onhan sitä ammuttavaa hankittu lisää, tuoreinta tilausta ei varmaan vielä ole toimitettukaan. Toisaalta uskoisin, että GLSDB:n tulo markkinoille tiputtaa a-tarvikkeen hintaa merkittävästi. Sitä sitten reilummin tilaukseen. Israelista hankittuja raketteja voi käsittääkseni ampua myös raskaasta heittimestä, tästä en kyllä ole ihan 100% varma. Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että enemmän ammuttavaa sais olla.
"Amerikkalaisen sotilasmateriaalin vientiä valvovan DSCA-viranomaisen 2.11.2022 kongressille antaman vientilupailmoituksen mukaan Puolustusvoimat olisivat tilaamassa Lockheed Martinilta 2 400 M31A1- ja M30A1 GMLRS -täsmäohjusta 298 RsRakh 06 -tykistöraketinheittimille. Toteutuessaan 535 miljoonan dollarin hankinta tekisi Puolustusvoimista maailman toiseksi suurimman GMLRS-ohjusten käyttäjän Yhdysvaltojen jälkeen."
Ei tarvitse hävetä ammusmäärää vaikka joku kysyisikin.
Jeps, Puolalaiset tosin nokitti omassa hankinnassaan tuon jälkeen. Ennen tuota tehtiin samana vuonna pienempi hankinta, suuruusluokka oli 70M€. Raskaisiin heittimiin on laitettu rahaa puolentoista vuoden aikana noin miljardi.
Huhta
Greatest Leader
Yksisilmäinen on kuningas vain sokeiden valtakunnassa. (Toivottavasti vihollinen hyökkää metanolin sokeuttamana...)
Ampumakuntoisten heittimien määrä Suomessa on mysteeri, mutta jos se on alakanttiin arvioitu 24 kpl, niin tasajaolla tuosta tulee "jopa" 100 rakettia per heitin. (Plus aiemmat, huomattavasti pienemmät, muutamien satojen rakettien hankinnat.) Ei ole paljoa se. Kuvitella, että kenttätykkiin olisi 100 laukausta - nehän ampuu päivässä-parissa. Tai sitten säästellään talvisodan malliin, ammutaan muutama laukaus päivässä ja ihmetellään, kun oma jalkaväki lakoaa tulituen puutteessa.
M270 MLRS:ää valmistettiin nähtävästi ~1300 raketinheitintä. Rakettien kokonaistuotantomäärää (siltä ajalta kun kukaan ei vielä kehdannut kauhistella kuorma-ammuksia) on arveltu 500-700 tuhannen raketin välimaastoon. Rakettien ja heittimien-suhdeluvuksi tulee rakettien tuotantomäärästä riippuen n. 384:1 - 538:1.
Tehtävää on siis vielä jäljellä PV:n hankinnoista päättävillä!
M270 Multiple Launch Rocket System - Wikipedia
Huhta
Greatest Leader
Henkilökohtaisesti suhtaudun skeptisesti ampumatarvikkeiden halpenemiseen. GLSDB:n idea oli kai, että pistetään SDB I -liitopommi tytärammuksista tyhjennetyn vanhan raketin kuoreen. Saadaan vähän lisää kantamaa (versus alkuperäinen GMLRS, nyttemmin on GMLRS-ER) ja halvempaa hintaa.
Mutta jos uuden pommin laittaa vanhojen rakettien kuoriin, niin vanhojen rakettien ajoaineiden vanheneminen muodostaa oman ongelmansa. Mitä lie kestäisivät, 30-40 vuotta optimistisesti ajatellen? Viimeiset rypäleraketit lienee vuosituhannen vaihteen tuotantoa, eli ne ovat jo valmiiksi 20-vuotiaita.
Ground Launched Small Diameter Bomb - Wikipedia
Täysin uusilla komponenteilla tehtäessä olisi hankala uskoa, että GLSDB olisi ainakaan mainittavasti halvempi kuin GMLRS(-ER). Lisäksi tuo GLSDB:n hyötykuormana oleva SDB I on ilmeisesti suunniteltu läpäisy etusijalla (taistelukärki 93 kg, josta räjähteen osuus 16 kg). Toki se varmasti sirpaloituukin, mutta tuskin on tehokkaimmillaan siinä roolissa, jos verrataan vaikkapa GMLRS:n AW-taistelukärkeen, jossa on valmiiksi muotoillut volframisirpaleet.
Se mitä mielelläni näkisin tuosta GLSDB:stä tulevan, on panssariinhakeutuvan ampumatarvikkeen syntyminen. SDB II (tai nykyään StormBreaker) on nimestään päätellen samaa sukua kuin GLSDB:n SDB I. SDB II:ssa on lisänä ne pommin omat sensorit, joilla se voi itse etsiä maaleja ja hakeutua liikkuvaankin maaliin. Jos tuon saisi sovitettua raketinheittimeen, niin siinä olisi yksi vaikutusmahdollisuus lisää vihollisen panssariarmeijoihin. Hintaahan tuolla SDB II:lla on nykyisellään lentokoneesta laukaistavana ~$200k, ja raketinheittimestä laukaistuna varmaan helposti 50-100 kiloa enemmän. Mutta jos sillä tuhoaa miljoonien arvoisen panssarivaunun, niin se asettaa kustannukset mittasuhteisiin.
Aika näyttää miten käy. Halvemmalle raketille on ilmiselvä tarve, kaikkea ei kannata ampua satojentuhansien arvoisella puikolla.Henkilökohtaisesti suhtaudun skeptisesti ampumatarvikkeiden halpenemiseen. GLSDB:n idea oli kai, että pistetään SDB I -liitopommi tytärammuksista tyhjennetyn vanhan raketin kuoreen. Saadaan vähän lisää kantamaa (versus alkuperäinen GMLRS, nyttemmin on GMLRS-ER) ja halvempaa hintaa.
Mutta jos uuden pommin laittaa vanhojen rakettien kuoriin, niin vanhojen rakettien ajoaineiden vanheneminen muodostaa oman ongelmansa. Mitä lie kestäisivät, 30-40 vuotta optimistisesti ajatellen? Viimeiset rypäleraketit lienee vuosituhannen vaihteen tuotantoa, eli ne ovat jo valmiiksi 20-vuotiaita.
Ground Launched Small Diameter Bomb - Wikipedia
en.wikipedia.org
Täysin uusilla komponenteilla tehtäessä olisi hankala uskoa, että GLSDB olisi ainakaan mainittavasti halvempi kuin GMLRS(-ER). Lisäksi tuo GLSDB:n hyötykuormana oleva SDB I on ilmeisesti suunniteltu läpäisy etusijalla (taistelukärki 93 kg, josta räjähteen osuus 16 kg). Toki se varmasti sirpaloituukin, mutta tuskin on tehokkaimmillaan siinä roolissa, jos verrataan vaikkapa GMLRS:n AW-taistelukärkeen, jossa on valmiiksi muotoillut volframisirpaleet.
Se mitä mielelläni näkisin tuosta GLSDB:stä tulevan, on panssariinhakeutuvan ampumatarvikkeen syntyminen. SDB II (tai nykyään StormBreaker) on nimestään päätellen samaa sukua kuin GLSDB:n SDB I. SDB II:ssa on lisänä ne pommin omat sensorit, joilla se voi itse etsiä maaleja ja hakeutua liikkuvaankin maaliin. Jos tuon saisi sovitettua raketinheittimeen, niin siinä olisi yksi vaikutusmahdollisuus lisää vihollisen panssariarmeijoihin. Hintaahan tuolla SDB II:lla on nykyisellään lentokoneesta laukaistavana ~$200k, ja raketinheittimestä laukaistuna varmaan helposti 50-100 kiloa enemmän. Mutta jos sillä tuhoaa miljoonien arvoisen panssarivaunun, niin se asettaa kustannukset mittasuhteisiin.
Tuo panssareihin hakeutuva raketti on mielenkiintoinen ajatus, ilman muuta olisi hyvä olla tuollaisia. Vaikka vaunuja ei varsinaisesti metsästettäisi syvyydessä, riittäisi pelkkä tieto kyvystä siihen vaikuttamaan vihollisen toimintaan. Tärkeimpänä pidän kuitenkin vihollisen huollon ja esikuntien sekä kriittisen infraan tuhoamista. Er:ä taisi olla hankinnoissa aika vähän mukana, en kyllä ymmärrä miksi. Toivottavasti muistan tuon asian väärin, ei jaksa alkaa kaivamaan tähän aikaan asiaa sen enempää. Joku tuonkin kuitenkin muistaa.
No katsoinpa kuitenkin ja oikein oli muistettu.
Suomesta GMLRS-ohjussuurvalta?
Teksti: Aleksei Kettunen Amerikkalaisen sotilasmateriaalin vientiä valvovan DSCA-viranomaisen 2.11.2022 kongressille antaman vientilupailmoituksen mukaan Puolustusvoimat olisivat tilaamassa Lockheed Martinilta 2 400 M31A1- ja M30A1 GMLRS -täsmäohjusta 298 RsRakh 06 -tykistöraketinheittimille...
suomensotilas.fi
Vaikuttamiskykyä maavoimille -
Huhta
Greatest Leader
Joskus olen ihmetellyt, miksei tuolle heittimelle ole ohjaamattomia sirpaleraketteja samaan tyyliin kuin 122 mm raketinheittimille. Epätarkkuus? Liian iso kaliberi? Onko ohjauspaketti niin halpa, että ohjaamaton raketti ei kannata? (Eihän se JDAM:n ohjauspakettikaan maksa kuin pari hassua kymppitonnia.)
Kun tänään tuhoat esikunnan, niin huomenna niillä on uusi. Jos kenraalit loppuu, uusia värvätään vankiloista.
Kuvittelen, että tuo SDB II / StormBreaker toimii myös merimaaleihin, eli silläkin saralla saataisiin lisää suorituskykyä. Ylipäätään hakeutuvuus on jonkinlainen etu myös paikallaan olevia maaleja ammuttaessa. Pelkän GPS/INS-suunnistuksen varassa lentävissä aseissa on aina jonkin verran heittoa osumatarkkuudessa.
Er:ä taisi olla hankinnoissa aika vähän mukana, en kyllä ymmärrä miksi. Toivottavasti muistan tuon asian väärin, ei jaksa alkaa kaivamaan tähän aikaan asiaa sen enempää. Joku tuonkin kuitenkin muistaa.
No katsoinpa kuitenkin ja oikein oli muistettu.
Suomesta GMLRS-ohjussuurvalta?
Teksti: Aleksei Kettunen Amerikkalaisen sotilasmateriaalin vientiä valvovan DSCA-viranomaisen 2.11.2022 kongressille antaman vientilupailmoituksen mukaan Puolustusvoimat olisivat tilaamassa Lockheed Martinilta 2 400 M31A1- ja M30A1 GMLRS -täsmäohjusta 298 RsRakh 06 -tykistöraketinheittimille...
Vaikuttamiskykyä maavoimille -
maavoimat.fi
Valistuneena arvauksena voisin heittää aikataulun. Kiireen puolesta puhuu ainakin se DSCA:n lapuista löytyvä tieto, että syksyn 2022 GMLRS-hankinnasta (se jopa 2400 rakettia) 50% voisi tulla suoraan Yhdysvaltain omilta varikoilta.
GMLRS-ER taas ei ole kauaa ehtinyt vanheta, joten tuotantoslotteja ei ehkä ole auki kuin vasta pitkällä tulevaisuudessa? Kun Suomeen tilattiin pieni erä GMLRS-ER:ää keväällä 2022, niin mediassa arveltiin toimitusten alkavan 2025.
Finland to Acquire GMLRS Rockets From US
Finland’s Defense Minister Antti Kaikkonen has approved a 70 million euro ($79.2 million) proposal to procure GMLRS ammunition from the US.
www.thedefensepost.com
Lisäksi on kysymysmerkki, pystyykö meidän nykyisistä heittimistä ampumaan tuota GMLRS-ER:ää? Vai onko tämä vastikään tilattu raketinheitinten päivitys juuri sitä varten, että myös tuota GMLRS-ER:ää pystytään ampumaan, kun sitä lopulta alkaa maahan tulla? Turha kiirehtiä parempia raketteja, jos niitä ei pysty ampumaan.
Raveni
Greatest Leader
On aika suuri ero ammutaanko kohdetta parilla patterilla ja saadaan se tuhotuksi vai ammutaanko sitä raketilla joka osuu 5m kehän sisään ja tuhoaa kohteen.Yksisilmäinen on kuningas vain sokeiden valtakunnassa. (Toivottavasti vihollinen hyökkää metanolin sokeuttamana...)
Ampumakuntoisten heittimien määrä Suomessa on mysteeri, mutta jos se on alakanttiin arvioitu 24 kpl, niin tasajaolla tuosta tulee "jopa" 100 rakettia per heitin. (Plus aiemmat, huomattavasti pienemmät, muutamien satojen rakettien hankinnat.) Ei ole paljoa se. Kuvitella, että kenttätykkiin olisi 100 laukausta - nehän ampuu päivässä-parissa. Tai sitten säästellään talvisodan malliin, ammutaan muutama laukaus päivässä ja ihmetellään, kun oma jalkaväki lakoaa tulituen puutteessa.
M270 MLRS:ää valmistettiin nähtävästi ~1300 raketinheitintä. Rakettien kokonaistuotantomäärää (siltä ajalta kun kukaan ei vielä kehdannut kauhistella kuorma-ammuksia) on arveltu 500-700 tuhannen raketin välimaastoon. Rakettien ja heittimien-suhdeluvuksi tulee rakettien tuotantomäärästä riippuen n. 384:1 - 538:1.
Tehtävää on siis vielä jäljellä PV:n hankinnoista päättävillä!
M270 Multiple Launch Rocket System - Wikipedia
Vähän sama kun aikoinaan tarvittiin pommikone laivue samaan tehtävään mihin nykyään riittää yksi F-16 hävittäjä. Tulen teho on tarkkuuden myötä ihan jotain muuta kuin se on ollut kun tuo raketinheitin järjestelmä on nähnyt aamun sarastuksen.
Jos meillä on 40 lauettua ja niihin 2500 raketttia täsmäase kyvyllä niin kyse on todella tehokkaasta järjestelmästä.
Huhta
Greatest Leader
Entäpä jos ei ammutakaan pistemaalia? Tykistöpatteristo on levittäytynyt ampumaan. Tai vihollisen huoltokomppania on hajallaan neliökilometrin alueella - kuorma-auto siellä, perävaunullinen ammuksia täällä, säiliöauto bussipysäkillä, farmitankki tienposkessa, läjä patruunalaatikoita jossakin, kenttäkeittiö sauhuamassa metsänlaidassa ja pari spadea työn ääressä...
Ylipäätään maalitieto voi joskus olla luokkaa "ne on jossakin tuolla metsässä". Ammu nyt sitten sinne 200k€ GMLRS:ää umpimähkään. Kaipaisin jotakin edullisempaa tapaa poistaa kokonaisia karttaruutuja. Grid Square Removal System, niin kuin MLRS:ää brittien sotilasslangissa kutsuttiin rypäleiden aikakaudella.
No olisikohan perinteinen tykistö tässä kohtaa oikea ratkaisu?
Huhta
Greatest Leader
Tyhjää parempi varmasti. Mutta eikö raketinheittimen yksi idea ole, että pieni määrä aseita saa liikkeelle lyhyessä ajassa suuren tulivaikutuksen? Tykistöllä saa jauhaa puoli päivää.
Aluemaaleja vastaan on myös 122 rakh 89.
Joka tapauksessa suomalaiseen käyttötapaan ei kuulu neuvostoliittomainen isojen alueiden jyrääminen järjettömällä volyymillä. Ammutaan maaleja, ei karttaruutuja.
Einomies1
Respected Leader
Mikään määrä raketteja tai ohjuksia ei ole tarpeeksi jos oletetaan että soditaan kuten Ukrainassa, jossa loppua ei näy. Nyt kuitenkin saamme huomattavasti lisää tulivoimaa jos tuo toteutuu kokonaisuudessaan ja on huomattava että nuo kaikki ovat käytännössä täsmäaseita. Jopa GPS häirinnästä huolimatta noilla osutaan paljon tarkemmin kuin M26 raketeilla tai vastaavilla. Siksi rakettikulutus on maltillisempaa.
AW- taistelukärjen kehityksessä korostetiin myös tarkkuutta eikä vain rypälekieltoa. Ei GMLRS saanut turhaan lempinimeä Irakissa " 60 km tarkkuuskivääri". Syvä ja tarkka vaikuttaminen on yhä tärkeämpää nykyään. Se on opittu Ukrainasta. Tietysti tiedustelun ja tulenjohdon tarve kasvaa myös.
Meillä eniten massamaisesti käytetään kuitenkin tykistöä ja niitä kranaatteja sekä niiden valmistuskykyä toivoisin olevan reippaasti. Katselisin myös tykistölle levitettäviä herätepanssarimiinoja sekä moniherätepanssarimiinojen lisävalmistusta. Niillä on luodaan korkeahko kynnys mekanisoiduille operaatioille. Tämänkin Ukraina on kokenut karvaasti yrittäessään läpi venäjän miinoitteista.
Nykyinen tilanne Ukrainassa johtuu aika isolta osin siitä, että sodan alussa ei ollut käytössä GMLRS:n kaltaisia asejärjestelmiä. Venäjää ei saa päästää etenemään syvyyteen, kun tuloksena on sota, rikkaamaltakin loppuisi täsmäaseet kesken.
Ajatelkaa, jos Ukrainalla olisi ollut alusta asti käytettävissään nykyisenkaltaisia kyvykkyyksiä epäsuoran tulen osalta. Miinoitus ja sulutus kunnossa ja sillat tuhottuna. Venäläisten eteneminen olisi pysähtynyt suurelta osin jo rajaseudulle monella sektorilla. Jos nämä kolonnat olisi saatu tykistön (ml. rypäleaseet), GMLRS-rakettien ja dronejen vaikutuspiiriin isolla kädellä, niin Persianlahden sodan aikainen "Kuoleman Moottoritie" olisi vaikuttanut lasten liikennepuistolta.
Olisi, jos kantama riittää. Vähänkään tolkuissaan oleva sodanjohto pitää isot huoltokeskukset tykistön kantaman ulkopuolella. Huollon pakottaminen kauemmaksi etulinjasta on jo itsessään tärkeä saavutus. Dronet, tykistö jne sitten iskee kuljetuksiin.
Kuvittele, jos ryssä olisi työntänyt "panssarimakkaran" suomalaisen tykistön vaikutuspiiriin...
Israel orders tens of thousands of 155mm artillery shells from Elbit
Israel has ordered tens of thousands of 155mm artillery shells through a $60 million contract with Elbit Systems.
www.defensenews.com
Einomies1
Respected Leader
Vielä pari kuvaajaa GMLRS ja GMLRS E:ä sekä vertailua ohjautumattomiin raketteihin.
GMLRS ER:ä ohjaussiivekkeet on siirretty perään kärjestä ja saatu parempi aerodynamiikka. Ohjuksen kärjessä on uusi herätesytytin sivulla. ER kattaa osan ATACMS / PrSM maaleista, joka säästää +500km kantavia ja kalliita ohjuksia muuhun. Olisi todella messevää saada nuo kaikki suorituskyvyt aikanaan M270A2 lavetteihin (GMLRS M30A1/M31A1, ER sekä PrSM).
Nämä kuvat kertovat miksi GMLRS on selvästi tehokkaampi ja ohjuskulutus maltillisempi vs. M26 sarja.
On selvää että noita ohjuksia tarvitaan myös paljon, mutta kuten tutkimus näyttää, samaan maaliin saadaan vaikutus GMLRS:ä 1/6 siitä mitä ohjautumattomalla, vaikka kyseessä olisi DPICM kuormaraketti. Samalla lyhenee tuliasemassa vietetty aika huomattavasti, joka lisää lavettien selviytymiskykyä.
https://www.slideserve.com/haile/gmlrs
edit. tämä oikeastaan kuuluu asejärjestelmälle varattuun keskusteluun.
GMLRS ER:ä ohjaussiivekkeet on siirretty perään kärjestä ja saatu parempi aerodynamiikka. Ohjuksen kärjessä on uusi herätesytytin sivulla. ER kattaa osan ATACMS / PrSM maaleista, joka säästää +500km kantavia ja kalliita ohjuksia muuhun. Olisi todella messevää saada nuo kaikki suorituskyvyt aikanaan M270A2 lavetteihin (GMLRS M30A1/M31A1, ER sekä PrSM).
Nämä kuvat kertovat miksi GMLRS on selvästi tehokkaampi ja ohjuskulutus maltillisempi vs. M26 sarja.
On selvää että noita ohjuksia tarvitaan myös paljon, mutta kuten tutkimus näyttää, samaan maaliin saadaan vaikutus GMLRS:ä 1/6 siitä mitä ohjautumattomalla, vaikka kyseessä olisi DPICM kuormaraketti. Samalla lyhenee tuliasemassa vietetty aika huomattavasti, joka lisää lavettien selviytymiskykyä.
https://www.slideserve.com/haile/gmlrs
edit. tämä oikeastaan kuuluu asejärjestelmälle varattuun keskusteluun.