Tykistö

Edessä on sama millä kuula hiihtää, kunhan tulee nopeasti ja osuu

Ja tuleehan se nopeasti, kun ei lyhytputkisesta kovin kauaksi edes lennä. :D

Noin yleismaailmallisesti, mitä kranaattien lentoajat maaliin tyypillisesti ovat? Riippuu toki putkenpituudesta, kaliberista, etäisyydestä, panoksesta jne., mutta onko mitään julkista nyrkkisääntökaavaa asian laskentaan?
 
Ja tuleehan se nopeasti, kun ei lyhytputkisesta kovin kauaksi edes lennä. :D

Noin yleismaailmallisesti, mitä kranaattien lentoajat maaliin tyypillisesti ovat? Riippuu toki putkenpituudesta, kaliberista, etäisyydestä, panoksesta jne., mutta onko mitään julkista nyrkkisääntökaavaa asian laskentaan?
Riippuu niin monesta tekijästä, ettei siihen pysty antamaan epäsuoralletulelle mitään nyrkkisääntöä.
Taulukosta näkee lentoajan, mutta sen jälkeen siinä on niin monta muuttujaa joka vaikuttaa lentoaikaan.
 
Ja tuleehan se nopeasti, kun ei lyhytputkisesta kovin kauaksi edes lennä. :D

Noin yleismaailmallisesti, mitä kranaattien lentoajat maaliin tyypillisesti ovat? Riippuu toki putkenpituudesta, kaliberista, etäisyydestä, panoksesta jne., mutta onko mitään julkista nyrkkisääntökaavaa asian laskentaan?
Lähtönopeudesta ja etäisyydestä riippuu. Kranaattien aerodynaamisuudet aika samat kuitenkin. 20-40 s yleisimmin. Raskailla tykeillä äärikantamille yli minuutinkin. Ammukset käy silloin yli 20 km korkeudessakin.
 
siirtäkää minutkin tykistö linjalle, kun on OT. Voisiko ajatella 155H 98 hydraulitassuilla, siis ettei irroteta vetäjästä lainkaan. Voima vetäjästä ja oma voima varalla. Nopeaa poistuminen asemasta.
@Ylimatruusi Jatketaas täällä.
Tarkoittanet 155 K 98. En tiedä miten kalliiksi tuo tulee ja saadaanko siitä kuluja vastaavaa hyötyä. Kuulostaa kyllä kivalta.

En osaa sanoa edes kannattaako 83 mallit päivittää 98 malliin. Rahasta se on kiinni että saadaanko päivityksellä rahan arvoista hyötyä.

Mutta nuo vanhat neuvosto 122 H 63 ja 152K 89 tulee päivittää johonkin mikä käyttää samaa ammusta kotimaisten kanssa. Ne varmaan pitäis olla rekkaan asennettuja, kunhan se pärjää kotimaisessa maastossa ja on tarpeeksi ekonominen. Jos K9 saa sillä älyttömän halvalla hinnalla niin niitä lisää vaan.

Sitten kun aika kotimaisistakin jättää voi olla että todetaan paremmaksi ratkaisuksi korvata ne vedettävillä ratkaisuilla. Ne on aina huomattavasti halvempia ja tekee samaa jälkeä kuin liikkuvampi, vaikka onkin haavoittuvampi. Varmaan osa neukkutykeistä kannattaa korvata vedettävillä myös. Itse ottaisin mieluummin 300 uutta 155mm vedettävää kuin 50 K9 thunderia. Liikkuvuuttakin tarvitaan mutta putkien määrän pitää Suomessa aina olla iso.


Muoks: unohdin että 122 PSH 74 on olemassa. Eli varmaan järkevä ratkaisu ajan myötä korvata 122 PSH K9 thunderilla ja vedettävät putket osittain rekkoihin asennetuilla, mutta osa vedettävillä. Kaikki samaan 155mm.
KRH en osaa kommentoida, mutta voin hyvin uskoa että Nemo on liian kallis.
 
Viimeksi muokattu:
@Ylimatruusi Jatketaas täällä.
Tarkoittanet 155 K 98. En tiedä miten kalliiksi tuo tulee ja saadaanko siitä kuluja vastaavaa hyötyä. Kuulostaa kyllä kivalta.

En osaa sanoa edes kannattaako 83 mallit päivittää 98 malliin. Rahasta se on kiinni että saadaanko päivityksellä rahan arvoista hyötyä.

Mutta nuo vanhat neuvosto 122 H 63 ja 152K 89 tulee päivittää johonkin mikä käyttää samaa ammusta kotimaisten kanssa. Ne varmaan pitäis olla rekkaan asennettuja, kunhan se pärjää kotimaisessa maastossa ja on tarpeeksi ekonominen. Jos K9 saa sillä älyttömän halvalla hinnalla niin niitä lisää vaan.

Sitten kun aika kotimaisistakin jättää voi olla että todetaan paremmaksi ratkaisuksi korvata ne vedettävillä ratkaisuilla. Ne on aina huomattavasti halvempia ja tekee samaa jälkeä kuin liikkuvampi, vaikka onkin haavoittuvampi. Varmaan osa neukkutykeistä kannattaa korvata vedettävillä myös. Itse ottaisin mieluummin 300 uutta 155mm vedettävää kuin 50 K9 thunderia. Liikkuvuuttakin tarvitaan mutta putkien määrän pitää Suomessa aina olla iso.


Muoks: unohdin että 122 PSH 74 on olemassa. Eli varmaan järkevä ratkaisu ajan myötä korvata 122 PSH K9 thunderilla ja vedettävät putket osittain rekkoihin asennetuilla, mutta osa vedettävillä. Kaikki samaan 155mm.
KRH en osaa kommentoida, mutta voin hyvin uskoa että Nemo on liian kallis.
K9:ä saadaan halvalla 98 kpl. Veikkaanpa, että option lunastukseen jälkeen hinta on ihan jotain muuta, kysyntää ko laitteelle tuntuu olevan. Onneksi on tuo optio.

Mrsi kyky lisää K9:n vaikuttavuutta vedettäviin verrattaessa, mikä lienee vaikutus tulen tehokkuuteen. Viisaammat kertokoon, tuplaa tehon??? K9 siis ampuu kolmen kranaatin ryöpyn ja maks 8 kranaattia minuutissa.
 
K9:ä saadaan halvalla 98 kpl. Veikkaanpa, että option lunastukseen jälkeen hinta on ihan jotain muuta, kysyntää ko laitteelle tuntuu olevan. Onneksi on tuo optio.

Mrsi kyky lisää K9:n vaikuttavuutta vedettäviin verrattaessa, mikä lienee vaikutus tulen tehokkuuteen. Viisaammat kertokoon, tuplaa tehon??? K9 siis ampuu kolmen kranaatin ryöpyn ja maks 8 kranaattia minuutissa.
Tuo optio pitää kyllä ehottomasti käyttää. En usko että tässä vaiheessa niistä löytyy enää mitään yllättäviä ongelmia jotka kusee koko järjestelmän Suomenkaan käytössä.

Suomi on kyllä niin hyvin hyödyntänyt tämän kylmän sodan jälkeisen harhaluulon mitä monilla oli puolustusvarusteluissa. Nyt hinnat nousee ja siitä moni maksaa ja paljon, mutta voi ihan hyvin olla että kalustoa aletaan taas tuottamaan niin paljon että hinta tulee pitemmän päälle tippumaan. Parhaassa tapauksessa Suomi pääsee kokonaan kiertämään tämän kalliin vaiheen.
 
@Ylimatruusi Jatketaas täällä.
Tarkoittanet 155 K 98. En tiedä miten kalliiksi tuo tulee ja saadaanko siitä kuluja vastaavaa hyötyä. Kuulostaa kyllä kivalta.

En osaa sanoa edes kannattaako 83 mallit päivittää 98 malliin. Rahasta se on kiinni että saadaanko päivityksellä rahan arvoista hyötyä.

Mutta nuo vanhat neuvosto 122 H 63 ja 152K 89 tulee päivittää johonkin mikä käyttää samaa ammusta kotimaisten kanssa. Ne varmaan pitäis olla rekkaan asennettuja, kunhan se pärjää kotimaisessa maastossa ja on tarpeeksi ekonominen. Jos K9 saa sillä älyttömän halvalla hinnalla niin niitä lisää vaan.

Sitten kun aika kotimaisistakin jättää voi olla että todetaan paremmaksi ratkaisuksi korvata ne vedettävillä ratkaisuilla. Ne on aina huomattavasti halvempia ja tekee samaa jälkeä kuin liikkuvampi, vaikka onkin haavoittuvampi. Varmaan osa neukkutykeistä kannattaa korvata vedettävillä myös. Itse ottaisin mieluummin 300 uutta 155mm vedettävää kuin 50 K9 thunderia. Liikkuvuuttakin tarvitaan mutta putkien määrän pitää Suomessa aina olla iso.


Muoks: unohdin että 122 PSH 74 on olemassa. Eli varmaan järkevä ratkaisu ajan myötä korvata 122 PSH K9 thunderilla ja vedettävät putket osittain rekkoihin asennetuilla, mutta osa vedettävillä. Kaikki samaan 155mm.
KRH en osaa kommentoida, mutta voin hyvin uskoa että Nemo on liian kallis.
122 mm ampumatarvike tosin puolustaa paikkaansa taktisessa tulenkäytössä sen takia, että sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm:llä, joten sitä voi vapaammin käyttää kesken taistelunkin tulitukeen. 122 mm on hyvin sopivasti 120 mm KRH:n ja 155 mm tykkien välissä.

122 PSH tullee pysymään nyt vielä pidemmän aikaa käytössä turvallisuustilanteen muutoksen takia, ja vedettävät 122 H:t pystyisivät teknisen elinkaarensa puolesta pysymään vielä pidempään.

155 K 83:a en päivittäisi pidemmälle putkelle, ainakaan "susikasin" spekseillä. 83 on ylimenokartionsa muodon puolesta paljon sopivampi perusampumatarvikkeille ja taktiseen tulenkäyttöön, ja jos/kun tykistön massahankinnoilla haettaisiin nimenomaan taktiseen tulenkäyttöön tykkejä, niin sen putkien vaihto 98-speksiin olisi suoranaista idiotismia. 98 sopii speksiensä puolesta paljon paremmin operatiiviseen tulenkäyttöön, kun sen ylimenokartio on suunniteltu pitkän kantaman ampumatarvikkeet mielessä (osittain oli kyllä speksaajatahon syy, että siitä tuli "susikasi", koska ylimenokartiohan pitää speksata sellaiselle ampumatarvikkeelle, jota tykissä aiotaan käyttää, ja sen mahdollinen yhteensopimattomuus toisentyyppisten kanssa on ihan suora seuraus speksauksesta).
52-pituuskaliiperisen putken kohdalla ongelmaksi tulee myös minimiampumaetäisyydet.

Esittäisinpä tähän maksiimin, että 155 K 83:n uushankinnat (vaikka sitten 83-97:n NATO:n JBMoU mukaisella panoskammiolla, jolla toki kantama heikkenee alkuperäiseen Tampellan panoskammioon verrattuna) olisivat taktiseen tulenkäyttöön sopivampia kuin 155 K 98:n, ainakin niiden toteutuneilla spekseillä (ellei sitten tehtäisi täysin uutta 155 K -versiota). Rajoittamalla laukausyhdistelmiä ylimenokartioon sopiviin kranaatteihin 83:n hydraulinen latasinkin voitaisiin palauttaa käyttöön.
 
@Ylimatruusi Jatketaas täällä.
Tarkoittanet 155 K 98. En tiedä miten kalliiksi tuo tulee ja saadaanko siitä kuluja vastaavaa hyötyä. Kuulostaa kyllä kivalta.

En osaa sanoa edes kannattaako 83 mallit päivittää 98 malliin. Rahasta se on kiinni että saadaanko päivityksellä rahan arvoista hyötyä.

Mutta nuo vanhat neuvosto 122 H 63 ja 152K 89 tulee päivittää johonkin mikä käyttää samaa ammusta kotimaisten kanssa. Ne varmaan pitäis olla rekkaan asennettuja, kunhan se pärjää kotimaisessa maastossa ja on tarpeeksi ekonominen. Jos K9 saa sillä älyttömän halvalla hinnalla niin niitä lisää vaan.

Sitten kun aika kotimaisistakin jättää voi olla että todetaan paremmaksi ratkaisuksi korvata ne vedettävillä ratkaisuilla. Ne on aina huomattavasti halvempia ja tekee samaa jälkeä kuin liikkuvampi, vaikka onkin haavoittuvampi. Varmaan osa neukkutykeistä kannattaa korvata vedettävillä myös. Itse ottaisin mieluummin 300 uutta 155mm vedettävää kuin 50 K9 thunderia. Liikkuvuuttakin tarvitaan mutta putkien määrän pitää Suomessa aina olla iso.


Muoks: unohdin että 122 PSH 74 on olemassa. Eli varmaan järkevä ratkaisu ajan myötä korvata 122 PSH K9 thunderilla ja vedettävät putket osittain rekkoihin asennetuilla, mutta osa vedettävillä. Kaikki samaan 155mm.
KRH en osaa kommentoida, mutta voin hyvin uskoa että Nemo on liian kallis.
155 H 98 on nuo pienet pyörät (en tiedä niiden PV nimitystä). Mites jos niiden tilalle laitaa suoraan kunnon hydrauliset tuet? Maastokuorma-auto seis, hydrauliikalla nuo tuet alas ja ammunta ja tuet ylös ja matka jatkuu.
 
122 mm ampumatarvike tosin puolustaa paikkaansa taktisessa tulenkäytössä sen takia, että sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm:llä, joten sitä voi vapaammin käyttää kesken taistelunkin tulitukeen. 122 mm on hyvin sopivasti 120 mm KRH:n ja 155 mm tykkien välissä.

122 PSH tullee pysymään nyt vielä pidemmän aikaa käytössä turvallisuustilanteen muutoksen takia, ja vedettävät 122 H:t pystyisivät teknisen elinkaarensa puolesta pysymään vielä pidempään.

Tarvitaanko välimallin kaliberia, joka ei liene paras missään? 120 KRH on kai melko ihanteellinen jalkaväkeä vastaan ja vaunuihin taas puree paremmin raskaampi, 155 mm tykistö.

122 PSH 74:n osaltahan foorumilla on pohdittu jopa elinkaaripidennystä, muistaakseni olemme molemmat käyneet niitä keskusteluja. Mutta kaluston tekninen kunto, varaosien saatavuus ja ampumatarviketilanne ovat kysymysmerkkejä. Ja kuinka ihanteellinen se sitten olisi elvyttää?

155 K 83:a en päivittäisi pidemmälle putkelle, ainakaan "susikasin" spekseillä. 83 on ylimenokartionsa muodon puolesta paljon sopivampi perusampumatarvikkeille ja taktiseen tulenkäyttöön, ja jos/kun tykistön massahankinnoilla haettaisiin nimenomaan taktiseen tulenkäyttöön tykkejä, niin sen putkien vaihto 98-speksiin olisi suoranaista idiotismia. 98 sopii speksiensä puolesta paljon paremmin operatiiviseen tulenkäyttöön, kun sen ylimenokartio on suunniteltu pitkän kantaman ampumatarvikkeet mielessä (osittain oli kyllä speksaajatahon syy, että siitä tuli "susikasi", koska ylimenokartiohan pitää speksata sellaiselle ampumatarvikkeelle, jota tykissä aiotaan käyttää, ja sen mahdollinen yhteensopimattomuus toisentyyppisten kanssa on ihan suora seuraus speksauksesta).
52-pituuskaliiperisen putken kohdalla ongelmaksi tulee myös minimiampumaetäisyydet.

Esittäisinpä tähän maksiimin, että 155 K 83:n uushankinnat (vaikka sitten 83-97:n NATO:n JBMoU mukaisella panoskammiolla, jolla toki kantama heikkenee alkuperäiseen Tampellan panoskammioon verrattuna) olisivat taktiseen tulenkäyttöön sopivampia kuin 155 K 98:n, ainakin niiden toteutuneilla spekseillä (ellei sitten tehtäisi täysin uutta 155 K -versiota). Rajoittamalla laukausyhdistelmiä ylimenokartioon sopiviin kranaatteihin 83:n hydraulinen latasinkin voitaisiin palauttaa käyttöön.

Suhtautuisin skeptisesti siihen, että tehtäisiin uusia aseita vanhoilla piirustuksilla. Eikö mitään kehitystä ole tapahtunut? Harkitsisin mieluummin vaikkapa sitä Sisun ja Patrian ajoneuvotykkiä, jonka havainnekuvaa esiteltiin puolustusvaliokunnalle kalvosulkeisissa. (Toki sekin olisi suurelta osin ollut 98:n jatkokehitystä, mutta mutta...)
 
122 PSH 74:n osaltahan foorumilla on pohdittu jopa elinkaaripidennystä, muistaakseni olemme molemmat käyneet niitä keskusteluja. Mutta kaluston tekninen kunto, varaosien saatavuus ja ampumatarviketilanne ovat kysymysmerkkejä. Ja kuinka ihanteellinen se sitten olisi elvyttää?

 
Itäblokista löytyy kyllä yhtä sun toista firmaa. Toinen asia on sitten, mitä ne oikeasti pystyvät toimittamaan... Eikös Puolakin aja alas omaa 122 PSH 74 -kalustoaan?
Kyllä Puola on kykenevä toimittamaan varaosia ja todennäköisesti heillä varastot pullistelee niitä, jos luopuvat 2S1 kalustosta.
Tykin osat ovat ne kriittiset sekä vaihteistot ja siksi koko MTLB-runkoisten osalta on mietitty vaihteiston vaihtoa.
 
122 mm ampumatarvike tosin puolustaa paikkaansa taktisessa tulenkäytössä sen takia, että sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm:llä, joten sitä voi vapaammin käyttää kesken taistelunkin tulitukeen. 122 mm on hyvin sopivasti 120 mm KRH:n ja 155 mm tykkien välissä.

122 PSH tullee pysymään nyt vielä pidemmän aikaa käytössä turvallisuustilanteen muutoksen takia, ja vedettävät 122 H:t pystyisivät teknisen elinkaarensa puolesta pysymään vielä pidempään.

155 K 83:a en päivittäisi pidemmälle putkelle, ainakaan "susikasin" spekseillä. 83 on ylimenokartionsa muodon puolesta paljon sopivampi perusampumatarvikkeille ja taktiseen tulenkäyttöön, ja jos/kun tykistön massahankinnoilla haettaisiin nimenomaan taktiseen tulenkäyttöön tykkejä, niin sen putkien vaihto 98-speksiin olisi suoranaista idiotismia. 98 sopii speksiensä puolesta paljon paremmin operatiiviseen tulenkäyttöön, kun sen ylimenokartio on suunniteltu pitkän kantaman ampumatarvikkeet mielessä (osittain oli kyllä speksaajatahon syy, että siitä tuli "susikasi", koska ylimenokartiohan pitää speksata sellaiselle ampumatarvikkeelle, jota tykissä aiotaan käyttää, ja sen mahdollinen yhteensopimattomuus toisentyyppisten kanssa on ihan suora seuraus speksauksesta).
52-pituuskaliiperisen putken kohdalla ongelmaksi tulee myös minimiampumaetäisyydet.

Esittäisinpä tähän maksiimin, että 155 K 83:n uushankinnat (vaikka sitten 83-97:n NATO:n JBMoU mukaisella panoskammiolla, jolla toki kantama heikkenee alkuperäiseen Tampellan panoskammioon verrattuna) olisivat taktiseen tulenkäyttöön sopivampia kuin 155 K 98:n, ainakin niiden toteutuneilla spekseillä (ellei sitten tehtäisi täysin uutta 155 K -versiota). Rajoittamalla laukausyhdistelmiä ylimenokartioon sopiviin kranaatteihin 83:n hydraulinen latasinkin voitaisiin palauttaa käyttöön.
Tiedät enemmän kuin minä (y) Vai oliko tuo loukkaus 😅
Mutta kyseenalaistan kannattaako 83:sta uusiotuottaa. Kyllä ne varmasti erittäin päteviä vuoden 2022 sotaan ovat, ja toimivat vielä huomennakin. Mutta menemättä teknofiliaan, eikö oikeasti ole mitään missä voi parantaa kun uusia tehdään? Siitä on kuitenkin 40 vuotta kun ne suunniteltiin. Onko vedettävä tykki nyt jo niin hyvä että rahaa ei kannata käyttää mihinkään lisäyksiin?

122mm ammuksia saattaa myös kokonsa puolesta saada halvemmalla ja enemmän, mitkä ovat aina isoja plussia. Mutta mitä löytyy liittolaisiltamme? Isommista NATO maista ei ainakana hirveästi löytynyt muuta kuin 155mm. Jenkeistä ja Britanniasta löytyi 105mm. Puolasta löysin 122mm, mutta mikä lie niidenkin tulevaisuus. 155mm panoksia todennäköisesti saadaan tarvittaessa, 122mm on vaikeampaa.
Ei onneksi tarvitse heti tehdä päätöstä, kerralla ei kaikkia kuitenkaan uusita, ja uusia 155mm Suomi tarvitsee joka tapauksessa. K9 optio pitää käyttää, ja voitaisiin tähdätä vedettävien osalta sellaiseen systeemiin (oli se vedettävä tai ei) jolla pystytään pitemmällä aikavälillä korvaamaan 152 K 89, 155k 98, 155 K 83. En heitä Tampellaa siis pois, mutta 20-60 vuotiaasta systeemistä nyt vain tullaan luopumaan ennen kuin uudesta 155mm:stä, eikä kaikkea uutta kerralla edes saada tehtyä.
Tarvittaessa voidaan sitten uusilla 155mm tykeillä korvata 122mm, mutta jos näyttää siltä että 122mm ampumatarvikkeita tullaan saamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen, voidaan silloin tehdä päätös uudesta 122mm systeemistä ja sen tarpeellisuudesta.
Mitään mikä ei ole NATO-yhteensopiva ei tietenkään osteta eikä ikuisesti tulla käyttämään. Siihen ei Suomen kokoisella maalla ole varaa.
 
Tiedät enemmän kuin minä (y) Vai oliko tuo loukkaus 😅
Mutta kyseenalaistan kannattaako 83:sta uusiotuottaa. Kyllä ne varmasti erittäin päteviä vuoden 2022 sotaan ovat, ja toimivat vielä huomennakin. Mutta menemättä teknofiliaan, eikö oikeasti ole mitään missä voi parantaa kun uusia tehdään? Siitä on kuitenkin 40 vuotta kun ne suunniteltiin. Onko vedettävä tykki nyt jo niin hyvä että rahaa ei kannata käyttää mihinkään lisäyksiin?

122mm ammuksia saattaa myös kokonsa puolesta saada halvemmalla ja enemmän, mitkä ovat aina isoja plussia. Mutta mitä löytyy liittolaisiltamme? Isommista NATO maista ei ainakana hirveästi löytynyt muuta kuin 155mm. Jenkeistä ja Britanniasta löytyi 105mm. Puolasta löysin 122mm, mutta mikä lie niidenkin tulevaisuus. 155mm panoksia todennäköisesti saadaan tarvittaessa, 122mm on vaikeampaa.
Ei onneksi tarvitse heti tehdä päätöstä, kerralla ei kaikkia kuitenkaan uusita, ja uusia 155mm Suomi tarvitsee joka tapauksessa. K9 optio pitää käyttää, ja voitaisiin tähdätä vedettävien osalta sellaiseen systeemiin (oli se vedettävä tai ei) jolla pystytään pitemmällä aikavälillä korvaamaan 152 K 89, 155k 98, 155 K 83. En heitä Tampellaa siis pois, mutta 20-60 vuotiaasta systeemistä nyt vain tullaan luopumaan ennen kuin uudesta 155mm:stä, eikä kaikkea uutta kerralla edes saada tehtyä.
Tarvittaessa voidaan sitten uusilla 155mm tykeillä korvata 122mm, mutta jos näyttää siltä että 122mm ampumatarvikkeita tullaan saamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen, voidaan silloin tehdä päätös uudesta 122mm systeemistä ja sen tarpeellisuudesta.
Mitään mikä ei ole NATO-yhteensopiva ei tietenkään osteta eikä ikuisesti tulla käyttämään. Siihen ei Suomen kokoisella maalla ole varaa.
Suomen lisäksi Bulgaria valmistaa D30 ja 2S1 ampumatarvikkeita.
 
Kyllä Puola on kykenevä toimittamaan varaosia ja todennäköisesti heillä varastot pullistelee niitä, jos luopuvat 2S1 kalustosta.
Tykin osat ovat ne kriittiset sekä vaihteistot ja siksi koko MTLB-runkoisten osalta on mietitty vaihteiston vaihtoa.
Sieltä varmasti löytyisi varaosien lisäksi myös vararunkoja varastoon, jos vaan niille olisi tilaa. Riippuen kaluston kunnosta ja PV:n pohtiman modernisoinnin kokonaisvaltaisuudesta, niiden avulla voisi ehkä jopa kasvattaa kokonaismäärää esim. yhdellä patteristolla.

Tiedät enemmän kuin minä (y) Vai oliko tuo loukkaus 😅
Mutta kyseenalaistan kannattaako 83:sta uusiotuottaa. Kyllä ne varmasti erittäin päteviä vuoden 2022 sotaan ovat, ja toimivat vielä huomennakin. Mutta menemättä teknofiliaan, eikö oikeasti ole mitään missä voi parantaa kun uusia tehdään? Siitä on kuitenkin 40 vuotta kun ne suunniteltiin. Onko vedettävä tykki nyt jo niin hyvä että rahaa ei kannata käyttää mihinkään lisäyksiin?

122mm ammuksia saattaa myös kokonsa puolesta saada halvemmalla ja enemmän, mitkä ovat aina isoja plussia. Mutta mitä löytyy liittolaisiltamme? Isommista NATO maista ei ainakana hirveästi löytynyt muuta kuin 155mm. Jenkeistä ja Britanniasta löytyi 105mm. Puolasta löysin 122mm, mutta mikä lie niidenkin tulevaisuus. 155mm panoksia todennäköisesti saadaan tarvittaessa, 122mm on vaikeampaa.
Ei onneksi tarvitse heti tehdä päätöstä, kerralla ei kaikkia kuitenkaan uusita, ja uusia 155mm Suomi tarvitsee joka tapauksessa. K9 optio pitää käyttää, ja voitaisiin tähdätä vedettävien osalta sellaiseen systeemiin (oli se vedettävä tai ei) jolla pystytään pitemmällä aikavälillä korvaamaan 152 K 89, 155k 98, 155 K 83. En heitä Tampellaa siis pois, mutta 20-60 vuotiaasta systeemistä nyt vain tullaan luopumaan ennen kuin uudesta 155mm:stä, eikä kaikkea uutta kerralla edes saada tehtyä.
Tarvittaessa voidaan sitten uusilla 155mm tykeillä korvata 122mm, mutta jos näyttää siltä että 122mm ampumatarvikkeita tullaan saamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen, voidaan silloin tehdä päätös uudesta 122mm systeemistä ja sen tarpeellisuudesta.
Mitään mikä ei ole NATO-yhteensopiva ei tietenkään osteta eikä ikuisesti tulla käyttämään. Siihen ei Suomen kokoisella maalla ole varaa.
Mikään ei 155 K 83(-97):n valmistusajasta ole varsinaisesti muuttunut tykkiteknologiassa (autofretoidut putket olivat jo silloin olemassa). Jos halutaan perusmallin vedettävä L/39 tykki taktiseen tulenkäyttöön (L/52 kohdalla minimiampumaetäisyys voi tulla ongelmaksi, eikä sen maksimiampumaetäisyyttä pysty kunnolla ulosmittaamaan ilman pitkän kantaman/erikoisampumatarvikkeita, joille (erityisesti nubsillisille eli ohjausnastoilla varustetuille) ylimenokartion speksaaminen taas vaikeuttaa käyttöä perusampumatarvikkeilla), niin se on hyvin pitkälti kuin 155 K 83. Lavetti on hieman ylimitoitettu kestävyydeltään (lavettihaarat on speksattu alun perin 122 K 60:ltä vaaditulle 100 km/h vetonopeudelle), toisaalta se sitten myös parantaa lavetin kestoa tositoimissa, jos ammutaan suurella volyymillä. Apumoottoriyksikön (kuten 155 K 98:n APU) hyötyä on sitten mietittävä myös, sitä en osaa itse arvioida.

Esim. M777 on ballistisilta ominaisuuksiltaan kuten 155 K 83-97, siinä on monimutkaisempi (ja vikaherkempi rakenne, koska se on speksattu mahdollisimman kevyeksi ilmakuljetteisuutta varten, sekä tulinopeus on monimutkaisen rakenteen vuoksi hitaampi, että siinä on meidän olosuhteissamme ongelmallisemmat lapiokannukset), ja lisäksi erilaista hilpettä kuten lähtönopeustutka, laskin/tuliasemapääte ja sotilas-GPS. Jos nämä asentaisi 155 K 83:een, olisi lopputuloksena parempi tykki.

Amerikkalaiset ja britithän meinaavat nyt ottaa M777:n uudelleen tuotantoon, joten sinänsä tällaisen 155 K 83 -parannelman lisähankinnat voisivat olla ihan perusteltuja - erityisesti, jos 122 H:sta haluttaisiin luopua.

--

Mielestäni ei ole kuitenkaan perusteltua tehdä uusia hankintoja 122 mm tykeistä (ellei sitten panssarihaupitseja jostain löytyisi lisää, jos niitä aiottaisiin päivittää), nykyiset ajavat asiansa. Toki kotimaassa olisi 122 mm tykeistä arkistojen kätkössä osaamista, mutta 122 mm tykkien uushankinnat vaatisivat uuden panosjärjestelmän kehittämisen (periaatteessa varmaan 155 mm MACS-järjestelmään pohjautuvaa panosjärjestelmää voisi käyttää, jos panoskammion mitoittaisi sopivasti; 122 K 60:n kehitystyön arkistoissa varmaan olisi panosjärjestelmän kannalta relevanttia tietoa), koska mikään ei oikeuta rahankäytön optimoinnin kannalta 122 H 63:n panosjärjestelmällä olevien tykkien uushankintaa. Sillä kun ei saataisi oikein mitään hyötyä, vaan vain kustannuksia, ja 122 H 63 on oikein hyvä tykki tarkoitukseensa.
Eli mielestäni jyrkkä ei millekään 122 mm tykkikaluston uushankinnoille, poislukien ehkä 122 PSH lisäkappaleiden hankinta; ampumatarvikevarastojen ylläpitämistä sen sijaan kannatan.

122 PSH 74:n osaltahan foorumilla on pohdittu jopa elinkaaripidennystä, muistaakseni olemme molemmat käyneet niitä keskusteluja. Mutta kaluston tekninen kunto, varaosien saatavuus ja ampumatarviketilanne ovat kysymysmerkkejä. Ja kuinka ihanteellinen se sitten olisi elvyttää?
Näin on. Siteeraan vielä vanhaa pohdintaani:
Siis 122 PSH 74 peruskunnostus + modernisointi. Ilmauhkan kasvaminen lisää vedettävän tykistön käytön ongelmallisuutta, ja panssarihaupitsit saavat siitä entistä enemmän etua vedettävään verrattuna. 122 PSH 74 on toki perusmuodossaan oikeastaan vain teloilla liikkuva vedettävä tykki, mutta modernisoimalla siitä voisi saada ihan järkevästi nykyaikaisiinkin panssarihaupitsitaktiikoihin soveltuvan aseen. Tätähän aikanaan mietittiin, mutta se jäi tekemättä kustannussyistä.

Jos/kun K9-optio lunastetaan, operatiivisille joukoille pitäisi riittää niitä. 122 PSH 74 siis vapautuisi periaatteessa muuhun käyttöön, jos sen kunnostaisi.
Peruskunnostus ei tietenkään ole ihan halpa, mutta se on kuitenkin aivan eri hintaluokassa uusiin verrattuna. Lisäksi, jos osa 122 H 63A:sta pidetään rivissä ampumatarvikevarastojen ylläpidolla (kuten esim. omassa syvyydessä kuten Pääkaupunkiseudulla toimiville joukoille vedettävä tykistö ei aiheuttaisi ongelmaa), hoituisi 122 PSH 74:n ampumatarvikevarastojen ylläpito samalla.

Mitä 122 PSH 74 sitten tarvitsisi modernisointia varten? Itse päädyin ainakin seuraavaan listaan:
- paikannuslaitteisto (TALIN 5000 + GPS)
- lähtönopeustutka (Weibel MVRS-700SC - tai joku lähtönopeustutkahan noissa näyttää jo olevan)
- ammunnanhallintatietokone/asekohtainen AHJO-päätelaite
- moottoriavusteinen koro, mielellään ammunnanhallintatietokoneeseen yhdistettynä
- mielellään ammunnanhallintatietokoneeseen yhdistetty tornin sivusuuntaus (sehän on jo nyt sähkömoottoriavusteinen)
- moderni johtamislaitteisto (M18 johtamisjärjestelmä)
ja mahdollisesti
- lämpöjäljen naamiointiratkaisu kuten BMP-2MD:ssä
- APU
ym.

Omana mutu-arvionani tämä jäisi kuitenkin paljon uutta K9:ää halvemmaksi (ja vielä selkeästi käytettyäkin K9:ää halvemmaksi), ja olisi vaaditun tilan puolesta täysin tehtävissä. TALIN 5000 maksoi äskettäisessä amerikkalaisten tilauksessa (W56HZV19D0082) noin 96 400 dollaria (334 kappaletta 32,2 miljoonalla), Weibel MVRS-700SC taas (W15QKN17D0050-W15QKN19F0858) maksoi 18 650 dollaria (8 kappaletta 149 200) jne. - laitteistojen puolesta jäätäisiin ehkä alle 200 000 per panssarihaupitsi, päälle suunnittelu- ja asennustyö. Suurin kustannus tulisi varmaankin peruskunnostuksesta.

Tässä toki jäätäisiin kantamassa 155 mm panssarihaupitseista, mutta taktisesti käytettävälle, modernisoidulle panssarihaupitsille se ei olisi niin olennaista. Toki ongelmana olisi esim. tarkkuusampumatarvikkeen puute.

Näitä modernisoituja 122 mm panssarihaupitsipatteristoja voisi käyttää TEA- ja PSAJON-pataljoonien tukena sitten.

Suhtautuisin skeptisesti siihen, että tehtäisiin uusia aseita vanhoilla piirustuksilla. Eikö mitään kehitystä ole tapahtunut? Harkitsisin mieluummin vaikkapa sitä Sisun ja Patrian ajoneuvotykkiä, jonka havainnekuvaa esiteltiin puolustusvaliokunnalle kalvosulkeisissa. (Toki sekin olisi suurelta osin ollut 98:n jatkokehitystä, mutta mutta...)
Olettaisin, että sen Sisu-155 K 98:n käyttötarkoitus olisi enemmänkin operatiivinen tulenkäyttö, tosin eihän se ole sinänsä este taktisellekaan tulenkäytölle (riippuu toki, millaiselle ampumatarvikkeelle optimoiduksi ylimenokartio speksataan; pitkä ylimenokartio on yksi 155 K 98:n ongelmien syistä, kun perusampumatarvike ei tarraa siihen kunnolla). Kuitenkin, jos ammutaan kauempaa (ja L/52 putkella pitääkin ampua kauempaa), tulee erilaisen älyampumatarvikkeen tarve suuremmaksi kuin muuten, koska kuten aiemmin täällä pohdittiin, käytännössä yli 20 km matkoilla hajonta on tavanomaisella ampumatarvikkeella niin suurta, että älyampumatarvike (tai ainakin PGK-sytyttimet) tulee halvemmaksi kuin vaikutuksen saamiseksi massiivinen tavanomaisen ampumatarvikkeen käyttö (ellei kyseessä ole laaja aluemaali, ja silloinkin tavanomaisella ampumatarvikkeella hajonta on aikamoista).
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top