TheRomanRuler
Kapteeni
Sanoinkin jahka aika jättää. Joo tiedän ettei ole vielä ajankohtainen kysymys.
Voi olla että me emme ole näkemässä sitä aikaa kun tykit ovat mekaanisesti lopussa. Tuon kaluston ongelma on se että ampumatarvikkeet happanevat mutta niitä saa halutessaan hankittua lisää.
Huhta
Greatest Leader
Kaliberi on käytössä lähinnä banaanivaltioissa. Ei taida menestyä vientipyrkimykset Myanmariin tai pimeimpään Afrikkaan.
Herää myös kysymys, mitä tuollainen onteloperä sitten maksaa. Lähestyykö hinta jo tavallista 155 millistä?
mechanicus
Kenraali
Harmiton lyöntivirhe tuotti mieleyhtymän ja naurunpurskahduksen talven ampumaleirillä tykin jumiutuessa hajoavista ja itsensä kokoavista varusukoista, kun kranaatin uudelleen asettaminen ja kartussin tarkastus eivät tuottaneet tulosta.
Sorry OT
Maallikkona ajatellen "tavallinen 155 mm" taitaa olla nykyisin myös onteloperäammus, joko semmoinen, johon ontelo on muokattu valmiiksi tai sitten sellainen, johon kuoren matalaan peräkuoppaan liitetään kierreliitoksella joko helmakappale (saadaan "syvä" onteloperäammus) tai perävirtausyksikkö. Tätä liitosversiota edustaa meidän 155 tkr 88 (LU111 Fin) ja useimmat nykyiset ampumatarvikkeet kuten edellisen jatkokehitelmä LU211. Niitä voi ampua sellaisenaan, helmakappaleen kanssa (tavallisimmin kai näin) tai perävirtausyksiköllä varustettuna, kun halutaan ampua pitkälle, korkeille lentoradoille (MRSI) tai laakeana lentoradalla nopeasti (130 merimaalikranaatti-vainaa).
NATO:n perusammusmalli lienee L15 ammus ja sen johdannaiset (DM121), joissa oli alkujaan (ja edelleenkin useimmissa massavalmistetuissa) matala"peräkuoppa" eli matala peräontelo.
Nykyään sitäkin saanee myös perävirtausyksiköllisenä, ainakin BAE kaupittelee kehittämäänsä XL12EI HE-ER ammusta.
USA:n 155 M795 on vastaava ammus, mutta ulkoballistiikaltaan lyhyemmän kantaman ammusmalli. Siihenkin on ollut vireillä perävirtaus-, raketti- ja hybridiversio kantaman kasvattamiseksi.
Vanha tasaperäinen 155 mm M107 ammus on korvattu lännessä vähintään matalan peräontelon omaavilla ammuksilla, mutta M107 valmistetaan edelleen jonkin verran, muttei enää päätuotteena 155mm kalustolle, koska se ei lennä pitkälle, siihen mahtuu vähän räjähysainetta (~6 kg vs 11 kg L15/M795), sirpaloituu huonosti (~2000 sirpaletta vs 5000...10 000 sirpaletta uudemmat ammuskuoret, M107 sirpaloitumista voitaisiin hieman korjata modernimmalla ammusteräksellä) eikä se kestä pitkäputkisen 155 mm kaluston (39 ja 52 kal putket) laukausrasituksia suurilla panoksilla ammuttaessa ilman muutoksia.
Johdannon perusteella 122 mm onteloperäammus ei voi olla suhteessa sen kalliimpi kuin 155 mm "perusammus". 122 mm ammuksen hintaa laskevat esim:
Kuoren valmistus
- kevyempi kuori --> vähemmän materiaalia, helpompi käsittely ("mahtuu enemmän lavalle") kaikissa valmistusvaiheissa
- pienempi koko (poikkileikkaus ja pituus) --> helpompi puristaa, työkalut kevyempiä, valmistuslaitteet kevyemmällä rasituksella ja kuluvat vähemmän
R-aineet ja ruudit
- 122 mm vähemmän r-ainetta kuoreen ja pienempi panos eli vähemmän ruutia panoksessa kuin 155 mm laukauksilla
+ 122v mm tarvitaan kartussihylsy, jota ei 155 mm irtopanoslaukauksissa ole. Hylsy nostaa 122 mm laukauksen hintaa, mutta 155 irtopanoksen rakenne voi myös olla "kallis", kun sen pitää palaa täydellisesti siten, että putkeen / panoskammioon ei jää "palojäänteitä". Todennäköisesti 155 mm on kalliimpi ruuti- ja panospakkaustekniikka perinteiseen kartussihylsytekniikkaan verrattuna.
Ampuminen:
- 122 mm aseiden tuliputket kestävät enemmän laukauksia (pieni paine, matala lähtönopeus, kevyt ammus, pienempi lämpökuorma ja kaliiperi jne) kuin 155 mm tuliputket
122 mm vs. 155 mm kranaattien kustannuksiin vaikuttaa länsivertailussa se, että 155 mm on lännen pääkaliiperi ja 122 mm on Varsovan liiton jäänne länsimaisittain ajateltuna.
Kiinnostaa se kuitenkin lännessäkin sen verran, että esim. Rheinmetall / Diehl valmistaa panosruuteja erityisesti 122 mm laukauksiin.
Rheinmetall
Propulsion systems for artillery applications in 105 mm, 122 mm and 155 mm systems are part of the core business of Nitrochemie.
www.rheinmetall.com
Lopulta pitäisi verrata "tulosta" eli vaikutusta maalissa sekä kantamia ja laskea niille kustannus- tai hyötyparametri, jos selvittää laukaustyyppien edullisuutta. 122 mm HE-ammuksen räjähdysainetäytto on ~3,6 kg, joten sitä pitäisi ampua ~3 ls jokaista 155 mm (L15 / ~11 kg HE) laukausta kohden tai 2 laukausta jokaista 155 M107 (HE massa < 7 kg) laukausta kohden, jos tuhovaikutusta arvio HE-määränä maalialueelle toimitettuna.
Pelkästään kranaatinkuoren valmistuskustannuksina 122 mm "onteloperä" lienee suhteellisen edullinen 155 mm perusammukseen nähden.
Pilkun viilausta
lainaukseen:Lehti, jossa julkaisu on, on kroatialainen (hr), mutta artikkelin kirjoittajat ovat serbejä Belgradin Sotateknillisen yliopiston Military-akatemiasta.
Minulla oli pdf-kopio samaisesta artikkelista, ilmeisesti käsikirjoitusvaiheesta ja olin merkannut sen virheellisesti bulgarialaiseksi
. (Pata kattilaa soimaa)Arvelen, että lainatussa tekstissä on kommentoitu tuloksia pienellä korolla (14,22-astetta) ammuttaessa, jolloin koeammuntakantamat ovat (EXP) 10500 / 11200 / 14300 m, viiteartikkelin taulukko Table 3.
Ehkä pitäisi verrata maksimikantaman antavan koron (44,70-astetta) tuloksia: (EXP) 16200 / 19 700 / 21 300 m, artikkelin taulukko Table 4, jolloin kantamalisäykset ovat 0 / 3500 / 5100 m ja suhteellisesti 0 / 21 % / 31 % alkuperäiseen standardi-ammukseen verrattuna.
Panoksen arvelen olevan täyspanos / Full Charge (jakamaton), joka antaa Ase- ja asejärjestelmäopin mukaan 690 m/s lähtönopeuden (122 H63 tykillä ammuttuna). Se vastaa esim. Kintex:n myyntitietoja "122 mm 3VOF5 ROUND WITH OF-462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE FULL CHARGE" -laukaukselle, vo=690 m. Lupaavat kylläkin hieman pidemmän kantaman 17370 m peruslaukaukselle kuin artikkelin mitattu maksimikoeammuntakantama (16200 m). Täyssarjapanokselle (Reduced charge) lupaavat vo=565 m/s ja kantamaksi 12900m. Asejärjestelmäopin mukaan vo=561 m/s. Ohessa linkit Kintex-täyspanoslaukauksen ja sarjapanoslaukauksen tietoihin:
Kintex : 122 mm 3VOF5 ROUND WITH OF-462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE FULL CHARGE
<div> The product is intended to be fired from 122 mm 2S1 and D30 howitzers for destroying enemy manpower in the open or in field-type shelters, also intended for making passages in mine fields and defense wirings, fighting artillery and destroying light armoured vehicles and equipment.</div>
Kintex : 122 mm 3VOF6 ROUND WITH OF 462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE REDUCED CHARGE
<div> The product is intended to be fired from 122 mm 2S1 and D30 howitzers for destroying enemy manpower in the open or in field type shelters, also intended for making passages in mine fields and defense wirings, fighting artillery and destroying light armoured vehicles and equipment.</div>
Ohessa vielä tekstilainaus serbien 122 mm Gvodzika kehitysversion ampumatarvikeosiosta armyrecognition-tietokannasta:
"In terms of range, the howitzer can fire OF-462 HE projectiles up to 15.2 km, M10 BT HE projectiles up to 18.3 km, and M10 BB HE projectiles up to 21.5 km. The rate of fire is 6 rounds per minute, and the system can operate in MRSI (Multiple Rounds Simultaneous Impact) mode, allowing it to fire 5 to 6 shells almost simultaneously."
Tekstilainauksen lähde: https://armyrecognition.com/defense...zes_2s1_gvozdika_self-propelled_howitzer.html
EDIT: 1) Ammuksen tehoarvio HE-massan perusteella lisätty.
2) Maksimikantaman koroarvo 44,7-astetta lisätty.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Tämähän kuulostaa kiinnostavalta. Jotain ennakkotietoja? 152 H 88-projektista en ole nähnyt julkisuudessa muita lausuntoja kuin että se olisi ollut menestys, paitsi että käyttöikä jäi sitten kuitenkin lyhyeksi kun kaikki 152H -kalusto päätettiin stenata.
Kaikki on menestystä! Olethan lukenut Laivaston historian osa 2, joka maalaa mustankin valkoiseksi kertoessaan pieleen menneistä asioista. Mutta ei mennä nyt meripoikiin, kun sitä varten on omat langat. Huonoja hankintoja teki ainoastaan Ilmavoimat, kuten täällä on aikaisemmin jo todettu. Muuten ovat kaikki projektit olleet aina onnistuneita, kuten esimerkiksi toinen täällä perustellisesti käsitelty järjestelmä 55 S 55. Ei kukaan yleensä linkkejä avaa, mutta jos sen tekee, voi verrata Reserviläisen artikkelia sekä mun "kirjallisuusarviointia". Aihe ja ase on sama, jota ei sisältöja vertaamalla uskoisi. Tero Tuominen on pätevä militääritomittaja, yksi harvoista joka kykenee kirjoittamaan kaikista puolustushaaroista. Kukaan ei vaan osaa kaikkea kaikesta.
Kevyt sinko 55 S 55 kesti palveluksessa 46 vuotta – oli aikanaan alansa kärkituotteita - Reserviläinen
Kevyt sinko 55 S 55 olisi voinut olla vientimenestys, mikäli markkinat olisivat olleet raumalaisille avoimina.
reservilainen.fi
Olen nähnyt seminaarin alustavan esiintyjälistan sekä esitysten aiheet. Useimmat esitelmöitsijöistä tunnen ja he olivat aikanaan virkatoimissaan todella niiden asioiden päällä joista kertovat. Ja ei, @Old Boy ei ole yksi puhujista, paikan päälle varmaankin tulen. Seminaarin puuhamiehet tiedottavat ohjelmasta aikanaan, oletan että se tapahtuu Militarian verkkosivujen kautta esim 6 kk ennen H-hetkeä. Toivottavasti ei tuu haukkumisia, kun laitoin tänne nyt pienen teaserin sisällöstä.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Esittelyssä Slovakian Zuzana 2.
J0h1F
Ylipäällikkö
Kiitos täsmennyksistä. Oletin äkkiseltään tuossa jutussa käytettyjen kantamien olleen täyssarjapanoksella, koska tuo reilu 10 km osuisi juuri täyssarjapanoksen maksimikantamaan, en lukenut sitä sen tarkemmin. Hyvä tietää, että kantaman lisäys aerodynamiikaltaan paremmalla kranaatilla pelkällä onteloperälläkin olisi jo noin huomattava (tosin käytännön kantama olisi todennäköisesti reilu 17,5 km) - sillä päästäisiin jo todennäköisen hajonnan kannalta lähelle tavallisen "tyhmän" ampumatarvikkeen ja ohjautuvien ampumatarvikkeiden (mm. PGK-sytyttimellisten) kustannustehokkuusrajaa.Maallikkona ajatellen "tavallinen 155 mm" taitaa olla nykyisin myös onteloperäammus, joko semmoinen, johon ontelo on muokattu valmiiksi tai sitten sellainen, johon kuoren matalaan peräkuoppaan liitetään kierreliitoksella joko helmakappale (saadaan "syvä" onteloperäammus) tai perävirtausyksikkö. Tätä liitosversiota edustaa meidän 155 tkr 88 (LU111 Fin) ja useimmat nykyiset ampumatarvikkeet kuten edellisen jatkokehitelmä LU211. Niitä voi ampua sellaisenaan, helmakappaleen kanssa (tavallisimmin kai näin) tai perävirtausyksiköllä varustettuna, kun halutaan ampua pitkälle, korkeille lentoradoille (MRSI) tai laakeana lentoradalla nopeasti (130 merimaalikranaatti-vainaa).
NATO:n perusammusmalli lienee L15 ammus ja sen johdannaiset (DM121), joissa oli alkujaan (ja edelleenkin useimmissa massavalmistetuissa) matala"peräkuoppa" eli matala peräontelo.
Nykyään sitäkin saanee myös perävirtausyksiköllisenä, ainakin BAE kaupittelee kehittämäänsä XL12EI HE-ER ammusta.
USA:n 155 M795 on vastaava ammus, mutta ulkoballistiikaltaan lyhyemmän kantaman ammusmalli. Siihenkin on ollut vireillä perävirtaus-, raketti- ja hybridiversio kantaman kasvattamiseksi.
Vanha tasaperäinen 155 mm M107 ammus on korvattu lännessä vähintään matalan peräontelon omaavilla ammuksilla, mutta M107 valmistetaan edelleen jonkin verran, muttei enää päätuotteena 155mm kalustolle, koska se ei lennä pitkälle, siihen mahtuu vähän räjähysainetta (~6 kg vs 11 kg L15/M795), sirpaloituu huonosti (~2000 sirpaletta vs 5000...10 000 sirpaletta uudemmat ammuskuoret, M107 sirpaloitumista voitaisiin hieman korjata modernimmalla ammusteräksellä) eikä se kestä pitkäputkisen 155 mm kaluston (39 ja 52 kal putket) laukausrasituksia suurilla panoksilla ammuttaessa ilman muutoksia.
Johdannon perusteella 122 mm onteloperäammus ei voi olla suhteessa sen kalliimpi kuin 155 mm "perusammus". 122 mm ammuksen hintaa laskevat esim:
Kuoren valmistus
- kevyempi kuori --> vähemmän materiaalia, helpompi käsittely ("mahtuu enemmän lavalle") kaikissa valmistusvaiheissa
- pienempi koko (poikkileikkaus ja pituus) --> helpompi puristaa, työkalut kevyempiä, valmistuslaitteet kevyemmällä rasituksella ja kuluvat vähemmän
R-aineet ja ruudit
- 122 mm vähemmän r-ainetta kuoreen ja pienempi panos eli vähemmän ruutia panoksessa kuin 155 mm laukauksilla
+ 122v mm tarvitaan kartussihylsy, jota ei 155 mm irtopanoslaukauksissa ole. Hylsy nostaa 122 mm laukauksen hintaa, mutta 155 irtopanoksen rakenne voi myös olla "kallis", kun sen pitää palaa täydellisesti siten, että putkeen / panoskammioon ei jää "palojäänteitä". Todennäköisesti 155 mm on kalliimpi ruuti- ja panospakkaustekniikka perinteiseen kartussihylsytekniikkaan verrattuna.
Ampuminen:
- 122 mm aseiden tuliputket kestävät enemmän laukauksia (pieni paine, matala lähtönopeus, kevyt ammus, pienempi lämpökuorma ja kaliiperi jne) kuin 155 mm tuliputket
122 mm vs. 155 mm kranaattien kustannuksiin vaikuttaa länsivertailussa se, että 155 mm on lännen pääkaliiperi ja 122 mm on Varsovan liiton jäänne länsimaisittain ajateltuna.
Kiinnostaa se kuitenkin lännessäkin sen verran, että esim. Rheinmetall / Diehl valmistaa panosruuteja erityisesti 122 mm laukauksiin.
Rheinmetall
Propulsion systems for artillery applications in 105 mm, 122 mm and 155 mm systems are part of the core business of Nitrochemie.
Lopulta pitäisi verrata "tulosta" eli vaikutusta maalissa sekä kantamia ja laskea niille kustannus- tai hyötyparametri, jos selvittää laukaustyyppien edullisuutta. 122 mm HE-ammuksen räjähdysainetäytto on ~3,6 kg, joten sitä pitäisi ampua ~3 ls jokaista 155 mm (L15 / ~11 kg HE) laukausta kohden tai 2 laukausta jokaista 155 M107 (HE massa < 7 kg) laukausta kohden, jos tuhovaikutusta arvio HE-määränä maalialueelle toimitettuna.
Pelkästään kranaatinkuoren valmistuskustannuksina 122 mm "onteloperä" lienee suhteellisen edullinen 155 mm perusammukseen nähden.
Pilkun viilausta
Lehti, jossa julkaisu on, on kroatialainen (hr), mutta artikkelin kirjoittajat ovat serbejä Belgradin Sotateknillisen yliopiston Military-akatemiasta.
Minulla oli pdf-kopio samaisesta artikkelista, ilmeisesti käsikirjoitusvaiheesta ja olin merkannut sen virheellisesti bulgarialaiseksi
Arvelen, että lainatussa tekstissä on kommentoitu tuloksia pienellä korolla (14,22-astetta) ammuttaessa, jolloin koeammuntakantamat ovat (EXP) 10500 / 11200 / 14300 m, viiteartikkelin taulukko Table 3.
Ehkä pitäisi verrata maksimikantaman antavan koron (44,70-astetta) tuloksia: (EXP) 16200 / 19 700 / 21 300 m, artikkelin taulukko Table 4, jolloin kantamalisäykset ovat 0 / 3500 / 5100 m ja suhteellisesti 0 / 21 % / 31 % alkuperäiseen standardi-ammukseen verrattuna.
Panoksen arvelen olevan täyspanos / Full Charge (jakamaton), joka antaa Ase- ja asejärjestelmäopin mukaan 690 m/s lähtönopeuden (122 H63 tykillä ammuttuna). Se vastaa esim. Kintex:n myyntitietoja "122 mm 3VOF5 ROUND WITH OF-462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE FULL CHARGE" -laukaukselle, vo=690 m. Lupaavat kylläkin hieman pidemmän kantaman 17370 m peruslaukaukselle kuin artikkelin mitattu maksimikoeammuntakantama (16200 m). Täyssarjapanokselle (Reduced charge) lupaavat vo=565 m/s ja kantamaksi 12900m. Asejärjestelmäopin mukaan vo=561 m/s. Ohessa linkit Kintex-täyspanoslaukauksen ja sarjapanoslaukauksen tietoihin:
Kintex : 122 mm 3VOF5 ROUND WITH OF-462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE FULL CHARGE
<div> The product is intended to be fired from 122 mm 2S1 and D30 howitzers for destroying enemy manpower in the open or in field-type shelters, also intended for making passages in mine fields and defense wirings, fighting artillery and destroying light armoured vehicles and equipment.</div>kintex.bg
Kintex : 122 mm 3VOF6 ROUND WITH OF 462 HIGH-EXPLOSIVE PROJECTILE REDUCED CHARGE
<div> The product is intended to be fired from 122 mm 2S1 and D30 howitzers for destroying enemy manpower in the open or in field type shelters, also intended for making passages in mine fields and defense wirings, fighting artillery and destroying light armoured vehicles and equipment.</div>
Ohessa vielä tekstilainaus serbien 122 mm Gvodzika kehitysversion ampumatarvikeosiosta armyrecognition-tietokannasta:
"In terms of range, the howitzer can fire OF-462 HE projectiles up to 15.2 km, M10 BT HE projectiles up to 18.3 km, and M10 BB HE projectiles up to 21.5 km. The rate of fire is 6 rounds per minute, and the system can operate in MRSI (Multiple Rounds Simultaneous Impact) mode, allowing it to fire 5 to 6 shells almost simultaneously."
Tekstilainauksen lähde: https://armyrecognition.com/defense...zes_2s1_gvozdika_self-propelled_howitzer.html
EDIT: 1) Ammuksen tehoarvio HE-massan perusteella lisätty.
2) Maksimikantaman koroarvo 44,7-astetta lisätty.
Sikäli kun nykyisiä 122 mm ampumatarvevarastoja siis uusittaisiin kotimaisella tuotannolla myös kranaattien osalta, niin olisi varmaankin järkevintä tehdä se tuon Vammaksen suunnitteleman kranaatin pohjalta, liitettävällä helmakappaleella? PVY:llä varustaminen tuskin on kovin järkevää lähinnä taktisen tulenkäytön tykkeihin ellei aivan nichenä, kun se lisää hajontaa ja operatiiviseen tulenkäyttöön on kuitenkin omat pidemmän kantaman välineensä, ja tuonne yli 20-22 kilometriin operatiivisessa tulenkäytössä vaikuttaminen on jo kustannustehokkaampaa ohjautuvilla ampumatarvikkeilla, ellei kyse ole laajasta aluemaalista.
Nythän periaatteessa olisi mahdollisuus uusia myös 122 mm ampumatarvikevarastot ainakin osittain EU:n piikkiin, lähettämällä vanhimmasta päästä itäampumatarviketta Ukrainaan ja hankkimalla tilalle uutta kotimaista. Tässä varmaankin rajoittavana tekijänä nousee esiin tuotantokapasiteetti, kun voitaneen olettaa, että 155 mm ja 122 mm kilpailevat osittain samasta tuotantokapasiteetista, ja 122 mm lienee vain marginaalisesti nopeampaa tuottaa. Toisaalta Ukrainaan annettava ampumatarvike olisi silloin jo olemassa, ja sen korvaaminen paremmalla kotimaisella ampumatarvikkeella kasvattaisi suorituskykyä 122 H- ja 122 PSH-kalustossamme.
Viimeksi muokattu:
Jossain lehtijutuista oli maininta että Nammon laajennusten jälkeen linjalta voisi tulla kahta erilaista ampumatarviketta. Mikähän tuo toinen todennäköisimmin olisi?
Tai sitten ymmärsin/muistan väärin?
Hanski
Ylipäällikkö
Näin oli lehtijutussa mainittu. Aika helppo päätelmä olisi se, että linja voisi puskea 155 mm ja 122 mm a-tarviketta. Kumpikin on Suomessa käytössä ja oma veikkaus tosiaan on, että 122 H roikkuu mukana vielä kauan. Nyt pääsisi hyvin uusimaan varastoja 122 mm ammuksista...
Viimeksi muokattu:
122 olisi ilmeinen vaihtoehto. Joku voi keksiä muitakin.
Huhta
Greatest Leader
Ainakaan linkki ei tarttunut vielä foorumin hakuun...
www.hs.fi
Aseteollisuus | Pirkanmaalla valmistetaan Ukrainassakin käytettäviä ammuksia – Nyt Nammon tehdas odottaa EU:lta ja valtiolta uutta laitosta
Sastamalan kranaatinkuoritehdas viisinkertaistaa tuotantonsa Ukrainan sodan takia.
www.hs.fi
Huhta
Greatest Leader
Tehdäänkö kranaatinheittimien ampumatarvikkeet samoilla linjastoilla vai onko niille jokin oma tehtaansa? 120 mm kävisi nimittäin järkeen, varsinkin, jos vaikkapa Nemoa havitellaan 6X6-alustalla... Mutta myös niille sadoille ja taas sadoille vedettäville raskaille kranaatinheittimille.
Kuvittelisin krh-ammuksen valmistusprosessin astetta kevyemmäksi mut joku viisaampi varmaan tietää.
Jossain päin Suomea niitä heittimistön ammuksiakin valmistetaan.
Nammon tuotteiden mukaan "Mortar 120 HE Extended Range" ammuksen kuori (AMOS/Nemo maksimikantamien ammus) on "Forged Steel" eli se tehdään puristamalla /vetämällä tangosta samaan tapaan kuin tykin ammuksien kuoret. Koneistus on "erilainen"(ei ole johtorengasta eikä sen kaipaamia työvaiheita), joten se tehtäneen eri tuotantolinjalla ja sen varmaan voisi ulkoistaa alihankkijalle pienin lisälaiteinvestoinnein tarpeen vaatiessa. Ohessa linkki tuotteeseen:
120 mm High Explosive Extended Range - Nammo
www.nammo.com
Tavallinen 120 mm krh ammuksen kuori on valurautaa "cast iron" eli kuoriaihio tulee valimolta ja se koneistetaan eri linjalla kuin tykin ammuskuoret. Ohessa Nammo versioon linkki:
120 mm Mortar High Explosive Round - Nammo
www.nammo.com
Valaisu- ja savuammuksien kuorien osat (kaksiosainen kuori, jotta elementit "pullahtavat" ulos lennon loppuvaiheessa) lienevät terästakeita tai -puristeita joko lämpökäsiteltyinä loppulujuuteeensa tai kaipaavat vielä lämpökäsittelyä jossakin työvaiheessa koneistuksien lisäksi.
Taannoisessa Foorumin viestissä (ehkä 1/2 - 1 vuoden takaa) oli Sastamalasta otettu kuva, jossa kuormalavalla näkyneet "puikulat" joku foorumilainen tunnisti 81 krh kuoriksi, joten samalta tehtaalta raskaiden aseiden ammusten kuoret (tykin tai krh:n ammuskuoret) tulevat normaalisti Suomessa. Huoltovarmuusmielessä koneistusta tehtäneen pienerissä siviiliteollisuudessa, ja se saattaa viimeaikaisten uutisten perusteella hieman lisääntyä.
Panssari Salama
Respected Leader
^ Mielenkiintoista. Kuoret "kotimaiselta teollisuudelta", ja itse lataus sitten PV:n ammattilaisten toimesta Räjähdekeskuksessa.
Eikös tuo ollut jo ennestään palstalaisille ilmiselvää?
Panssari Salama
Respected Leader
Itsellä kuva, että joo, varautumissuunnitelma on tämä. Mutta nyt siis PV:n vahvistus, että näitä alihankkinan tilauksia yksityispuolen teollisuuden suuntaan todella tehdään. Ehkä tätäkin tosiaan jo tehty, en vaan ollut itse bongannut mistään.