Luulisi että räjähdys saisi dieselin aerosolisoiduksi ja silloin se palaa ihan kyselemättä.
Huhta
Greatest Leader
Ulkoisten lisäpolttoainesäiliöiden osalta varmaankin noin, jos niitä nyt vaunussa oli, mutta rungossa olevien polttoainetankkien sisältö voi olla hankalampi saada höyrystymään? Jonkinlaisen vuodon aiheuttaminen joko paineella tai sirpaleella lienee todennäköistä, mutta epäilen vahvasti, että vaunun päälle/taakse/sivulle osuva kranaatti höyrystäisi välittömästi molemmat säiliöt ilmaan, kun T-72:ssa ne on käsittääkseni moottorin kummallakin sivulla. Kranaattihan on oletettavasti ammuttu herkkänä (mahdollisen near-missin varalta), joten se ei tunkeudu vaunun sisään, vaikka osuma olisikin ollut suora.
Lisään vielä, että tuo vaunuhan ei lähetä torniaan naapurikuntaan, eli se mikä on räjähtänyt, on ilmeisesti vain ukrainalaisten ampuma kranaatti. Eikä Excaliburissa kai niin hirveästi räjähdettä lopulta ole, ettäkö se aiheuttaisi paineella ihan hirveitä vahinkoja.
Eikös siinä ollut "lokasuojan" sisällä yksi polttoainesäiliö? Siis telaketjun yläpuolella.
Ei silti, itse veikkaan edelleen joko ERA laattoja tai savukranaattia joka kärähti osumasta.
Huhta
Greatest Leader
Oho, näin näyttää olevan, oikealla (ajajan paikalta katsottuna) takana moottorin vieressä. Taisin katsella T-80:n kuvaa...
Nyt en tiedä enää, mistä keskustellaan. Siitä ensimmäisestä isosta pilvestä, jossa on paljon sekä mustaa että valkoista savua, vaiko siitä videon loppuun saakka tupruttavasta valkoisesta savusta? Kiinnitin vain huomiota siihen, että tuota valkoista savua tulee vielä pitkään pahimman pilven laannuttua.
Lienet oikeassa siltä osin, että tuossa täytyy vähintään palaa muutakin kuin dieseliä. Kun tuota videota kelailee melkein kuva kuvalta suuremmalla näytöllä, niin räjähdys näyttää sytyttävän jotakin kummallakin puolella vaunua ja se tuottaa valkoista savua. Toisaalta hieman myöhemmin suurimmat liekit ja mustan savun muodostus näkyy enemmän vaunun vasemmalla (ajajan paikalta katsottuna) puolella siinä missä takaoikealta näyttää tulevan enemmän vaaleaa savua. Tämä videon loppupuolen valkoinen savutus voinee tietysti selittyä ihan silläkin, että suurin osa palavasta on jo palanut eikä savu ole niin sankkaa.
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun aihe on enempi suorituskykyasiaa M777 vs muut suhteen.
Kantama:
M777:ssa on 155 mm / 39 kal, ~19 l kammioinen tuliputki ja se on JBMoU "Nato-ampumatarvikkeille" (5 mod panos) yhteensopiva tykki, joten se ampuu ~21 km tasaperä, ~25 km onteloperä, ~30 km perävirtaus tai rakettiavusteista ammusta ja "liitelevää" EXCALIBURia 40 km, koska ammuksen lähtönopeus lienee luokkaa max vo<860 m/s.
Jotta perävirtaus- tai rakettiavuteisella ammuksella pääsee >40 km:n kantamaan, täytyy lähtönopeutta olla > 900 m/s (ehkä reilusti yl eli luokkaa vo=930...970 m/s, johon tarvitaan pidempi putki (52 kal JBMoU) ja enemmän ruutia eli 23 l panoskammio (JBMoU, 6 mod panos) (tai vieläkin suurempi kammioinen ja ehkä pidempi tuliputki, jos kauemmaksi halutaan ampua ylimääräisen panoksen avulla kuten ARCHER ja Denel-prototykki nykyisin tiedossa olevat yritykset (6 mod+ lisäpanos tai yksi suuri (pitkä) täyspanos).
M777 kantamat ovat 30 km pvy/RA ammuksilla ja 40 km EXCALIBUR. Jälkimmäinen kantama on ampumatarvikkeen ominaisuus, mutta ei tykin ansiota.
Tuolta vahvistusta:
en.wikipedia.org
www.baesystems.com
152 Giatsint:eissa on 49...54 kal-tuliputki (lähteistä riippuen ja ylärajalla lienee suuhidastin mukana putken pituudessa kuten en-wikissä on todettu) ja niillä saavutetaan vo> 900 m/s, joten lähtönopeudessa ja kantamassa ne pesevät M777:n edellyttäen tietysti sopivan ampumatarvikkeen saatavuutta.
Ohessa videovertailu 155 M777 vs 152 Giatsint S.
Giatzint ampunee ~30 km:iin onteloperäammusta ja ~40 km:iin perävirtaus- tai rakettiavusteista ammusta, jos jälkimmäisiä on tuotettu? Ehkä niitä on ollut Venäjällä vain malliksi, en tiedä., mutta aseessa olisi potenttiaalia ~40 km:n laukaukselle perävirtausyksiköllä tai rakettiavusteisella ammuksella ja sopivalla (suurella) panoksella ammuttaessa.
Venäläisen MSTA tykki-kaluston max kantama on ~29 kmkanssa, joten M777 (30 km) on hieman parempi kantaman suhteen.
Vanhempi 152 D20 tykkimalla jää lähtönopeudeltaan (v0=650 m/s tyypillinen) ja kantamaltaan (max 24 km/pvy tai RA) selvästi näitä heikommaksi lyhyen putkensa (26 kal) vuoksi.
Haaveena ja tulevaisuuden projektina on 155 M777 ER, jossa on kokeiltu L=55 kal / ehkä ~23 l kammioista (6 mod panos) putkea mahdollisimman vähin muutoksin muuhun M777:n rakenteeseen.
Ohessa eräs linkki ensimmäisiin julkaistuihin M777 ER kokeisiin:
www.army.mil
Tätä ei ole vielä käytössä eikä valmistuksessa vaan se on edelleen protoasteella, arvelen. Oheinen kuva (Future Encancements) selvittänee asiaa ja mittasuhteita (aika pitkä vetoaisa 55 kal putkena ):
Tulinopeus ei ole kovin hyvä M777:lla, koska siinä on kierrelukko, joka pitää puhdistaa aika ajoin. Jenkit putsaavat videoilla sen melkein joka laukauksella, ukrainalaiset eivät ehkä aina muista puhdistusta. Käsilataus pitkällä kaarevalla latausvarrella on myös hidasta, varren käpistely työlästä ja vaikeaa. Sekin pitäisi pitää puhtaana!
Aseelle on luvattu / speksattu tulinopeudeksi 5 ls / min (=12 s /ls, Edit lisäys 15s/ls jos vaatimus ensimmäinen minuutti ) alkuun, ja sitten 2 ls / min (30 s/ls) jatkuvaa ampumista.
Videoilta näkyy, että M777 5 ls/min tahtiin ei ylletä ja 2 ls/min tekee tiukkaa: Ohessa linkkejä videoihin, joista näkyy muutakin murhetta:
https://www.youtube.com/watch?v=q0JOGitG388 21 s/ ls ei kovin nopeata vs 12-15 s/ ls lupaus alkuun
> 30 s / ls, yläkoro, toinen ei lähde heti, ehkä lataus laukausnaru irtoaa?
kun aikansa yrittää, niin ehkä lähtee, eli neljännellä!!!
https://www.youtube.com/watch?v=hw91mzpyzjM > 30 s / ls, yläkoro --> veivausta lataus-/ampumakorolle
https://www.dvidshub.net/video/7431...ive-fire-exercise-with-1-25-infantry-division 40 s/ ls, harjoitus, a-tarvikkeet tarkastetaan, josta muutama sekuntti lisää hitautta.
Eivät vaikuta kovin nopeilta eivätkä varmoilta ampumisilta.
Vertailuna pari SA-videota venäläisellä kalustolla:
Old Boy:n viestin videolla 152 K 89 ampuu hetkellä 0:54 s ja 1:07 ~ 13 s/ ls eli nopeammin kuin edelliset 155 K 89 työntävän latauslaitteen ja kiilalukon sekä hyvin koulutettujen varusmiesten nopean toiminnan myötä. Ohessa viestilinkki:
Ohessa 152 H 55 tykkiryhmän ensimmäinen kovapanosammunta Niinisalossa videoituna. Ensimmäinen laukaus lähtee 02 s ja neljäs 40 s eli ~13 s/ ls ensimmäisellä kovapanosharjoituskerralla!
https://www.youtube.com/watch?v=k4-U6r_O8dQ
Suomessa ylletään (tai on ylletty) venäläisellä tai venäläisen kaltaisella tykkikalustolla parempaan tulinopeuteen kuin jenkit M777:llaan noiden videoiden perusteella. Ansio lienee toiminnassa, koulutuksessa, kalustossa ja toteutuksessa?
155 K 83 ampuu 10 s/ ls tahtia useamman laukauksen oheisella videolla, joka on ollut esillä tällä foorumilla aiemminkin. Siinä mallia jenkeille:
https://www.youtube.com/watch?v=fFtIdX5coL8
Unkarilaiset ampuvat 152 D20 tykillä ~10....13 s/ ls omissa harjoituksissaan oheisella videolla "puulaatikko-logistiikasta" huolimatta:
www.youtube.com
M777 ei ole tulinopeudeltaan kovin hyvä. Venäläisellä kalustolla ylletään parempaan edellyttäen, että tykkiryhmän koulutus on hyvää kuten näyttäisi Suomessa ja Unkarissa olevan. Venäläisten omasta koulutuksesta/käytännöistä ja henkilöstön tasosta en tiedä.
Asemaan ajossa tai poistumisessa en usko olevan kovin suuria eroja M777 vs muut vedettävät tykit etenkin jos huomioi M777 keveyden ja mekaanisen rakenteen. Keveydestä aiheutuu selvästi enemmän suuntaustarpeita laukausten välillä ts. kevyt M777 ei pidä asemaansa/suuntaansa ammuttaessa. FH70, FH77, K 98 ym apumoottoriset vedettävät tykit saadaan asemaan ja sieltä pois nopeammin kuin M777, arvelen.
Tulen avauksen nopeudesta en tiedä, mutta en arvele sen nopeuden johtuvan niinkään itse tykistä vaan muista "oheis"-laitteista: Laskimista, paikannuksesta (GPS yms.), viestimistä ja niiden yhteensovituksesta (tietokoneista/päätteistä/ohjelmista), joista saadaan tieto mihin suuntaan ja millä korolla pitäisi ampuman eli paljonko käsipyöriä joutuu pyörittämään. Arvelen käsipyörän pyörittämisen olevan suuntausnopeudeltaan likimain samaa tykkimallista riippumatta. Länsimaat ovat edellä tiedonsiirrossa ja -käsittelyssä, mutta kuuluvatko ne välttämättä M777 mukana hankittavaan kokonaisuuteen ja ovatko ne sitten yhteensopivat hankkivan maan muun välineistön kanssa? Uusi järjestelmä ei liene ihan helppo rasti ja välttämättä selkeä etu. Ukrainan tilanne oli ja on poikkeuksellinen. He joutuvat pakosta omaksumaan kalustokirjavuuden myötä useita järjestelmiä ja säilyttämään vanhojen järjestelmien kyvykkyyden vähintään ennallaan toistaiseksi.
Ukrainassa 155 M777 tykki on lukumäärältään merkittävin 155 mm tykeistä, mutta muutoin se tuskin on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimainen muihin heidän käyttämiinsä 155 asejärjestelmiin nähden. M777 on tarkoituksellisesti tehty kevyeksi ilmakuljetusvaatimuksen vuoksi, josta seuraa käytännössä todettuja haittoja alkaen vaatimattomasta kantamasta ja keveiden erikoisrakenteiden kestävyydestä / vika-alttiudesta vikojen vaikeaan korjattavuuteen saakka (erikoismateriaalit). On vaikea perustella teknisesti M777 hankintoja muihin "vanhoihin" vedettäviin 155 tykkeihin nähden, jos ilmakuljetuksen edellyttämä keveys ei ole merkittävässä osassa hankintakriteerinä.
Eräs konsepti vain mielenkiinnosta ohessa:
BAE:lla oli tarjolla mielenkiintoinen, nyt jo ehkä projektina haudattu, teollinen teknikaali 155 M777 ja Supacat ajoneuvon pohjalta ilmeisesti brittien AS90 Bravehart SPH:n korvaajaksi ja ehkä Australiaankin 155 M777 jatkokehitysversioksi:
militaryleak.com
Edit 2022-10-10:
Lause korjattu järkeväksi "kanssa" po. "on ~29 km, joten"
Korjattu: "latausnaru" po. "laukausnaru" vai mikähän sen oikea nimitys on?
Jos laukausnopeusvaatimus on 5 ls/ min, niin ensimmäisellä minuutilla laukausväli on 60 s/ 4 = 15 s ja jos pitää jatkaa pidemmän aikaa samalla vaatimuksella, niin laukausväli ---> 12 s. Matematiikka sakkasi, sorry.
Arvelen, että viiteviestissä on hieman "Lapin lisää" 155 M777 kyvyiksi mainittuna.
Kantama:
M777:ssa on 155 mm / 39 kal, ~19 l kammioinen tuliputki ja se on JBMoU "Nato-ampumatarvikkeille" (5 mod panos) yhteensopiva tykki, joten se ampuu ~21 km tasaperä, ~25 km onteloperä, ~30 km perävirtaus tai rakettiavusteista ammusta ja "liitelevää" EXCALIBURia 40 km, koska ammuksen lähtönopeus lienee luokkaa max vo<860 m/s.
Jotta perävirtaus- tai rakettiavuteisella ammuksella pääsee >40 km:n kantamaan, täytyy lähtönopeutta olla > 900 m/s (ehkä reilusti yl eli luokkaa vo=930...970 m/s, johon tarvitaan pidempi putki (52 kal JBMoU) ja enemmän ruutia eli 23 l panoskammio (JBMoU, 6 mod panos) (tai vieläkin suurempi kammioinen ja ehkä pidempi tuliputki, jos kauemmaksi halutaan ampua ylimääräisen panoksen avulla kuten ARCHER ja Denel-prototykki nykyisin tiedossa olevat yritykset (6 mod+ lisäpanos tai yksi suuri (pitkä) täyspanos).
M777 kantamat ovat 30 km pvy/RA ammuksilla ja 40 km EXCALIBUR. Jälkimmäinen kantama on ampumatarvikkeen ominaisuus, mutta ei tykin ansiota.
Tuolta vahvistusta:
M777 howitzer - Wikipedia
M777 Lightweight Towed 155mm Howitzer
M777 is a 155mm 39 caliber towed gun which, through proven technology and the innovative use of titanium and aluminum alloys, meets the requirement for rapidly deployable and accurate artillery fire support.
152 Giatsint:eissa on 49...54 kal-tuliputki (lähteistä riippuen ja ylärajalla lienee suuhidastin mukana putken pituudessa kuten en-wikissä on todettu) ja niillä saavutetaan vo> 900 m/s, joten lähtönopeudessa ja kantamassa ne pesevät M777:n edellyttäen tietysti sopivan ampumatarvikkeen saatavuutta.
Ohessa videovertailu 155 M777 vs 152 Giatsint S.
Venäläisen MSTA tykki-kaluston max kantama on ~29 km
Vanhempi 152 D20 tykkimalla jää lähtönopeudeltaan (v0=650 m/s tyypillinen) ja kantamaltaan (max 24 km/pvy tai RA) selvästi näitä heikommaksi lyhyen putkensa (26 kal) vuoksi.
Haaveena ja tulevaisuuden projektina on 155 M777 ER, jossa on kokeiltu L=55 kal / ehkä ~23 l kammioista (6 mod panos) putkea mahdollisimman vähin muutoksin muuhun M777:n rakenteeseen.
Ohessa eräs linkki ensimmäisiin julkaistuihin M777 ER kokeisiin:
Picatinny engineers double range with modified M777A2 Extended Range howitzer
Picatinny Arsenal engineers have fired the newly modified M777A2 howitzer at Yuma Proving Ground, Arizona, completing the next step towards expanding the system's current firing range.
www.army.mil
):Tulinopeus ei ole kovin hyvä M777:lla, koska siinä on kierrelukko, joka pitää puhdistaa aika ajoin. Jenkit putsaavat videoilla sen melkein joka laukauksella, ukrainalaiset eivät ehkä aina muista puhdistusta. Käsilataus pitkällä kaarevalla latausvarrella on myös hidasta, varren käpistely työlästä ja vaikeaa. Sekin pitäisi pitää puhtaana!
Aseelle on luvattu / speksattu tulinopeudeksi 5 ls / min (=12 s /ls, Edit lisäys 15s/ls jos vaatimus ensimmäinen minuutti ) alkuun, ja sitten 2 ls / min (30 s/ls) jatkuvaa ampumista.
Videoilta näkyy, että M777 5 ls/min tahtiin ei ylletä ja 2 ls/min tekee tiukkaa: Ohessa linkkejä videoihin, joista näkyy muutakin murhetta:
https://www.youtube.com/watch?v=q0JOGitG388 21 s/ ls ei kovin nopeata vs 12-15 s/ ls lupaus alkuun
https://www.youtube.com/watch?v=hw91mzpyzjM > 30 s / ls, yläkoro --> veivausta lataus-/ampumakorolle
https://www.dvidshub.net/video/7431...ive-fire-exercise-with-1-25-infantry-division 40 s/ ls, harjoitus, a-tarvikkeet tarkastetaan, josta muutama sekuntti lisää hitautta.
Eivät vaikuta kovin nopeilta eivätkä varmoilta ampumisilta.
Vertailuna pari SA-videota venäläisellä kalustolla:
Old Boy:n viestin videolla 152 K 89 ampuu hetkellä 0:54 s ja 1:07 ~ 13 s/ ls eli nopeammin kuin edelliset 155 K 89 työntävän latauslaitteen ja kiilalukon sekä hyvin koulutettujen varusmiesten nopean toiminnan myötä. Ohessa viestilinkki:
Ohessa 152 H 55 tykkiryhmän ensimmäinen kovapanosammunta Niinisalossa videoituna. Ensimmäinen laukaus lähtee 02 s ja neljäs 40 s eli ~13 s/ ls ensimmäisellä kovapanosharjoituskerralla!
https://www.youtube.com/watch?v=k4-U6r_O8dQ
Suomessa ylletään (tai on ylletty) venäläisellä tai venäläisen kaltaisella tykkikalustolla parempaan tulinopeuteen kuin jenkit M777:llaan noiden videoiden perusteella. Ansio lienee toiminnassa, koulutuksessa, kalustossa ja toteutuksessa?
155 K 83 ampuu 10 s/ ls tahtia useamman laukauksen oheisella videolla, joka on ollut esillä tällä foorumilla aiemminkin. Siinä mallia jenkeille:
https://www.youtube.com/watch?v=fFtIdX5coL8
Unkarilaiset ampuvat 152 D20 tykillä ~10....13 s/ ls omissa harjoituksissaan oheisella videolla "puulaatikko-logistiikasta" huolimatta:
152mm gun-howitzer M1955 (D-20) - Hungarian Artillery Training
Hungarian Soldiers fire the M1955 (D20) howitzer as part of exercise Dynamic Front 19 at the 7th Army Training Command’s Grafenwoehr Training Area, Grafenwoe...
www.youtube.com
M777 ei ole tulinopeudeltaan kovin hyvä. Venäläisellä kalustolla ylletään parempaan edellyttäen, että tykkiryhmän koulutus on hyvää kuten näyttäisi Suomessa ja Unkarissa olevan. Venäläisten omasta koulutuksesta/käytännöistä ja henkilöstön tasosta en tiedä.
Asemaan ajossa tai poistumisessa en usko olevan kovin suuria eroja M777 vs muut vedettävät tykit etenkin jos huomioi M777 keveyden ja mekaanisen rakenteen. Keveydestä aiheutuu selvästi enemmän suuntaustarpeita laukausten välillä ts. kevyt M777 ei pidä asemaansa/suuntaansa ammuttaessa. FH70, FH77, K 98 ym apumoottoriset vedettävät tykit saadaan asemaan ja sieltä pois nopeammin kuin M777, arvelen.
Tulen avauksen nopeudesta en tiedä, mutta en arvele sen nopeuden johtuvan niinkään itse tykistä vaan muista "oheis"-laitteista: Laskimista, paikannuksesta (GPS yms.), viestimistä ja niiden yhteensovituksesta (tietokoneista/päätteistä/ohjelmista), joista saadaan tieto mihin suuntaan ja millä korolla pitäisi ampuman eli paljonko käsipyöriä joutuu pyörittämään. Arvelen käsipyörän pyörittämisen olevan suuntausnopeudeltaan likimain samaa tykkimallista riippumatta. Länsimaat ovat edellä tiedonsiirrossa ja -käsittelyssä, mutta kuuluvatko ne välttämättä M777 mukana hankittavaan kokonaisuuteen ja ovatko ne sitten yhteensopivat hankkivan maan muun välineistön kanssa? Uusi järjestelmä ei liene ihan helppo rasti ja välttämättä selkeä etu. Ukrainan tilanne oli ja on poikkeuksellinen. He joutuvat pakosta omaksumaan kalustokirjavuuden myötä useita järjestelmiä ja säilyttämään vanhojen järjestelmien kyvykkyyden vähintään ennallaan toistaiseksi.
Ukrainassa 155 M777 tykki on lukumäärältään merkittävin 155 mm tykeistä, mutta muutoin se tuskin on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimainen muihin heidän käyttämiinsä 155 asejärjestelmiin nähden. M777 on tarkoituksellisesti tehty kevyeksi ilmakuljetusvaatimuksen vuoksi, josta seuraa käytännössä todettuja haittoja alkaen vaatimattomasta kantamasta ja keveiden erikoisrakenteiden kestävyydestä / vika-alttiudesta vikojen vaikeaan korjattavuuteen saakka (erikoismateriaalit). On vaikea perustella teknisesti M777 hankintoja muihin "vanhoihin" vedettäviin 155 tykkeihin nähden, jos ilmakuljetuksen edellyttämä keveys ei ole merkittävässä osassa hankintakriteerinä.
Eräs konsepti vain mielenkiinnosta ohessa:
BAE:lla oli tarjolla mielenkiintoinen, nyt jo ehkä projektina haudattu, teollinen teknikaali 155 M777 ja Supacat ajoneuvon pohjalta ilmeisesti brittien AS90 Bravehart SPH:n korvaajaksi ja ehkä Australiaankin 155 M777 jatkokehitysversioksi:
M777 Portee 155 Mm Howitzer - MilitaryLeak.COM
The M777 Portee was developed by BAE Systems as a private venture to meet a British Army requirement for LIMAWS (G) or Lightweight Mobile Artillery Weapon
militaryleak.com
Edit 2022-10-10:
Lause korjattu järkeväksi "
Korjattu: "
Jos laukausnopeusvaatimus on 5 ls/ min, niin ensimmäisellä minuutilla laukausväli on 60 s/ 4 = 15 s ja jos pitää jatkaa pidemmän aikaa samalla vaatimuksella, niin laukausväli ---> 12 s. Matematiikka sakkasi, sorry.
Viimeksi muokattu:
LR-PGK konseptikuva
BAE Systems successfully fired LR-PGK from US Army 155mm ERCA at Yuma Proving Ground | Defense News October 2022 Global Security army industry | Defense Security global news industry army year 2022 | Archive News year
BAE Systems successfully fired LR-PGK from US Army ERCA at Yuma Proving Ground
Huhta
Greatest Leader
LR-PGK konseptikuva
BAE Systems successfully fired LR-PGK from US Army 155mm ERCA at Yuma Proving Ground | Defense News October 2022 Global Security army industry | Defense Security global news industry army year 2022 | Archive News year
BAE Systems successfully fired LR-PGK from US Army ERCA at Yuma Proving Groundwww.armyrecognition.com
Olikohan tuo kranaatti rakettiavusteinen? Muutoin tuntuu tosi pitkältä kantamalta, vaikka tykin putkikin on kieltämättä pitkä.
Ei välttämättä testitilanteessa, dataa saa lyhemmältäkin matkalta.
Se voisi olla tuo XM1113 rakettiavusteinen ammus + Super Charge? + ERCA 58 kal putki, jolla yhdistelmällä kantamaksi on arveltu 70 km.
39 kal putkestakin kantamaa 40 km, joten pitkälle lentää.
Aika vähän menee perille räjähdysainetta, kun rakettimoottorin osuus kuoresta on suuri, mutta kantamaa toivotaan asevaikutuksen sijasta oheisen lainauksen mukaan.
"The XM1113 will be PGK-compatible in order to compensate the inherent ballistic dispersion of RAP long-range projectiles. The deputy-PM CAS made some interesting comments as far as lethality is concerned: “We have investigated different means to improve the lethality of these projectiles but it always come downs to a distance case.”
Lähteitä ohessa (piirroskuva ensimmäisestä lähteestä, toisessa valokuvakin):
US Army: new rounds for 155 mm artillery - EDR Magazine
The roadmap leading to the adoption of a whole new family of 155 mm ammunition illustrated at Future Artillery Online, organised by Defence iQ
www.edrmagazine.eu
Ammus on ollut "tyhmänä" olemassa jo hetken aikaa, valmistajan, GD, mainos 2020 vuodelta.
Ilmeisesti yhdistelmän XM1113 + LR PGK (BAE) FAT-testi aikataulutettu v. 2023, jossa testattaneen, että vaatimukset täyttyvät.
Arvelen, että testit on tehtävä pitkällä kantamalla, jotta varmistutaan siitä, että sytytin kykenee korjaamaan ammuksen suuren iskemähajonnan varmasti.
.
Muistaakseni suomella oli optio 38 tykistä.
Huhta
Greatest Leader
Luulisin, että tuo liittyy jo tehtyihin hankintoihin. Ehkä sikäläinen byrokratia vaatii leimaamaan erikseen jokaisen vientiin menevän erän tykkejä tai muuta sellaista.
Perustelen tätä käsitystä sillä, että ensimmäisenkin 48 tykin toimitukset saadaan päätökseen vasta 2024. Eli meillä tuskin on käyttäjiä, vaikka sieltä laivattaisiin ties kuinka monta tykkiä.
Kent Uranium
Kenraali
Uusi putki ja uutta putkeen!
Panssari Salama
Respected Leader
AEMI-ilmoituksen mukaan meillä oli vuoden vaihteessa 23 Moukaria mikä on juurikin tuo luku. Suattaapi toki olla sattumaa.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Kranaatti käy mutta kuinka hyvin ovat varastoineet D-1:n kartusseja on toinen kysymys.
Army weighs options on extending range of Precision Strike Missile
The Army’s Aviation and Missile Center is partnered with industry to extend the range.
www.defensenews.com
Kartusseja saattaa olla jemmassa/tuotannossa, jos tykkiä on maailmalla käytössä ja ostavat ammuksia ryssältä.