalappu edellä jolloin väitän että ottokalustosta tulee "parempaa"

On kai se siltä osin, tarvitseeko liikkua aina useamman ajoneuvon kokoonpanolla vai kulkeeko paketti yhtenä yhdistelmänä. Vähemmän ajoneuvoja, helpompi koordinoitavuus, pienempi logistinen jalanjälki, pienempi havaittavuus, pienempi vahinko paljastuttaessa.
Voihan tykkiryhmän miehistötilaan ottaa ammuslaatikoita ja näin varmasti myös tehtäisiin, jos tulee vaikka kiire vaihtaa asemaa, mutta itselläni ei ole ainakaan mitään tietoa miten paljon sen varaan PV on laskenut. Sillä tykin vetäjää tuskin lähdetään ajattamaan itsessään huoltopisteelle keräämään ammuksia jolloin ammukset pitää jakaa tuliasema/jaos kohtaisesti joka tapauksessa sille tarkoitetulla ajoneuvolla kuten nytkin.
En näe miten tämä vähentää ajoneuvoja, korkeintaan hieman keventää logistista kuormitusta kun ei tarvitse tehdä niin montaa täydennyshakua kun patteri pystyy itsessään kuljettamaan muutaman laatikon enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös ne liiku monesti a-tarvikekonteissa, jonka tuo paikalle pyöräkuormaaja? Näinhän logistiikkaa päivitettiin taannoin. Kyllä varmaan tuollaisia kontteja voisi pari-kolme tuoda naamioituna lähelle. Eiköhän niihin saa sen 10 tonnia a-tarvikkeita. Jonkun verran tietysti pitää porukan kävelläkin kun ainakin alueellinen tykistö toimii hajautetusti ja laajemmalla alueella kuin ennen.
Ei kai ne kontteja tuliasemaan tuo? Kun tykki avaa tulen niin siitä tulee äkkilähtö sen jälkeen, eikä niitä kontteja silloin ruveta millään pyöräkuormaajala kyytiin lastaamaan. eiköhän muutama kymmenen laukausta/tuliasema ennakkoon kuusen juurelle olisi riittävä määrä. En tiedä mitenn nykyään vedettävätykistö toimii, mutta luulen että yhdessä paikassa ei pitkään olla, ei siihen kontillista kranaatteja tarvita
 
Back
Top