Tykistö

En ymmärrä tuota tarkoitusperää. Siis pidetään senverran että joku porukka voi ampua jotakin liikkuvaa vihollista päin? Sitten mainitset rintamalohkot, eli tarkoitatko kiinteitä taisteluasemia, kuten Ukrainassa. Tärkeän kaluston säilyttäminen (varsinkin vanhentuneen) pelkän koulutuksen tuen vuoksi ei myöskään ole järkevää, koska jossain vaiheessa ne 122mm tykit vanhenevat kuitenkin. Ei niitä voida pitää loputtomiin.NATO- kaliiperi on tuo 155mm eikä 122mm, joten NATO-maissa on tuotantoa aivan erilailla ja se mahdollistaa myös ammusten yhteishankinnat sekä poolin.

122D30 hyvät puolet on jo mainittu moneen kertaan keskusteluissa, mutta kukaan ei oikein halua nähdä huomista ilman niitä. Jotain on pakko keksiä tilalle ennen pitkää, koska vanhenevat aseet eivät tuo tulevaisuudessa enää riittävää suorituskykyä ja niiden miehistöt kärsivät yhä enemmän tappioita. Nyt niitä käytetään hajautetusti, mutta sekin on vain väliaikaisratkaisu ja osittainen vastaus selviytymiseen. Vain 14 km maksimikantama takaa jo nyt sen että 122D30 on taistelussa lähes jokaisen venäläistykin kantaman sisällä ja aivan varmasti esimerkiksi Lancet- loitering ammusten saalista.

Tykki voidaan kyllä naamioida, mutta kun sillä ammutaan, se paljastuu tutkille ja lennokeille auttamatta. Noin 40 km+ ampuvalla tykillä on paremmat mahdollisuudet säilyä monien aseiden ja lennokkien saavuttamattomissa tai ainakin saada aikaa suojautumiseen/väistöön. Myös dronet joutuvat lentämään yhä kauemmaksi etsimään niitä tykkejä, jolloin ilmatorjunnalla ja häirinnällä on enemmän mahdollisuuksia havaita ja vaikuttaa niihin. Dronet eivät tule katoamaan mihinkään, vaan ne ovat uusi normaali taistelukentällä. Vastatoimia varmasti kehitetään, mutta niin kehittyvät dronetkin. Tämä on normaali ase / vasta-ase kilpailu.

Se riippuu suorituskyvystä ja tarpeesta. Jossain vaiheessa nuo K83 menevät nekin luiskaan, vaikka päiväys ei ole ihan heti tulossa. Ongelma niissä on mm. se ettei niihin ole saatavilla 52 pituuskaliiperin putkia.

Taas ristiriitaisuutta: ensin sanot ettei vedettäviä tykkejä ole järkeä hankkia, mutta lopussa kumoat sen jos niitä saa halpana ylijäämänä. Minä katson asiaa enemmän suorituskyvyn näkökulmasta kuin pelkän talouden näkökulmasta, koska nykyinen turvallisuustilanne edellyttää kustannustehokkuutta ja sotilallista suorituskykyä. Ei sillä ole taisteluteknisesti tai suorituskyvyn osalta merkitystä että onko tykki käytetty vai uusi . Uusikin vedettävä vaatii sen veturin, kuten käytetty ja samat periaatteet on toiminnassa. Halpaa ja ylijäämää ei ole enää hetkeen maailmassa, kuten tiedetään. Pitää olla valmis maksamaan jos haluaa suorituskykyä ja silloin astuu esiin myös kustannustehokkuus eli aseen suhteellinen kunto+suorituskyky+ jäljellä oleva elinkaari sekä päivitettävyys.

M777 on niin kevyt että sitä voi vetää vaikka kevytkuorma-autolla ja niitä riittää, eli ei siihen tarvita raskasta veturia välttämättä, kuten Tampellan tykkeihin. M777 painaa vain n. puolet meidän 155mm vedettävistä, koska on tehty Titaanista ja alumiinista suurelta osin. Se tosin kyllä maksaa. Vaikka vedettävän hintaan laitetaan raskas ka niin silti se on vain n. 200 k lisää. Uusi Archer 8x8 MAN alustalla maksaa Ruotsille yli 10 miljoonaa USD / kpl.
https://www.baesystems.com/en/artic...ct-for-additional-48-archer-artillery-systems

Onko lähdettä tälle hinnalle? Vanhoja tietoja löytyy äkkivilkaisulla ja ne kyllä jäävät kauaksi tuosta hinnasta. Uudelle 52 cal putkiselle ei varmaan hintaa vielä olekaan, vaan vain 39 cal.

M777A2 putket tulevat nykyään kovakromattuina, enkä tiedä missä suhteessa ovat "normaaliin".
https://www.defense-aerospace.com/chroming-adds-50-to-barrel-life-of-m-777-howitzer/
Olen ymmärtänyt foorumillakin sivulauseista että suomi-tykitkään eivät tahdo kestää täyspanoksia kovin kauan. Lieneekö ero putkien eliniässä kovinkaan suuri? M777 tulee uudelleen tuotantoon melko varmasti ja niitä putkia tulee saataville myös. Samaa ei voitane sanoa Tampellan tuotteista, sikäli kun muistan jäsen VTT:n kommentteja valmistuskyvystä muutaman vuoden takaa.

Enpä usko että saat kuin myyntimiehen hymyn tuohon hintaan:). Kyllä nuo luvut alkavat olla taaksejäänyttä elämää ja voit vähintään kertoa tuon luvun kahdella.

En myöskään usko että pidempiaikainen tulitoiminta on mahdollista tosipaikassa tuolla 155mm kalustolla ilman automaattilataajaa. Kyllä miehistöt väsyvät ja tunnetusti nuorison kuntokaan ei ole kovin kummoinen nykyään. Kyllä se automaatti kannattaa ottaa mukaan, oli sitten vedettävä tai itseliikkuva (pyörällinen).

M777 putkihan uusittiin kun niissä oli kesto-ongelma. Onkohan korjaantunut vai vieläkö maksetaan hintaa helikopterilla siirrettäväksi suunnitellusta rakenteesta jota ei käytännössä ikinä siirretä helikopterilla. Lisäksi odotan innolla esimerkkiä kuinka tykille kaivetaan routaiseen maahan kuopat kuin neukkoraudalle aikanaan, ei ole nykyaikaa.

M777 hinta on ulkomuistista, luultavasti intialaisten kaupoista tai muista vastaavista. Aikoinaan kun asiaa tutkin, thaimaa osti amerikkalaista vedettävää 600keur/putki ja indonesia israelista noin 600keur putki. Silloin jäi vain muistiin että m777 = 10kpl pyörillä vedettävää kasariputkea. Näistä kaupoista on noin 10 vuotta aikaa, joten inflaatio lienee lisännyt hintaan ainakin 40% -> noin milli per vedettävä putki. Siitä jalusta pois ja maastokuorma-auton hinta perään.
 
En ymmärrä tuota tarkoitusperää. Siis pidetään senverran että joku porukka voi ampua jotakin liikkuvaa vihollista päin? Sitten mainitset rintamalohkot, eli tarkoitatko kiinteitä taisteluasemia, kuten Ukrainassa. Tärkeän kaluston säilyttäminen (varsinkin vanhentuneen) pelkän koulutuksen tuen vuoksi ei myöskään ole järkevää, koska jossain vaiheessa ne 122mm tykit vanhenevat kuitenkin. Ei niitä voida pitää loputtomiin.NATO- kaliiperi on tuo 155mm eikä 122mm, joten NATO-maissa on tuotantoa aivan erilailla ja se mahdollistaa myös ammusten yhteishankinnat sekä poolin.

122D30 hyvät puolet on jo mainittu moneen kertaan keskusteluissa, mutta kukaan ei oikein halua nähdä huomista ilman niitä. Jotain on pakko keksiä tilalle ennen pitkää, koska vanhenevat aseet eivät tuo tulevaisuudessa enää riittävää suorituskykyä ja niiden miehistöt kärsivät yhä enemmän tappioita. Nyt niitä käytetään hajautetusti, mutta sekin on vain väliaikaisratkaisu ja osittainen vastaus selviytymiseen. Vain 14 km maksimikantama takaa jo nyt sen että 122D30 on taistelussa lähes jokaisen venäläistykin kantaman sisällä ja aivan varmasti esimerkiksi Lancet- loitering ammusten saalista.

Tykki voidaan kyllä naamioida, mutta kun sillä ammutaan, se paljastuu tutkille ja lennokeille auttamatta. Noin 40 km+ ampuvalla tykillä on paremmat mahdollisuudet säilyä monien aseiden ja lennokkien saavuttamattomissa tai ainakin saada aikaa suojautumiseen/väistöön. Myös dronet joutuvat lentämään yhä kauemmaksi etsimään niitä tykkejä, jolloin ilmatorjunnalla ja häirinnällä on enemmän mahdollisuuksia havaita ja vaikuttaa niihin. Dronet eivät tule katoamaan mihinkään, vaan ne ovat uusi normaali taistelukentällä. Vastatoimia varmasti kehitetään, mutta niin kehittyvät dronetkin. Tämä on normaali ase / vasta-ase kilpailu.

Eversti Kajanmaa totesi Iltalehdessä (29.5.22): "-- on parempi olla vanha panssarivaunu kuin ei panssarivaunua ollenkaan."

Katson D-30:tä samalla tavalla. Jos vaihtoehdot on A) paikallisjoukolla ei ole tykistöä lainkaan B) paikallisjoukolla on orgaaninen D-30 patteristo ja kolme tuliannosta, niin vaihtoehto B on parempi.

Tässä on kyse pohjimmiltaan samasta asiasta kuin Mustin ja Sergein kanssa. Ne eivät ole vahvuuksissa sen takia, että ne olisivat niin erinomaisia aseita. Ne ovat vahvuuksissa, koska vaihtoehto - ei-oon jakaminen - on vieläkin huonompi. Ei kukaan kuvittele, että tuollaisilla kaluilla tehtäisiin ihmeitä. Niillä voidaan kuitenkin hidastaa ja kuluttaa hyökkääjää, mikä on tärkeää tämänkokoisessa maassa, jossa ykkösluokan joukkoja ei riitä joka niemeen ja notkelmaan.

Rintamalohkon voit ymmärtää vastuualueeksi. En viittaa millään tavalla siihen, miten joukko taistelee tai ei taistele.

D-30:n ylläpito ei tiettävästi ole akuutti ongelma ja tykkejä on aiemmin kehuttu hyväkuntoisiksi tällä foorumilla. Metalli on melkein ikuista, joten varaosia voi kannibalisoida huonokuntoisimmista yksilöistä ennen niiden lähettämistä Stenalle, ja kulumaa voidaan vähentää mm. välttämällä täyspanoksella ampumista. Hydrauliletkua, kumitiivisteitä ym. ajan hampaalle altista kulutustavaraa puolestaan saa vapailta markkinoilta, ei tarvitse ostaa Venäjältä. Ajan myötä tämä tie kuljetaan loppuun, mutta mitään kertakaikkista ja äkillistä massavanhenemista ei tapahdu, kun 20-luku kääntyy 30-luvuksi. Uusia ampumatarvikkeita saa rahalla.

Se riippuu suorituskyvystä ja tarpeesta. Jossain vaiheessa nuo K83 menevät nekin luiskaan, vaikka päiväys ei ole ihan heti tulossa. Ongelma niissä on mm. se ettei niihin ole saatavilla 52 pituuskaliiperin putkia.

Taas ristiriitaisuutta: ensin sanot ettei vedettäviä tykkejä ole järkeä hankkia, mutta lopussa kumoat sen jos niitä saa halpana ylijäämänä. Minä katson asiaa enemmän suorituskyvyn näkökulmasta kuin pelkän talouden näkökulmasta, koska nykyinen turvallisuustilanne edellyttää kustannustehokkuutta ja sotilallista suorituskykyä. Ei sillä ole taisteluteknisesti tai suorituskyvyn osalta merkitystä että onko tykki käytetty vai uusi . Uusikin vedettävä vaatii sen veturin, kuten käytetty ja samat periaatteet on toiminnassa. Halpaa ja ylijäämää ei ole enää hetkeen maailmassa, kuten tiedetään. Pitää olla valmis maksamaan jos haluaa suorituskykyä ja silloin astuu esiin myös kustannustehokkuus eli aseen suhteellinen kunto+suorituskyky+ jäljellä oleva elinkaari sekä päivitettävyys.

M777 on niin kevyt että sitä voi vetää vaikka kevytkuorma-autolla ja niitä riittää, eli ei siihen tarvita raskasta veturia välttämättä, kuten Tampellan tykkeihin. M777 painaa vain n. puolet meidän 155mm vedettävistä, koska on tehty Titaanista ja alumiinista suurelta osin. Se tosin kyllä maksaa. Vaikka vedettävän hintaan laitetaan raskas ka niin silti se on vain n. 200 k lisää. Uusi Archer 8x8 MAN alustalla maksaa Ruotsille yli 10 miljoonaa USD / kpl.
https://www.baesystems.com/en/artic...ct-for-additional-48-archer-artillery-systems

Kirjoitat katsovasi suorituskyvyn näkökulmasta, mutta sitten kuitenkin "turvallisuustilanne edellyttää kustannustehokkuutta". Eli kumpi se oli? Suorituskyky rahasta välittämättä vai kustannustehokkuus (=mahdollisimman paljon suorituskykyä sillä rajallisella rahalla mitä käytettävissä on)? Leipäjonosta ei saa parasta ruokaa, mutta se on todella kustannustehokasta verrattuna Kämpin ravintolassa syömiseen...

En katsoisi lahjahevosen suuhun, jos jenkki tarjoaisi meille käytettyjä M777-tykkejä kuljetuskustannusten hinnalla. Uutena en niitä lähtisi ostamaan, koska maksavat miljoonia kappaleelta eivätkä ole suorituskyvyltään kovin kummoisia. Hinta-laatusuhde on ilmaiseksi saatuna hyvä ja uutena ostettuna huono. Käytännön esimerkkinä tämänkaltaisesta hankinnasta voisi mainita Ruotsista ostetut MT-LB:t - 2,7 miljoonalla eurolla saatiin 147 vaunua. Harkovan traktoritehtaalta olisi samalla rahalla saanut kovasti tinkimällä ehkä kolme uutta MT-LB:tä... mikä ei olisi ollut hyvää rahankäyttöä, mutta Ruotsin kauppa oli hyvää rahankäyttöä.
 
Tulevaisuuden perässävedettävä tykki voisi näyttää vaikka tältä.

Tästä minä nautin.

Voisihan se tykki tosin olla myös kärryllä, jolloin ei haittaa vaikka vetoauto vanhenee ja olisi myös tilat ukoille ja tarvikkeille.

Ja voisi vetää O-kalustolla ja nykyisillä vetureilla, kun rahat loppuu...
 
Noin 40 km+ ampuvalla tykillä on paremmat mahdollisuudet säilyä monien aseiden ja lennokkien saavuttamattomissa tai ainakin saada aikaa suojautumiseen/väistöön. Myös dronet joutuvat lentämään yhä kauemmaksi etsimään niitä tykkejä, jolloin ilmatorjunnalla ja häirinnällä on enemmän mahdollisuuksia havaita ja vaikuttaa niihin.
Yli 22 km etäisyyksillä ei kannata edes ampua tavanomaisilla ampumatarvikkeilla pistemaaliin tai edes iskua (100x100), jos PGK on saatavilla. Sikäli tuo 40 km on kantamana osin epärealistinen, koska se on tehokas vain erikoisampumatarvikkeilla.

Jos sillä Excaliburilla voidaan ampua n. 40 km etäisyydelle ja tuhota kohde muutamalla ammuksella ja tavallisilla ei kyetä edes ampumaan sinne niin onko tuo järkevä trade-off? Massamainen käyttö voi olla paras tapa iskeä hyökkäävää vihollista vastaan, joka ei ole suojautuneena, mutta entä jos patteristo joutuu ampumaan joka kerran 3 x vaadittavan määrän laukauksia niin mikä on vaikutus logistiikkaan ja varastointivaatimuksiin? En kannata Excaliburin hankintaa, mutta PGK isommissa määrissä sekä base-bleed useammissa ammuksissa olisi jo selkeä parannus.
Jotta voisi ylipäätään osua, täytyy jonkun olla paikantanut se pistemaali, eikä se saa liikkua (ellei sitten ole jotain laservalaisuun hakeutuvaa ampumatarviketta, kuten Krasnopol tai Copperhead). Aluemaaliin ei kannata ainakaan Excaliburilla edes ampua, PGK:llakin pitää levittää (hoituisi tosin ahjolla) ja aluemaaliin ampuminen on kuitenkin merkittävä ellei merkittävin taktisen tulenkäytön osa-alue. Tykistön tulivaikutuksen suurin teho saadaan nimenomaan aluemaaleihin, ja pistemaalien paikantaminen pelkästään niihin vaikuttamaan kykenevällä/tarkoitetulla kalustolla on suurin pullonkaula, sillä tulenjohtajan pitää se tehdä korkeimman omakätisesti, ja se on etenkin peitteisessä maastossa vaikeaa. Metsässä taistellessa ei useinkaan edes tarkkoja pistemaaleja voi paikantaa, vaan pitää ampua aluemaaleihin.

Samoin esim. vihollisen liikkuvaa vaunukalustoa ei kannata ajatella ammuttavan pistemaaleina. Ainoastaan operatiivisessa tulenkäytössä ja matalan intensiteetin de-eskaloituneessa, kaivautuneessa sodankäynnissä pistemaaleihin ampuminen korostuu (vrt. nykyinen tilanne Ukrainassa suurimmalla osalla rintamaa; intensiivisemmillä alueilla sielläkin tulenkäyttö on massamaista, tai vaikkapa 1941-1944 asemasodan aika).

Ukrainan sodankäynnissä näkyy suoraan se, että siellä ilmeisesti koulutuspuutteiden vuoksi joukkoja ei kyetä käyttämään n. joukkuetta suurempina kokonaisuuksina, joka korostaa pistemaalien merkitystä ja madaltaa intensiteettiä.

No tuohan ei poikkea nykyisestä, koska ne perus HE-ammustenkin varastot ovat jo melko tyhjiä. Varmaankin combo näissä olisi järkevä, mutta jos US tuotanto on täysiteholla nyt 90k kuukaudessa ja Ukraina ampuu 40 niin US varastojenkin täydennys kestää vuosia. Britannia ja monet maat ovat jo antaneet niin paljon ammuksia että oma maavoimien kyky on koetuksella. Sitä ei korjata heti.
Toisaalta meillä on 122 mm kalustolle todella massamaiseen tulenkäyttöön ampumatarviketta.

Muistuttaisin Ukrainan sodan loppukevään-alkukesän 2022 vaiheesta, jossa Venäjä oli niskan päällä nimenomaan massamaisen tykistön tulenkäytön ansiosta ja eteni hitaasti mutta varmasti, josta tilanne kääntyi vasta GMLRS:n ja Excaliburin sekä läntisen tiedustelutiedon ansiosta, kun Ukraina alkoi kyetä iskemään Venäjän ampumatarvikehuoltoon. Tästä toki voi vasta-argumenttina pyrkiä esittämään sen, että Venäjäkin nämä temput oppii - niin varmasti oppii, mutta meidän ampumatarvikehuoltomme ja tykistömme ei toimikaan huollon tai ryhmitysten osalta lainkaan niin kuin Venäjän tykistö toimii.

Se riippuu suorituskyvystä ja tarpeesta. Jossain vaiheessa nuo K83 menevät nekin luiskaan, vaikka päiväys ei ole ihan heti tulossa. Ongelma niissä on mm. se ettei niihin ole saatavilla 52 pituuskaliiperin putkia.
155 K 83:n lavetti on periaatteessa sama kuin K 98:ssa ja speksattu 122 K 60:n alkuperäisten speksien (mm. 100 km/h vetonopeus) vuoksi ylivahvaksi, joten ne olisi putkitettavissa pidemmällekin putkelle muutoskorjauksena, jos niin haluttaisiin. Siitä se lavetin painokin juontaa juurensa.

Muutos L/39 -> L/52 ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, sillä se pidentää lyhintä ampumaetäisyyttä huomattavasti. Taktiseen tulenkäyttöön tarkoitetussa tykissä L/39 putki Tampella-panoskammiolla olisi todennäköisesti optimaalisin, tosin nythän suurin osa K 83:sta on muutoskorjattu (tai loppupään tykit ilmeisesti suoraan valmistettu) NATO:n L/39 JBMoU:n mukaiselle panoskammiolle, jolla maksimikantama lyheni oleellisesti verrattuna alkuperäiseen Suomen ja Israelin käyttämään mitoitukseen.

Myöskään speksaus sekä erikoisampumatarvikkeille että perusampumatarvikkeelle samaan aseeseen sopivaksi ei ole lainkaan ongelmaton, kuten kotimaisten tykkien kohdalla on yrityksen ja erehdyksen kautta saatu havaita. Esim. nubsillista ampumatarviketta ei todellakaan voi käyttää K 83:n hydraulisen latasimen kanssa kuten on kantapään kautta opittu (niin, K 83:lla ei olisi mitään ongelmia, jos ampumatarvikevalikoima olisi vain NATO-perusampumatarviketta tai Tampella-perusampumatarviketta), toisaalta myöskään erikoisampumatarvikkeille speksatussa ylimenokartiossa ei välttämättä perusampumatarvike pysy kunnolla kiinni yläkulmilla olevaa putkea ladattaessa, kuten K 98:lla taas on opittu.

M777 on niin kevyt että sitä voi vetää vaikka kevytkuorma-autolla ja niitä riittää, eli ei siihen tarvita raskasta veturia välttämättä, kuten Tampellan tykkeihin. M777 painaa vain n. puolet meidän 155mm vedettävistä, koska on tehty Titaanista ja alumiinista suurelta osin. Se tosin kyllä maksaa. Vaikka vedettävän hintaan laitetaan raskas ka niin silti se on vain n. 200 k lisää. Uusi Archer 8x8 MAN alustalla maksaa Ruotsille yli 10 miljoonaa USD / kpl.
https://www.baesystems.com/en/artic...ct-for-additional-48-archer-artillery-systems
M777:n kohdalla tuosta kevennetystä rakenteesta seuraa ongelmia, kuten lavetin osien murtumia, joista täällä on hyvän aikaa sitten jo keskusteltu. Lisäksi sekä lavetin että sulkukoneiston rakenne on varsin monimutkainen ja tulinopeus hitaampi kuin kotimaisilla tykeillä tai 122 H 63:lla. Lapiokannukset hidastavat asemaanajoa Suomessa todella merkittävästi ja ovat iso vitutuksen aihe tykkimiehille, etenkin talvella, kun maa pitää räjäyttää auki routapanoksilla (tai hakata auki rautakangella) ja kaivaa kannukset maahan, toisin kuin kiilattavissa tykeissä.

Saa nähdä, mitä pidempi putki, siten siis korkeammat paineet ja suurempi rekyylivoima ja suurempi rekyloiva massa vaikuttaa lavetin kestävyyteen, tuskin ainakaan positiivisesti...

Sikäli kun meillä olisi halua tehdä kehitystyö, niin todennäköisesti myös 122 H 63 olisi putkitettavissa pidemmällä, esim. L/47 putkella (nykyinen on L/38), jolla kalustolle saataisiin lisää kantamaa. Tämä kuitenkin vaatisi osaamista ja runsaan testaamisen, jotta lavetti ja rekyylikoneisto varmasti kestäisivät sen.

M777A2 putket tulevat nykyään kovakromattuina, enkä tiedä missä suhteessa ovat "normaaliin".
https://www.defense-aerospace.com/chroming-adds-50-to-barrel-life-of-m-777-howitzer/
Olen ymmärtänyt foorumillakin sivulauseista että suomi-tykitkään eivät tahdo kestää täyspanoksia kovin kauan. Lieneekö ero putkien eliniässä kovinkaan suuri? M777 tulee uudelleen tuotantoon melko varmasti ja niitä putkia tulee saataville myös. Samaa ei voitane sanoa Tampellan tuotteista, sikäli kun muistan jäsen VTT:n kommentteja valmistuskyvystä muutaman vuoden takaa.
Kromaus on tosiaan vasta tulossa käyttöön (USA tosiaan tilasi ensimmäiset 100 putkea, myös mm. K9A2:ssä on se tarkoitus ottaa käyttöön), nyt laajemmin käytetyistä toimistahan lähinnä autofretointi on se tykinputken elinikää pidentävä temppu (jolla myös niiden painoa saadaan alaspäin), jota ei aikanaan kotimaisissa putkiaihioissa osattu aikanaan, ja sen takia niitä ei enää hankittukaan. Toivosen näkökanta oli, että PV on hiljan tilannut varaosaputkia tykkeihin, ja konekanta on olemassa, vaikkakaan ei enää Patrialla.
Putkiaihiot toki tulee tilata ulkomailta, koska sitten Lokomon 1980-luvun tuotannon ei enää niitä olekaan täällä tehty, mikä periaatteessa mahdollistaa täysin kromauksen speksaamisen myös meidän varaosaputkiimme, sitten kun se menetelmänä yleistyy.

GPS toimiminen ei ole sellainen ongelma kuin kuviteltiin. Ilman GNSS - signaalia, eivät toimi monet dronetkaan ja molempien osapuolet kärsivät tästä. GNSS- signaalit ovat samalla taajuusalueella(1575gHz-1610gHz), joten häirintä on vaikeaa ilman vaikutusta omiin järjestelmiin. Lisäksi GPS:n M-koodi on tulossa moniin järjestelmiin ja nyt NATO-maana meillä ei ole ongelmaa sen saamiseksi tulevaisuudessa käyttöömme. Se osaltaan vähentää olennaisesti häirintää ja spooffausta.
Onhan Venäjällä oma Glonassinsa, vaikka ilmeisesti sen laitteiden tuottaminen onkin heille olennainen rajoite, jonka vuoksi siviili-GPS vaikuttaa heillä olevan käytössä ilmeisesti jopa laajemmin.
Venäjän spooffaushan ei perustu hillottamiseen, vaan valesignaaliin, tosin ilmeisesti sotilassignaalin häirintä on pakko tehdä häirinnällä eikä valesignaalilla.
 
Viimeksi muokattu:
Hitto. Aivan huippu keskustelua. Kiitos erilaisista näkemyksistä!

Sikäli kun meillä olisi halua tehdä kehitystyö, niin todennäköisesti myös 122 H 63 olisi putkitettavissa pidemmällä, esim. L/47 putkella (nykyinen on L/38), jolla kalustolle saataisiin lisää kantamaa. Tämä kuitenkin vaatisi osaamista ja runsaan testaamisen, jotta lavetti ja rekyylikoneisto varmasti kestäisivät sen.

Entisiä itäblokin suurkäyttäjiä vois olla mukana..
 
M777:n .. Lapiokannukset hidastavat asemaanajoa Suomessa todella merkittävästi ja ovat iso vitutuksen aihe tykkimiehille, etenkin talvella, kun maa pitää räjäyttää auki routapanoksilla (tai hakata auki rautakangella) ja kaivaa kannukset maahan, toisin kuin kiilattavissa tykeissä.
Muistuttaisin, että Hyasinteissa eli 152K89:ssa oli originaalina lapiokannukset, mutta Suomen oloihin ne modifioitiin käyttämään kiiloja. Vastaavat muutostyöt olisi varmaankin tehtävissä myös M777 inhimilliseen hintaan vaikka titaanin/alumiinin (en tiedä mitä materiaalia M777 lavettihaarat ovat) hitsaaminen hankalampaa onkin kuin pataraudan.
 
Sikäli kun meillä olisi halua tehdä kehitystyö, niin todennäköisesti myös 122 H 63 olisi putkitettavissa pidemmällä, esim. L/47 putkella (nykyinen on L/38), jolla kalustolle saataisiin lisää kantamaa. Tämä kuitenkin vaatisi osaamista ja runsaan testaamisen, jotta lavetti ja rekyylikoneisto varmasti kestäisivät sen.

Valoton NH90 laskeutuu erämaamökin pihaan. Sivuovesta kiipeää ulos tykistön tarkastaja mukanaan joukko Patrian liituraitapukumiehiä. Mökin ovesta könyää pihalle uninen isäntä, jonka yöunet keskeytyivät tulijoiden mekkalaan.

"Maasi tarvitsee sinua."
"Jätin ne hommat vuosia sitten!"
"Tarvitsemme sinua tekemään jotakin mitä kukaan ei ole viimeiseen 25 vuoteen edes ajatellut tekevänsä."
 
Valoton NH90 laskeutuu erämaamökin pihaan. Sivuovesta kiipeää ulos tykistön tarkastaja mukanaan joukko Patrian liituraitapukumiehiä. Mökin ovesta könyää pihalle uninen isäntä, jonka yöunet keskeytyivät tulijoiden mekkalaan.

"Maasi tarvitsee sinua."
"Jätin ne hommat vuosia sitten!"
"Tarvitsemme sinua tekemään jotakin mitä kukaan ei ole viimeiseen 25 vuoteen edes ajatellut tekevänsä."

Oliko muita?
 
Kirjoitat katsovasi suorituskyvyn näkökulmasta, mutta sitten kuitenkin "turvallisuustilanne edellyttää kustannustehokkuutta". Eli kumpi se oli? Suorituskyky rahasta välittämättä vai kustannustehokkuus (=mahdollisimman paljon suorituskykyä sillä rajallisella rahalla mitä käytettävissä on)? Leipäjonosta ei saa parasta ruokaa, mutta se on todella kustannustehokasta verrattuna Kämpin ravintolassa syömiseen...
Tarkoitan kustannustehokkuudella samaa kuin kokonaisedullisuus kilpailutuksessa. Se on vastakohta halvimmalle hinnalle. Lyhyesti siis kustannustehokkuus on minusta mm. pidempään elinikään, kestävyyteen ja parempaan suorituskykyyn panostamista. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja en usko että saamme hetkeen mitään laatua kohtuuhintaan kun sotateollisuuden hinnat ovat kysynnän myötä korkealla pitkään.
M777:n kohdalla tuosta kevennetystä rakenteesta seuraa ongelmia, kuten lavetin osien murtumia, joista täällä on hyvän aikaa sitten jo keskusteltu. Lisäksi sekä lavetin että sulkukoneiston rakenne on varsin monimutkainen ja tulinopeus hitaampi kuin kotimaisilla tykeillä tai 122 H 63:lla. Lapiokannukset hidastavat asemaanajoa Suomessa todella merkittävästi ja ovat iso vitutuksen aihe tykkimiehille, etenkin talvella, kun maa pitää räjäyttää auki routapanoksilla (tai hakata auki rautakangella) ja kaivaa kannukset maahan, toisin kuin kiilattavissa tykeissä.

Saa nähdä, mitä pidempi putki, siten siis korkeammat paineet ja suurempi rekyylivoima ja suurempi rekyloiva massa vaikuttaa lavetin kestävyyteen, tuskin ainakaan positiivisesti...

Sikäli kun meillä olisi halua tehdä kehitystyö, niin todennäköisesti myös 122 H 63 olisi putkitettavissa pidemmällä, esim. L/47 putkella (nykyinen on L/38), jolla kalustolle saataisiin lisää kantamaa. Tämä kuitenkin vaatisi osaamista ja runsaan testaamisen, jotta lavetti ja rekyylikoneisto varmasti kestäisivät sen.
Ok, en väitä vastaan. Jos M777 on huono tekele, niin miten olisi Elbitin suomijohdannainen Athos tai Atmos?

Noita 122mm uudelleen putkittamisia miettisin vasta sitten pidempiaikaiseksi ratkaisuksi jos a-tarviketuotantoa kasvatetaan ja kehitetään ko.kaliiperille. Ei se voi olla mikään pitkälle menevä tulevaisuuden ratkaisu tykistön suorituskvyn parantamisessa tai korvaamisessa. Kyllä viimeistään 10 vuoden sisään pitää tehdä päätöksiä jostain relevantista ratkaisusta, jos tykistö on meille tärkeä (kuten se on).

Tuotannossa olevia 155mm tykkejä on kovin vähän lännessä, se on fakta kuitenkin. Ehkä jonkun ihmeen kautta suomessakin voidaan aloittaa jälleen tykkien kehittäminen, mutta se on kovin pitkä tie ja kalliimpi ratkaisu kuin hankkia jostain muualta toimiva ratkaisu.
On perin helppoa ampua alas kaikki ajatukset ja katsoa niitä pääsääntöisesti ongelmien kautta, mutta haastavampaa nähdä eteenpäin ja miettiä niitä ratkaisuja. K9 kelpasi suomelle ja jopa kehujen kera, joten maailmalla on tuotteita kyllä jotka voidaan varmasti hyväksyä meille sotatarvikkeiksi pienehköillä muutostöillä. Itse emme jatkossakaan kykene valmistamaan kuin marginaalisesti tuotteita asevoimillemme tai vientiin.
Kromaus on tosiaan vasta tulossa käyttöön (USA tosiaan tilasi ensimmäiset 100 putkea, myös mm. K9A2:ssä on se tarkoitus ottaa käyttöön), nyt laajemmin käytetyistä toimistahan lähinnä autofretointi on se tykinputken elinikää pidentävä temppu (jolla myös niiden painoa saadaan alaspäin), jota ei aikanaan kotimaisissa putkiaihioissa osattu aikanaan, ja sen takia niitä ei enää hankittukaan. Toivosen näkökanta oli, että PV on hiljan tilannut varaosaputkia tykkeihin, ja konekanta on olemassa, vaikkakaan ei enää Patrialla.
Putkiaihiot toki tulee tilata ulkomailta, koska sitten Lokomon 1980-luvun tuotannon ei enää niitä olekaan täällä tehty, mikä periaatteessa mahdollistaa täysin kromauksen speksaamisen myös meidän varaosaputkiimme, sitten kun se menetelmänä yleistyy.
On yllättävää että sitä kromausta ei ole noin uusiin tykkeihin tehty.

Tuo putkien koneistaminen suomessa on hieno uutinen!
Onhan Venäjällä oma Glonassinsa, vaikka ilmeisesti sen laitteiden tuottaminen onkin heille olennainen rajoite, jonka vuoksi siviili-GPS vaikuttaa heillä olevan käytössä ilmeisesti jopa laajemmin.
Venäjän spooffaushan ei perustu hillottamiseen, vaan valesignaaliin, tosin ilmeisesti sotilassignaalin häirintä on pakko tehdä häirinnällä eikä valesignaalilla.
Spooffaus yleisesti on kehittyneempi häirintätekniikka kuin pelkkä signaalitaajuuden häirintä. Syystä tai toisesta häirintää ei ole Ukrainassa nähty ainakaan siinä laajuudessa, mitä ryssät ovat harjoitelleet.

Monet länsiaseet, kuten kehittyneimmät ohjukset ovat käyttäneet antispoofing vastaanottimia jo melko pitkään (kuten JASSM), joten harhakoordinaattien lähettäminen ei ole kaikkein helpointa enää. GPS III satelliittien myötä M-koodi on jo lähes täysimääräisesti käytössä haluttaessa tietyillä maantieteellisillä alueilla. Venäläisillä tuskin on itsellään tällaista mahdollisuutta tulossa ihan heti rajallisista resursseista johtuen. Huvittavaa että laittavat kyllä hulluna rahaa kuuluotaimiin (jotka tuhoutuvat kuunpintaan) sensijaan että kehittäisivät satellittiteknologiaansa.
 
Jenkkien puolustusministeriö on tehnyt kalifornialaiselle yritykselle hiukan vajaan 700 miljoonan dollarin tilauksen 155 mm tykistöammusten ajoaineista. Tilaus pitää täyttää vuoden 2026 maaliskuuhun mennessä.

Kun USA:ssa kuluttajalle ruuti maksaa jotain 40-50 USD per kilo niin olisiko tuollaisessa jättitilauksessa hinta 20 USD/kilo luokkaa, sekin voi olla yläkanttiin.
Jokatapauksessa jos se olisi noilla haminoilla ja yhteen täyspanokseen menee 6 kg ruutia niin siinä olisi lähes kuuden miljoonan tykin laukauksen tarpeeseen ruutia.

 
Viimeksi muokattu:
Uusi Tulikomentoja-lehti kertoo, että Suomi on poistanut Rangerit käytöstä 2021.

Onkohan korvaushankkeita käynnissä, Reaperit kai kävivät testissä? Orbitereita on kehuttu kokoaan suorituskykyisemmiksi, mikä varmaan pitää paikkansa sensoriteknologian kehittyessä, mutta kaipa noita isompiakin voisi silti olla.

Siirtänyt Ukrainalle? Toivottavasti.

Vaatisi todennäköisesti Israelin suostumuksen ja Israelin suhtautuminen asetoimituksiin Ukrainalle on ollut nihkeä. Muutenkin jos ne on todella poistettu käytöstä (eikä vain koulutuskäytöstä) jo kriisiä edeltävänä vuonna, niin tuskin niitä on hillottu varastoissa kovin pitkään ennen Stenalle menoa.
 
Kuulema kotimaassa käytössä olevat IT-järjestelmät ovat nyt todistetusti tehokkaita Rangeria vastaan...

Jos lennokit ovat olleet sen verran käyttökunnossa, että ne on saatu pikkuvaivalla taivaalle, niin kaipa ne ovat voineet palvella uransa loppuun maalilennokkeina.

Mutta kertokaahan, pudotetaanko nuo maalit Lohtajalla mereen vai maalle? Lähinnä sitä ajattelen, että Rangerin hallintalaitteistossa voisi olla jotakin teknologiaa, mikä ehkä pitäisi noukkia merestä talteen.
 
Onkohan korvaushankkeita käynnissä, Reaperit kai kävivät testissä? Orbitereita on kehuttu kokoaan suorituskykyisemmiksi, mikä varmaan pitää paikkansa sensoriteknologian kehittyessä, mutta kaipa noita isompiakin voisi silti olla.



Vaatisi todennäköisesti Israelin suostumuksen ja Israelin suhtautuminen asetoimituksiin Ukrainalle on ollut nihkeä. Muutenkin jos ne on todella poistettu käytöstä (eikä vain koulutuskäytöstä) jo kriisiä edeltävänä vuonna, niin tuskin niitä on hillottu varastoissa kovin pitkään ennen Stenalle menoa.
Todennäköisesti ihan kaiken kokoiset lentävät vehkeet ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkiskelun kohteina.
 
Back
Top