Tykistö

Viroon omaa ammustuotantoa ja Ruotsissa Nammo rakentaa uutta kapasiteettia sekä vähentää rajoitteita toimitusketjusta.


 
Viroon omaa ammustuotantoa ja Ruotsissa Nammo rakentaa uutta kapasiteettia sekä vähentää rajoitteita toimitusketjusta.


Eurooppa alkaa heräillä! Demokratioihin liittyy pieni hitaus päätöksenteossa, mutta lopulta tuotantokyky on ylivertainen esimerkiksi Venäjään!
 
Toki eihän näistä koskaan tiedä, että mitä sisältävät. Voihan tuossa teoriassa tulla vaikka ammunnanhallinnalle täysi integraatio maavoimien tilannekuvajärjestelmiin? Tulenjohtaja nappaa maalinpaikannussensorilla koordinaatit ja ne ei näy ainoastaan erillisellä Toughbookilla MLRS:n hytissä, vaan siitä muodostuu suoraan tulitehtävä ja kehto alkaa jo kääntyä oikeaan suuntaan odottaen raketinheitinoperaattorin viimeistä kuittausta.
Näin uskoisin, eikä tämä todennäköisesti/toivottavasti rajaudu raketinheittimiin vaan myös muut elektronisen ammunnanhallinnan järjestelmät ovat mukana (K9, AMOS. Ehkä jopa ilmavoimat viimeistään F-35 kaudella).

MPL 15 sekä kesällä ilmoitettu paranneltu MPL 24 sisältävät datasheetin mukaan langattoman verkottumisen sekä mahdollisuuden integroitua johtamisjärjestelmiin. Droneilla sopisi olla sama kyky. Kaikissa näissä laitteissa on kamera, teoriassa voisi lähteä still kuva maalista/maalialueesta, jotta ampuvan yksikön ei tarvitse viittä kertaa miettiä mitä tehdä/mistä kyse.
 
Edellä tässä ja muissakin ketjuissa on ollut paljon viestejä ja keskustelua kotimaisen raskaiden ampumatarvikeiden tuotannon kasvattimisesta. Ohessa uutislinkki reilun kymmenen vuoden takaiseen (2012) pv:n aseruudin tilauksista johtuvaan karuun tilanteeseen tuolloisen ruutivalmistajan (Eurenco) kannalta:

Miten tuo tilanne vältetään tulevaisuudessa, kun rauha jollakin tapaa saavutetaan.
Ruutitehtaan tai ampumatarviketehtaan henkilökunnan "hyvälle" elämän suunnittelulle ja kohtuulliselle toimeentulolle reilu 10 v ei liene riittävän pitkä jakso.

Linkin perusteella 2-4 pv:n ruudin tuotannon lakkoseisokki ei liene maata tai Ukrainan asetukea kaatava tilanne?
 
Ruutitehtaan tai ampumatarviketehtaan henkilökunnan "hyvälle" elämän suunnittelulle ja kohtuulliselle toimeentulolle reilu 10 v ei liene riittävän pitkä jakso.

Tämä on aika oleellinen keskusteluaihe liittyen investointeihin ja työvoimapolitiikkaan.

Ilmeisesti nämä tuotantolaitokset sijaitsevat ns. hornan tuutissa ja sinne pitäisi työntekijöiden perheille rakentaa omakotitalot. Jatkuvuutta voi vain olla haastavaa taata. Maailmanpoliittinen tilanne voi myös kääntyä sellaiseksi ettei tuotteille ole kysyntää. Mitä sitten tehdään?
 
Pitää maksaa joko tuotannosta, kyvystä tuottaa ja/tai kyvystä nostaa tuotantoa kohtuullisessa ajassa. Jos mistään ei maksa, niin täytyy olla aivan järjettömät varastot, joilla pärjätään kunnes uutta tuotantokykyä on saatu rakennettua hitaasti.

Kuinka paljon mitäkin ostetaan on taloudellinen optimointitehtävä, joka tarvitsee tuekseen ennustetun ruutitarpeen epävarmuuksineen niille skenaarioille, joihin halutaan varautua sekä keskusteluja mahdollisten toimittajien kanssa.

Ja sitten eduskunta päättää leikata rahoituksesta ja varautuminen haluttuihin skenaarioihin ei enää onnistu. Tässä kohtaa pitäisi eduskunnalle kertoa, miten varautumistaso laskee ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa skenaarion toteutuessa.
 
Hieman "Jäitä hattuun".
Uutisen mukaan: "Tuoreen päätöksen nojalla kasvatetaan ja hajautetaan kotimaista panostuotantoa, ruutituotantoa ja lataamokapasiteettia. "

Raskaiden tykistöammusten tuotanto (metallisosat kuoret yms.) ei siis kasva eikä luvassa ole useita puristamolinjoja lisää ainakaan suoraan. Eikä sitä tarvitakkaan, kun meillä tai Pohjoismaissa ei ole 155 mm aseita/ putkia lukumääräisesti, joilla 10-kertaisen tuotannon ampumatarvikemäärä ammuttaisiin.

Ukrainan ammuskulutus taitaa olla suurempaa lukumääräisesti (ampuvat aseet/putket ja niiden lkm) itäkaliiperissa. Itäkaliipereille löytyy tekijöitä ja tuotantokapasiteettia entisistä itä-blokin maista (Tsekki/Slovakia, Bulgaria, Romania, Puola ja Serbia?) ja esim. Ukrainan itsensä on syytä kasvattaa sitä kapasiteettia nykytilanteessa, kun heidän "oma tykistönsä" on edelleen pääosin itä-peräistä. Itä-kal laukauksiin useimpiin pitää tehdä myös metallinen kartussihylsy, jota 155 mm irtopanoslaukausta ampuvassa aseessa ei tarvita. Pitääkö siis lännessä/Suomessa aloittaa/lisätä hylsytuotantoa itäkaliiperin ampumatarvikkeen tekemisen riemusta vai kannattaako tuotantoresurssit suunnata siihen valmistukseen, jota omat aseet käyttävät?
Tämä on monellakin tavalla kova juttu! Laajennuksen valmistuttua tuotantovolyymit voivat helposti olla 9-10 -kertaiset vuodet 2022 alkuun verrattuna, kuten yksinkertaisella esimerkillä laskin Ukraina-ketjussa. Rinnakkaiset tuotantolinjat parantavat kriisinkestävyyttä ja mahdollistavat monipuolisemman tuotannon samanaikaisesti. Ensimmäinen linjasto voi esimerkiksi tehdä suursarjana 155 mm murkulaa toisen puskiessa ulos itäisiä kokoja (122, 130, 152 mm).

EDIT vielä: Ja samanlaista tuotannon kasvattamista tapahtuu kaikissa Nato-maissa, muutaman vuoden kuluttua ei tarvitse puhua, että länsimaista 155 mm kranaatit uhkaavat loppua!

Tällä hetkellä teemme ehkä viisi kertaa enemmän raskaan tykistön ammuksia kuin pari kolme vuotta sitten tehtiin, mutta ei se sitä tarkoita, että olisimme lähestulkoonkaan maksimissa. Ja tämä on vain yhden ampumatarvikkeen osalta”, Heiskanen sanoo.

HEISKANEN viittaa puolustusministeriön joulukuiseen päätökseen, että Suomi kasvattaa ampumatarviketuotannon kapasiteettinsa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Suomesta ollaan tekemässä yhtä suurimmista raskaiden ampumatarvikkeiden tuottajista Euroopassa.
Hyvä, että netin "asiantuntijat" tietävät asiat tarkemmin kuin puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. Ja osuin pelkällä päättelyllä aika lähelle todellisuutat...
 
Kertokaas miten meillä putken loppuun kuluminen arvioidaan ja toinen tärkeämpi, miten ryssä sodassa arvioi?

Liitteessä on NATOn tapoja tarkastaa putki sekä erilaisia kulumiseen vaikuttavia tekijöitä selitettynä sekä mitä kuluminen käytännössä aiheuttaa.

En osaa ryssien sodanaikaisia menetelmiä arvioida, ehkä se menee niin että jos edellinen ammus meni näkyvältä etäisyydeltä pois niin putki on riittävän hyvä seuraavaan laukaukseen.
 

Liitteet

  • MP-AVT-109-16 (1) (1).pdf
    1.5 MB · Luettu: 5
En osaa ryssien sodanaikaisia menetelmiä arvioida, ehkä se menee niin että jos edellinen ammus meni näkyvältä etäisyydeltä pois niin putki on riittävän hyvä seuraavaan laukaukseen.
Ei räjähtänyt putkessa = toimiva putki.
 
Liitteessä on NATOn tapoja tarkastaa putki sekä erilaisia kulumiseen vaikuttavia tekijöitä selitettynä sekä mitä kuluminen käytännössä aiheuttaa.

En osaa ryssien sodanaikaisia menetelmiä arvioida, ehkä se menee niin että jos edellinen ammus meni näkyvältä etäisyydeltä pois niin putki on riittävän hyvä seuraavaan laukaukseen.
Ohessa käännösote US-Armyn raportista venäläisestä (USSR) raportista/kirjasta/kirjoitelmasta "Modern Artillery", jossa tykistöaseen putken kulumisrajaksi/hylkäysrajaksi mainitaan 10 % lähtönopeuden alenema, IT-aseen putkelle raja on 4 %, kun kriteerinä on Accuracy Life. Eihän tuo tietenkään sitä tarkoita, että tuolloin putki välttämättä hylätään tai että siihen päästään muiden mahdollisten hylkäysrajakriteerien tullessa vastaan aiemmin.
Accuracy_life_Latukhin.gif
Latauslinkki: https://apps.dtic.mil/sti/pdfs/AD0739350.pdf

Tuliputken kulumisesta kiinnostuneen kannattaa lukea hyväksi johdannoksi Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. 2001. sivuilta ss. 111,..., 114. Luku 9. "Aseen putken tai piipun kuluminen ammuttaessa".
Sielläkin mainitaan eräänä hylkäyskriteerinä samainen 10 % lähtönopeuden alenema.
 
Onko sulla hajua sen suhteen, että minkälaisia ratkaisuja haetaan 122H63:n suorituskyvyn korvaamiseksi?

Tykistön podcastissa tästä aikoinaan oli, tykistön tarkastaja vieraana. Muistaakseni siinä hän oli sivulauseessa mieltä että 155mm yhtenä kokona olisi tulevaisuus 120mm krh:n kanssa. Pitää kuitenkin muistaa että tykäreiden koulutusta pitää pyörittää monta vuotta ennen kuin 500 122mm tykkimiehistöä ja niiden varamiehet, viestimiehet, ammuskuljettajat jne on korvattu.

Omalla mutulla telatykkiä(koreasta) ja vedettävää 155mm koossa, keskiraskasta dronea pommeineen(tästä on hankinta käynnissä), itsemurhadronepommia ja ehkä dronekopterista pudotettavia pommeja.

 
Tykistön podcastissa tästä aikoinaan oli, tykistön tarkastaja vieraana. Muistaakseni siinä hän oli sivulauseessa mieltä että 155mm yhtenä kokona olisi tulevaisuus 120mm krh:n kanssa. Pitää kuitenkin muistaa että tykäreiden koulutusta pitää pyörittää monta vuotta ennen kuin 500 122mm tykkimiehistöä ja niiden varamiehet, viestimiehet, ammuskuljettajat jne on korvattu.

Omalla mutulla telatykkiä(koreasta) ja vedettävää 155mm koossa, keskiraskasta dronea pommeineen(tästä on hankinta käynnissä), itsemurhadronepommia ja ehkä dronekopterista pudotettavia pommeja.

Ei niitä haupitseja mitenkään automaationa yksi yhteen korvata. Muistetaan että se joukkotyyppi jota 122H palvelee on poistumassa. Tilalle tulee lähinnä paikallisjoukkoja joilla tuskin on tykistöä periaattella patteristo tai edes patteri per pataljoona.
 
Ei niitä haupitseja mitenkään automaationa yksi yhteen korvata. Muistetaan että se joukkotyyppi jota 122H palvelee on poistumassa. Tilalle tulee lähinnä paikallisjoukkoja joilla tuskin on tykistöä periaattella patteristo tai edes patteri per pataljoona.
Ei tietenkään, mutta epäsuoraan tulivoimaan lienee tulossa reilusti uusia dronetykkimiehiä ja "lentokonemekaanikkoja".

(alla oleva tulee taas ulkomuistista, tietävämmät saa korjata)
Toisekseen suomessa on ilmeisesti tykistöä noin 18-24 putkea ja 18 120mm krh per prikaati. 122mm tykit ovat ilmeisesti kiinni alueellisissa joukoissa jalkaväkiprikaati-80 tyyppisesti. Näitä lienee jossain vaiheessa tarvetta muuttaa natomuotoisiksi, mutta nykyisellä 500 122mm tykin varustuksella 24 putken prikaateja varustaisi 20kpl. Näissä olisi 140000 ukkoa palveluksessa. 155mm alkaa olla paremmille joukoille tarpeeksi, joten oletetaan että operatiiviset joukot eivät romutykeillä toimi.

Tästä saadaan prikaatimäärä, eli noin 20 ottokalustoprikaatia. Näille tarvitaan orgaaninen 155 natotykistö, joka natoprikaatissa vaikuttaa olevan 18 putkea. Tällä perusteella tarvittaisiin 360kpl 155mm vedettävää, eli 210 kpl uusia. Ja ajatus jossa minimillään 5000 hengen prikaatilla ei olisi omaa tykistöä sotii itsenäiseen toimintaan pystyvää prikaatiajatusta vastaan. Prikaati ilman tykistöä ei ole mikään prikaati, terveisiä vaan ruotsalaisille...

Toisaalta jos tehdään nato "light brigade" prikaateja, 100000 ukkoa tuottaa jo 22 prikaatia. Tarvittava tykkimäärä voi myös olla suurempi.

Lopullisessa tilanteessa prikaatien tykistö:
- 155mm telatykit 96kpl valmiusprikaateissa (18kpl x 5)
- 155mm vedettävät alueellisesti (18kpl x 20???)
- Raketinheittimet ja keskimatkan ohjukset vastahyökkäyksen tukena.
- (Amerikkalaisten a10, apachet, b52set mattopommittamassa jne jätetään nyt tästä ulos)
 
Ei tietenkään, mutta epäsuoraan tulivoimaan lienee tulossa reilusti uusia dronetykkimiehiä ja "lentokonemekaanikkoja".

(alla oleva tulee taas ulkomuistista, tietävämmät saa korjata)
Toisekseen suomessa on ilmeisesti tykistöä noin 18-24 putkea ja 18 120mm krh per prikaati. 122mm tykit ovat ilmeisesti kiinni alueellisissa joukoissa jalkaväkiprikaati-80 tyyppisesti. Näitä lienee jossain vaiheessa tarvetta muuttaa natomuotoisiksi, mutta nykyisellä 500 122mm tykin varustuksella 24 putken prikaateja varustaisi 20kpl. Näissä olisi 140000 ukkoa palveluksessa. 155mm alkaa olla paremmille joukoille tarpeeksi, joten oletetaan että operatiiviset joukot eivät romutykeillä toimi.

Tästä saadaan prikaatimäärä, eli noin 20 ottokalustoprikaatia. Näille tarvitaan orgaaninen 155 natotykistö, joka natoprikaatissa vaikuttaa olevan 18 putkea. Tällä perusteella tarvittaisiin 360kpl 155mm vedettävää, eli 210 kpl uusia. Ja ajatus jossa minimillään 5000 hengen prikaatilla ei olisi omaa tykistöä sotii itsenäiseen toimintaan pystyvää prikaatiajatusta vastaan. Prikaati ilman tykistöä ei ole mikään prikaati, terveisiä vaan ruotsalaisille...

Toisaalta jos tehdään nato "light brigade" prikaateja, 100000 ukkoa tuottaa jo 22 prikaatia. Tarvittava tykkimäärä voi myös olla suurempi.

Lopullisessa tilanteessa prikaatien tykistö:
- 155mm telatykit 96kpl valmiusprikaateissa (18kpl x 5)
- 155mm vedettävät alueellisesti (18kpl x 20???)
- Raketinheittimet ja keskimatkan ohjukset vastahyökkäyksen tukena.
- (Amerikkalaisten a10, apachet, b52set mattopommittamassa jne jätetään nyt tästä ulos)
Vanhoissa jääkäri- ja jalkaväkiprikaateissa oli 36 tykkiä ja 24 tai 36 raskasta krh:ta tapauksesta riippuen. Noihin kokoonpanoihin ei varmaankaan ole enää paluuta.

Maavoimat hyvin todennäköisesti myllätään kokoonpanoineen ihan huolella uusiksi 30-luvulla. Aika näyttää mitä sieltä tulee. Minulla ei ole kompetenssia edes arvata. Raketinheittimistöön on ainakin laitettu paukkuja oikein isolla kädellä joten tykistön luonne on vahvassa muutoksessa.
 
Ei niitä haupitseja mitenkään automaationa yksi yhteen korvata. Muistetaan että se joukkotyyppi jota 122H palvelee on poistumassa. Tilalle tulee lähinnä paikallisjoukkoja joilla tuskin on tykistöä periaattella patteristo tai edes patteri per pataljoona.
Toisaaalta se tosiasiallinen tarve näiden entisten alueellisten joukkojen tykistön tulenkäytölle ei ole kadonnut yhtään mihinkään. Joukkotyypin muutos toki tapahtuu, mutta se tarve ampua taktista massamaista tulenkäyttöä itärajan paikallisjoukkojen toimintaan liittyen ei ole katoamassa yhtään mihinkään - päin vastoin, kun Ukrainassa käytävää kulutussotaa ja Venäjän piittaamattomuutta tappioistaan katsoo.

Ajatus siitä, että vahvennetulla pataljoonalla on patteristo, oli aika huojentava huomioiden tyypillisen TSTOS (PAJON):n muun tulivoiman. Ymmärtääkseni taisteluosastojen purkua erillisiksi patteristoiksi ja paikallisjoukkojen suojajoukkopataljooniksi perusteltiin lähinnä organisaation paremmalla joustavuudella, jolloin tarvittaessa tulta voisi käyttää keskitetysti helpommin kuin jos patteristot olisivat orgaanisia kullekin taisteluosastolle (jolloin taisteluosastojen omat sisäiset intressit tulenkäyttöön olisivat vastaan tulenkäytön keskittämistä toisen taisteluosaston tueksi), ja olen itselleni antanut ymmärtää, että suojajoukkojen pataljoonille olisi patteristoja yhtä paljon kuin taisteluosastomallissakin oli.

Nimenomaanhan yksi syy tuon 2012/2015 kokoonpanon mylläämiselle oli myös HAJP:n olematon tulivoima, juuri tykistön puutteen vuoksi.

Maavoimat hyvin todennäköisesti myllätään kokoonpanoineen ihan huolella uusiksi 30-luvulla. Aika näyttää mitä sieltä tulee. Minulla ei ole kompetenssia edes arvata. Raketinheittimistöön on ainakin laitettu paukkuja oikein isolla kädellä joten tykistön luonne on vahvassa muutoksessa.
Raketinheittimistöllekään tuskin on suunniteltu taktista tulenkäyttöä. Se ei myöskään drooneilla onnistu, koska tulentiheyttä ei saada drooneilla mitenkään samalle tasolle kuin tykistöllä; drooneilla varmasti pitää jotain painotonta suuntaa jossain määrin tuettuna, mutta ei painopistesuuntia. Emme voi olettaa, että Venäjä pysyy aselajien yhteistoimintansa suhteen yhtä kyvyttömänä kuin se on liikekannallepannulla reservillään ollut, ja toisaalta myöskin Suomen maastoissa peitteisyys haittaa droonien käyttöä, ja toisaalta suosii tykistöä (iskusytyttimillä saadaan metsään ampuessa parempi sirpalevaikutus kuin avomaalla).

122 mm tykistölle näkisin tasan yhden mahdollisen korvaajan, joka ei olisi 122 mm tykistöä, eli 155 mm tykistön, todennäköisesti kustannussyistä myös uusien vedettävien tykkien muodossa. 105 mm tykistö olisi pudotus suorituskyvyssä, sillä sen ampumatarvikkeen sirpaloituva massa ja räjähdetäyttö on selkeästi pienempi ja saman kantaman saavuttamiseen vaaditaan erikoisampumatarvikkeita (joissa sirpaloituvan massan ja räjähdetäytön suhteen on jouduttu tekemään vielä lisäkompromisseja). Sikäli suorittavan portaan näkökulmasta 122 mm tykistö on kätevää, kun sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm tykistöllä, ja sikäli kun suuria lisähankintoja tuliyksiköiden 1:1 korvaamiseksi ei tehdä, niin siihen tulenkäyttöoikeuksia on/olisi myös saanut huomattavasti helpommin.

Suosittelisin muistamaan sen, kuinka nimenomaan 2022 loppukeväästä ja alkukesästä Venäjälle sotaonni oli suotuinen juuri tykistön massamaisen käytön ansiosta, ennen kuin HIMARS tuli ja sillä saatiin tuhottua perusta tuon massiivisen tulenkäytön ylläpitämiseen ampumalla lähellä etulinjaa sijainneet ampumatarvikevarastot (mistä muuten saadaan myös aasinsilta siihen, että tykistön logistiikka on varmasti myös keskeinen kehitettävä tai tarkasteltava kohde meilläkin).¨

Tietysti AI voi muuttaa taistelukenttää oleellisesti, mutta AI-avusteiset droonit tarkoittavat myös AI-avusteisten torjuntakeinojen kehittymistä.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaaalta se tosiasiallinen tarve näiden entisten alueellisten joukkojen tykistön tulenkäytölle ei ole kadonnut yhtään mihinkään. Joukkotyypin muutos toki tapahtuu, mutta se tarve ampua taktista massamaista tulenkäyttöä itärajan paikallisjoukkojen toimintaan liittyen ei ole katoamassa yhtään mihinkään - päin vastoin, kun Ukrainassa käytävää kulutussotaa ja Venäjän piittaamattomuutta tappioistaan katsoo.

Ajatus siitä, että vahvennetulla pataljoonalla on patteristo, oli aika huojentava huomioiden tyypillisen TSTOS (PAJON):n muun tulivoiman. Ymmärtääkseni taisteluosastojen purkua erillisiksi patteristoiksi ja paikallisjoukkojen suojajoukkopataljooniksi perusteltiin lähinnä organisaation paremmalla joustavuudella, jolloin tarvittaessa tulta voisi käyttää keskitetysti helpommin kuin jos patteristot olisivat orgaanisia kullekin taisteluosastolle (jolloin taisteluosastojen omat sisäiset intressit tulenkäyttöön olisivat vastaan tulenkäytön keskittämistä toisen taisteluosaston tueksi), ja olen itselleni antanut ymmärtää, että suojajoukkojen pataljoonille olisi patteristoja yhtä paljon kuin taisteluosastomallissakin oli.

Nimenomaanhan yksi syy tuon 2012/2015 kokoonpanon mylläämiselle oli myös HAJP:n olematon tulivoima, juuri tykistön puutteen vuoksi.


Raketinheittimistöllekään tuskin on suunniteltu taktista tulenkäyttöä. Se ei myöskään drooneilla onnistu, koska tulentiheyttä ei saada drooneilla mitenkään samalle tasolle kuin tykistöllä; drooneilla varmasti pitää jotain painotonta suuntaa jossain määrin tuettuna, mutta ei painopistesuuntia. Emme voi olettaa, että Venäjä pysyy aselajien yhteistoimintansa suhteen yhtä kyvyttömänä kuin se on liikekannallepannulla reservillään ollut, ja toisaalta myöskin Suomen maastoissa peitteisyys haittaa droonien käyttöä, ja toisaalta suosii tykistöä (iskusytyttimillä saadaan metsään ampuessa parempi sirpalevaikutus kuin avomaalla).

122 mm tykistölle näkisin tasan yhden mahdollisen korvaajan, joka ei olisi 122 mm tykistöä, eli 155 mm tykistön, todennäköisesti kustannussyistä myös uusien vedettävien tykkien muodossa. 105 mm tykistö olisi pudotus suorituskyvyssä, sillä sen ampumatarvikkeen sirpaloituva massa ja räjähdetäyttö on selkeästi pienempi ja saman kantaman saavuttamiseen vaaditaan erikoisampumatarvikkeita (joissa sirpaloituvan massan ja räjähdetäytön suhteen on jouduttu tekemään vielä lisäkompromisseja). Sikäli suorittavan portaan näkökulmasta 122 mm tykistö on kätevää, kun sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm tykistöllä, ja sikäli kun suuria lisähankintoja tuliyksiköiden 1:1 korvaamiseksi ei tehdä, niin siihen tulenkäyttöoikeuksia on/olisi myös saanut huomattavasti helpommin.

Suosittelisin muistamaan sen, kuinka nimenomaan 2022 loppukeväästä ja alkukesästä Venäjälle sotaonni oli suotuinen juuri tykistön massamaisen käytön ansiosta, ennen kuin HIMARS tuli ja sillä saatiin tuhottua perusta tuon massiivisen tulenkäytön ylläpitämiseen ampumalla lähellä etulinjaa sijainneet ampumatarvikevarastot (mistä muuten saadaan myös aasinsilta siihen, että tykistön logistiikka on varmasti myös keskeinen kehitettävä tai tarkasteltava kohde meilläkin).¨

Tietysti AI voi muuttaa taistelukenttää oleellisesti, mutta AI-avusteiset droonit tarkoittavat myös AI-avusteisten torjuntakeinojen kehittymistä.
Tavoitteena on pitkään ollut yhteen eli 155mm väljyyteen siirtyminen. Tähän suuntaan varmaankin edetään vaikka 122 H saattaa pienenevin vahvuuksin roikkuakin mukana vielä hyvän aikaa jos vain ammuttavaa riittää. Muutoksessa jotain menetetään ja jotain saadaan lisää. Niin kuin aina.

Asiaahan voi lähestyä kahdesta suunnasta. Joko tykistöä on mahdollisimman monessa paikassa tai sitten tykistön tulta kyetään kohdistamaan mahdollisimman moneen paikkaan. Ensimmäistä palvelee meillä 122H ja jälkimmäistä etenkin K9. Ukrainasta on joka tapauksessa opittu että tykistöön on panostettava. Ja rajallisten resurssien olosuhteissa pelataan nollasummapeliä. Minusta on selvää että kevyet patteristot ovat se hiljalleen poistuva elementti. Siitä huolimatta että niillekin olisi keksittävissä käyttöä.

Edit... typoja
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top