Valko-Venäjällä on valtion kokoon nähden pienehkö ammattiarmeija. Joskun ennenkin oon huomannu, ettei "ammatti-" aina tarkoita: ammattitaitoinen. You Tuben lukuisissa kommenteissa herkutellaan Valko-Venäjän "Self-propelled" haupitsilla.
Mistä karkumatka johtui: Veikkaan, että ennen paraatia on yhdistelmä ajettu liian linkkuun, jolloin vetokidasta on jokin osa murrtunut.
Huhta
Greatest Leader
Huonosti suunniteltu, kuten Neuvostoliitolta voi odottaakin. Lännessä perävaunun päässä katkeaa pultit ja lenkki irtoaa.
J0h1F
Ylipäällikkö
Täytyypäs nyt tänne jälkiviisastella sitä, mitä täällä jo viime kesänä pohdittiin: jos meillä (hallituksella) olisi ollut tahtoa kotimaisen tykkituotannon uudelleenkäynnistykseen, niin sitä olisi alettu saada nopeimmillaan näillä main käyntiin, jos linjastolle olisi ollut tilat jostain järjestettävissä. Toki mikäli vanhan tuotannon osaajia ei enää ole täysissä sielun ja hengen voimissa kaivettavissa isollakaan rahalla uusia ohjaamaan, niin uusien osaajien kouluttaminen olisi voinut kestää aikansa yritys-erehdys-periaatteella. Koneiden hankinta ja asennus, uusien työmiesten palkkaaminen ja vanhojen osaajien maanittelu isolla rahalla näitä ohjaamaan, nämähän siinä vaadittaisiin, sekä sitten tarvittavien materiaalien (erityisesti putkiaihioiden) alihankintaketjujen järjestäminen.
En tiedä mikä on Ukrainan kalustotilanne tällä hetkellä tykistön osalta, mutta varsin nopeasti ampumaan kykenevä tykkikanta, johon olisi jatkuvasti varaosia ja uusia yksilöitä saatavissa, ei varmaan heitäkään haittaisi: vedettävissä tykeissä ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä siitä, mitä Tampellat olivat. Nythän vedettävien tykkien uusvalmistus on yhä aika lailla jäissä, liekö ainoana triplaseiskalla jotain aktiivista tuotantoa länsimaissa? Sitä mukaa kun muut tykit alkavat vaurioitua muilta osiltaan kuin putkeltaan, niin niiden ylläpito rivissä vaikeutuu.
En tiedä mikä on Ukrainan kalustotilanne tällä hetkellä tykistön osalta, mutta varsin nopeasti ampumaan kykenevä tykkikanta, johon olisi jatkuvasti varaosia ja uusia yksilöitä saatavissa, ei varmaan heitäkään haittaisi: vedettävissä tykeissä ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä siitä, mitä Tampellat olivat. Nythän vedettävien tykkien uusvalmistus on yhä aika lailla jäissä, liekö ainoana triplaseiskalla jotain aktiivista tuotantoa länsimaissa? Sitä mukaa kun muut tykit alkavat vaurioitua muilta osiltaan kuin putkeltaan, niin niiden ylläpito rivissä vaikeutuu.
Huhta
Greatest Leader
Haluaako PV lisää vedettäviä tykkejä? Se puolustusvaliokunnalle mallailtu Sisun ja 155K98:n risteytys taas ei liene likimainkaan tuotantovalmis. Eikä tilanne vissiin ole kriittinen, kun mm. 152K:t oli varaa lähettää Ukrainaan ilman suoraa korvaajaa.
Muutenkin herää kysymys, millä rahalla niitä ostettaisiin. Vedettävien tykkien hankintoja ei ole julkisuudessa mainittu, sen sijaan on paljon mitä on suunnitteilla mutta ei ole vielä ostettu. Kalliimman luokan hankkeista tulee mieleen Arktinen liikkuvuus ja uusi rynnäkkökivääri. Ja ehkä tuoreita pyöräajoneuvojakin haluttaisiin enemmän kuin tähän mennessä on tilattu.
"Olisi kiva" -tason juttujakin voidaan ehkä toteuttaa, jos siitä Ukraina-avusta saadaan EU:lta takaisin se 1,2 miljardia... Mutta eipä ole paljoa kuulunut, ja jos se joskus kompensoidaan Suomelle edes likimain 1:1, niin on ihan luojassaan, päätyykö raha PV:n kassaan lyhentämättömänä. Esim. Marinin hallituksen PV:lle tekemät lisäbudjetit voisi hyvin juustohöylätä summasta, jolloin se on aika paljon pienempi kuin 1,2 miljardia...
Euroopassa on ainakin kolmessa maassa ajoneuvoalustaisten tykkien aktiivista valmistusta. Archerit (Ruotsi), Caesarit (Ranska), PzH2000:t (Saksa)... Jos Ukrainalle halutaan lähettää hyviä tykkejä rahasta välittämättä, niin eiköhän ne ole ennemmin noita kuin suomalaista vedettävää?
Ilmeisesti tosin ampumatarvike on suurempi murheenaihe kuin tykit.
Juuri niin, kuten jäsen @Falangi kirjoitti, eikä ne edes ole salaisia; pelkällä järkeilylläkin pääsisi samaan. Vastaan tässä ketjussa, koska forumin tykistölangassa on ollut hiljaista:
Bonus sekä muut samankaltaiset PANSSARITÄSMÄAMMUKSET ovat kalliita, eikä niitä riitä tuhlattaviksi. Siksi ensin ammutaan maalia tavallisilla halvoilla sirpalekuulilla tulen saamiseksi kohdalleen. Silloin hakualue riittää maalin paikantamiseen. Se maali pitää myös ensin saada pysähtymään, jotta kannattaa koko hommaan ryhtyä. Lentoaika 15-20 km päähän on minuutin luokkaa, jolloin maali voi vaihtaa suuntaa, pysähtyä tai ainakin ennakko olisi toivottoman pitkä.
Edullisin maali olisi useamman vaunun ryväs, vähän kesäkuun alun Ukrainan epäonnistuneen hyökkäyksen julkaistujen videoiden tapainen case. Siitä pääsee myös miettimään, kuinkahan sellainen tilanne saataisiin aikaan? Mistään 35 km:n päästä ei tietenkään ruvettaisi ammuskelemaan täsmäammuksia, kun tässä tapauksessahajonta olisi satoja metrejä.
Koetin etsiä meidän PV:n materiaalia BONUS-ammunnasta, mutta ainoa jonka löysin oli viime vuosikymmeneltä. Jos ei jaksa katsoa svedujen ekaa Archer-ampumista, alkaa Bonus-osuus kohdasta 0:30:
Huhta
Greatest Leader
Eli hyvä väline optimitilanteessa ja käyttökelvoton useimmissa tilanteissa kustannustensa puolesta? Kallis siltikin - miinoitteeseen pysähtyneen vaunun tuhonnee edullisemmin kertasingolla tai NLAW:lla. Toki jos ne on lopussa tai miinoitetta ei valvo kuin yksinäinen tiedustelutulenjohtaja, niin Bonus on hyvä lisä.
Sitä täytyy kyllä ihmetellä, että miksi meille hankittiin Bonuksia? Eikö paikallaan olevaa maalia kannattaisi ennemmin ampua jollakin GPS/INS/Laser-hakeutuvalla? Silloin ei tarvitsisi murehtia, voiko ampua maksimikantamalle vai heikkeneekö tarkkuus liiaksi, ja vaikutuskyky toimisi muihinkin maalityyppeihin kuin vain vaunuihin.
Bonuksen esitteessäkin kehutaan kykyä liikkuvaan maaliin osumisessa ja pakkauskooksi ilmoitetaan hurja 14 kpl, eli ehkä valmistajan näkemys aseen käytöstä on erilainen kuin köyhän Suomen?
Tilausmäärät asettuvat raameihin, kun muistetaan, että rauhanturva-armeija Bundeswehr osti vastaavantyyppistä SMArtia 9000 kpl, kun rypäleaikakauden pää tuli eteen. Ei noitakaan nyt ihan sokkona sovi roiskia, tietenkään, mutta kyllä varmaan liikkuvaakin yrittäisivät tilanteen tullen.
Germany to Resume the Production of SMArt 155 Projectiles In 5 Years, Which Have Shown Themselves Really Well In Ukraine | Defense Express
The last time when the Bundeswehr ordered SMArt 155 projectiles was in the early 2000s
en.defence-ua.com
Ylimatruusi
Kapteeni
jos traktorin perään laittaisi kolme akselisen peräkärryn tykillä. Mites kauan siinä menisi Archeriin nähden aikaa. Siis manuaalisesti hydrauliikka laskee tuet ja sitten loput manuaalisesti hoidetaan. Samat 3 ammuntaa ja pois. Aika arviota:
liikestä tykin lataus ja suuntaus:
uudestaan manuaalisesti ammunnat 2-4:
tykki kuljetuskustannuksia ja liikkeelle:
nämä ruotsalaiset ovat hienoja (automaatio arkoja). yritän jotenkin ymmärtää millaisen liikkeen saisi aikaan kohtuullisella hinnalla. Tietenkin sirpalesuoja puuttuu.
liikestä tykin lataus ja suuntaus:
uudestaan manuaalisesti ammunnat 2-4:
tykki kuljetuskustannuksia ja liikkeelle:
nämä ruotsalaiset ovat hienoja (automaatio arkoja). yritän jotenkin ymmärtää millaisen liikkeen saisi aikaan kohtuullisella hinnalla. Tietenkin sirpalesuoja puuttuu.
Huhta
Greatest Leader
Jenkeillähän oli se SADARM silloin aikoinaan 80- ja 90-luvuilla. Ja kyllähän niitä Irakia vastaan käytettiinkin, mutta ohjelma kutistui kuin pyy maailmanlopun edellä.
Joka tapauksessa ohjelman kokonaiskustannukseksi arvioitiin $5,4 miljardia vuoden 1993 rahassa, vastatykistötoiminta olisi ollut yksi prioriteeteista (tässä luulisi olevan nimenomaan pitkähköt ampumaetäisyydet, joilta epätarkkuus kasvaa?) ja MLRS:ään kehiteltiin rakettia, jossa olisi ollut kuusi SADARM-tytärammusta. 1986 suunnitellut hankintamäärät olivat 150 000 kranaattia 155 mm tykeille ja 50 000 rakettia MLRS:lle.
Että mites meillä tykistön suurvallalla? Olisko edes 15 000 Bonusta tilaukseen ASAP?
Joka tapauksessa ohjelman kokonaiskustannukseksi arvioitiin $5,4 miljardia vuoden 1993 rahassa, vastatykistötoiminta olisi ollut yksi prioriteeteista (tässä luulisi olevan nimenomaan pitkähköt ampumaetäisyydet, joilta epätarkkuus kasvaa?) ja MLRS:ään kehiteltiin rakettia, jossa olisi ollut kuusi SADARM-tytärammusta. 1986 suunnitellut hankintamäärät olivat 150 000 kranaattia 155 mm tykeille ja 50 000 rakettia MLRS:lle.
Että mites meillä tykistön suurvallalla? Olisko edes 15 000 Bonusta tilaukseen ASAP?
Jo 1500 saattaa olla yltiöpäinen tavoite?Jenkeillähän oli se SADARM silloin aikoinaan 80- ja 90-luvuilla. Ja kyllähän niitä Irakia vastaan käytettiinkin, mutta ohjelma kutistui kuin pyy maailmanlopun edellä.
Joka tapauksessa ohjelman kokonaiskustannukseksi arvioitiin $5,4 miljardia vuoden 1993 rahassa, vastatykistötoiminta olisi ollut yksi prioriteeteista (tässä luulisi olevan nimenomaan pitkähköt ampumaetäisyydet, joilta epätarkkuus kasvaa?) ja MLRS:ään kehiteltiin rakettia, jossa olisi ollut kuusi SADARM-tytärammusta. 1986 suunnitellut hankintamäärät olivat 150 000 kranaattia 155 mm tykeille ja 50 000 rakettia MLRS:lle.
Että mites meillä tykistön suurvallalla? Olisko edes 15 000 Bonusta tilaukseen ASAP?
Katso liite: 82699
Siirretty tänne Ukrainan sodan havainnot ja opetukset ketjusta.
Ohessa vanha video, jossa näkyy Bonuksen jäännösvaikutus 80 mm:n panssarilevyn läpäisyn jälkeen asetetussa 10 mm:n teräslevyssä sekä sirpaleiden hajaannus. Videon perusteella ajajan viereen osuneenkin EFP:n jäännösvaikutus riittänee sekä ajajan haavoittumiseen että laitteiden merkittävään tuhoutumiseen vaunun sisällä.
Arvelen, että miehistötilaan osuessaan EFP:n vaikutus on vaarallinen koko avoimessa sisätilavuudessa. Osastoimalla väliseinin asevaikutusta voinee rajoittaa vaunun sisällä, mutta niin ei taideta kovin usein tehdä? Pasissa on moottoritila ohjaamon ja miehistötilan välissä, joten se estää sirpaleiden leviämistä puolin ja toisin jonkin verran.
Bonuksen antureiden toiminnasta asiaa ~1:10 eteenpäin, esim. pyyhkäisylinjojen väli on ~1,7 m, joten vaunun alueelle tulee useampi havainto ja osuma lienee kohdistettavissa "arkaan kohtaan" ainakin jossain määrin useamman anturin havaintojen perusteella ohjattuna. Vuosituhannen vaihteessa puhuttiin kovasti "Sensori-Fuusiosta", mutta sen termin käyttö on tainnut hieman laantua ja siitä tullut arkipäiväistä tekniikkaa.
Videokohta ~3 min, EFP-projektiilin nopeus > 2 km/s, läpäisykyky on 130 mm , joka lienee noin taistelulatauksen kaliiperin verran. Ei taida vaunujen kattolisäpanssarit auttaa tuon läpäisyn estämiseen, vaikka ne ehkä kuorma-ammusten pienien ontelopanosten suihkut estäisitvätkin.
Jos vaunu liikkuu 50 km/h ja lataus räjähtää 100 m:n etäisyydellä, niin vaunu ehtii edetä ~0,7 m, joten ei se karkuun pääse varman havainnon jälkeen.
Videolla 4-5 min kohdalla näkyvät osuman jäännösvaikutukset Stridsvagen 103 sisällä ovat melko jäätäviä miehistön selviytymisen ja laitteiden vaurioitumisen suhteen.
Niitä selittää hyvin 5 min kohdalla oleva pysäytyskuva pääpanssarilevyn 80 mm jälkeisestä sirpaleiden ja panssarin takalevyn spalling sirpaleiden leviämisestä. Iskemät 10 mm taustalevyssä osoittavat jäännösvaikutuksen (Behind Armour Effect) ja todistelevyjen läpäisyrepeämät jäännösläpäisykyvyn.
Bonus sekä SMArt ja niiden taistelukärkien ominaisuudet ovat tarkoitettu tunnettuja, kovia, panssaroituja maaleja vastaan, ehkä ensisijaisesti taistelupanssarivaunuja vastaan. Heikosti panssaroituja tai panssaroimattomia kohteille on omat aseensa kuten käsi- ja muut pienkaliiperiset aseet, räjähdysaineet (painevaikutus), HE-kranaatit / ohjukset yms pieniä sirpaleita tuottavat taistelulataukset tai improvisoidut pommit paine- tai/ja projektiilivaikutteisena. Niitä ei pidä sotkea "kovien maalien" tuhoamiseen/vaurioittamiseen, joten viiteviestissä anekdoottina oleva esimerkki panssaroidun henkilöauton ja siinä olleiden henkilöiden kohtalosta ei liene millään tavoin rinnasteinen Bonukseen tai SMArt:iin tai niiden tarkoituksen mukaiseen suorituskykyyn.
Kuten esimerkin tekstissä Dr M Held toteaa, 25 m:n etäisyydeltä henkilöauton läpäisy ei ole teknistä ymmärrystä vaativa tehtävä.:
"Given the size of the RAF device, Prof. Held says that it would have required no great skill. With that amount of metal and explosive it would easily have penetrated the relatively thin armor of the limo even if the design was not a well-designed, optimized EFP."
Hintapolitiikkaa en osaa arvioida, mutta Bonus tuo Suomelle kuitenkin syvälle ulottuvaa panssarintorjuntakykyä ja mahdollinen vihollinen joutuu sen huomioimaan, eikä se ole heille ilmaista.
Edit: Kirjoitusvihreitä korjailtu.
Ei liene tuollaista väitettä esitettykään, että yksi osuma varmasti pysäyttää vaunun, mutta useimmissa tapauksisa yksi Bonuksen tai SMArt:n EFP-projektiilin läpäisy on vaunun sisällä vaarallisempi sekä miehistölle että vaunun laitteille kuin muiden pst-aseiden läpäisyt. Suurempi halkaisijaisen ammuksen jäännösvaikutus on "ohuen" kattopanssarin takana voimakkaampi kuin esim. ontelopanoksen kapean jäännössuihkun. Nuoliammus ammuttaneen useimmin vahvasti panssaroituun etusektoriin ja se on jo alunperin hitaampi kuin EFP, joten jäännösvaikutus tuskin on EFP:tä suurempi/vaarallisempi, paitsi ehkä vaunun etupanssarin heikkoon kohtaan osuessaan.
Ohessa vanha video, jossa näkyy Bonuksen jäännösvaikutus 80 mm:n panssarilevyn läpäisyn jälkeen asetetussa 10 mm:n teräslevyssä sekä sirpaleiden hajaannus. Videon perusteella ajajan viereen osuneenkin EFP:n jäännösvaikutus riittänee sekä ajajan haavoittumiseen että laitteiden merkittävään tuhoutumiseen vaunun sisällä.
Arvelen, että miehistötilaan osuessaan EFP:n vaikutus on vaarallinen koko avoimessa sisätilavuudessa. Osastoimalla väliseinin asevaikutusta voinee rajoittaa vaunun sisällä, mutta niin ei taideta kovin usein tehdä? Pasissa on moottoritila ohjaamon ja miehistötilan välissä, joten se estää sirpaleiden leviämistä puolin ja toisin jonkin verran.
Bonuksen antureiden toiminnasta asiaa ~1:10 eteenpäin, esim. pyyhkäisylinjojen väli on ~1,7 m, joten vaunun alueelle tulee useampi havainto ja osuma lienee kohdistettavissa "arkaan kohtaan" ainakin jossain määrin useamman anturin havaintojen perusteella ohjattuna. Vuosituhannen vaihteessa puhuttiin kovasti "Sensori-Fuusiosta", mutta sen termin käyttö on tainnut hieman laantua ja siitä tullut arkipäiväistä tekniikkaa.
Videokohta ~3 min, EFP-projektiilin nopeus > 2 km/s, läpäisykyky on 130 mm , joka lienee noin taistelulatauksen kaliiperin verran. Ei taida vaunujen kattolisäpanssarit auttaa tuon läpäisyn estämiseen, vaikka ne ehkä kuorma-ammusten pienien ontelopanosten suihkut estäisitvätkin.
Jos vaunu liikkuu 50 km/h ja lataus räjähtää 100 m:n etäisyydellä, niin vaunu ehtii edetä ~0,7 m, joten ei se karkuun pääse varman havainnon jälkeen.
Videolla 4-5 min kohdalla näkyvät osuman jäännösvaikutukset Stridsvagen 103 sisällä ovat melko jäätäviä miehistön selviytymisen ja laitteiden vaurioitumisen suhteen.
Niitä selittää hyvin 5 min kohdalla oleva pysäytyskuva pääpanssarilevyn 80 mm jälkeisestä sirpaleiden ja panssarin takalevyn spalling sirpaleiden leviämisestä. Iskemät 10 mm taustalevyssä osoittavat jäännösvaikutuksen (Behind Armour Effect) ja todistelevyjen läpäisyrepeämät jäännösläpäisykyvyn.
Bonus sekä SMArt ja niiden taistelukärkien ominaisuudet ovat tarkoitettu tunnettuja, kovia, panssaroituja maaleja vastaan, ehkä ensisijaisesti taistelupanssarivaunuja vastaan. Heikosti panssaroituja tai panssaroimattomia kohteille on omat aseensa kuten käsi- ja muut pienkaliiperiset aseet, räjähdysaineet (painevaikutus), HE-kranaatit / ohjukset yms pieniä sirpaleita tuottavat taistelulataukset tai improvisoidut pommit paine- tai/ja projektiilivaikutteisena. Niitä ei pidä sotkea "kovien maalien" tuhoamiseen/vaurioittamiseen, joten viiteviestissä anekdoottina oleva esimerkki panssaroidun henkilöauton ja siinä olleiden henkilöiden kohtalosta ei liene millään tavoin rinnasteinen Bonukseen tai SMArt:iin tai niiden tarkoituksen mukaiseen suorituskykyyn.
Kuten esimerkin tekstissä Dr M Held toteaa, 25 m:n etäisyydeltä henkilöauton läpäisy ei ole teknistä ymmärrystä vaativa tehtävä.:
"Given the size of the RAF device, Prof. Held says that it would have required no great skill. With that amount of metal and explosive it would easily have penetrated the relatively thin armor of the limo even if the design was not a well-designed, optimized EFP."
Hintapolitiikkaa en osaa arvioida, mutta Bonus tuo Suomelle kuitenkin syvälle ulottuvaa panssarintorjuntakykyä ja mahdollinen vihollinen joutuu sen huomioimaan, eikä se ole heille ilmaista.
Edit: Kirjoitusvihreitä korjailtu.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Ihmettelen kyllä, että eikö tuuli keikuta tuota? Kuitenkin kulmamuutosten täytyy olla äärimmäisen pieniä ja tarkkoja, jotta etsintäkuvio pysyy tasaisena eikä ala hajota tuosta vajaasta kahdesta metristä.
Itse asiassa IBD Deisenroth valmistaa AMAP-R (Roof) panssarointia. Kevyemmällä ykköstasolla pysäyttää ne perinteisten tytärammusten pienet ontelopanokset ja raskaammalla kakkostasolla EFP:t.
Advanced Modular Armor Protection - Wikipedia
Herää tosin kysymys, miksi länsifirma valmistaa moista? Millä pahiksilla on Bonuksen kaltaista suorituskykyä?
Smerchiin tosin on väitetysti 9M55K1-raketti, jossa on hakeutuvia Motiv-3F / Motivation-3M -tytärammuksia... Mutta se voi olla yksi niitä venäläisten ihmeaseita, joita ei ole saatu toimimaan tai ainakaan ei ole ostettu kuin testieriä.
9M55K1 rocket | Missilery.info
When ripple fired the rockets are used for a top attack of the groupings of the armoured materiel and tanks. The rocket is designed to use from the 9K58 Smerch multiple launch rocket system. A salvo
en.missilery.info
9N349 Motiv-3M : Cluster Bombs and Submunition
Mutta kuten jo totesin, venäläisten kohdalla meidän ei tarvinne huolehtia tästä asiasta... Grillit on parasta, mitä nykykaluston lisäpanssaroimiseksi on saatavilla.
Strv 103 on saanut näköjään juuri sellainen osuman kuin aiemmin pohdin, eli tuohon etukannelle. Ilmeisesti moottorin kohdalle.
Huhta
Greatest Leader
Panssarihaupitseista. Rynnäkkötykkejä ei taida olla kuin panssarimuseossa...
Toivottavasti.
J0h1F
Ylipäällikkö
Suhtaudun tähän kuitenkin pienellä skeptisyydellä ennen kuin Oryx saa kuvalähteen sille, tai joku muu taho sen selkeästi vahvistaa (ukrainalaiset tai suomalaiset), tai joku muu luotettava lähde myös tulee. Yleensä hän linkkaa kuvalähteensä noihin artikkeleihin, tähän kuitenkin vain kuvituskuvan.
EDIT: Kastehelmikin oli kysellyt samaa, ja Oryx vastasi siihen näin:
Tietenkin on olemassa myös kantahenkilökunnan suunnalta kuuluneita huhuja vararungoista (niin, julkistenkin lähteiden osalta ainakin SIPRI:n mukaanhan ne Ruotsin varaosiksi hankkimat olisivat lopulta päätyneet meille) ja tähän viittaa panssarinumerointikin (tai sitten siellä on vain heitetty arpaa niistä numeroista eikä käytetty juoksevaa numerointia, sillä ne menevät reilusti yli sadan), ja jos @Mikfin70 pohdinnat koneiston päivityksistä olisivat menneet läpi PV:n puolellakin, niin sittenhän tällaisia vararunkoja olisi voitukin koota käyttökuntoon, sikäli kun voimalinja ja radiot olisivat menossa uusiksi.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Malttia, malttia, pojat. Ennen oli 72 kpl 122PSH74:ää plus muutama varalla, nyt on tilattu yhteensä 96 kpl K9 Moukareita (ja optiokin käytetty). Eikö Teille riitä mikään?
Oletan, että tuo oli retorinen kysymys, koska vastaus lienee selvä.