Tykistö

[TheRomanRuler]

Katsotaan asiaa uudestaan 15-20 vuoden kuluttua, jos Venäjän uhka hälvenee ja rauha laskeutuu Eurooppaan. Siitä poistomyynnistä on hyvä sitten ostaa taas kaikkea muutakin tarpeellista, jos näin onnellisesti käy.

Olen miettinyt miten pian sodan jälkeen Ukraina alkaa homogenoimaan kalustoaan, jos oletetaan siis että Ukraina voittaa. Voi ainakin yksittäisiä kappaleita jo Suomen käytössä olevia yksittäisiä asioita löytyä jo heti sodan jälkeen, Ukrainassahan on niin valtava sekalainen määrä kalustoa, tuskin haluavat kaikkea säilöä jos siitä ei löydy tarpeeksi monta kappaletta. Mitään tarpeeksi isossa määrin omistettua kalustoa tuskin myyvät ennen kuin siitä kasvaa ruostesieniä.

 

[Huhta]

Olen miettinyt miten pian sodan jälkeen Ukraina alkaa homogenoimaan kalustoaan, jos oletetaan siis että Ukraina voittaa. Voi ainakin yksittäisiä kappaleita jo Suomen käytössä olevia yksittäisiä asioita löytyä jo heti sodan jälkeen, Ukrainassahan on niin valtava sekalainen määrä kalustoa, tuskin haluavat kaikkea säilöä jos siitä ei löydy tarpeeksi monta kappaletta. Mitään tarpeeksi isossa määrin omistettua kalustoa tuskin myyvät ennen kuin siitä kasvaa ruostesieniä.

Luulen, että siltä osin kuin kaluja ei pidetä Ukrainan käytössä, niin niitä tarjotaan etusijassa takaisin lahjoittajavaltioille. Nykyaikaisempien aseiden osalta lahjoittajavaltiot varmaan löytävät käyttöä ainakin varaosina, vaikka sodan runtelema kalusto ei sinänsä kiinnostaisikaan.

 

[-TripleX-]

Kun Puola alkaa lisenssillä valmistamaan K2 ja K9:iä niin mennään niihin loppupään tuotantosarjoihin mukaan kun kaikki on jo koeteltu ja kulut painettu alas. Sitten olisi varaosatkin yhteiset sellaisen maan kanssa joka ei muniin puhaltele kun paska lentää tuulettimeen.

 

[Jopuni]

Kun Puola alkaa lisenssillä valmistamaan K2 ja K9:iä niin mennään niihin loppupään tuotantosarjoihin mukaan kun kaikki on jo koeteltu ja kulut painettu alas. Sitten olisi varaosatkin yhteiset sellaisen maan kanssa joka ei muniin puhaltele kun paska lentää tuulettimeen.

Taitaa silloin olla Leopard 2 A4 tulossa vaihtoon, voisivat K2 olla sopivia korvaajia.

 

[Mengele_Joseph]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

 

[rty19]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

Ajateltaisiinko lännessä että nuo yli isot möhköt saa pois rivistä vastatykistöllä, ilmavoimien iskuilla tms.

 

[Huhta]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

Kantamaa kai ainakin? Samoin noilla kai ammutaan ydinkranaatteja? Länkkäri toki ampuu 155 mm putkesta ytimetkin, mutta onkohan venäläinen onnistunut pienentämään ydinkranaatin 152 mm kokoon?

 

[Huhta]

Ajateltaisiinko lännessä että nuo yli isot möhköt saa pois rivistä vastatykistöllä, ilmavoimien iskuilla tms.

Nuo on vittumaisia ladata (kranaatin paino 100+ kg) ja sitä myöten hitaita ampua, sekä pitkillä kantamilla luonnollisesti myös epätarkkoja. Vastatykistöltähän nuo ovat nimenomaan suojassa, kun kantama on pitkä.

 

[rty19]

Nuo on vittumaisia ladata (kranaatin paino 100+ kg) ja sitä myöten hitaita ampua, sekä pitkillä kantamilla luonnollisesti myös epätarkkoja. Vastatykistöltähän nuo ovat nimenomaan suojassa, kun kantama on pitkä.

Ajattelin että Himars yms pitkäkantoiset on mukana tässä vastatykistössä.

 

[Huhta]

Ajattelin että Himars yms pitkäkantoiset on mukana tässä vastatykistössä.

HIMARS on tämän vuosituhannen tuotosta. Lännessä suurikaliberinen tykistö näivettyi jo paljon aiemmin. Eikä noissa 200+ mm väljyyksien telatykeissä ole mitään erityistä, mikä tekisi niistä sen haavoittuvamman kuin tavallisesta 152/155 mm telatykistä.

 

[rty19]

HIMARS on tämän vuosituhannen tuotosta. Lännessä suurikaliberinen tykistö näivettyi jo paljon aiemmin. Eikä noissa 200+ mm väljyyksien telatykeissä ole mitään erityistä, mikä tekisi niistä sen haavoittuvamman kuin tavallisesta 152/155 mm telatykistä.

Mites sen hitaan latauksen laita? Tänään viimeksi luin että saksalaisten nykyään käyttämä Pzh 2000 on suunniteltu sellaiseen käyttöön että se ampuu muutaman murkulan ja sen jälkeen siirtyy pois paikalta. Jos suurten kranaattien lataaminen kestää kauan silloin esim 6 kranaatin ampumisen luulisi kestävän selvästi kauemmin ja ollaan enemmän alttiina vastatykistölle.

 

[Falangi]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

Onhan lännessä ollut M110, joka kai vieläkin esim. Turkissa sinnittelee, vaikka NATO-maista enimmäkseen eläköitynyt jo 90-luvulla.

Persianlahdella vielä M110 ja MLRS rinnakkain.

 

[Huhta]

Mites sen hitaan latauksen laita? Tänään viimeksi luin että saksalaisten nykyään käyttämä Pzh 2000 on suunniteltu sellaiseen käyttöön että se ampuu muutaman murkulan ja sen jälkeen siirtyy pois paikalta. Jos suurten kranaattien lataaminen kestää kauan silloin esim 6 kranaatin ampumisen luulisi kestävän selvästi kauemmin ja ollaan enemmän alttiina vastatykistölle.

Tuskin venäläisessä ohjesäännössä sentään lukee, että pitää ampua vähintään 6 kranaattia samasta asemasta ennen kuin saa liikkua seuraavaan? Kai niitä asemia vaihdetaan useamminkin, jos tarvetta ilmenee.

Yleisesti ottaen pitkän kantaman etuja:

1. Paljastumisriski pienenee. Omassa syvyydessä on yleensä vähemmän vihollisen helikoptereita, lentokoneita, lennokkeja, tiedustelijoita ym. kuin rintaman läheisyydessä.

2. Vastatykistötutkalla paikantaminen vaikeutuu. Paikannukseen syntyy enemmän epätarkkuutta pitkiltä etäisyyksiltä. Vastatykistötutkan suorituskyky ei myöskään välttämättä riitä pitkän etäisyyden päästä ammutun ammuksen havaitsemiseen ja seurantaan heti sen lähtiessä putkensuulta, vaan ammus saattaa lentää pitkän matkaa ennen kuin tutka saa sen kiinni ja alkaa laskea lentoradan perusteella ammuksen lähtöpistettä. Tällöin tuuli ym. tekijät ovat jo vaikuttaneet ammuksen lentorataan aiheuttaen paikannukseen lisää epätarkkuutta. Lisäksi paikannus viivästyy, mikäli vihollisen vastatykistötutka saa kranaatista seurannan vasta sen ollessa lähempänä maalia.

3. Harvempi vihollisen tykki ja raketinheitin yltää vaikuttamaan paljastuneeseen tykkiin, jolloin vihollisella ei ehkä ole millä ampua takaisin tai vihollinen ei välttämättä halua sitoa ainoaa pitkän kantaman tykistöyksikköänsä ampumaan havaittua "Pionia". Lisäksi vaikuttamisessa on samat ongelmat kuin itselläkin, eli tarkkuus on heikko pitkillä etäisyyksillä (pl. täsmäampumatarvikkeet) ja kranaatin/raketin lentoaika on pidempi pitkälle etäisyydelle.

Wikipediassa kirjoitellaan tällaista:

The system carries four rounds of ammunition; four more rounds are carried by the support vehicle. Due to the long range, the crew can fire one or two rounds and leave position before the first round hits the enemy position over 40 km away.[inconsistent] This makes the 2S7 less susceptible to counter-battery fire[8] from an enemy with a counter-battery radar such as ARTHUR.

 

[Huhta]

Mitä hyötyä käytännössä saadaan näillä ryssien 2s7 pion 203mm telatykeillä? Pohdin hyötyä siis siltäkannalta että länsimaissa vastaavaa mörssäriä ei ole ollenkaan. Onko tämä joku länsimaisen insinöörin hienous laskea kustannus/tulivoima/tulinopeus että kun menee yli 155 millin niin nämä kaikki muut ominaisuudet/ampumaominaisuudet laskevat dramaattisesti että ei kannata. Vai mitä arvelette?

Tuli vielä mieleen, että olisiko Naton ja Varsovan liiton voimasuhteet ja lähtökohdat vaikuttaneet tähän?

Natolla on ilmaylivoima Varsovan liittoon nähden, joten syvyydessä olevat maalit hoidellaan ilmaiskuilla. Varsovan liitto taas luottaa ilma-alivoimaisena mieluummin tykistöön.

Jos Nato puolustautuu, niin se ei joudu ampumaan samassa määrin esim. linnoitteita, vaan maalit ovat jalkaväkeä, vaunuja ym. pehmeämpiä kohteita, joihin 155 mm riittää hyvin. Hyökkäävä Varsovan liitto taas kohtaa enemmän kantalinnoittautuneita Nato-joukkoja, joiden korsuja ja bunkkereita on parempi pehmittää suurikaliberisemmalla tykistöllä.

 

[rty19]

Tuskin venäläisessä ohjesäännössä sentään lukee, että pitää ampua vähintään 6 kranaattia samasta asemasta ennen kuin saa liikkua seuraavaan? Kai niitä asemia vaihdetaan useamminkin, jos tarvetta ilmenee.

Ei tietenkään ole pakko ampua jotain tiettyä määrää, mutta esim kuudella saa enemmän aikaan kuin 1-2 kranaatilla. Ja jos 155mm ampuu sen määrän nopeammin se voi olla parempi ratkaisu jos kantama vaan riittää. Ehkä tuo Pion ja vastaavat ovat hyödyllisiä sellaisissa tilanteissa missä vastapuolella ei ole tykistöä millä ampua takaisin ja voidaan kaikessa rauhassa esim ampua kaupunkeja raunioiksi. Niin kuin Ukrainassakin on monessa paikassa tapahtunut.

Wikipediassa kirjoitellaan tällaista:
The system carries four rounds of ammunition; four more rounds are carried by the support vehicle. Due to the long range, the crew can fire one or two rounds and leave position before the first round hits the enemy position over 40 km away.[inconsistent] This makes the 2S7 less susceptible to counter-battery fire[8] from an enemy with a counter-battery radar such as ARTHUR.

Muuten ollaan ilmeisesti aika samaa mieltä että Natolla on eri keinot vaikuttaa kauemmas kuin aina vaan suuremman kaliiberin tykkien rakentaminen.

 

[tonoppa]

Länkkäri toki ampuu 155 mm putkesta ytimetkin, mutta onkohan venäläinen onnistunut pienentämään ydinkranaatin 152 mm kokoon?

60-luvulla.

On toki hyvä muistaa että kyseessä ei ollut ryssä itse vaan neuvostoliitto. Suuri osa siitä osaamisesta oli ukrainalaista.

 

[Huhta]

60-luvulla.

On toki hyvä muistaa että kyseessä ei ollut ryssä itse vaan neuvostoliitto. Suuri osa siitä osaamisesta oli ukrainalaista.

Hyvä täydennys. Minulla ei ollut tietoa enkä jaksanut alkaa etsiä.

 

[TheRomanRuler]

Nuo on vittumaisia ladata (kranaatin paino 100+ kg) ja sitä myöten hitaita ampua, sekä pitkillä kantamilla luonnollisesti myös epätarkkoja. Vastatykistöltähän nuo ovat nimenomaan suojassa, kun kantama on pitkä.

Käytetäänkö niiden lataamiseen jotain nosturia? Samantyylinen hydraylinen mitä archerin ammusvaraston täyttämiseen käytettiin ainakin yhdessä videossa vois olla kätevä jos se on tykissä kiinni. Silti hitaampaa kuin pienemmän lataaminen, mutta KG ammuttua räjähtävää per sama aika ammuttuna se varmaan olisi samaa luokkaa. Pitää ampua noin 3 255 kranaattia per 5 155 kranaattia. Tjaah voi olla silti hitaampaa vaikka lasketaan ammuttavan määrä kilogrammissa.

Oli miten oli, Suomen tuskin kannattaa noin isoa lähteä ostamaan. Toki muistetaan että 255 tykistön kranaatit ovat huomattavasti halvempia kuin yhtä pitkän kantaman raketit ja ohjukset.


Lisään vielä että koska kylmän sodan aikana molemmat puolet hyväksyivät sen että Neuvostoliitto tulisi sodan alussa jyräämään läpi Euroopan, oli länsimaille tärkeämpää strateginen liikkuvuus. Neuovstoliiton raskaat patterit taas pystyisivät tukemaan hyökkäystä pidempään samasta asemasta ennen kuin niitä tarvitsee eteen liikuttaa. Ja löytyihän Neuvostoliitolta liikkuvaakin, eli nämä raskaat olivat vain se ylimääräinen lisä.


MUOKS: huomasin että olin väärin kirjoittanut ja laskenut että kyseessä oli 255 mm, kun se oli 203. En jaksa korjata

 

[TheRomanRuler]

-

 

[Huhta]

Käytetäänkö niiden lataamiseen jotain nosturia? Samantyylinen hydraylinen mitä archerin ammusvaraston täyttämiseen käytettiin ainakin yhdessä videossa vois olla kätevä jos se on tykissä kiinni. Silti hitaampaa kuin pienemmän lataaminen, mutta KG ammuttua räjähtävää per sama aika ammuttuna se varmaan olisi samaa luokkaa. Pitää ampua noin 3 255 kranaattia per 5 155 kranaattia. Tjaah voi olla silti hitaampaa vaikka lasketaan ammuttavan määrä kilogrammissa.

Oli miten oli, Suomen tuskin kannattaa noin isoa lähteä ostamaan. Toki muistetaan että 255 tykistön kranaatit ovat huomattavasti halvempia kuin yhtä pitkän kantaman raketit ja ohjukset.


Lisään vielä että koska kylmän sodan aikana molemmat puolet hyväksyivät sen että Neuvostoliitto tulisi sodan alussa jyräämään läpi Euroopan, oli länsimaille tärkeämpää strateginen liikkuvuus. Neuovstoliiton raskaat patterit taas pystyisivät tukemaan hyökkäystä pidempään samasta asemasta ennen kuin niitä tarvitsee eteen liikuttaa. Ja löytyihän Neuvostoliitolta liikkuvaakin, eli nämä raskaat olivat vain se ylimääräinen lisä.

Tuossa näkyy hieman tykkien operointia: