Tykistö

Katos, vedettäviä 155 mm putkia nyt rivissä 169, eli "kateissa olleet" 37 putkea löytyneet. Syytämme rantapyssyn luolastoja tästäkin.
Vaikea keksiä mikä se jemma olisi. Jollain listalla pitäisi kuitenkin olla kaikki sotalaitoksen materiaali. Kirjauavirheelle siis haiskahtaa. En kylläkään katsonut millaisia lukemia siinä toisessa kupongissa oli. Siinä mikä oli ainakin joskus GEMI.
GEMI listaa kokonaislukuna 809 tykkiä/haupitsia ja 840 krh:ta. Pitääpä vaikka huomenna rokulipäivän kunniaksi koittaa ynnäillä vastaavatko toisiaan…
Laskeskelin tuossa näitä:
474 122 HOW (122 H 63A)
74 122 SPHOW (122 PSH 74)
24 152 CAN (152 K 89)
169 155 CAN (155 K 83 ja 155 K 98)
33 155 SPHOW (K9)
Näistä saadaan vain 774 tykkiä. GEMI:n 809 on 35 enemmän. Eli jossain on virhe, tai jotain on jätetty mainitsematta. Oma teoriani tälle on, että GEMI:in on epähuomiossa laskettu 122 RL (122 RAKH 89) mukaan, niitä kun on 35 kappaletta.

AEMI 2023 julkaistu:



122 H 63 ei muutoksia, 152 K 89 ei muutoksia, hemmetti soikoon, jälkimmäiset 24 kpl äkkiä sinne Ukrainaan nyt!

K9 Moukareita nyt 33 kpl eli 10 uutta viime vuoden aikana, 120 Krh lukumäärä kasvanut 698 -> 822, mitä ihmettä! Rantapyssyn luoliin ilmeisesti jäänyt muutama onkalo aikaisemmin tutkimatta?
Itse asiassa 122 H 63 on noussut 471 -> 474, ja myös 122 RAKH 89 on noussut 34 ->35.
 
Laskeskelin tuossa näitä:
474 122 HOW (122 H 63A)
74 122 SPHOW (122 PSH 74)
24 152 CAN (152 K 89)
169 155 CAN (155 K 83 ja 155 K 98)
33 155 SPHOW (K9)
Näistä saadaan vain 774 tykkiä. GEMI:n 809 on 35 enemmän. Eli jossain on virhe, tai jotain on jätetty mainitsematta. Oma teoriani tälle on, että GEMI:in on epähuomiossa laskettu 122 RL (122 RAKH 89) mukaan, niitä kun on 35 kappaletta.


Itse asiassa 122 H 63 on noussut 471 -> 474, ja myös 122 RAKH 89 on noussut 34 ->35.
35 olisi ainakin listauksessa sopivasti siellä tykkien välissä ja voisi lipsahtaa mukaan
 
Eikös Suomen ammustuotantofasiliteetit ole isot ja hienot? Aikanaan kapasiteettia kovalla rahalla tehtäessä toivottiin vientitilauksia, joita ei koskaan ole tullut.

Onko nyt aika näyttää kynnet?
 
Eikös Suomen ammustuotantofasiliteetit ole isot ja hienot? Aikanaan kapasiteettia kovalla rahalla tehtäessä toivottiin vientitilauksia, joita ei koskaan ole tullut.

Onko nyt aika näyttää kynnet?
Ei muuta kuin iso pyörä pyörimään kriisiajan moodissa. Ottajia kyllä löytyy PV:n ja Ukrainankin lisäksi. Samalla voidaan jo valmistella kotimaassa tulossa olevaa siirtymää pääosin 155mm tykistöön.
 
Tästä on ollut aikaisemmin, mutta laitan silti.

Pyörä-alustainen on huono vaihtoehto tykistödueliin, sen sanoi jo tykistön tarkastaja Pasi Pasivirta. Vastatykistön ampuessa sirpaleet repivät pyörät riekaleiksi ja tämä on pv:n Moukarin hankinnassa huomioitu. Sama on koettu Korean niemimaalla jo kauan sitten.
Jälkikäteen Donarin kehittäminen ja tuottaminen aikanaan olisi ollut oivallinen ratkaisu ja olisi kelvannut Ukrainalle sekä muillekin oikein hyvin. Ilmeisesti konsepti hyödynsi Ascod 2 runkoja alustanaan, joka oli ehkä heikkous. M1 tai Leo 1/2 alusta Rheinmetallin erinomaiselle 155mm tykille olisi voinut olla parempi ratkaisu, joka hyödyntää vanhoja runkoja.

Minusta järkevä, moderni ja paljon Pzh 2000:a edullisempi ratkaisu, joka on myös helpommin ilmakuljetettava.
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun menee "autofretoinniksi". Aika paljon tässä viestissä on tarinaa kertauksena Foorumin aiemmista viesteistä vuosienkin takaa.

Kun Patria tekee jo 120 mm:n takaaladattavaa, sileäputkista automaattiKrh:ta niin miten olisi panssarivaunukanuuna samassa (tai isommassa) kaliberissa. Mielellään voisi kokeilla parantaisiko pitempi putki kuin uudemmissakin Leo kakkosissa lähtönopeuksia; Edes nk. L/55 ei ole kovin hyvä hyötysuhteeltaan.

Tuliputkea ei kyetä autofretoimaan Suomessa, joka on nykypäivänä panssarivaunun pääaseen tuliputken valmistuksen ehdoton edellytys. Autofretointitekniikan hankintaa lienee aikanaan 155 K 98 tuotantoa aloitettaessa harkittu/selvitetty 1990 luvulla ja ehkä jo Tampellan aikana 155 K 83 tuotekehitysvaiheissa. Liian vaikeaksi ja kalliiksi se oli aina todettu, joten "modernia" tuliputken valmistustekniikkaa ei Suomeen hankittu, valitettavasti voi jälkiviisaana todeta. Ehkä 1970-80 luvuilla teknologiaa ei olisi Suomeen lännestä saatukkaan, mutta 1990-luvulla se olisi voitu hankkia esim. Rheinmetallilta Saksasta, laitetoimittajilta Ranskasta tai ehkä USA:sta. Foorumin veteraanimmat jäsenet saattavat tietää aiheesta laajemmin? Jälkikäteen ajateltuna autofretoinnin tuomia hyötyjä ei ehkä ole Suomessa ymmärretty teknisiltä osin, erityisesti tuliputken väsymiseliniän osalta (turvallinen laukausmäärä ja sen kasvu autofretoinnin myötä).

Jos nyt olisi kyky tehdä 105..... 155 mm max ~60 kal+ pituisia, autofretoituja tuliputkia, niin olisi melko varmasti töitä useampaan vuoroon taloudellisesti hyvillä katteilla. Olisi ollut jo aiemminkin ilman Ukrainan kähinää, sillä Länsi-Euroopassa ei autofretointikapasiteettia ole ylenmäärin ollut saatavilla. Nykyisin ainakin Puolassa (Leo 2/Krab tuliputkien myötä ja tutkivat RAK:n tuliputkien autofretointia) sekä ehkä Slovakiassa on tuliputkien autofretointimahdollisuudet perinteisten Nato-länsimaiden lisäksi.
Kromauttaa putket voisi ulkomailla, jos siihen on tarvetta, jolloin kromausprosessin ympäristömurheet jäisivät muiden hoidettavaksi. Panssarivaunukanuunan putket on kromattava.

Autofretointi pitäisi osata tehdä itse, kun prosessia pitää "säätää"/räätälöidä kunkin tuliputkiaihion mitattujen materiaaliominaisuuksien ja mahdollisesti toteutuneiden välivalmistusmittojen (mitat ennen autofretointia) mukaisesti. Autofretoinnin jälkeen pitänee tietää "tarkka" putken autofretoitumisaste (materiaalikokeet), jotta koneistus onnistuu, varsinkin rihlatulla putkella, mittatoleranssirajojen mukaisesti.
Autofretoidun tuliputken suunnittelu ja valmistuksen ohjeistus (materiaali-, koestus- ja valmistusspesifikaatiot) ei onnistune, jos ei tunne menetelmän teknisiä yksityiskohtia syvällisesti sekä teorian että käytännön kannalta.

Patria ei itse taida enää tuliputkiaan valmistaa, mutta tilaa niitä koneistusalihankkijoiltaan omien ohjeidensa mukaisesti koneistettuna. Taeaihiot ovat tulleet jo pitkään joistakin ulkomaiden tuliputkitakomoilta, kun Lokomon takomo Tampereella (Neleksen nimissä loppuvuosina, mutta "Lokomo" ehkä tunnetumpi alkuperäinen nimi) on muisto vain 1980-luvulta. Ymmärtääkseni alkupään 155 K 83 tuliputkien tuotannosta oli Lokomon takeita ja lopputuotannon takeet tulivat jo ulkomailta, kuten kaiketi koko 155 K 98 tuotannon tuliputket. Vesa Toivosen kirjasta "Tampellasta Patriaan" ja foorumin varhaisemmista viesteistä löytynee lisää tietoa ja kommentteja mainittujen aseiden kotimaisen tuliputkituotannon vaiheista.

Tykistömuseossa/ Museo Militariassa Hämeenlinnassa lienee edelleen näytillä 155 K 83 halkaistun tuliputken puolikas, joka on vielä Lokoman takomasta aihiosta tehty. Ei tarvitse kotimaista raskasta konepajateollisuutta ja sen tuotetta hävetä muiden rinnalla vielä tänä päivänäkään.

Niille, joita aihe syvällisemmin teknisesti kiinnostaa, niin:
Ehkä jo tuttu viiteraportti tuliputkitekniikasta ja sen kehittymisennusteesta (v. 2001) yhteenvetona, erityisesti pinnoituksen ja sen tarpeen suhteen:
Räjähdyspinnoitusta ennustivat tuolloin kromauksen korvaajaksi, mutta vielä putket kromataan 20 vuotta raportin julkaisun jälkeen.

Toisena tuliputkien kulumisen/pinnoituksen suhteen Nato-yhteenvetoraportti. Tuttu lienee sekin Foorumin aiemmista viesteistä useammassakin langassa mainittuna:

Sähköistä propulsiota odotellessa.
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta 155 PZH200 ammustunnistuksia videolta.
Minusta ovat org täysin fiksusti tähän mennessä. esim. 155mm ovat pääasiassa tykistöprikaatien käytössä ei perus prikaatien.

43rd Separate Artillery Brigade (43 Окрема Артилерійська Бригада), Ukraine, January 2023
Kyseinen prikaati löytyy Soledarista länteen

Tästä oli täällä eilen muistaakseni twitteristä kuvia
Ohessa suora linkki viiteviestin videoon

Videolla näkyy PZH2000 sisällä ammusmerkinnöiltään:
  • M1712A1 on Rheinmetall-Denel yhtiön 155 mm Assegai-ammusperheen IHE-onteloperäammus (olisiko "I" epäherkkä r-täyttö?), kantama ~30 km /52 kal putkesta, saatu Ukrainaan ehkä Hollannista
  • DM702 155 SMArt panssariammuksia.
oheisen Twitter-ketjun mukaan

Lähes parasta ja tuoreinta ampumatarviketta ovat ukrainalaiset PZH2000:lla ammuttavakseen saaneet. Assegaista löytyisi vielä perävirtausammus (40+ km) ja raketti-perävirtausammus (50+ km), mutta ehkä niitä ei vielä ole Euroopan maiden varastoissa saatikka Ukrainaan luovutettavaksi. "Pitkillä panoksilla" näyttäisivät ampuvan, joten paineet ja lähtönopeudet sekä kantamat lienevät ylärajoilla.

Toisena huomiona videon kohdasta 1:43 näkyvä panoskammion takapinnan (tiivystyspinta?) alareunan nokisuus tms. töhryisyys, joka kertonee pienistä vuodoista sulkukappaleen ja putken välillä.
Se on ongelmana kiilalukko-sulkeisissa järjestelmissä hyksyttömiä irtopanoslaukauksia ammuttaessa. Vuoto kasvaa, jos tiivistyspintoja ei pidetä puhtaina ja lopulta vuoto polttaa uran tiivistyspintoihin.
Siitä syystä USA:lla ja monella muulla on kierrelukko irtopanoslaukaus-aseissaan. Pitävät sitä tiiviimpänä, mutta pyyhkivät niistäkin melko usein panoskammiota, tiivistyspintoja ja sulkuosien urituksia (M777:lla esimerkiksi) laukausten välillä, joten ei ole sekään ihan huoleton systeemi. Vai onko toistuvaan pyyhkimiseen jokin muu syy?
Kuva1_155PZH2000_noki_aa.png

Alla vanhemman Ukraina-ketjun viestin videon pysäystyskuva PZH2000 tiivisterenkaan puhdistamisesta. Helppo ja tarpeellinen huoltotyö pitää tiivistyspinnat hyvinä pitkään.
Ruutikaasun paine on korkeimmillaan luokkaa ~350 MPa palveluslaukauksilla 155 JBMoU/Nato tykeillä ammuttaessa (ja ääritapauksissa ehkä enemmänkin), joten tiivistyksen on syytä toimia.

Kuva1_155PZH2000_tiivistysrenkaan_puhdistus_aa.png
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta 155 PZH200 ammustunnistuksia videolta.

Ohessa suora linkki viiteviestin videoon

Videolla näkyy PZH2000 sisällä ammusmerkinnöiltään:
  • M1712A1 on Rheinmetall-Denel yhtiön 155 mm Assegai-ammusperheen IHE-onteloperäammus (olisiko "I" epäherkkä r-täyttö?), kantama ~30 km /52 kal putkesta, saatu Ukrainaan ehkä Hollannista
  • DM702 155 SMArt panssariammuksia.
oheisen Twitter-ketjun mukaan

Lähes parasta ja tuoreinta ampumatarviketta ovat ukrainalaiset PZH2000:lla ammuttavakseen saaneet. Assegaista löytyisi vielä perävirtausammus (40+ km) ja raketti-perävirtausammus (50+ km), mutta ehkä niitä ei vielä ole Euroopan maiden varastoissa saatikka Ukrainaan luovutettavaksi. "Pitkillä panoksilla" näyttäisivät ampuvan, joten paineet ja lähtönopeudet sekä kantamat lienevät ylärajoilla.

Toisena huomiona videon kohdasta 1:43 näkyvä panoskammion takapinnan (tiivystyspinta?) alareunan nokisuus tms. töhryisyys, joka kertonee pienistä vuodoista sulkukappaleen ja putken välillä.
Se on ongelmana kiilalukko-sulkeisissa järjestelmissä hyksyttömiä irtopanoslaukauksia ammuttaessa. Vuoto kasvaa, jos tiivistyspintoja ei pidetä puhtaina ja lopulta vuoto polttaa uran tiivistyspintoihin.
Siitä syystä USA:lla ja monella muulla on kierrelukko irtopanoslaukaus-aseissaan. Pitävät sitä tiiviimpänä, mutta pyyhkivät niistäkin melko usein panoskammiota, tiivistyspintoja ja sulkuosien urituksia (M777:lla esimerkiksi) laukausten välillä, joten ei ole sekään ihan huoleton systeemi. Vai onko toistuvaan pyyhkimiseen jokin muu syy?
Katso liite: 72787

Alla vanhemman Ukraina-ketjun viestin videon pysäystyskuva PZH2000 tiivisterenkaan puhdistamisesta. Helppo ja tarpeellinen huoltotyö pitää tiivistyspinnat hyvinä pitkään.
Ruutikaasun paine on korkeimmillaan luokkaa ~350 MPa palveluslaukauksilla 155 JBMoU/Nato tykeillä ammuttaessa (ja ääritapauksissa ehkä enemmänkin), joten tiivistyksen on syytä toimia.

Katso liite: 72788

Koska töhryisyys on vain alapinnalla niin se voi johtua myös siitä, että ammukset ja ruutipanokset eivät ole puhtaita kun ne menevät panoskammioon jolloin alareunasta sitä likaa varisee juuri tuohon kohtaan. Mikäli sulku alkaa vuotaan niin se ei juuri valikoi mistä se tulee ulos.
Likaa voi tulla ulos samasta kohtaa myös mikäli ladattuja laukauksia puretaan ampumatta eli ensimmäinen kranaatti osui jo maaliin niin toinen otetaan pois ampumatta. Etenkin noiden kalliiden älyammusten kanssa ei kyllä ammuta yhtään ylimääräistä, joten purkamisia täytyy tapahtua.

Erityisen positiivista kuitenkin, että korkealaatuisesta tykillä ammutaan korkealaatuisia A-tarvikkeita. Ei ole mitään puuhastelua vaan shoot to kill.
 
Virolle lisää tykistöä

Tuo uutinen on jotenkin kummasti kirjoitettu. Virolla on aiemmin ollut 12 ja nyt lunastetaan optio 12, eli yhteensä 24. Tuon voisi ymmärtää tarkoittavan myös, että on entuudestaan 24 ja nyt hankitaan 12 lisää. Virolla tämän jälkeen sama 24 kuin Norjalla. Seuraavaksi odotellaan Norjalaisten lisähankintoja.
 
Tuo uutinen on jotenkin kummasti kirjoitettu. Virolla on aiemmin ollut 12 ja nyt lunastetaan optio 12, eli yhteensä 24. Tuon voisi ymmärtää tarkoittavan myös, että on entuudestaan 24 ja nyt hankitaan 12 lisää. Virolla tämän jälkeen sama 24 kuin Norjalla. Seuraavaksi odotellaan Norjalaisten lisähankintoja.
Tämän mukaan olisi 24+12

 
Tuo uutinen on jotenkin kummasti kirjoitettu. Virolla on aiemmin ollut 12 ja nyt lunastetaan optio 12, eli yhteensä 24. Tuon voisi ymmärtää tarkoittavan myös, että on entuudestaan 24 ja nyt hankitaan 12 lisää. Virolla tämän jälkeen sama 24 kuin Norjalla. Seuraavaksi odotellaan Norjalaisten lisähankintoja.
Siltä se vain näyttäisi, myös ERR :n mukaan. Katos vaan, melkoinen panostus. Juurikin ne HIMARS:it, nyt lisää Ukkosia.

muoks @Rannari ehti ensin :salut:
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top