Mikfin70
Ylipäällikkö
BMP-2 poistuu 2035 mennessä.
MT-LB alustaiset 2050 mennessä.
Venom_Snake
Luutnantti
Tulee kyllä jännät paikat, että saadaanko rahoihin mahtumaan 1:1 korvaajat BMP-2:lle. 10 miltsin kappalehinnalla 100 rynnäkkövaunua olisi jo miljardi euroa.
Toki tuohon mennessä F-35 on jo rahoitettu, ja nyt ollaan NATO:n 2 prosentin bkt:stä ajassa eikä aiemmassa 1,3 prosentin ajassa, niin miljardilla vuodessa muutaman vuoden ajan saa jo muutaman miljardin tankkihankkeen aikaan.
Ei taida 10mil/kpl riittää kun CV90 myy juuri nyt 9miljoonan kappalehinnalla. Puolalaisten Borsuk maksaa 9miljoonaa proto sarjana ja heidän 1000 vaunun projektin 2035 viimeiset toimitukset voisivat sattua meille sopivaan rakoon. Siinä varmaan edullisin eurooppalainen massavaunu. Bradley:n pelkkä modernisointi maksaa 4miljoonaa usd jos vanha vaunu on.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Aika pitkälti kaikkea määrittää PV 2025 kokoonpanot
Hetkeen ei vielä sähköautot tuota huolta ainakaan Paku, lava ja maasturi puolella ja vielä vähemmän raskaalla puolella.
Tosin urea laitteiden ja muiden saaste härväkkeiden pois ohjelmointiin pitää varata resurssia riittävästi.
Taas näyttää kovin raskaalta ja kalliilta verrattuna vedettävään 122mm-kalustoon. Iso itseliikkuva tykki on monessakin mielessä lihava maali toisin kuin aika kompakti 122mm-vedettävä. Jos itseliikkuvaan tulee mitään vikaa, se on pois pelistä, vedettävässä tykki ja vetokalusto on riippumattomia toisistaan.
Jos vedettävää kalustoa on runsaasti, niiden kanssa voi joskus ottaa riskejäkin mutta itseliikkuvia ei oikein olisi varaa menettää.
Puolensa on molemmilla. Vedettävien hyvistä puolista kirjoitinkin muutama viesti sitten.
Vedettävällä nyt vielä puolustusta suorittaa mutta hyökkäykseen se on aika hidas.
Mutta jos nyt mietitään että 122 vedettävät poistuvat käytöstä ja tilalle tulee tod näk 155mm,
Niin vaihtoehdoiksi jää vedettävät taikka tuollaiset maastokuorma-auto versiot.
Tiedä sitten mitä hinnat nykyään ovat mutta ei tuollaisesta maastokuorma-auto tykki yhdistelmästä voi määräänsä enempää maksaa.
Ai kuten prikaati 90 määritteli prikaatin varustuksen, joita saatiinkin sitten 1kpl? Valmiusprikaateja mallia 05 saatiinkin jo muutama, kun varastettiin hollantilaisten tankit ja ruotsalaiset antoivat ällit ja bankut käytännössä ilmaiseksi. Kenraalien paperinippu ei ole suomessa määritellyt ikinä mitään.
Kyynikko sanoisi että PV:n 2025 kokoonpanot määrittää "erityisolosuhteet" kuten aina ennenkin. Nyt mausteena on vielä mitä me natolle luvataan. Jos hätäapuna luvataan stryker tason prikaati konetykki IFV:llä ja psv komppanialla, porin prikaatiin tarvitaan uudet kalut. Jos luvataan psPr lappiin, sille tarvitaan jostain tavarat kun parolan porukalla on oletettavasti kiirettä etelässä. Norjalaisten Brigade Nord (aka telemark) saattaisi olla hyvä esimerkki mitä nato prikaati maksaa.
Lisäksi miljardilla ei saa enää oikein mitään, panssariprikaatin peruskalut (tstpsv 100, ifv 100, telatykit 24) maksaa jo 3-4miljardia ilman mitään tuki-, huolto- ja viestivälineitä. Määrärahan lisäys ei edes ole miljardia/v koska f35 maksaa käyttää 400 miljoonaa/v, eli lisäraha on joku 600m vuodesta 2035 eteenpäin. Whoopee, 7 vuotta yhden prikaatin kalustamiseen ei riitä edes vanhenevan kaluston korvaamiseen. Suomen BKT kasvu ei muuten ole peitonnut inflaatiota 15v ajanjaksolla, joten 2% BKT ostovoima tulee vielä heikkenemään merkittävästi 2025-35 ajanjaksolla. Käytännössä tämä tarkoittaa 10v päästä 6 miljardin panssariprikaatia, jota suomi maksaa 10 vuotta.
2025 kokoonpanot määritellään rahatilanteen mukaan, eivätkä kokoonpanot itsessään määritä kuin korkeintaan mausteita soppaan.
Raveni
Greatest Leader
Kuten sanottu niin perusbudjetti on liian pieni Suomen sijainnille olevalle maalle. Prosentteja ei voi syödä ja niille ei voi ostaa mitään. Tarvitaan euroja. Jos putkien määrä pienenee tarkoittaa se sitä, että myös sodan ajan joukkojen määrä pienenee. Ovat täysin riippuvaisia toisistaan riippumatta siitä kulkeeko putket vetäen, työntäen vai itse liikkuen.
K9 ei voi olla kolmessa paikassa samaan aikaan eikä se voi tukea kolme suuntaa samaan aikaan. Ei vaikka hommaa pyörittelisi miten. K9 voi tukea raskaamman ja tunkeutumiskykyisemmän prikaatin taistelua mutta myös se toinen prikaati tarvitsee tykistöä. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. On helppo ajatella, että kun vedettävän ja kevyemmän tykin tilalle ostetaan raskaampi itse liikkuva, että nyt saadaan tehoja enemmän. Toki onhan muutos 122mm -> 155mm tuntuva ja tuntuu se vastaanottajallakin. Jos muutos on 1:1 niin suhteellinen ja absoluuttinen teho kasvaa mutta jos suhde luku onkin vaikkapa 2:1, 4:1 tai 8:1 niin se tarkoittaa että teho kasvaa joillakin joukoilla mutta toisilla joukoilla se heikkenee merkittävästi. Meillä on jumalattoman suuri pläntti temmellyskenttänä ja Ukrainan oppien mukaisesti sitä tulta tarvitaan useassa paikassa samaan aikaan.
Jopuni
Kenraali
Mie oon sitä mieltä, että yhtään 122mm tykkiä ei poisteta. jos ei oo jotain tilalle millä korvataan poistuva tulituki. Poistetaan sitten kun on rahaa ostaa jotain tilalle.
-TripleX-
Respected Leader
Voitte aivan huoletta vähentää divisioonakaupalla väkeä PV:n sodan ajan vahvuudesta kun ajattelette vuosikymmeniä 2040-2070. Vielä 2030-luvulla ne 122 mm voi olla mukana jos ammuttavaa riittää, sen jälkeen ei ole niitä prikaateja joita tukea lähellekään nykyistä määrää joten ei siellä niitä tykkejäkään tarvitse olla tyhjän panttina.
Kuten sanoin niin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä mies sekä putkimäärällä, se vaan on fakta ja silloin kaliiperi kasvaa. Vedettävien kanssa ei silloin enää pelata vaikka se edullisempaa olisikin.
www.tilastokeskus.fi
Kuten sanoin niin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä mies sekä putkimäärällä, se vaan on fakta ja silloin kaliiperi kasvaa. Vedettävien kanssa ei silloin enää pelata vaikka se edullisempaa olisikin.
Tilastokeskus
Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta.
www.tilastokeskus.fi
J0h1F
Ylipäällikkö
Täytyy kyllä huomioida, että meiltä on melkein puolet pudonnut tykistöstä pois tälläkin vuosituhannella, eli vahvuus on pudonnut tosiaan suhteessa SA-vahvuuden muutokseen.Voitte aivan huoletta vähentää divisioonakaupalla väkeä PV:n sodan ajan vahvuudesta kun ajattelette vuosikymmeniä 2040-2070. Vielä 2030-luvulla ne 122 mm voi olla mukana jos ammuttavaa riittää, sen jälkeen ei ole niitä prikaateja joita tukea lähellekään nykyistä määrää joten ei siellä niitä tykkejäkään tarvitse olla tyhjän panttina.
Kuten sanoin niin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä mies sekä putkimäärällä, se vaan on fakta ja silloin kaliiperi kasvaa. Vedettävien kanssa ei silloin enää pelata vaikka se edullisempaa olisikin.
Katso liite: 94668
Tilastokeskus
Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta.
Jos 122 H ja 122 PSH poistetaan, niin pitäisikö SA-vahvuus pudottaa kolmannekseen nykyisestä? Muutoinhan noille entistä harvemmille joukoille riittää vielä vähemmän tukea kuin nyt, ja sellainen yhdistelmä vahvuutta ja epäsuoraa (tai pikemminkin sen puutetta) on pienempien ikäluokkien kanssa jo erittäin huonosti tappioita poliittisesti tai sotilaallisesti sietävä ratkaisu.
Pelkillä itseliikkuvilla tuota tulivoimaa ei voida korvata, ellei sitten ole lyödä taalaa pöytään huomattavasti nykyistä enemmän.
PEMM
Majuri
Esitän ennustuksen: lähestyessä vuosisadan vaihdetta väestö on kääntynyt taas nousuun.
Meillä on nyt tapahtunut ehkäisyn myötä muutos, että lapsia hankkivat pääasiassa vain ne, jotka haluavat. Eli perhemyönteiset ihmiset. Nämä arvot ja piirteet siirtyvät todennäköisesti myös näiden lapsille, jolloin myös väestö alkaa taas kasvaa (ikisinkkujen piirteet ei siirry). Luonto kyllä löytää keinot.
Jos ruvetaan 122H-kalustoon putkia uusimaan, niin mulla olisi tosi villi ehdotus...
Tehdään ne uudet putket 155mm väljyyteen! Nimittäin viime vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä D-30:n valmistaja kehitti D-30:n alustalle 152mm version 2A61 ja siitä vielä 155mm vientiversion M-389 - nimekkeellä. Toki tuolta valmistajalta ostaminen on nyt mahdotonta, mutta mm. rekyylikoneiston tarvitsemat muutokset pitäisi olla mahdollista ratkaista myös kotimaisin voimin. Ehkä nuo alkuperäiset piirustuksetkin voisi löytyä jotain kautta kaverin kirjahyllystä nyt kun piireissä ollaan...
Army Guide
Army Guide - information about the main battle tanks, armoured vehicles and armament of the land forces and also the information concerning other army subjects - 2A61, Towed howitzer, Weapons & Weapon Systems
www.army-guide.com
J0h1F
Ylipäällikkö
Nostanpas muuten esiin täällä taas aiemminkin (2015 aloittaja taisi olla @kertakenttään ja nostin asian uudelleen puheeksi 2017) käydyn keskustelun 203 mm tykeistä operatiivisessa tulenkäytössä ja soveltuvuuden meille. Verrokkina oli tällöin 2S7 Pion/2S7M Malka (jossa on pitkä L/56 putki), perusteluna sen tyyppisen tykin puolesta kranaattien edullisuus verrattuna MLRS:n raketteihin ja rinnasteinen kantama (ja perusampumatarvikkeella pienempi hajonta), joka on 2S7:ssä perusampumatarvikkeella 3OF43 37,4 km ja rakettiavusteisella 3OF44 55,5 km. Todennäköisesti uudemmanmallinen (aerodynaamisempi) modernia länsimaista suunnittelua oleva ampumatarvike mahdollistaisi vielä pidemmän kantaman jo perusampumatarvikkeella (onteloperällä varustettuna), ja perävirtausyksiköllä tai rakettimoottorilla vielä enemmän. 3OF43 on kuitenkin vain perinteinen veneperäinen kranaatti ilman ballistiikkaa parantavaa onteloperää.
2S7:n perusampumatarvike 3OF43 (kyllä, 3 eikä kyrillinen Z/З, jota sitäkin näkee vahingossa käytetyn) painaa 110 kg ja r-ainetäyttö on 17,8 kg heksaalia (A-IX-2 eli 73% heksogeeni, 23% alumiinijauhe ja 4% vaha sidosaineena). Se on siis jotakuinkin verrannollinen SDB:iin, jossa on 93 kg pommi 16 kg r-ainetäytöllä (AFX-757 eli heksogeeni/alumiinijauhe/ammoniumperkloraatti/HTPB), eli siis karkeasti arvioiden räjähdysteholtaan samanlainen kuin MLRS:n GLSDB.
Nyt siis olemme nähneet Ukrainassa kyllä ohjautuvan GMLRS:n valtavan hyödylliseksi, mutta toisaalta myös ampumatarvikkeen rajallisuuden ja riippuvaisuuden toimittajasta, ja vanha "tyhmä" rakettikanta HIMARS:lle on ainoastaan olemassaolevien varastojen varassa, joista USA on toimittanut M26:tta. Nämä vanhat varastot eivät riitä loputtomiin USA:lle eikä myöskään liittolaisille.
203 mm kranaattia pystyisi huomattavasti helpommin valmistamaan itse (vaadittaisiin ainoastaan oikeanmittaiset työstövälineet, eli 203 mm kuoria tuottava kuumapuristin ym. oikeanmittaiset välineet) ja siten se mahdollistaisi huomattavasti runsaamman volyymin pitkille kantamille. Erityisesti nyt kun Vammaskoskelle tulee kyky tuottaa kahta kaliiperia rinnan, nousisi 203 mm kaluston käytettävyys vielä entisestään, kun kranaattien tuottamiseksi ei tarvitsisi keskeyttää 155 mm tuotantoa.
Eli esitän uudelleen kysymyksen: olisiko pitkäputkisella (esim. L/56) 203 mm kalustolla kuitenkin käytettävyyttä operatiivisessa tulenkäytössä meillä? 2S7 itsessään hankintana sai aiemmin tyrmäyksen ihan hyvistä syistä (Venäjä on järjestelmän tuottaja ja ilmeisesti ainoa varaosien tuottaja, Ukraina on saattanut konepajatasolla tehdä pieneriä varaosia omaan käyttöön), mutta olisiko 203 mm järjestelmän kehittäminen kuitenkin järkevää? 2S7 olisi pätevä verrokki, ja meillä on omasta takaa teknistä osaamista tykistöstä (mm. kiilalukoista yhä maailman kärkitasoa oleva osaaminen): jos tavoitetasoksi asetettaisiin 2S7:ään verrattava ballistiikka, niin projekti ei olisi mitään rakettitiedettä, toisin kuin omien ampumatarvikkeiden kehittäminen MLRS:lle.
Isoin tekninen haaste olisi alusta, eli jos haluttaisiin telalavetti, niin sen jousituksen pitäisi kestää 203 mm tykin rekyylivoimat; laskettavalla vastimella/kannuksilla varustettuna telakanuunana jo K9:n alustan (mm. Puolasta saatavilla) voisi olettaa kestävän vaaditut rasitukset, erityisesti kun me voisimme asentaa tykkiin suuhidastimen, toisin kuin venäläiset ovat ajatelleet (venäläiset jättivät suuhidastimen pois, koska pitivät sitä mahdollisena hajoavana osana ja siten riskinä yhtenä ampumatarvikkeena olevien ydinkranaattien harhautumiseen radaltaan).
Hajonnan ongelmia emme toki pääse karkuun perusampumatarvikkeen kohdalla mitenkään, mutta PGK:n tyyppisten rataa korjaavien sytytinten kehittäminen tai kehityksen ulkoistaminen näissä hyvin osaaville israelilaisille olisi mahdollista (Elbit mainostaakin tätä kehitystietotaitoaan ihan asiakkaille, ja heillä on myös hyllytuotteena 155 mm PGK:ta vastaava sytytin). Periaatteessa se ei olisi kuin olemassaolevien konstruktioiden kestävyyden verifioiminen 203 mm kaluston putkirasituksilla ja niiden uudelleenkonfigurointi käytettävän 203 mm kranaatin ulkoballistiikalle.
Aiemmin pätevänä vastaperusteluna oli se, että emme ole varustautumassa kulutussotaan Venäjää vastaan, koska sitä emme voisi yksin voittaa (mutta emme ole enää yksin), ja tarkoituksena olisi, että meillä olisi kaikki sodassa tarvittavat ja käytettävät ampumatarvikkeet jo hankittuna tai nopeasti hankittavissa harmaassa vaiheessa tai sodan alussa, mutta Venäjä on osoittanut halunsa saattaa käymänsä sodat meidän näkökulmastamme järjettömään kulutussotaan, jossa edes koko länsimaiden ampumatarviketuotanto ei meinaa pysyä perässä. Mielestäni siksi meidänkin pitäisi arvioida uudelleen attritioon ja tuotantokykyyn liittyviä kysymyksiä, ja tällaisessa post-24.2.2022 maailmassa 203 mm tykistön arvo nousee huomattavasti, erityisesti jos siihen on kyky tuottaa itse ampumatarviketta.
2S7:n perusampumatarvike 3OF43 (kyllä, 3 eikä kyrillinen Z/З, jota sitäkin näkee vahingossa käytetyn) painaa 110 kg ja r-ainetäyttö on 17,8 kg heksaalia (A-IX-2 eli 73% heksogeeni, 23% alumiinijauhe ja 4% vaha sidosaineena). Se on siis jotakuinkin verrannollinen SDB:iin, jossa on 93 kg pommi 16 kg r-ainetäytöllä (AFX-757 eli heksogeeni/alumiinijauhe/ammoniumperkloraatti/HTPB), eli siis karkeasti arvioiden räjähdysteholtaan samanlainen kuin MLRS:n GLSDB.
Nyt siis olemme nähneet Ukrainassa kyllä ohjautuvan GMLRS:n valtavan hyödylliseksi, mutta toisaalta myös ampumatarvikkeen rajallisuuden ja riippuvaisuuden toimittajasta, ja vanha "tyhmä" rakettikanta HIMARS:lle on ainoastaan olemassaolevien varastojen varassa, joista USA on toimittanut M26:tta. Nämä vanhat varastot eivät riitä loputtomiin USA:lle eikä myöskään liittolaisille.
203 mm kranaattia pystyisi huomattavasti helpommin valmistamaan itse (vaadittaisiin ainoastaan oikeanmittaiset työstövälineet, eli 203 mm kuoria tuottava kuumapuristin ym. oikeanmittaiset välineet) ja siten se mahdollistaisi huomattavasti runsaamman volyymin pitkille kantamille. Erityisesti nyt kun Vammaskoskelle tulee kyky tuottaa kahta kaliiperia rinnan, nousisi 203 mm kaluston käytettävyys vielä entisestään, kun kranaattien tuottamiseksi ei tarvitsisi keskeyttää 155 mm tuotantoa.
Eli esitän uudelleen kysymyksen: olisiko pitkäputkisella (esim. L/56) 203 mm kalustolla kuitenkin käytettävyyttä operatiivisessa tulenkäytössä meillä? 2S7 itsessään hankintana sai aiemmin tyrmäyksen ihan hyvistä syistä (Venäjä on järjestelmän tuottaja ja ilmeisesti ainoa varaosien tuottaja, Ukraina on saattanut konepajatasolla tehdä pieneriä varaosia omaan käyttöön), mutta olisiko 203 mm järjestelmän kehittäminen kuitenkin järkevää? 2S7 olisi pätevä verrokki, ja meillä on omasta takaa teknistä osaamista tykistöstä (mm. kiilalukoista yhä maailman kärkitasoa oleva osaaminen): jos tavoitetasoksi asetettaisiin 2S7:ään verrattava ballistiikka, niin projekti ei olisi mitään rakettitiedettä, toisin kuin omien ampumatarvikkeiden kehittäminen MLRS:lle.
Isoin tekninen haaste olisi alusta, eli jos haluttaisiin telalavetti, niin sen jousituksen pitäisi kestää 203 mm tykin rekyylivoimat; laskettavalla vastimella/kannuksilla varustettuna telakanuunana jo K9:n alustan (mm. Puolasta saatavilla) voisi olettaa kestävän vaaditut rasitukset, erityisesti kun me voisimme asentaa tykkiin suuhidastimen, toisin kuin venäläiset ovat ajatelleet (venäläiset jättivät suuhidastimen pois, koska pitivät sitä mahdollisena hajoavana osana ja siten riskinä yhtenä ampumatarvikkeena olevien ydinkranaattien harhautumiseen radaltaan).
Hajonnan ongelmia emme toki pääse karkuun perusampumatarvikkeen kohdalla mitenkään, mutta PGK:n tyyppisten rataa korjaavien sytytinten kehittäminen tai kehityksen ulkoistaminen näissä hyvin osaaville israelilaisille olisi mahdollista (Elbit mainostaakin tätä kehitystietotaitoaan ihan asiakkaille, ja heillä on myös hyllytuotteena 155 mm PGK:ta vastaava sytytin). Periaatteessa se ei olisi kuin olemassaolevien konstruktioiden kestävyyden verifioiminen 203 mm kaluston putkirasituksilla ja niiden uudelleenkonfigurointi käytettävän 203 mm kranaatin ulkoballistiikalle.
Aiemmin pätevänä vastaperusteluna oli se, että emme ole varustautumassa kulutussotaan Venäjää vastaan, koska sitä emme voisi yksin voittaa (mutta emme ole enää yksin), ja tarkoituksena olisi, että meillä olisi kaikki sodassa tarvittavat ja käytettävät ampumatarvikkeet jo hankittuna tai nopeasti hankittavissa harmaassa vaiheessa tai sodan alussa, mutta Venäjä on osoittanut halunsa saattaa käymänsä sodat meidän näkökulmastamme järjettömään kulutussotaan, jossa edes koko länsimaiden ampumatarviketuotanto ei meinaa pysyä perässä. Mielestäni siksi meidänkin pitäisi arvioida uudelleen attritioon ja tuotantokykyyn liittyviä kysymyksiä, ja tällaisessa post-24.2.2022 maailmassa 203 mm tykistön arvo nousee huomattavasti, erityisesti jos siihen on kyky tuottaa itse ampumatarviketta.
Viimeksi muokattu:
Pessimistin (vai realistin?) vastaisku:Jos ruvetaan 122H-kalustoon putkia uusimaan, niin mulla olisi tosi villi ehdotus...
Tehdään ne uudet putket 155mm väljyyteen! Nimittäin viime vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä D-30:n valmistaja kehitti D-30:n alustalle 152mm version 2A61 ja siitä vielä 155mm vientiversion M-389 - nimekkeellä. Toki tuolta valmistajalta ostaminen on nyt mahdotonta, mutta mm. rekyylikoneiston tarvitsemat muutokset pitäisi olla mahdollista ratkaista myös kotimaisin voimin. Ehkä nuo alkuperäiset piirustuksetkin voisi löytyä jotain kautta kaverin kirjahyllystä nyt kun piireissä ollaan...
Army Guide
Army Guide - information about the main battle tanks, armoured vehicles and armament of the land forces and also the information concerning other army subjects - 2A61, Towed howitzer, Weapons & Weapon Systemswww.army-guide.com
155 mm tykki, jonka kantama on 15 km? (M107 ammuksella), eli sama kuin alkupään M109 SP ase ~23 kal putkella.
Nykyiset 38 kal putket ampuu tuota ammusta ehkä max ~25 km:iin.
Tuollaiselta 3-haaralavetilta ei voi suuremmilla panoksilla ampua etäämmälle (15 km max), koska rekyyli kaataa aseen. 155 tykin maksikantaman koro lienee ~50-astetta eli vaakakomponenttia tulee rekyylivoimasta kohtuullisesti ja sen vuoksi pitäisi olla pidemmät lavettihaarat ampumasuunnan takana, jottei ase "kippaa". Samoin 1 maakiila / haara on aika vähän lavettia pidättelemään eli yhteensä 3 maakiilaa. 155 K 83 on 3 maakiilaa/ haara eli yhteensä 6 maakiilaa ja tykin paino tuplat pitkien haarojen kera.
Kuvan mukaisesti "melkein pystyyn" voisi ampua suurella panoksella, kun rekyylivoiman suuri pystykomponentti menee tykkinosturin (vai mikä nimi osalle?) lautasen kautta suoraan maahan ja lavettihaarat maakiiloineen ottavat vastaan vain pienen vaakakomponentin rekyylivoimasta. Pienillä koroilla tilanne muuttuu huolestuttavaksi.
Koska putki on lyhyt, nykyisille putkipituuksille (39, 52 kal) suunnitellut panokset eivät ehkä toimi kovin hyvin lyhyemmillä putkilla. Ehkä se on korjattavissa pienentämällä "Nato-kammiota" esim max 3 panosmoduulille, jolloin paine nousee vastaavasti kuin 39 kal 19 l kammiossa ja ruudin palo on ehkä parempi tai sitten on tehtävä oma panosjärjestelmä esim. kiivaammalla (nopeammin palavalla) ruudilla.
Se etu olisi, että "lyhyen" putken koneistus onnistuisi nykylaitteilla kotimaassa, jos ovat vielä laitteet hengissä tai siististi varastoitu pahan päivän varalle.
Villi, muttei ehkä
kuitenkin arvelen.Aiemmin 155 mm käytölle rajoitukseksi mainittiin pitkä turvaetäisyys. Ammuksen tehokkuudesta johtuvaa turvaetäisyyden osuutta voinee rajoittaa tekemällä vähemmän tehokkaita ammuksia eli vähentämällä räjähdysainetäytön tehoa esim. sotkemalla jotain inerttiä ainetta täytön sekaan tai tekemällä pienempi r-ainetäytteisiä 155 ammuksia. Varjopuolena varastonimikkeiden kasvu ja se, että kantamahajonnan osuus turvaetäisyydestä ei pienene ainakaan merkittävästi.
Edit: Tupla kielto ehkei /
Viimeksi muokattu:
Israelin malli. Kaikki suorittavat asepalveluksen. Ja ongelma siirtyy kauas tulevaisuuteen.Voitte aivan huoletta vähentää divisioonakaupalla väkeä PV:n sodan ajan vahvuudesta kun ajattelette vuosikymmeniä 2040-2070. Vielä 2030-luvulla ne 122 mm voi olla mukana jos ammuttavaa riittää, sen jälkeen ei ole niitä prikaateja joita tukea lähellekään nykyistä määrää joten ei siellä niitä tykkejäkään tarvitse olla tyhjän panttina.
Kuten sanoin niin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä mies sekä putkimäärällä, se vaan on fakta ja silloin kaliiperi kasvaa. Vedettävien kanssa ei silloin enää pelata vaikka se edullisempaa olisikin.
Katso liite: 94668
Tilastokeskus
Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta.
Useampia tykki malleja voisi olla pieniä määriä koulutukseen.
Niin vedettäviä kuin itse kulkevia.
Olisi sitten osaavaa väkeä kun ostetaan taikka saadaan lisää esim naton varastoista.
Mikä mahtaa nykyään olla uuden k98 tykin hinta? . Ilmeisesti puoli miljoonaa maksanut 20v sitten.
Niin vedettäviä kuin itse kulkevia.
Olisi sitten osaavaa väkeä kun ostetaan taikka saadaan lisää esim naton varastoista.
Mikä mahtaa nykyään olla uuden k98 tykin hinta? . Ilmeisesti puoli miljoonaa maksanut 20v sitten.
Jotain osviittaa 155mm tykin hinnasta. Eli Armenia ostamassa 84 ATAGS tykkiä intiasta hintaan 155M taalaa
eli vähän alle 2M per tykki
www.armyrecognition.com
eli vähän alle 2M per tykki
Armenia to purchase 84 Indian 155mm Advanced Towed Artillery Gun Systems | Defense News March 2024 Global Security army industry | Defense Security global news industry army year 2024 | Archive News year
Armenia to purchase 84 Indian 155mm Advanced Towed Artillery Gun Systems
Leaderwolf
Respected Leader
Onko meillä syvässä reservissä tykistöä? Vai onko kaikki stenattu ikuisen rauhan kiimassa menneinä vuosina?