Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun menee "autofretoinniksi". Aika paljon tässä viestissä on tarinaa kertauksena Foorumin aiemmista viesteistä vuosienkin takaa.
Kun Patria tekee jo 120 mm:n takaaladattavaa, sileäputkista automaattiKrh:ta niin miten olisi panssarivaunukanuuna samassa (tai isommassa) kaliberissa. Mielellään voisi kokeilla parantaisiko pitempi putki kuin uudemmissakin Leo kakkosissa lähtönopeuksia; Edes nk. L/55 ei ole kovin hyvä hyötysuhteeltaan.
Tuliputkea ei kyetä autofretoimaan Suomessa, joka on nykypäivänä panssarivaunun pääaseen tuliputken valmistuksen ehdoton edellytys. Autofretointitekniikan hankintaa lienee aikanaan 155 K 98 tuotantoa aloitettaessa harkittu/selvitetty 1990 luvulla ja ehkä jo Tampellan aikana 155 K 83 tuotekehitysvaiheissa. Liian vaikeaksi ja kalliiksi se oli aina todettu, joten "modernia" tuliputken valmistustekniikkaa ei Suomeen hankittu, valitettavasti voi jälkiviisaana todeta. Ehkä 1970-80 luvuilla teknologiaa ei olisi Suomeen lännestä saatukkaan, mutta 1990-luvulla se olisi voitu hankkia esim. Rheinmetallilta Saksasta, laitetoimittajilta Ranskasta tai ehkä USA:sta. Foorumin veteraanimmat jäsenet saattavat tietää aiheesta laajemmin? Jälkikäteen ajateltuna autofretoinnin tuomia hyötyjä ei ehkä ole Suomessa ymmärretty teknisiltä osin, erityisesti tuliputken väsymiseliniän osalta (turvallinen laukausmäärä ja sen kasvu autofretoinnin myötä).
Jos nyt olisi kyky tehdä 105..... 155 mm max ~60 kal+ pituisia, autofretoituja tuliputkia, niin olisi melko varmasti töitä useampaan vuoroon taloudellisesti hyvillä katteilla. Olisi ollut jo aiemminkin ilman Ukrainan kähinää, sillä Länsi-Euroopassa ei autofretointikapasiteettia ole ylenmäärin ollut saatavilla. Nykyisin ainakin Puolassa (Leo 2/Krab tuliputkien myötä ja tutkivat RAK:n tuliputkien autofretointia) sekä ehkä Slovakiassa on tuliputkien autofretointimahdollisuudet perinteisten Nato-länsimaiden lisäksi.
Kromauttaa putket voisi ulkomailla, jos siihen on tarvetta, jolloin kromausprosessin ympäristömurheet jäisivät muiden hoidettavaksi. Panssarivaunukanuunan putket on kromattava.
Autofretointi pitäisi osata tehdä itse, kun prosessia pitää "säätää"/räätälöidä kunkin tuliputkiaihion mitattujen materiaaliominaisuuksien ja mahdollisesti toteutuneiden välivalmistusmittojen (mitat ennen autofretointia) mukaisesti. Autofretoinnin jälkeen pitänee tietää "tarkka" putken autofretoitumisaste (materiaalikokeet), jotta koneistus onnistuu, varsinkin rihlatulla putkella, mittatoleranssirajojen mukaisesti.
Autofretoidun tuliputken suunnittelu ja valmistuksen ohjeistus (materiaali-, koestus- ja valmistusspesifikaatiot) ei onnistune, jos ei tunne menetelmän teknisiä yksityiskohtia syvällisesti sekä teorian että käytännön kannalta.
Patria ei itse taida enää tuliputkiaan valmistaa, mutta tilaa niitä koneistusalihankkijoiltaan omien ohjeidensa mukaisesti koneistettuna. Taeaihiot ovat tulleet jo pitkään joistakin ulkomaiden tuliputkitakomoilta, kun Lokomon takomo Tampereella (Neleksen nimissä loppuvuosina, mutta "Lokomo" ehkä tunnetumpi alkuperäinen nimi) on muisto vain 1980-luvulta. Ymmärtääkseni alkupään 155 K 83 tuliputkien tuotannosta oli Lokomon takeita ja lopputuotannon takeet tulivat jo ulkomailta, kuten kaiketi koko 155 K 98 tuotannon tuliputket. Vesa Toivosen kirjasta "Tampellasta Patriaan" ja foorumin varhaisemmista viesteistä löytynee lisää tietoa ja kommentteja mainittujen aseiden kotimaisen tuliputkituotannon vaiheista.
Tykistömuseossa/ Museo Militariassa Hämeenlinnassa lienee edelleen näytillä 155 K 83 halkaistun tuliputken puolikas, joka on vielä Lokoman takomasta aihiosta tehty. Ei tarvitse kotimaista raskasta konepajateollisuutta ja sen tuotetta hävetä muiden rinnalla vielä tänä päivänäkään.
Niille, joita aihe syvällisemmin teknisesti kiinnostaa, niin:
Ehkä jo tuttu viiteraportti tuliputkitekniikasta ja sen kehittymisennusteesta (v. 2001) yhteenvetona, erityisesti pinnoituksen ja sen tarpeen suhteen:
Räjähdyspinnoitusta ennustivat tuolloin kromauksen korvaajaksi, mutta vielä putket kromataan 20 vuotta raportin julkaisun jälkeen.
Toisena tuliputkien kulumisen/pinnoituksen suhteen Nato-yhteenvetoraportti. Tuttu lienee sekin Foorumin aiemmista viesteistä useammassakin langassa mainittuna:
Sähköistä propulsiota odotellessa.