Operatiivinen tykistö, yhteistyöllä rakennettiin maailman paras K9FIN-vaunu
Insinöörimajuri Matti Hintikka,
Järjestelmäkeskus, maajärjestelmäosasto
Suomen ja Etelä-Korean välinen hankintasopimus 155 mm K9 tykistöjärjestelmän hankinnasta allekirjoitettiin maaliskuussa 2017
Soulissa. Hankintasopimus käsittää 48 panssarihaupitsia, varaosia,
erikoistyökaluja ja laitteita sekä koulutusta. Sopimus mahdollistaa
myös optiohankinnat, joiden toteuttamisesta on jo aloitettu alustavat neuvottelut. Sopimuksen allekirjoittivat kummankin maan
puolustusministerit.
Hankintasopimusta täydentää vaunuvalmistaja Hanwha Defensen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen välinen tuotetukisopimus, joka takaa tehtaan tuen kansallisten muutostöiden
suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä määrittelee raamit varaosahankintojen toteuttamiselle. Tuotetukisopimus sisältää lisäksi kunnossapidon, laitteiden hankinnan ja koulutuksen toteuttamisen.
Tämä osa sopimuksesta on kirjoitushetkellä hyvin ajankohtainen,
kun Suomeen rakennettavia kunnossapidon kyvykkyyksiä suunnitellaan.
Vaunujen hankintasopimuksen toimeenpanon näkyvin vaihe
on K9-vaunujen tarkastaminen ja laivaus Suomeen. Vastaanottoprosessi alkaa siitä, kun Etelä-Korean armeija (ROKA, Republic of
Korea Army) määrittää vuosittain huoltoon lähetettävät K9-vau-
116
nut. Tästä joukosta valitaan ne vaunut, jotka täyttävät hankintasopimuksessa määritetyt kriteerit muun muassa käyttövuosien,
laukausmäärän ja ajokilometrien suhteen. Tiedot valintakriteerit
täyttävistä vaunuista lähetetään Suomeen, jossa tehdään esivalinta
vaunuista, jotka halutaan ottaa lähempään tarkasteluun. Ne tarkastetaan Koreassa yhdessä vaunuvalmistajan edustajien kanssa, ja
vastaanottotarkastuksen jälkeen vaunut rahdataan Suomeen.
Yhteistyö ROKA:n, muiden viranomaisten ja teollisuuden kanssa on sujunut mallikkaasti ja on hyvä esimerkki hankinnasta, jossa
kaikki osapuolet ovat voittajia. Hanwha saa lisätilauksia valmistamalla ROKA:lle uusia vaunuja, ROKA saa käyttöön uudet MLU:n
läpikäyneet vaunut (K9A1) ja Suomi saa hyväkuntoisia vaunuja
täällä tehtävien kansallisten muutostöiden pohjaksi.
Hankintaa valmisteltaessa kaikille oli selvää, että kansalliset
muutostyöt tekee Millog Oy kunnossapidon strategisena kumpKuva 1. K9-hankintasopimuksen allekirjoitustilaisuus Soulissa 2.3.2017.
117
panina. Tämän takia oli tärkeää sitouttaa yritys hankkeen valmisteluun heti alusta alkaen. Sitouttaminen tehtiin ottamalla Millogin edustajat mukaan muun muassa kunnossapidon vaatimusten
asettelutyöhön sekä neuvottelupöytään ulkomaisen päätoimittajan
kanssa. Millogin roolin selventäminen korealaisille osapuolille otti
oman aikansa, sillä malli, jossa yritys toimii itsenäisenä toimijana
turvallisuuskriittisellä toimialalla, oli heille hyvin vieras. Luottamus rakentui kuitenkin vähitellen, ja Millog on tällä hetkellä kaikkien osapuolten tunnustettu yhteistyökumppani.
Vaunujen ja varaosien toimitusketju Koreasta Suomeen on pitkä eikä suinkaan ongelmaton. 40 tonnia painavaa vaunua ei voida
toimittaa Suomeen muulla tavalla kuin laivalla. Laivamatka kestää
alustyypistä riippuen 35–50 päivää. Karttapalloa katsoessa nähdään, että käytännössä ainut reitti kulkee eteläisten valtamerien
kautta, joko Afrikka kiertäen tai Suezin kanavan kautta. Ja vain hetki sitten nähtiin, kuinka haavoittuvainen Suezin kanava tosiasiassa on. Toimitusketjun riskiä vähennetään toimittamalla Suomeen
varaosia ja vaunuja etupainotteisesti muutostöitä odottamaan.
Lentorahdin toimivuutta on myös kokeiltu pienempien komponenttien toimitusten kanssa ja päivittäinen suora lentoyhteys Soulista Helsinkiin takaa periaatteessa melko nopeankin varaosatoimituksen. Tämä koeponnistettiin jo ennen hankintasopimuksen
allekirjoittamista kenttäkokeiden aikaan, jolloin polttoaineputken
rikkoontuminen uhkasi keskeyttää kokeet. Vaunumiehistön tilapäiskorjaus antoi mahdollisuuden kokeiden jatkamiselle, ja Korean tehtaalta varaosan kanssa lentänyt asentaja vaihtoi alkuperäisvaraosan myöhemmin. Kaikkeen tähän kului aikaa ainoastaan alle
yksi vuorokausi voimapaketin irrottamisineen kenttäolosuhteissa.
Suoritus oli kerrassaan erinomainen!
Suomi ei ole yksin pitkän toimitusketjun riskinsä kanssa. Norja
on hankkinut 24 panssarihaupitsia ja Viro 18 kpl. Kumpikin maa
suunnittelee Suomen tavoin lisähankintoja. Kokonaismäärä lähi-
118
alueilla on sadan vaunun tuntumassa, millä on merkittävä sotilaallinen suorituskyky – ja merkittävä tarve kunnossapidolle.
Suomi, Norja ja Viro ovat toki tunnistaneet mahdollisuudet
kunnossapidon yhteistyölle. Vaunukonfiguraatiot ovat pieniä
poikkeuksia lukuun ottamatta samanlaiset. Ehkä suurin ero on,
että Suomi ja Viro ovat hankkineet käytettyjä vaunuja mutta Norja
uusia. Käytännössä kunnossapidon tarve on Suomessa ja Virossa
alussa suurempi ja Norja seuraa katseella. Ei suinkaan toimettomaKuva 2. K9-voimapaketin irrottaminen kenttäolosuhteissa.
119
na, sillä maahan on jo rakennettu Hanwhan tuella voimapakettien huoltokorjaukseen keskittyvä yksikkö koestuslaitteistoineen.
Tämä on Suomen kannalta erinomainen, huoltovarmuutta parantava asia, sillä voimapaketti on yksi järjestelmän kriittisimmistä
osista.
Kuten alussa todettiin, niin kunnossapidon kyvykkyyksien rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä suunnitteluasteella. Meillä
on toki pitkiin perinteisiin pohjautuva hyvä lähtötaso ja kokemus
panssariajoneuvojen huoltamisesta ja korjaamisesta, mutta tiettyjen K9-spesifisten komponenttien korjauskykyyn tarvitaan
koulutusta ja työvälineitä. Tällä hetkellä arvioidaan komponenttikorjauksen painopistealueita, sillä kaikkea tarvittavaa korjauskykyä ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa Suomeen. Pohjana
arvioinnissa on vikaantumisfrekvenssiä kuvaava MTBF-analyysi, johon on saatu lähtötietoja ROKA:lta sekä tähän mennessä
saaduista käyttökokemuksista Suomessa. Arviointityötä tehdään
osin Norjan kanssa NORDEFCO-yhteistyönä tavoitteena rakentaa kumpaakin osapuolta palveleva kunnossapidon K9-yhteistyömalli. Tätä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa myöhemmin
myös Viroon.
Kyky käyttää kotimaisia ampumatarvikkeita
Hankintaa suunniteltaessa yksi olennaisimmista käyttäjän vaatimuksista oli järjestelmän kyky käyttää käytössä olevia kotimaisia
ampumatarvikkeita. Kyse on paitsi hyvin merkittävästä kustannustekijästä, myös huoltovarmuudesta. Tutkimusten avulla osoitettiin, että asejärjestelmä kestää kotimaisista ammuksista aiheutuvat rasitukset ja päinvastoin.
K9-asejärjestelmä on suunniteltu kansainvälisten standardien
mukaiseksi, joten yhteensopivuus oli lähtöoletuksena. Ase- ja
120
ampumatarvikeyhteensopivuuden kanssa työskennelleet tietävät, että todellisuus saattaa kuitenkin olla hyvin kaukana tästä.
Tämän vuoksi yhteensopivuus tuli varmistaa koeammunnoin ja
tutkimuksin.
Yhteensopivuustutkimukset sisälsivät suoraa ja epäsuoraa ammuntaa, jossa tutkittiin muun muassa lähtönopeutta, painetta ja
hidastuvuutta sekä ulkoballistisia arvoja. Lisäksi tehtiin ampumatarvikkeiden täristyskokeita vaunusta mitatulla tärinäprofiililla.
Täristyskokeissa mitattiin ajamisen ja ampumisen aiheuttamia
tärinätasoja käyttäjille. Näitä tutkimuksia tekivät pääasiassa Räjähdekeskus ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos.
Ammuntojen tulosten perusteella laskettiin ampumataulukot
ja muodostettiin ballistinen tietokanta, joka toimii nyt aseen ammunnanhallinnan tietokoneissa mahdollistaen nopean automaattisuuntauksen ja tulen osumisen tarkasti maaliin.
K9:n panosvarastot on suunniteltu modulaaripanosjärjestelmälle, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa, että panosmakasiineihin
ei voinut alun perin varastoida Suomen käyttämiä pitkiä täyspanoksia. Sen vuoksi K9FIN-version panosmakasiinit on suunniteltu uudelleen ja käännetty pituussuuntaan alkuperäisestä
poikittaisesta sijoittelusta eroten. Puolustusvoimien strateginen
kumppani Nammo toteutti makasiinien suunnittelun, testaukset
ja prototyypin valmistuksen sekä Millog lopullisen tuotteistuksen. Kumppanuuksiin perustuva teollinen yhteistyö näytti jälleen
kerran voimansa.
Aseen ja ampumatarvikkeen yhteensopivuuden osoittaminen
moniteknologisessa järjestelmässä on hyvin vaativa tehtävä. Tehtävä vaatii kymmenien asiantuntijoiden työpanoksen ja kyvyn
käyttää hankittuja mittaus- ja testivälineitä. Osaaminen on Suomessa tällä alueella maailmanlaajuisesti todella korkealla tasolla,
mistä voimme olla ylpeitä.
121
Normisto pakottaa liikkeeseen ja edesauttaa
hankinnan etenemistä
Hankintaprosessin ohella yhtä tärkeässä roolissa on tuotteen käyttöönhyväksyntäprosessi. Prosessi on vahvasti normitettu ja ohjaa
hankintaprojektin etenemistä aina hankinnan suunnittelusta kenttäkoevaiheeseen ja käyttöön hyväksyntään saakka. Hankintaprojektin
oltua käynnissä nyt viisi vuotta ovat kaikki avainhenkilöt eli tykistön
tarkastaja, hankepäällikkö, projektipäällikkö ja kaupallinen asianhoitaja vaihtuneet. Päätoimittajalla on tapahtunut organisaatiomuutoksia, kumppaneilla samoin. Myös linjaorganisaatio JÄRJK:ssa on
vaihtunut täysin johtajasta aina järjestelmäinsinööriin saakka. Voisi
kuvitella, että näin suuressa muutoksessa olisivat olleet mahdollisuudet epäonnistumiseen, mutta näin ei suinkaan ole tapahtunut.
Normit ovat pitäneet kaikki uudet tekijät tietoisina hankinnan vaiheesta ja ohjanneet kohti seuraavaa yhteistä tavoitetta.
Samasta normistosta nousevat esiin myös vaatimukset monista
turvallisuuteen liittyvistä kokonaisuuksista. K9-hankinnan aikana
on tarkasteltu ampumatarviketurvallisuuden lisäksi muun muassa
työ-, säteily-, sähkö- ja liikenneturvallisuutta, tehty melu-, ruutikaasu- ja lämpöherätemittauksia sekä tutkittu muissa maissa tehtyjen
kokeiden tuloksia.
Vaunu on osa tuliyksikköä
K9, joka on viralliselta suomalaiselta nimeltään 155 PSH K9, kykenee toimintaan yksinkin, mutta on tehokkaimmillaan osana yksikköä. Yksikkönä toimii kahdeksan vaunua sisältävä patteri, joka
toimii yhteistyössä keskenään sille määrätyllä alueella. Yksikön
toimintaa tukee huollon ja tulitoiminnan tukijaokset, joka suorittavat ampumatarvike- ja polttoainetäydennykset, toteuttavat akuutin
kunnossapidon varaosineen sekä tuottavat maalitiedon vaunuille.
122
Yksiköt ovat vielä rakentamisvaiheessa, mutta vaunujen määrän lisääntymisen ja yksikkömateriaalihankintojen edistymisen
jälkeen on pian saavutettu taso, jossa voidaan toteuttaa yksikön
suorituskyvyn katselmointi ja suorituskyky hyväksyä käyttöön.
Tämä on lopullinen hankkeen päämäärä, jota varten hanke on
aikanaan perustettu.
Järjestelmä on tällä hetkellä tuotantokäytössä ja koulutus on
viety läpi jo muutamalle varusmiesten saapumiserälle. Järjestelmää
on suunniteltu käytettäväksi aina 2050-luvulle saakka, joten tekniikan kehittymisen myötä saatetaan nähdä vielä muutoksia erityisesti tietoliikennetekniikkaa sisältävissä komponenteiss