Tykistö

[TheRomanRuler]

Tuossa näkyy hieman tykkien operointia:

Ton laturin toimintaa sais varmasti nopeammaksi. En tiedä onko vanha teknologia mikä rajoittaa, ei näyttänyt olevan muuta syytä miksei se voisi liikkua nopeammin. Ei ole varsinaisesti vaarallisen nopealiikkeinen.
Muuten näyttävät varsin päteviltä laitteilta. Alkoi tekeä mieli vaatia niitä Suomeenkin, mutta mieluummin toki ottaisin isomman määrän 155 kranaattia tai tykkiä.

Noilla mahtaa kyllä olla ainutlaatuinen moraalivaikutus. Muutaman tuommoisen iskua pelkää varmaan enemmän kuin pienempään jo tottunutta.

 

[J0h1F]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

Alun perin niiden päätarkoitus oli taktiset ydinaseet eli 203 mm ydinkranaatit. Siksi niissä ei ole suulaitettakaan, jotta vähennetään riskiä kranaatin harhautumiselle.

Amerikkalaisilla oli kaliiperiltaan vastaava (203 mm), mutta putkeltaan lyhyempi M110 käytössä aikanaan, ja pitkäputkisen pitkän kantaman tykin virkaa toimitti samalle alustalle tehty 175 mm L/60 M107.

Konventionaalisilla ampumatarvikkeilla käyttötarkoitus on pitkän kantaman operatiivinen tulenkäyttö.

Kantamaa kai ainakin? Samoin noilla kai ammutaan ydinkranaatteja? Länkkäri toki ampuu 155 mm putkesta ytimetkin, mutta onkohan venäläinen onnistunut pienentämään ydinkranaatin 152 mm kokoon?

Amerikkalaisilla ei enää ole 155 mm ydinkranaatteja varastoissaan, koska niiden päivittämiseksi tarkoitettu W82-projekti keskeytettiin 1991 Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi.

Myös venäläisillä on (ainakin ollut) 152 mm ydinkranaatteja. Ongelma näissä 152/155 mm ydinkranaateissa on se, että ne vaativat ei-pallomaisen plutoniumsydämen, joka tekee niistä suhteellisen tehottomia käytettyyn plutoniumin määrään verrattuna. Lisäksi niiden kehittäminen on vaikeaa, kun ydinkokeet ovat kiellettyjä.

203 mm kranaattiin sen sijaan saa mahtumaan kaksoistykkityyppisen uraanilatauksen, joka laskee niiden hintaa ja mahdollistaa plutoniumin käytön enemmänkin strategisiin ydinaseisiin.

Ajateltaisiinko lännessä että nuo yli isot möhköt saa pois rivistä vastatykistöllä, ilmavoimien iskuilla tms.

Rakettiin tai tykistöohjukseen saa monipuolisempaa ampumatarviketta, koska lähtökiihtyvyys ei ole niin suuri. Tykissä lähtökiihtyvyys asettaa paljon rajoituksia sille, minkätyyppisiä ampumatarvikkeita niille voi kehittää. Tykki on toki halvempi ratkaisu per laukaus, mutta toisaalta sen kehitystyö ja valmistaminen voi hyvinkin olla kalliimpaa.

Käytetäänkö niiden lataamiseen jotain nosturia?

Kyllä käytetään, latauskoneistoon kuuluu ammusnosturi, syöttösilta ja ketjulatasin. Panokset ladataan käsin.

Tuskin venäläisessä ohjesäännössä sentään lukee, että pitää ampua vähintään 6 kranaattia samasta asemasta ennen kuin saa liikkua seuraavaan? Kai niitä asemia vaihdetaan useamminkin, jos tarvetta ilmenee.

Ei.
Venäläinen tykistö ei lähtökohtaisesti ohjesääntönsä mukaan vaihda asemia noin vain, ja tulenkäyttö perustuu massamaiseen matemaattis-tilastolliseen tulenkäyttöön, ei tulenjohtajien havainnoimaan yksilölliseen vaikutukseen. Sehän heillä on nimenomaan akilleenkantapäänsä ollut: ohjesääntö käskee laittamaan tykit tuliasemaan pattereittain halutun maalikuvion muotoon tai nopeassa asemaanajossa ihan vain riviin, ja kaikki putket ampuvat samoilla arvoilla.
Ainakin vielä 2008 tykistöohjesääntö oli vain pienin muutoksin vanha 1960-lukulainen Neuvostoliiton tykistöohjesääntö, joka on melko helposti löydettävissä netistä (myös tuo 2008 versio löytyi muutamia vuosia sitten). Venäläisten tulenkäyttö perustuu laskennallisiin määriin, joilla haluttu vaikutus saadaan (käytettyjä todennäköisyyslukuja en muista), ja se on varsin massiivista: tulenjohtaja (pataljoonatasolla yleensä) paikantaa maalit ja ilmoittaa koordinaatit ja maalien laadun, antaa tulipyynnön pataljoonankomentajalle, joka sitten päättää, että mistä maalista lähetetään tulikomento tuliyksikköön ja mikä on tulenkäytön tavoite. Tuliyksikkö sitten maalin laadun perusteella ampuu ohjesäännön mukaisen määrän kertoja, joka siis riippuu siitä, mitä vaikutusta halutaan. Samanlaatuiseen maaliin ammutaan siis aina sama määrä kertoja, jos haluttu vaikutus on sama.

Toki ilmeisesti erikoisjoukoilla/tiedusteluosilla on omat tapansa johtaa tulta enemmän siihen tapaan kuin meillä/länsimaissa, mutta pääasiallinen tulenkäyttö perustuu noihin Neuvostoliiton laskemiin matemaattisiin malleihin.

 

[TheRomanRuler]

Mielenkiintoinen tapa ampua. Voin kuvitella että 60 luvulla oli hyvä kompromissi. Sillä saadaan samalla jotain vaikutetta niihin kohteen läheisiin kohteisiin mitä tiedustelu ei ole huomannut, ja Neuvostoliitossa putken määrä oli aina iso, eli tarpeeksi ampumalla saadaan tarkoitettu vaikutus myös silloin kun alkuperäiset koordinaatit ovat olleet hieman pielessä. Tekee piiloutumisen paljon vaikeammaksi kun kranaattia tulee silloinkin kun ei ole tullut huomatuksi.

 

[miheikki]

Tällainen on Suomen järisyttävän suuri ja kadehdittu tykistö – Ukrainan sodan takia se kiinnostaa nyt monia länsimaitakin​

Matti Tanner26.11.202208:03

Suomi on tykistön suurvalta, jonka kanssa haluavat Lapissa harjoitella niin Ruotsi ja Norja kuin Yhdysvallatkin. Taustalla on jo ennen sotia tehty työ.​

Artikkeli on julkaistu alun perin joulukuussa 2021.

Tällainen on Suomen järisyttävän suuri ja kadehdittu tykistö – Ukrainan sodan takia se kiinnostaa nyt monia länsimaitakin

Suomi on tykistön suurvalta, jonka kanssa haluavat Lapissa harjoitella niin Ruotsi ja Norja kuin Yhdysvallatkin. Taustalla on jo ennen sotia tehty työ.

www.tekniikkatalous.fi

Suomen tykistön asemääristä nousi kohu vuonna 2016, kun paljastui että turvallisuusjärjestö Etyjille oli vuosikausia ilmoitettu yli puolta pienempi asemäärä, kuin se todellisuudessa oli. Tämän mahdollistivat Etyjin säännöt. HENRI HAKULINEN / PUOLUSTUSVOIMAT

 

[fulcrum]

Mielenkiintoinen tapa ampua. Voin kuvitella että 60 luvulla oli hyvä kompromissi. Sillä saadaan samalla jotain vaikutetta niihin kohteen läheisiin kohteisiin mitä tiedustelu ei ole huomannut, ja Neuvostoliitossa putken määrä oli aina iso, eli tarpeeksi ampumalla saadaan tarkoitettu vaikutus myös silloin kun alkuperäiset koordinaatit ovat olleet hieman pielessä. Tekee piiloutumisen paljon vaikeammaksi kun kranaattia tulee silloinkin kun ei ole tullut huomatuksi.

Venäläisissä lähteissä on esiintynyt kritiikkiä tykistön toimintaa kohtaan, reagointi on liian hidasta, menee liian monen portaan kautta ja usein ukrainalaiset ovat ehtineet siirtyä tuli-iskun alta. Myös joku suomalainen vapaaehtoinen sanoi että tykistö tuntuu ampuvan ihan summittaisesti. Lennokkivideoista kyllä välistä näkee nopeaakin vastetta, olisiko osa tykistöstä sitten alistettu 'erikoisjoukoille' joilla homma sujuu vähän nopsempaa.
Viime kuukausina tosin on väitetty että olisivat muuttaneet tykistön toimintaa sujuvammaksi.
Se alkuperäinen doktriini on tarkoitettu vissiin vähän isompiin joukkomääriin, Ukrainassa on ollut ~200k miestä sellaisella rintamalla jossa 2.MS aikoihin oli miljoona miestä. Joukkoja liikutellaan paljon ja niillä on paikallisesti tilaa manööveröidä, niin maalitieto vanhenee nopeasti.

Pioneista, ydinase-legacy poislukien, niitä on ehkä pidetty käytössä linnoitettujen asemien varalta. Raketinheitin, raskaskin, toimii kunnon linnoitettua asemaa vastaan huonosti.
Käärmesaareltahan venäläiset häädettiin pois lähinnä juuri mantereelta ampuvien Pionien avulla. Tulinopeuden ei tarvitse olla suuri, kun aikaa on käytettävissä.

 

[Raveni]

Venäläisissä lähteissä on esiintynyt kritiikkiä tykistön toimintaa kohtaan, reagointi on liian hidasta, menee liian monen portaan kautta ja usein ukrainalaiset ovat ehtineet siirtyä tuli-iskun alta. Myös joku suomalainen vapaaehtoinen sanoi että tykistö tuntuu ampuvan ihan summittaisesti. Lennokkivideoista kyllä välistä näkee nopeaakin vastetta, olisiko osa tykistöstä sitten alistettu 'erikoisjoukoille' joilla homma sujuu vähän nopsempaa.
Viime kuukausina tosin on väitetty että olisivat muuttaneet tykistön toimintaa sujuvammaksi.
Se alkuperäinen doktriini on tarkoitettu vissiin vähän isompiin joukkomääriin, Ukrainassa on ollut ~200k miestä sellaisella rintamalla jossa 2.MS aikoihin oli miljoona miestä. Joukkoja liikutellaan paljon ja niillä on paikallisesti tilaa manööveröidä, niin maalitieto vanhenee nopeasti.

Pioneista, ydinase-legacy poislukien, niitä on ehkä pidetty käytössä linnoitettujen asemien varalta. Raketinheitin, raskaskin, toimii kunnon linnoitettua asemaa vastaan huonosti.
Käärmesaareltahan venäläiset häädettiin pois lähinnä juuri mantereelta ampuvien Pionien avulla. Tulinopeuden ei tarvitse olla suuri, kun aikaa on käytettävissä.

Tos:sta ei ole tainnut hetkeen kuulua mitään?

 

[fulcrum]

TOS-1? Kyllä niitä on käytetty, pari viikkoa sitten näin viimeisimmän videon. Mutta laitteen kantama on lyhyt ja tehokas käyttö vissiin aika tilannekohtaista. Tuollaisen härvelin ajo 3km päähän vihollisen asemista on riskaabelia, kun ihan perus-pst-ohjuskin kantaa enemmän, eksoottisimmista täsmäheitteistä puhumattakaan.
Venäläisillähän on siihen pitempikantamaisia raketteja, ja TOS-2 kehitetty, mutta viimeksimainittua on varmaan todella pieni määrä olemassa.

 

[-TripleX-]

Venäläisissä lähteissä on esiintynyt kritiikkiä tykistön toimintaa kohtaan, reagointi on liian hidasta, menee liian monen portaan kautta ja usein ukrainalaiset ovat ehtineet siirtyä tuli-iskun alta. Myös joku suomalainen vapaaehtoinen sanoi että tykistö tuntuu ampuvan ihan summittaisesti. Lennokkivideoista kyllä välistä näkee nopeaakin vastetta, olisiko osa tykistöstä sitten alistettu 'erikoisjoukoille' joilla homma sujuu vähän nopsempaa.
Viime kuukausina tosin on väitetty että olisivat muuttaneet tykistön toimintaa sujuvammaksi.
Se alkuperäinen doktriini on tarkoitettu vissiin vähän isompiin joukkomääriin, Ukrainassa on ollut ~200k miestä sellaisella rintamalla jossa 2.MS aikoihin oli miljoona miestä. Joukkoja liikutellaan paljon ja niillä on paikallisesti tilaa manööveröidä, niin maalitieto vanhenee nopeasti.

Pioneista, ydinase-legacy poislukien, niitä on ehkä pidetty käytössä linnoitettujen asemien varalta. Raketinheitin, raskaskin, toimii kunnon linnoitettua asemaa vastaan huonosti.
Käärmesaareltahan venäläiset häädettiin pois lähinnä juuri mantereelta ampuvien Pionien avulla. Tulinopeuden ei tarvitse olla suuri, kun aikaa on käytettävissä.

Ei se huono doktriini toimi sen paremmin oli käytössä 200 k ukkoa tai 2 miljoonaa, jos se ei vastaa siihen haasteeseen mitä vastustaja laittaa peliin niin vain hopeatilaa on tarjolla. Tuskin pystyvät isosti muuttamaan toimintaa kun minkäänlaista koulutusta ei voi järjestää ja vähänkään osaavat pukkaa jo koiranputkea. Satunnaisesti toimivat suoraan drone -tykistö yhteistyöllä paikallisesti kun kommunikaatio ei muutenkaan pelaa normaalia komentoketjua pitkin niin improvisoidaan. Tykkejä on enään niin vähän, että sellaista kuin keväällä että 18 tykkiä mahtuu samaan kuvaan ei enää ole eikä tule, nyt parhaimmillaan on 3 tykkiä tai rakentinheitintä enää näkynyt samoissa asemissa. Hajauttamista ehkäpä, mutta enemmän on kyseessä kaluston ja tykkimiesten puute. Talven jälkeen ei ole enää montaa putkea käytössä, jos eivät tuo massiivisesti lisää varastoista.

 

[TheRomanRuler]

Ei se huono doktriini toimi sen paremmin oli käytössä 200 k ukkoa tai 2 miljoonaa, jos se ei vastaa siihen haasteeseen mitä vastustaja laittaa peliin niin vain hopeatilaa on tarjolla. Tuskin pystyvät isosti muuttamaan toimintaa kun minkäänlaista koulutusta ei voi järjestää ja vähänkään osaavat pukkaa jo koiranputkea. Satunnaisesti toimivat suoraan drone -tykistö yhteistyöllä paikallisesti kun kommunikaatio ei muutenkaan pelaa normaalia komentoketjua pitkin niin improvisoidaan. Tykkejä on enään niin vähän, että sellaista kuin keväällä että 18 tykkiä mahtuu samaan kuvaan ei enää ole eikä tule, nyt parhaimmillaan on 3 tykkiä tai rakentinheitintä enää näkynyt samoissa asemissa. Hajauttamista ehkäpä, mutta enemmän on kyseessä kaluston ja tykkimiesten puute. Talven jälkeen ei ole enää montaa putkea käytössä, jos eivät tuo massiivisesti lisää varastoista.

Kyllähän sillä on olennainen merkitys. Ensinnäkin, voidaan olettaa että molemmilla puolilla on ukkoa enemmän, eli on paljon enemmän mihin huonommallakin tarkkuudella osutaan. Liikkumisesta tulee haasteellista, kun tiet ruuhkautuvat tai hirveän ruuhkan välttämiseksi liikutaan paljolti tien ulkopuolella. Ja olettaisin että myös tykistöä on paljon enemmän.
Etenkin jos radioita on vähän, kannattaa doktoriini kehittää sen mukaiseksi että joukkoja pystytään käyttämään pienellä määrällä radioita. Tämä aika paljon rajoittaa toimintaa, ja luulen että Venäjän 2022 armeija on kyllä erinomaisesti varustautunut doktriiniltaan 1960 luvun taistelukentille.



Yleisesti ottaen Venäjällä aika hyvin käsittääkseni ollaan ymmärretty mitä pitäisi tehdä, ei vaan ole onnistuttu tekemään. Se, onko Venäjä kompensoinut omia puutteitaan mahdollisimman hyvin, en osaa sanoa. Mitä tekisitte jos armeijalla ei ole rahaa ja tarvikkeita joita paperilla sillä pitäisi olla? Jos valtio on köyhä mutta toimiva, pystyisi se kehittämään uudenlaisen doktriinin joka ottaa puutteet huomioon, ja kouluttamaan kaikki tätä doktriinia noudattamaan. Kun valtio on luonnonvaroissa rikas mutta surkeasti toimiva, ei siellä pystytä edes kehittämään mitään uutta doktriinia. Kyllä paperilla pystytään, mutta koulutappas kaikki upseerit ja äijät uudelle doktriinille kun rahaa ei ole silloinkaan kun sitä pitäisi olla. Lopputuloksenahan olisi vain entistä isompi sotku.
Väitän että köyhempi mutta paremmin toimiva Venäjä olisi sotilaallisesti paljon isompi uhka kuin rikkaampi mutta läpimätä korruptoitunut.

 

[tankki-tapsa]

^Luonnonrikkauksien kirouksesta puhutaan yleisesti, yleensä tosin tarkoitetaan Afrikkaa mutta zenäjähän onkin hyvin verrannollinen Nigeriaan..

 

[fulcrum]

Kyllähän sillä on olennainen merkitys. Ensinnäkin, voidaan olettaa että molemmilla puolilla on ukkoa enemmän, eli on paljon enemmän mihin huonommallakin tarkkuudella osutaan. Liikkumisesta tulee haasteellista, kun tiet ruuhkautuvat tai hirveän ruuhkan välttämiseksi liikutaan paljolti tien ulkopuolella. Ja olettaisin että myös tykistöä on paljon enemmän.
Etenkin jos radioita on vähän, kannattaa doktoriini kehittää sen mukaiseksi että joukkoja pystytään käyttämään pienellä määrällä radioita. Tämä aika paljon rajoittaa toimintaa, ja luulen että Venäjän 2022 armeija on kyllä erinomaisesti varustautunut doktriiniltaan 1960 luvun taistelukentille.

Venäjällähän sijoitettiin uudistuksissa osa tykistöstä nimenomaan mekanisoituihin pataljooniin, eli joka BTG:ssä on sellaisen patteriston verran (joskus vähemmän) tykistöä. Eli tällä oli tarkoituksena juuri osittain päästä irti tuosta jähmeydestä, mutta BTG ei näytä toimivan kokonaisuutena niin hyvin kuin toivottiin. Ilmeisesti pataljoonankomentajalla ei vaan rahkeet riitä tehokkaaseen tykistön johtamiseen ja tiedusteluun. Nyt brittien MoD uutisoi että koko konseptista on pääosin luovuttu.

 

[Mikfin70]

Venäjällähän sijoitettiin uudistuksissa osa tykistöstä nimenomaan mekanisoituihin pataljooniin, eli joka BTG:ssä on sellaisen patteriston verran (joskus vähemmän) tykistöä. Eli tällä oli tarkoituksena juuri osittain päästä irti tuosta jähmeydestä, mutta BTG ei näytä toimivan kokonaisuutena niin hyvin kuin toivottiin. Ilmeisesti pataljoonankomentajalla ei vaan rahkeet riitä tehokkaaseen tykistön johtamiseen ja tiedusteluun. Nyt brittien MoD uutisoi että koko konseptista on pääosin luovuttu.

Suomessa on tulenjohtokomentaja sitä varten, että hän johtaa orgaanista epäsuoraa tulta komentajan tarpeiden mukaan.
Veikkaan, että suurempi ongelma on tst-os komentajien kykenemättömyys johtaa, kuin organisaation rakenteellinen toimimattomuus. Komentajan pitää olla itsenäinen ja oma-alotteinen johtamistoiminnassa.
Ei Suomessakaan kaikista upseereista ole tstos komentajaksi.

 

[Einomies1]

Ukrainalaiset vaikuttavat tyytyväisiltä M777-tykkeihinsä (tai sitten valehtelevat).

 

[TheRomanRuler]

Ukrainalaiset vaikuttavat tyytyväisiltä M777-tykkeihinsä (tai sitten valehtelevat).

Voin kyllä uskoa että tykki on hyvä. Mutta kyllä sitä huonomallakin pärjää Venäjän kaltaista pientä ydinasevaltiota vastaan. Vaikka toivon että Venäjän vastarinta heikkenee, mikäli se kovistuisi sille tasolle mikä Venäjällä pitäisi olla, saataisiin vasta selville sen oikea tehokkuus.

Asiantuntijat kyllä varmasti pystyvät jo Ukrainan sodastakin päätellä paremmin, mutta siihen tarvitaan tarkempaa tietoa jota ei tietenkään julkisuudessa ole.

Tietämättä tykistä enempää, vaikuttaa kivalta vehkeeltä ja niitä olisi kiva Suomessakin nähdä. Voisivat britit/muut tuon kaluston käyttäjät tulla Suomeen harjoittelemaan sillä tapaa että suomalaiset koulutetaan tuon käyttämiseen ja brittiläiset meidän vehkeiden käyttämiseen.

 

[Mäksä]

Tietämättä tykistä enempää, vaikuttaa kivalta vehkeeltä ja niitä olisi kiva Suomessakin nähdä. Voisivat britit/muut tuon kaluston käyttäjät tulla Suomeen harjoittelemaan sillä tapaa että suomalaiset koulutetaan tuon käyttämiseen ja brittiläiset meidän vehkeiden käyttämiseen.

Jenkkien patteri M777 tykkejä oli juuri Tykistökoulun Ampumaharjoituksessa tänä syksynä.

 

[himarsu]

Yksinkertainen kysymys, kuinka kauas rintamalta Himars (80km) kannattaa sijoittaa?

Mitä lähempänä, sen suurempi vaikutuslääni, mutta on itse enemmän vaarassa.

Itse laittaisin 40 km päähän. Se olisi hyvässä turvassa vihollisen tykistöltä, mutta omaa vaikutusta olisi 40km rajan taakse.
Sen lisäksi on pari minuuttia aikaa irtaantumiseen, koska on suht kaukana. Onhan se todettava, että raketin lähtöjuova paljastaa AINA sijainnin.

Jos recon on löytänyt maaleja esim 60-70km päästä rajan takaa, niin toki lähempänä voi piipahtaa. Vai onko se ansa?

 

[ERAkko]

Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun asia on tykistökranaatin valmistusta sivuavaa keskustelua Ukrainan oman 152 mm ampumatarviketuotannon aloituksen suhteen ja viestien sisältö muuttuu valmistusteknisempään suuntaan, joka ei välttämättä kiinnosta Ukraina-ketjun seuraajia laajemmin. Lainausviesteistä pääsee Ukraina-ketjun viestien alkulähteille. Ohessa lainaukset:

Jälkimmäiset kuvat näyttä turhan pahasti sorvatuille kappaleille, pinnan heijastus on hyvin saman kaltainen, alla esimerkki sorvatusta pinnasta:
Katso liite: 71171
tosin kuvien resoluutio on mitä on niin vaikeaa sanoa varmaksi.

Voi olla hiottukkin, toi sun sorvikuvas on alumiinista

Omaan viestiini olisi pitänyt kirjata, että ammuskuoren aihio kuumapuristetaan.

Se on hyvä, että on kuori sorvatulla/koneistetulla pinnalla. Kuumapuristettu aihio tietysti koneistetaan ensin karkeasti ja lopulta tarkemmin mittoihinsa. Sitten kuoret on tapana pintakäsitellä ja lopuksi maalata kuten keväiset 152 Giatzint ammuskuoren osat oli maalattu koneistuksen jälkeen. Protoja ja testikappaleita voidaan tietysti tehdä ja ampua maalaamattomanakin, mutta palveluskäytössä tuskin niin tehdään. Nuo viestikirjoituksella "pintakäsitellyt" ammukset lienevät poikkeus, sodan propaganda-mielessä kuvattuja yksilöitä.

HE-ammuskuoren sisäpinta on pakko maalata tai massata jotenkin niin, että räjähdysaine siihen tarttuu hyvin, jotta se pyörisi ammuskuoren mukana sisä- ja ulkoballistisessa vaiheessa.
Ulkopuolen maalaus (tai muu vastaava korroosiosuojaus) ei tietenkään ole täysin välttämätöntä, mutta korroosiosyistä se lienee tarpeen ammuksen myöhempien valmistusvaiheiden vuoksi. Esim. kuoren räjähdysainetäytön aikainen räjähdysaineen jäähdyttäminen sulasta kiinteäksi tehdään hallitusti siten, että täyttöön ei jää huokosia. Joskus jäähdytys tehdään vesihauteessa, jolloin ulkopinnaltaan pintakäsittelemättömän (esim maalaamattoman) kuoren korrosiovaara on ilmeinen. Pitkäikaisvarastointi hapettaa pintakäsittelemättömän kuoren ulkopinnan, joten varastointi edellyttää korroosiosuojausta.

Ammuskuoren ulkopinnan tulee olla hieman karkea ulkoballistisista syistä, joita en ymmärrä niin syvällisesti, että osaisin sen tähän yksinkertaistaa. Se liittynee rajakerrosteoriaan eli ilmavirtauksen irtoamiseen ja irtoamistapaan ammuskuoren pinnasta lennon aikana siten, että ammuksen kokonaisvastus minimoituu ja viimeisetkin sadat kantamametrit saadaan varmasti hyödyksi. Tästä on tehty Suomessakin tutkimusta 1980-90 luvulla TKK:n Aerodynamiikan laboratoriossa. Raportit eivät liene julkisia (MATINE A-sarjan tutkimusraportteja), mutta kai ne tositarvitsijoille vielä löytyvät arkistojen aarteina. Ammuskuoren viimeistelylastun koneistusarvot (teränirkon pyörimissäde, nousu tms??) määräytyvät ulkoballistiikan perusteella ja ne merkitään kuoren valmistuspiirustuksiin, jotta ammukseen jää sopivan karhea pinta sorvauksen ja mahdollisten pintakäsittelyjen jälkeen. Pintaa ei hiota ts. pinta ei ole niin sileä.

Keväisessä viestissä 152 Giatzint ammustuotannon aloituksesta Ukrainassa 2018 oli linkki länsiammusten valmistustekniikka ohjeeseen MIL-HDBK-756, jonka sivulta 49 (pdf sivu) löytyy kuumapuristetun ammuskuoren päävalmistusvaiheet tankoaihion sahauksesta,....., maalaukseen. Ohessa vaiheet karkeasti kuvana:


Ukrainalaisissa ja venäläisissä ammuksissa vaiheessa 5 johtorengas puristetaan kuoreen koneistettuun ja pohjalta pyällettyyn johtorengasuraan hitsaamisen sijasta ja lopuksi koneistetaan muotoonsa. Hitsaaminen ei luonnistu 152 mm tuliputken rihlauksen edellyttämälle korkealle ja kapealla johtorengasgeometrialle. Hitsausta käytettiin alunperin ohuiden (kuten kuorma-ammukset tai RAP) ammuskuorien johtorenkaissa, koska niiden kuori ei kestänyt johtorenkaan puristusta uraansa. Nykyisin hitsausta tai sen kaltaista ainetta lisäävää menetelmää käytetään pitkankantaman (>>40 km, varaudutaan > 52 kal tuliputkien ampumatarvikkeisiin) ammuksien johtorengaskiinnityksessä, koska niiden johtorengasmateriaalit eivät ehkä kestäisi puristuksen edellyttämää muodonmuutosmäärää ts. venymäkyky lujilla (ja ehkä haurailla) materiaaleilla on huono verrattuna pehmeämpiin kupariin, kupariseoksiin tai puhtaaseen rautaan, joita perinteisesti on ammuksien johtorengasmateriaalina käytetty.

Ohessa keväisestä viestistä poimittu linkki MIL-HDBK-756 vuoden 1991 pdf-tiedostoversioon. Sieltä löytyy paljon raskaiden ampumatarvikkeiden valmistustekniikkaan liittyviä asioita metallurgiasta koneistukseen ja pintakäsittelyyn, osa- ja komponenttivalmistukseen liittyen tuotantovälineistä lähtien USA:n ohjeistamilla menetelmillä. Siihen kannataa sadepäivänä tutustua, jos aihe kiinnostaa.

MIL-HDBK-756 MANUFACTURE PROJECTILES PROJECTILE CARTRIDGE

EDIT: kirjoitusvirheitä korjattu ja uusia vihreitä lisätty.

 

[Mäksä]

RUSI:n raportissa Ukrainan sodasta sanotaan, että Suomella yksin Brittien eurooppalaisista liittolaisista on rittävästi ammuksia tykistölle. Voivatko he tietää tällaisen asian, onko Suomen ammusvarastoista mitään julkisia arvioita?

Toisena kysymyksenä, mainitaan eri NATO-maitten a-tarvikkeiden yhteensopimattomuus. Voiko joku avata tätä, miksi standardisointi on epäonnistunut? Anteeksi, jos tämä on jo Ukraina ketjussa käsitelty, sinne tulee niin nopeasti kommentteja, ettei minun aikani riitä sen seuraamiseen.

Tässä itse raportti: https://rusi.org/explore-our-resear...g-russias-invasion-ukraine-february-july-2022

​

At the height of the fighting in Donbas, Russia was using more ammunition in two days than the entire British military has in stock. At Ukrainian rates of consumption, British stockpiles would potentially last a week. Of course, given that the UAF fielded more than 10 times as many operational artillery pieces as the British Army at the beginning of the conflict, it might take more than a week for the British Army to expend all its available ammunition. All this demonstrates, however, is that the British Army lacks the firepower to deliver the kind of blunting effect that the UAF achieved north of Kyiv. The oft-cited refrain of the UK Ministry of Defence that these deficiencies are not a problem because the UK fights alongside NATO allies would be more credible if the situation were much better among any of the UK’s European allies. It is not, except in Finland. Nor – as Ukrainian troops discovered to their surprise – are ammunition, charge bags and other essential consumables consistent between NATO artillery systems; there is an inadequate capacity to draw on one another’s stocks.​

 

[fulcrum]

RUSI:n raportissa Ukrainan sodasta sanotaan, että Suomella yksin Brittien eurooppalaisista liittolaisista on rittävästi ammuksia tykistölle. Voivatko he tietää tällaisen asian, onko Suomen ammusvarastoista mitään julkisia arvioita?

Toisena kysymyksenä, mainitaan eri NATO-maitten a-tarvikkeiden yhteensopimattomuus. Voiko joku avata tätä, miksi standardisointi on epäonnistunut? Anteeksi, jos tämä on jo Ukraina ketjussa käsitelty, sinne tulee niin nopeasti kommentteja, ettei minun aikani riitä sen seuraamiseen.

Eräässä uutisessa kerrottiin että eri maissa tehdyt tykistön ammukset kuluttavat eri tavalla tykkejä. Ilmeisesti esim. niin että vaikka italialaiset ovat valmistaneet kranaatit ja ruudit niin että ne toimivat parhaiten heidän tykeissään, mutta kemiallinen koostumus, mitoitus yms. poikkeavat sen verran että amerikkalaisissa tykeissä se aiheuttaakin liikaa kulumista. Tai tälleen ymmärsin.
Miksi ei ole standardoitu tarkemmin - liian tarkka standardointi tuppaa jähmettämään tuotekehittelyn. Se on aina kompromissi, eikä kaikki Nato-standardoitu kampe ole lajissaan maailman parasta.

RUSIn tiedot Suomen ammusvarannoista lienevät vain mutu-arvaus. "Jos niillä on paljon tykkejä, niin varmaan paljon ammuksiakin?" Onko näin, evt mutta toivoa sopii (298 RSRAKH 06, köhköh...)
RUSIn analyysit perustuvat julkisiin lähteisiin, uutisiin ja 'huhuihin'.

 

[Huhta]

Eräässä uutisessa kerrottiin että eri maissa tehdyt tykistön ammukset kuluttavat eri tavalla tykkejä. Ilmeisesti esim. niin että vaikka italialaiset ovat valmistaneet kranaatit ja ruudit niin että ne toimivat parhaiten heidän tykeissään, mutta kemiallinen koostumus, mitoitus yms. poikkeavat sen verran että amerikkalaisissa tykeissä se aiheuttaakin liikaa kulumista. Tai tälleen ymmärsin.
Miksi ei ole standardoitu tarkemmin - liian tarkka standardointi tuppaa jähmettämään tuotekehittelyn. Se on aina kompromissi, eikä kaikki Nato-standardoitu kampe ole lajissaan maailman parasta.

RUSIn tiedot Suomen ammusvarannoista lienevät vain mutu-arvaus. "Jos niillä on paljon tykkejä, niin varmaan paljon ammuksiakin?" Onko näin, evt mutta toivoa sopii (298 RSRAKH 06, köhköh...)
RUSIn analyysit perustuvat julkisiin lähteisiin, uutisiin ja 'huhuihin'.

Joskus oli muistaakseni foorumilla juttua, että Suomessa siirryttiin kehittämään länsikaliberin tykkejä, koska niihin saisi kriisitilanteessa helpommin ampumatarvikkeita...