Samses
Ylipäällikkö
Näin on näreet. Intin nettisivuilta löytyy esittelykin, kuvan kera. Kerran olin varusveijarina tuliasemapäässä katsomassa, kun noilla ammuttin patterisarja, kuulemma se oli ensimmäinen kerta kun Suomessa noilla päästeltiin kovilla koko sarja. Oli siinä ääni- ja valoshowta kerrakseen.
Linkki esittelyyn: http://tinyurl.com/qa6nwxj
Ehkä hieman marginaalinen. Tehokas ase kun sille löytyy maali, mutta ei noita oikein kannattaisi antaa pelkälle prikaatille. Eli ylijohdon kamaa.
Mutta sanotaan samantien toisella tavalla: Kun Israelilaiset saivat noita sotasaaliiksi, niin ne ottivat ne kaikki käyttöön ja käyttivät seuraavassa sodassa sen minkä kerkesivät. Taisi lähde kertoa, että kyseinen pataljoona (eli patteristo?) olisi ollut sodan kiireisimpiä yksiköitä Israelin puolella ja vastapuolen patteristot eivät olleet mitenkään vähäteltävissä ollut uhka.
Miten niin helppo paikantaa? Nuo jos mikä on "Shoot-and-Scoot" -systeemi. Ellei sitten aleta ampumaan ilmavaaran aikana.
Tvälups
Ylipäällikkö
Se valo- ja ääni-ilmiö joka RakH tuliasemassa syntyy kuuluu ja näkyy kauas. Lisäksi raketit eivät lennä näkymättömästi vaan jättävät harvinaisen selkeän palojäämävanan taivaalle. Se on heikkous. Helppo paikantaa ilman tutkiakin ihan aistivaraisesti.
Ilma-alivoimaisella (kuten Suomella) tilanne on -ilmavaara- kaiken aikaa.
Raketinheitin on herkkä sirpaleille. Huomattavasti herkempi kuin perinteinen vedettävä kenttätykki.
fulcrum
Greatest Leader
Niin eikö nuo maallikon silmiin näytä vallan mainioilta aseilta. Tulinopeus on suuri, paljon suurempi itse asiassa kuin RsRakHissa joten Tetra on jo nostamassa kytkintä siinä vaiheessa kun M270:llä on vielä sarja kesken. Lisäksi pyöräajoneuvo ei ole niin helposti tunnistettavissa tykistöaseeksi: vihollisen analyytikko tai kohteita etsivä rynnäkkölentäjä saattaa erehtyä pitämään sitä matalan prioriteetin kohteena. Vastavuoroisesti kuormurin romuja on helppo naamioida raketinheitin-valemaaleiksi. Selkeä haittapuoli lienee lyhyehkö kantama ja huonohko tarkkuus.
Valmistetaanko noihin muuten raketteja Suomessa?
Valmistetaanko noihin muuten raketteja Suomessa?
Älähän nyt. Kyllä tuollainen kevyt raketinheitin on loistava oloissa, jossa esim kylään taikka pieneen metsään pysähtynyt vihulainen halutaan saada suuremmilta osin tainnutettua taikka pois pelistä. Eikä siihen tarvitse varata koko patteria vaan voidaan körmyttää yhdellä kertaa. Mutta jos naapurilla on kone ilmassa niin suuri todennäköisyys on että ohjustinta sinkoutuu sinne suuntaan ja nopeasti. Kuitenkin tuon ilmauhan saa myös käännytettyä ansaksi pistämällä nuo raketinheittimet kohtuullisen vahvan ilmatorjunnan taakse ns. syötiksi.
Ei. Suomessa ei ole minkäänlaista rakettivalmistusta poislukien ilotulitus jutut.
Eli ainoa ero tavalliseen tykistöön on se, että raketit jättävät vanan taivaalle? Ja sitten johtuen alustasta koko patteri on riittävän kaukana ja/tai nave:n alla kun kukaan kerkeää tehdä noille mitään. Lennokit voivat muuttaa asemia jos ne kykenevät kykkimään alueella jatkuvasti ja huomaamatta, mutta edes naapurin ilmavoimat kykene pitää jatkuvaa ilmatähystystä taistelukentän yllä ja usein sää ei salli sitä muutenkaan.
Toki se heitin on herkkä sirpaleille, mutta niin on tykistön kuorma-autotkin. Raketinheitin vaan kerkeää tarvittaessa altakin pois.
@fulcrum Kantamaa on perusraketilla 20 kilsaa. Enemmän kuin suurimmalla osalla meidän tykistöstä. Naapurin tykistö kantaa kuuden tuuman putkilla suunnilleen saman peruskranaateilla ja tarvitsevat perävirtausyksiköt pitemmän kantaman hommiin. Uudemmilla raketeilla, joita meillä ei taida olla, kantaa sitten 35-40 kilsaa, mutta tiedä sitä sitten tarkkuudesta.
@ctg uskoisin, että mikäli patteri on liikaa, niin sitten tavan tykistö hoitaa homman, tukikin on tarkempaa. Se taitaa kuitenkin yksittäisen heittimen tuli olla hieman epätarkkaa ja hajonta suuri, jotta alettaisiin yksittäisillä raketinheittimillä ampumaan. Tai tälläisen kuvan olen saanut, että noita käytetään silloin kun halutaan oikein kovasti jonkin maalin häviävän kartalta pysyvästi. Tai sitten halutaan, että jollakin alueella ainoa vastarinta on haju.
Tykistölle saadaan uusia kuorma-autoja ja traktoreja siviilistä. Lisäksi raketinheittimen liikkumiskyky saattaa olla merkityksetön, jos vihollinen vetää arvalla vastatykistöllä oikeaan osoitteeseen. Tässä asiassa vihollista auttaa kartan katsominen. Kovin montaa uraa tuskin on pyörillä kulkeville raketinheittimille tarjolla, joten murkuloiden kylväminen niille tuottaa suurella todennäköisyydellä tulosta.
Tykit voi myös jättää linnoitettuihin asemiin vastatykistön murjottaviksi. Ukot vain suojaan jokusen sadan metrin päähän. Tykit ovat suurella todennäköisyydellä käyttökunnossa, kunhan ne on kaivettu mullan alta esiin. Raketinheitin on vastaavassa tilanteessa reikiä täynnä.
Tvälups
Ylipäällikkö
Tai mikäli RakH:llä on täysi ammuskuorma (putket+pakka) niin paikalla on vain kasa hiiltyviä pellinkappaleita.
Tuon vastatykistön arvaus voisi toki olla mahdollinen, mutta vasta raketinheittimien ammuttua. Asemassa ne eivät istuisi odottamassa tulikomentoja vaan joko valmiusasemassa tai lataamassa. Ja raketinheittimet kuitenkin toimii huomattavasti kauempana vihollisesta kuin muu oma tykistö, joten sen takia liikkumavaraa olisi enemmän. Ja ellei sitten joku kerro muuta, niin eiköhän nuo raketinheittimet osaa ampua vaikka jotkut putket olisi reililläkin (ei se sirpale luultavastikaan mene kovin monen putken läpi tai sitten se on tarpeeksi voimakas vahingoittamaan tykistönkin kaluja). Ja miten paljon se reikä muutenkin haittaa tuon heittimen toimintaa? Pajalla oikoo reikien reunoja siten, että raketti menee läpi, käsittääkseni sen ei tarvitse olla ilmatiivis. Tai onko se putki muutenkaan vaikea vaihtaa? Putket taitaa toki olla yksitellen suunnattuja, jotta saadaan hieman hajontaa, mutta eiköhän ne asennot saada mitattua ja laitettua oikein.
Pitää olla aikamoinen tuuri, jos arvaa, että missä raketinheittimet ovat lataamisen jälkeen. Vähän samaa luokkaa tuuri, kuin osuminen tykistön ammusajoneuvoon.
Toki sen lentokoneesta huomaa, mutta kuten huomaat, niin tieto on nopeasti vanhenevaa (tuuli vie vanaa) ja tarkoitus ei ole ampua vihollisen ollessa yllä. Jos ammuttaisiin, niin silloin ero tavallisen tykistön kanssa ei olisi merkityksellinen (kumpaakaan ei voisi olla huomaamatta).
Museo
Kenraali
Ilmoitettiinko Tanskasta tehdyn MLRS-kaupan hintaa muuten jossain? Sinänällään kuvaavaa jos Tanskasta saatiin 12 lavettia romuraudan hinnalla ihan vain varaosiksi ja ajoharjoitteluun. Sodan ajan kokoonpanoissahan noita raskaita raketinheittimiä taisi olla 16 eikä niillekään ole ammuksia.
Tvälups
Ylipäällikkö
Hintaa ei ole osunut minunkaan silmiini. 22 MLRS:ää ostettiin aiemmin ja yksi niistä on jo onnistuttu polttamaan, varaosille on siis tarvetta. A-tarviketilanne on synkkä, nythän niillä ammutaan "sisäputken" avulla 122 raketteja.