Tykistö

Jatkan ajatusta. 150 kmh liikkuvan dronen pakenemiseen pyörälavetin nopeus ei enimmilläänkään riitä, joten tässä suhteessa etu on marginaalinen. Toki antaa aikaa karata dronen toimintasäteen ulkopuolelle ja nopeus tekee osumisesta haastavampaa, kunnes tekoäly ja autonomia pitkälti nollaa nämäkin edut tulevaisuudessa. Taktinen/operatiivinen liikkuvuus, pitenevät ametit, älyammukset ja kehittyvä tulenjohto sekä ammunnanhallinta taas antavat sauman hajauttaa ampuvia yksiköitä tehokkaammin, mikä voi olla silkkaa maastoliikkuvuutta ja suojaa parempi keino.

Droonihan ei ole mikään kaikkinäkevä silmä, joka tietäisi, mihin tykki on mennyt ja mistä sen tavoittaa, jos käytössä on vain esim. vastatykistötutkan tekemä paikannus 5 minuuttia sitten. Sama juttu kuin että vaikka sinä et juoksekaan helikopteria pakoon, niin jos saat tunnin etumatkan viimeisestä tiedetystä sijainnista, on hekomiehistö helisemässä sinun etsintäsi kanssa. Olet voinut lähteä mihin suuntaan hyvänsä ja ehtiä 10 kilometrin päähän tai saatat piileksiä tuuhean kuusen juurella 300 metrin päässä lähtöpisteestä. Siinä on pakko lähteä lentämään suunnitelmallista etsintäkuviota, jos haluaa yrittää löytämistäsi, mutta etsintäalue laajenee jatkuvasti, jos olet liikkeessä ja jatkat pakenemista. Ja toisaalta jos yritetään oikoa mutkia ja nostetaan lentokorkeutta ja -nopeutta, niin sitten saatat hyvinkin jäädä havaitsematta, mikäli piileksit siellä kuusen juurella etkä juokse avonaisen pellon poikki helikopterin lentäessä ylitse.

Eli tässä mielessä pyöräkaluston nopeus saattaa auttaa, jos tiestö mahdollistaa ajamisen kovempaa kuin mihin telakalusto pystyy. Toisaalta vastaavasti telakalustossa auttaa se, että teloilla pääsee helpommin pöpelikköön (ja sieltä vielä takaisin tielle).
 
Tulipa muuten kokeiltua...

Jos drooni skannaisi 100 metriä leveän alueen lentäessään ja lähtisi lentämään laajenevaa spiraalia viimeisestä havaintopaikasta, niin 1 km säteen kattaakseen drooni joutuisi lentämään 30 km... 2 km säteen kattaakseen 125 km ja 5 km säteen kattaakseen liki 800 kilometriä. Sikäli kuin lentonopeudet ja toiminta-ajat eivät ihan huikeita ole, niin taitaa tykki olla suhteellisessa turvassa, vaikka ei siirtyisi kuin pari kilometriä ja naamioverkottaisi itsensä johonkin puuston sekaan.

 
Eikö tykistön pitänyt kuolla jo kauan sitten mutta nyt se kuulemma elää renesanssiaan. En kyllä silti ymmärrä miksi se niin tekisi jossain muussa sodassa kuin ainostaan tässä erikoisessa lentokoneettomassa tilassa. Jos NATOn ilma-ase olisi paikalla, eikö ilmatila olisi hallussa ketä tahansa vastaan. Seuraavana tuhoutuu IT ja sitten lähtevät liikkeelle B sarjan koneet. Ja kun pommikoneet, Gunshipit ja A-10:t on ilmassa, mihin sitä epäsuoraa tulta enää tarvitaan.
Jos nyt kuitenkin pidetään ajatus vielä elossa ja mietitään vailla Venäjä Vs. Suomi 2035. Panssarikärki osuu puolustuslinjaan ja kulutus alkaa, ilmatila vaarallinen ja hallinta epäselvä. Kyllähän sitä ”tulta ja tappuraa” tietenkin halutaan lähestyvien joukkojen niskaan mahdollisimman laajasta tarjonnasta. Hävittäjien ilmasta-maahan-kyky, raketinheittimet, kenttätykistö, raskaat heittimet, kevyet heittimet, dronet. Mutta tässäpä se oikeastaan on ainoa hetki missä ajattelen tykistön olevan hyödyllinen ja tässäkin vain osana palettia. Kun ilmaherruus on jaettu 100-0, tykistö ei voi enää poistua piilosta.
Vai onko perus 155 jotenkin erityisen kustannus- ja vaikutustehokas ammus verrattuna kaikkeen muuhun räjähtävään mitä on tarjolla, että se kannattaa pitää vain tätä ensitilannetta ja tulevia epäsymmetrisistä sotia varten olemassa. Mitä se tarjoaa mitä lentokoneesta pudotettu kranaatti ei tarjoa?

erittäin syvältä nojatuolista lausuttuna.
-ilmasta-maahan-aseet
-raskaat raketinheittimet
-Amos ja Nemo ajoneuvoja teloilla ja kumipyörillä todella paljon
-kehittynein tulenjohtojärjestelmä mitä osataan tehdä. (Luulisi onnistuvan Nokia/Nenonen maalta)

Tykki on ainakin huomattavasti edullisempi hankkia kuin lentokone. Jos tykki maksaa 10 miljoonaa, niin monitoimihävittäjä maksaa hyvinkin 100 miljoonaa. Samoin mahdollisuus operoida tykkiä varusmiehillä ja reserviläisillä kalliiden ammattisotilaiden sijaan vaikuttaa kustannuksiin merkittävästi. Tykin voi myös varastoida pitkäksikin aikaa minimaalisella käytöllä ja huollolla ja ottaa silti nopeasti käyttöön tarpeen tullen. Monitoimihävittäjällä tämä prosessi on huomattavasti vaikeampi/hitaampi.

Lisäksi massamaisessa tulenkäytössä ilma-ase tuskin antaa mitään etua suhteessa tykistöön. Lentokone voi pudottaa kerralla tonneittain pommeja, mutta tämän jälkeen se joutuu palaamaan tukikohtaan uudelleenaseistettavaksi, tankattavaksi ja huollettavaksi. 50 kg kranaatteja ampuva 155 mm tykki ei saa aikaan vastaavaa hetkellistä tulivoimaa, mutta ampumalla yhden laukauksen minuutissa on rautaa toimitettu kolme tonnia pelkästään ensimmäisen tunnin aikana. Vuorokaudessa voitaneen ampua kymmeniä tonneja.
 
Tykki on ainakin huomattavasti edullisempi hankkia kuin lentokone. Jos tykki maksaa 10 miljoonaa, niin monitoimihävittäjä maksaa hyvinkin 100 miljoonaa. Samoin mahdollisuus operoida tykkiä varusmiehillä ja reserviläisillä kalliiden ammattisotilaiden sijaan vaikuttaa kustannuksiin merkittävästi. Tykin voi myös varastoida pitkäksikin aikaa minimaalisella käytöllä ja huollolla ja ottaa silti nopeasti käyttöön tarpeen tullen. Monitoimihävittäjällä tämä prosessi on huomattavasti vaikeampi/hitaampi.

Lisäksi massamaisessa tulenkäytössä ilma-ase tuskin antaa mitään etua suhteessa tykistöön. Lentokone voi pudottaa kerralla tonneittain pommeja, mutta tämän jälkeen se joutuu palaamaan tukikohtaan uudelleenaseistettavaksi, tankattavaksi ja huollettavaksi. 50 kg kranaatteja ampuva 155 mm tykki ei saa aikaan vastaavaa hetkellistä tulivoimaa, mutta ampumalla yhden laukauksen minuutissa on rautaa toimitettu kolme tonnia pelkästään ensimmäisen tunnin aikana. Vuorokaudessa voitaneen ampua kymmeniä tonneja.
Lisäisin sen, että edullisuutensa vuoksi yhtymä voidaan varustaa tykistöllä jo rauhan aikana, jolloin se on välittömästi käytettävissä. Ilmasta-maahan tuen saatavuus on aina tilanne- ja tehtäväkohtaista. Suko tai heko voi olla pahimmassa tapauksessa olla kentällä tankattavana, kiinni toisessa tehtävässä, tai mitä vaan.

Tyhmien ammusten edullisuus mahdollistaa myös häirintätehtävät tai jopa neuvostotyyppisen "varmuuden vuoksi ampumisen". Eli ammutaan hallitsevia maastonkohtia vaikkei tiedettäisi satavarmaksi että siellä on vihollista/ei tiedetä sen vahvuutta, kunhan todetaan että hyökkääjän kannalta olisi ikävää jos siellä sattuisi olemaan ohjuspartio.

Epäsuoralla voidaan myös ampua ammuksia joita lentokoneista ei voi pudottaa, esim. savut ja valot (toki jälkimmäisen tarve vähenee kun pimeänäkökaluston määrä lisääntyy).
 
Eikö tykistön pitänyt kuolla jo kauan sitten mutta nyt se kuulemma elää renesanssiaan. En kyllä silti ymmärrä miksi se niin tekisi jossain muussa sodassa kuin ainostaan tässä erikoisessa lentokoneettomassa tilassa. Jos NATOn ilma-ase olisi paikalla, eikö ilmatila olisi hallussa ketä tahansa vastaan. Seuraavana tuhoutuu IT ja sitten lähtevät liikkeelle B sarjan koneet. Ja kun pommikoneet, Gunshipit ja A-10:t on ilmassa, mihin sitä epäsuoraa tulta enää tarvitaan.
Jos nyt kuitenkin pidetään ajatus vielä elossa ja mietitään vailla Venäjä Vs. Suomi 2035. Panssarikärki osuu puolustuslinjaan ja kulutus alkaa, ilmatila vaarallinen ja hallinta epäselvä. Kyllähän sitä ”tulta ja tappuraa” tietenkin halutaan lähestyvien joukkojen niskaan mahdollisimman laajasta tarjonnasta. Hävittäjien ilmasta-maahan-kyky, raketinheittimet, kenttätykistö, raskaat heittimet, kevyet heittimet, dronet. Mutta tässäpä se oikeastaan on ainoa hetki missä ajattelen tykistön olevan hyödyllinen ja tässäkin vain osana palettia. Kun ilmaherruus on jaettu 100-0, tykistö ei voi enää poistua piilosta.
Vai onko perus 155 jotenkin erityisen kustannus- ja vaikutustehokas ammus verrattuna kaikkeen muuhun räjähtävään mitä on tarjolla, että se kannattaa pitää vain tätä ensitilannetta ja tulevia epäsymmetrisistä sotia varten olemassa. Mitä se tarjoaa mitä lentokoneesta pudotettu kranaatti ei tarjoa?

erittäin syvältä nojatuolista lausuttuna.
-ilmasta-maahan-aseet
-raskaat raketinheittimet
-Amos ja Nemo ajoneuvoja teloilla ja kumipyörillä todella paljon
-kehittynein tulenjohtojärjestelmä mitä osataan tehdä. (Luulisi onnistuvan Nokia/Nenonen maalta)
Sanot siis, että jos maailman ylivoimaisesti vahvin koalitio hyökkäisi huomattavasti heikompaa vastaan, se pärjäisi ilman tiettyä asetta. No totta kai se pärjäisi, ei se tee aseesta hyödytöntä, jo hinnankin takia.

Ja loput maailmasta ei ole niin ylivoimainen ilma-aseissa, jolloin tykistö taas loistaa. Eikä Natokaan loputtomiin pysy ilmavoimien ylivoimaisena herrana jota se on.
 
Tykistö mahdollistaa jatkuvan tuen. Siksi jenkeilläkin on vahvojen ilmavoimien lisäksi vahva tykistö ja heittimistö.

Puhuttiin aiemmin varoetäisyyksistä, mikä se mahtaa olla 2000 paunan lentopommilla?

Ja loput maailmasta ei ole niin ylivoimainen ilma-aseissa, jolloin tykistö taas loistaa. Eikä Natokaan loputtomiin pysy ilmavoimien ylivoimaisena herrana jota se on.

Ilmaherruushan se vasta helpottaakin oman tykistön turvallista käyttöä.
 
Älä unohda vanhan hyvän ajan häikäisyä valoammuksilla. Toimii lämppäriä ja VV:tä vastaan.
Totta, sekin on yksi temppu. Toiminee vielä erityisen hyvin venäläisten vanhempien vaunujen VV:tä vastaan. Mietin lähinnä että uskaltaisiko niiden kanssa ottaa riskin että tuuli työntää valot omille silmille, menee sitten omatkin pimeänäkövehkeet.

Tykistö mahdollistaa jatkuvan tuen. Siksi jenkeilläkin on vahvojen ilmavoimien lisäksi vahva tykistö ja heittimistö.
USAF on vieläpä perinteisesti ollut vähän nirso tulitukitehtävissä. Savimajasodissa varmaan vähän helpotti kun volyymi ei ollut valtava, eikä ilmapuolustusta pahemmin tarvinnut harrastaa niin oli luppoaikaa. Todenmukaisuudesta en tiedä mutta tornilegenda kertoo että alunperin olivat muutenkin erittäin nirsoja lavettien jyvittämisessä tulitukitehtäviin, jonka vuoksi armeija rupesi lobbaamaan senaattia; he voivat kyllä operoida kiinteäsiipisiä omiin tarpeisiin kerta ilmavoimia ei huvita, ja jos vaan budjetti jostain löytyy. Alkoi ilmavoimia yhtäkkiä kiinnostamaan.
 
Totta, sekin on yksi temppu. Toiminee vielä erityisen hyvin venäläisten vanhempien vaunujen VV:tä vastaan. Mietin lähinnä että uskaltaisiko niiden kanssa ottaa riskin että tuuli työntää valot omille silmille, menee sitten omatkin pimeänäkövehkeet.
Muistaakseni häikäisy ammutaan matalammalla sytytyskorkeudella, kuin valaisu, jolloin se valo tippuu suht nopeasti maahan ja jää siihen pinnalle palamaan. Riski siitä, että tuuli siirtäisi valon omien päälle on täten aika minimaalinen.
 
Ymmärrän kyllä kaikki ylläolevat pointit. Ymmärrän että monella eri tavalla räjähtävää materiaalia täytyy saada haluttuun pisteeseen haluttuna aikana. Edelleen en ymmärrä miksi tykistö. Miksi kannattaa kehittää 155 ammus jossa on ramjet. Eikö se käynyt selväksi jo 1MS:ssa että maanpinnan alla olevaa joukkoa ei kovin pienellä tuliannoksella tuhottua. Älyammukset muuttaa tilanteen ku voidaan ampua tarkasti avainkohteeseen. Mutta kuitenkin sekin tarvii sen tarkan tulenjohdon ja räjähde voidaan toimittaa perille monella tavalla. Miksi siis, nykyisessä ilmasotaympäristössä, suhteellisen pieni räjähde on järkevää ampua metalliputkella 10-30km päästä kohteesta, kun otetaan huomioon kaikki se perkele mitä sen onnistunut toistaminen uudestaan ja uudestaan vaatii. (Henkilöstö: koulutus ja huolto, Ammushuolto, polttoainehuolto, massiiviset uhat jossa menetetään yleensä ajoneuvo ja se koulutettu miehistö).
Perusteet varastoinnin helppoudesta ja uhrattavista varusmiehistä käyttäjinä on pelkkää hälyä, jos mittarit on vaikutus kohteessa. Mielestäni kenttätykistö on seuraava väliinputoaja modernissa sodassa, oli se kuinka liikkuva tahansa. Tai voihan se olla että tykistö ja raskas heittimistö on tämän sukupuuttouhan edessä molemmat. Heittimen kranaatti on vielä tehottomampi kaivautuneita maaleja vastaan, ammutaan lähempää, helpommin torjuttavissa mutta halvinkin perusmurkula on lähdössä määritellyssä kohteessa täysin ilman modernia, häirittävää teknologiaa. Ja heittimellä voi myös valaista jos se siitä ois kiinni
Massamainen käyttö. Vihu joka on poterossa tai maanalla ei voi taistella tai torjua hyökkäävää joukkoa.
 
Muistaakseni häikäisy ammutaan matalammalla sytytyskorkeudella, kuin valaisu, jolloin se valo tippuu suht nopeasti maahan ja jää siihen pinnalle palamaan. Riski siitä, että tuuli siirtäisi valon omien päälle on täten aika minimaalinen.
Tuo olikin uusi tieto. En häikäisyä nähnyt harjoiteltavan tai muista että siitä olisi ollut sen suuremmin puhetta (taidettiin esitellä vain yhtenä vaihtoehtona puolustuksessa), mutta olisihan se pitänyt tietää että joku on tätäkin miettinyt.

Miksi siis, nykyisessä ilmasotaympäristössä, suhteellisen pieni räjähde on järkevää ampua metalliputkella 10-30km päästä kohteesta, kun otetaan huomioon kaikki se perkele mitä sen onnistunut toistaminen uudestaan ja uudestaan vaatii.
Milläs sitä poterossa olijaa, tai pahimmassa tapauksessa päälletulijaa, ammutaan siinä kohtaa kun koneet on jo tehtävissä kiinni? Tai jos se saa jostain kaivettua sen verran IT:tä, että pystyy hetkellisesti/alueellisesti kiistämään ilmaherruuden? Ja halvemmaksi se kaikki perkele tykistön kanssa tulee, kuin lentokoneen/helikopterin, ne sitä perkelettä vasta vaatiikin.

Lentolavettien määrä on myös rajallinen, ja 155m tykistön käyttö myös syvyyteen mahdollistaa lavettien käytön muihin kohteisiin.
 
Viimeksi muokattu:
No millä sitä ammutaan jos tykit on tuhottu ja ammuksetkin on loppu? Heitetään kivillä! Huono peruste tykin paremmuudesta että koneita ei joskus ole mutta ampumavalmiita tykkejä on aina valmiina.
Mutta joo monitahoinen asia mikä toimii ja mikä ei. Olosuhteiden pieni muutos tekee vahvuudesta heikkouden tai toisinpäin. Itse en uhraisi enää euroakaan vedettäviin tykkeihin.
Tuhat tykkiä ja heitintä tuhottu? Miten Ilmavoimat voi tukea jotain painopisteestä hieman syrjässä olevaa joukkuetta, joka on torjunta taistelussa? Kuinka Maavoimien AG pyynnöt toteutetaan parin minuutin viiveellä Ilmavoimille? Kuinka 60 konetta hoitaa tuhansien tykkien ja heittimien toimet?
 
No millä sitä ammutaan jos tykit on tuhottu ja ammuksetkin on loppu? Heitetään kivillä! Huono peruste tykin paremmuudesta että koneita ei joskus ole mutta ampumavalmiita tykkejä on aina valmiina.
Mutta joo monitahoinen asia mikä toimii ja mikä ei. Olosuhteiden pieni muutos tekee vahvuudesta heikkouden tai toisinpäin. Itse en uhraisi enää euroakaan vedettäviin tykkeihin.
Tuskin niistä koneistakaan hyötyä on jos 1500 tykistön aseesta on jäljellä enää muisto vain. Tuohan meinaisi käytännössä sitä ettei meillä ole ilmaherruutta.

Tämä on siinä mielessä ihan absurdi edes ajatusleikkinä, kun meillä on viime vuosilta ihan elävän elämän esimerkit Irakista ja Afganistanista missä koalitioilla oli täydellinen ilmaherruus ja sekä koneita että täsmäaseita enemmän kuin kohteita, ja silti ne raahasi sinne tykistöä kaikista kaliipereista tulitukeen. Siinä perinteisessä sodassa mihin PV:kin valmistautuu niitä kohteita olisi vaan pirun paljon enemmän ammuttavaksi, ja koneilla olisi muitakin hommia kuin tiputella ohjuksia yksittäisten jalkaväkijoukkueiden niskaan (esim. metsästää vihollisen johto- ja viestikeskuksia).
 
Tykistön korvaaminen ilmatuella on kyllä ajatuksena vähän kuin Lipposen surullisenkuuluisa raketinheittimien korvaaminen taisteluhelikoptereilla 90-luvun lopulla. Itse asiassa aivan suora analogia.
 
Niin siis tottakai sitä voi käyttää kallista halvan tilalla. Mutta miksi? Jos tykistön kranaatti riittää, on kalliimpi resurssien tuhlausta. Yhdistämällä halpaa ja kallista saadaan suurin kokonaisvaikutus, kun kallistakin voi käyttää myöhemmin enemmän silloin kun sitä todella tarvitsee.

Ja mitä tehdään, jos tiedetään että kylä on täynnä juoksuhautoja? Haudat ovat tietysti ylhäältä peitetty, ja siellä on vahva puolustus joka ampuu dronet alas. Ei tiedetä missä vihollinen tällä hetkellä on. Voihan sitä älyammuksia ampua jokaiseen mutkaan, tai sitten voi vaan ampua saman tyhmällä, halvemmalla. Ja oikeastaan, hitaammin liikkuvassa sodassa ne mahdolliset asemat saa aika hyvin tiedusteltua, jolloin ihan tyhmällekkin tykistölle pystyy varsin tarkasti antamaan laskelmat joilla osuu juoksuhautaan, eli älyammuksen tarkkuusero on pienempi. Kaukaa ammuttuna eroa silti on, mutta vähemmän.
Ja liikkuvassa sodassa vihollinen liikkuu enemmän, joten ei voida pysyä aina ajalla tarkasta sijainnista, eli välillä pitää vaan ampua tietylle alueelle. Ja alueen ampumiseen täyteen räjähtävää perinteinen tykistö on kaikista parasta.

Ei ole mitään syytä uskoa ettei dronepuolustus tulisi vahvistumaan tulevaisuudessa todella paljon, jolloin sillä tehty tiedustelu ja vahinko tulee rajoittumaan Ukrainaan verrattuna. Sateelliteilla toki näkee, niitä ei ole vielä sodissa ammuttu alas, mutta ihan samalla tavalla tykistö hyötyy sateelliiteista kuin jokin kalliimpi. Tällä hetkellähän Ukrainassa on puutetta kustannustehokkaasta dronepuolustuksesta, tosin niillä ei todellakaan enää samalla tavalla ammuta vapaasti kuin sodan alkuaikoina, eli kehitystä on jo tapahtunut.

Ja kun kallista älyammusta tarvitaan, pystyy niitä ampumaan perinteiselläkin tykistöllä, ammukesta riippuen voi olla kustannustehokkaampi ampua niitä tykistä kuin erillisinä ohjuksina.

Sitten vielä kalusto jolla ammutaan alas ohjuksia ja muuta on koko ajan yleistymässä. Se teknologia on ollut jo hyvän aikaa, en osaa sanoa miten yleistä siitä tulee taistelukentillä, tällä hetkellä rajoittuu strategiseen puolustukseen. Mutta jos taistelukentillä yleistyvät älyohjukset ja ammukset, nousee niiden hyöty ja tarve kentillä, mikä tekee älyammuksista entistä kalliimpia. Perinteistä tyhmää taas voi ampua massamaisesti välittämättä siitä että osa niistä ammutaan alas.


Mutta se onko vedettävien tykkien aika mennyt, siihen en osaa sanoa. Itsevetävien määrä tulee joka tapauksessa nousemaan, se on selkeää, vaikka ainakin osa niistä olisi halvempia "tykki rekan päällä" tyyppisiä eikä mitään Archer tason monimutkaisuutta.
 
Ajatuksena tykistön ja muun epäsuoran korvaaminen ilmavoimien A2G-kyvyillä on aivan älyvapaa ajatus. Vihollisen ilmatorjunta ja -voimat ilmeisesti lamautetaan tässä skenaariossa sivulausessa puhumattakaan tuon kokoisen ilmakyvyn kustannuksista ja logistiikasta.

Tykistö ja epäsuora tuli on edelleen kustannustehokkain tapa saada vaikutettua eri tyyppisiin viholliskohteisiin taktisella tasolla, uusien kaukovaikutteisten kykyjen myötä myös tietyissä tapauksessa strategisella tasolla. Erilaiset älyammukset ja pitkän kantaman ampumatarvikkeet niin raketinheittimien kuin tykistön osalta luovat kykyjä, mitä vaikkapa kylmän sodan aikana ei osattu edes kuvitella. Uudet itseliikkuvat alustat lisäävät selviytymiskykyä huomattavasti vanhoihin käyttötapoihin verrattuna. Enää ei tarvitse seisottaa patteristoa vedettäviä rivissä peltoaukella.

Tietysti tämä on ikuista kilpajuoksua keinojen ja vastakeinojen välillä, mutta tämä nyt on ihan normaalia sotilastekniikan piirissä.
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta venäläisten vedettävien ja tornillisten itseliikkuvien (SPG/SPH) tykkien aseiden tuliputkien yhteensopivuus/-sopimattomuus ja vaihdettavuuskeskustelua. Tässä viestissä on vain teknistä nippelitietoa.
D-20 putki on erilainen kuin 2S1 putki, hidastin ja palautin erilaiset, lukko on ainoa yhteensopiva osa.

No, ei pitäisi kirjoittaa illalla, väärin meni ja D-20 putki muistuttaa 2S3M putkea, mutta ei ole sama.

Onko pelkissä tuliputkissa muuta oleellista eroa kuin se, että tornillisissa SPH versioissa on putkissa savunpoistin?

Vedettävien tykkien tuliputkissa savunpoistinta ei ole, ohessa kuvana:
2024-05-08_122_D30_122_2S1_ja_152_D20_152_2S3.gif
Savunpoistina ei voine "lisätä" jälkeenpäin vedettävien putkiin, koska savunpoistimen asennus vaatinee jonkinmoiset kiinteät olakkeet ja niiden sorvauksen savunpoistimen kiinnityksen ja tiivistyksen vuoksi. Tuliputket eivät liene vaihdettavia vedettävästä tykistä tornimallisiin, jos savunpoistosta pitää huolehtia puhaltimen lisäksi.

122 D-30 suuhidastin on uudemmissa vedettävissä tykeissäkin myös kaksikammioinen (double baffled muzzle brake). Se jarruttaa vähemmän kuin alkuperäinen moniripainen malli (slotted muzzle brake with five slots), mutta tykkimiehistöön (-henkilöstöön) kohdistuu pienempi painepulssi Tankograd:n mukaan.

Suomessa on ollut molempia suuhidastinmalleja vedettävissä 122 H 63 tykeissä, ohessa videolinkit:
Vanhempi monilapainen:
Uudempi kaksikammioinen:
 
Niin siis tottakai sitä voi käyttää kallista halvan tilalla. Mutta miksi? Jos tykistön kranaatti riittää, on kalliimpi resurssien tuhlausta. Yhdistämällä halpaa ja kallista saadaan suurin kokonaisvaikutus, kun kallistakin voi käyttää myöhemmin enemmän silloin kun sitä todella tarvitsee.

Ja mitä tehdään, jos tiedetään että kylä on täynnä juoksuhautoja? Haudat ovat tietysti ylhäältä peitetty, ja siellä on vahva puolustus joka ampuu dronet alas. Ei tiedetä missä vihollinen tällä hetkellä on. Voihan sitä älyammuksia ampua jokaiseen mutkaan, tai sitten voi vaan ampua saman tyhmällä, halvemmalla. Ja oikeastaan, hitaammin liikkuvassa sodassa ne mahdolliset asemat saa aika hyvin tiedusteltua, jolloin ihan tyhmällekkin tykistölle pystyy varsin tarkasti antamaan laskelmat joilla osuu juoksuhautaan, eli älyammuksen tarkkuusero on pienempi. Kaukaa ammuttuna eroa silti on, mutta vähemmän.
Ja liikkuvassa sodassa vihollinen liikkuu enemmän, joten ei voida pysyä aina ajalla tarkasta sijainnista, eli välillä pitää vaan ampua tietylle alueelle. Ja alueen ampumiseen täyteen räjähtävää perinteinen tykistö on kaikista parasta.

Ei ole mitään syytä uskoa ettei dronepuolustus tulisi vahvistumaan tulevaisuudessa todella paljon, jolloin sillä tehty tiedustelu ja vahinko tulee rajoittumaan Ukrainaan verrattuna. Sateelliteilla toki näkee, niitä ei ole vielä sodissa ammuttu alas, mutta ihan samalla tavalla tykistö hyötyy sateelliiteista kuin jokin kalliimpi. Tällä hetkellähän Ukrainassa on puutetta kustannustehokkaasta dronepuolustuksesta, tosin niillä ei todellakaan enää samalla tavalla ammuta vapaasti kuin sodan alkuaikoina, eli kehitystä on jo tapahtunut.

Ja kun kallista älyammusta tarvitaan, pystyy niitä ampumaan perinteiselläkin tykistöllä, ammukesta riippuen voi olla kustannustehokkaampi ampua niitä tykistä kuin erillisinä ohjuksina.

Sitten vielä kalusto jolla ammutaan alas ohjuksia ja muuta on koko ajan yleistymässä. Se teknologia on ollut jo hyvän aikaa, en osaa sanoa miten yleistä siitä tulee taistelukentillä, tällä hetkellä rajoittuu strategiseen puolustukseen. Mutta jos taistelukentillä yleistyvät älyohjukset ja ammukset, nousee niiden hyöty ja tarve kentillä, mikä tekee älyammuksista entistä kalliimpia. Perinteistä tyhmää taas voi ampua massamaisesti välittämättä siitä että osa niistä ammutaan alas.


Mutta se onko vedettävien tykkien aika mennyt, siihen en osaa sanoa. Itsevetävien määrä tulee joka tapauksessa nousemaan, se on selkeää, vaikka ainakin osa niistä olisi halvempia "tykki rekan päällä" tyyppisiä eikä mitään Archer tason monimutkaisuutta.
Edit. vastasin väärään viestiin..
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top