tankki-tapsa
Kenraali
Myös kotimainen tuotanto olisi ensiarvoisen arvokasta..
Mikfin70
Ylipäällikkö
On sinne myös PSV:lla ammuttu 50-luvulla.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Taitaa olla Katajaluodolla tai Miessaaressa tänäänkin tulitoimintaa, koska kuuluu kumua ja ikkunat helähtelee. Linnunntietä matkaa vajaat parikymppiä. Viimeksi kumahti tätä viestiä kirjoittaessa. Miessaaressa tosin ampumatiedotteiden mukaan ammutaan vasta huomisesta alkaen.
merivoimat.fi
Ampuma- ja melutiedotteet - Merivoimat
Viimeksi muokattu:
Siirsin tänne Ukrainan sota -ketjusta, kun aihe on ilmeisesti a-tarviketekninen tunnistusasia. Ohessa ensin viiteviesti, jossa kerrotaan 152 mm ammuksien käsittelystä ja ihmetellään kuoren "tyhjyyttä":
Arvelen, että kyseinen ammus on 152 mm tykillä D-20 tai vastaavalla muulla tykillä ammuttava ontelokranaatti B-540. Varastoinnin aikaisen sulkutulppa (plug) poistetaan hakkaamalla se ammuksen sisään, kuoreen asennetaan pietsokidesytytin, mallia GPV-3. Kummassakaan vaiheessa ei hyödynnetä kuoren avainkoloja, tosin ei niitä videolta selvästi erotakkaan, mutta allaolevan lähteen ja siitä poimitun sivun mukaan avainkolot kuoressa ovat.
Ammus on tarkoitettu ammuttavaksi suorasuuntauksella (Direct Fire), joten sen perätasossa törröttävä lyhyt tappi lienee valojuova (tracer).
Ohessa kuvana ammuksen ja sytyttimen perustiedot lähteestä (pdf-sivuilta ammus s.116 / sytytin s.55):
Koska kyseessä on ontelokranaatti ja räjähdysainetta kranaatissa on ~4 kg, niin sytyttimen ja taistelulatauksen (ontelopanos kuparilinerilla) on tyhjätila tarvittavaa räjäytysväliä (Stand-Off etäisyyttä) varten. "Tyhjyys" kuoren kärjessä on tarkoituksenmukainen. Koska ammus on rotaatiovakavoitu, ontelopanoksen suihku pyrkii hajaantumaan keskeiskiihtyvyyden ("keskipakovoiman") vaikutuksesta. Kuoren ontelopanos on karkeatekoinen eikä sillä pyritä kovin pitkään läpäisyyn suhteessa panoksen kaliiperiin. Läpäisyä on vain ~250 mm RHA-läpäisynä Wikipedian mukaan, lyhyen räjäytysvälin ja pyörimisen myötä. Pyörimisestä johtuen kuoren sisään hakatut tulpan kappaleet pysynevät kuoren ontelon ulkoreunalla ja ne eivät vaikuttane merkittävästi ontelolatauksen ennestään vaatimattomaan läpäisykykyyn.
Ohessa kuvina videoleike tulpan hakkaamisesta kuoren sisään ja kuoren kärjen tyhjyys. Kuvasta näkyy päällisin puolin kuorien maalauksn huonokunto, perässä olevan valojuovatapin "kärsimykset", joita ei helpottane videon kaltainen käsittely kärkitulppaa irti hakattaessa ammuksen perä maata vasten tukien.
Arvelen, että kyseinen ammus on 152 mm tykillä D-20 tai vastaavalla muulla tykillä ammuttava ontelokranaatti B-540. Varastoinnin aikaisen sulkutulppa (plug) poistetaan hakkaamalla se ammuksen sisään, kuoreen asennetaan pietsokidesytytin, mallia GPV-3. Kummassakaan vaiheessa ei hyödynnetä kuoren avainkoloja, tosin ei niitä videolta selvästi erotakkaan, mutta allaolevan lähteen ja siitä poimitun sivun mukaan avainkolot kuoressa ovat.
Ammus on tarkoitettu ammuttavaksi suorasuuntauksella (Direct Fire), joten sen perätasossa törröttävä lyhyt tappi lienee valojuova (tracer).
Ohessa kuvana ammuksen ja sytyttimen perustiedot lähteestä (pdf-sivuilta ammus s.116 / sytytin s.55):
Koska kyseessä on ontelokranaatti ja räjähdysainetta kranaatissa on ~4 kg, niin sytyttimen ja taistelulatauksen (ontelopanos kuparilinerilla) on tyhjätila tarvittavaa räjäytysväliä (Stand-Off etäisyyttä) varten. "Tyhjyys" kuoren kärjessä on tarkoituksenmukainen. Koska ammus on rotaatiovakavoitu, ontelopanoksen suihku pyrkii hajaantumaan keskeiskiihtyvyyden ("keskipakovoiman") vaikutuksesta. Kuoren ontelopanos on karkeatekoinen eikä sillä pyritä kovin pitkään läpäisyyn suhteessa panoksen kaliiperiin. Läpäisyä on vain ~250 mm RHA-läpäisynä Wikipedian mukaan, lyhyen räjäytysvälin ja pyörimisen myötä. Pyörimisestä johtuen kuoren sisään hakatut tulpan kappaleet pysynevät kuoren ontelon ulkoreunalla ja ne eivät vaikuttane merkittävästi ontelolatauksen ennestään vaatimattomaan läpäisykykyyn.
Luottopakki
Kersantti
Katajaluoto ampui puolisentoista tuntia iltapäivällä. Tänään tykistöllä. Viikolla joku onnistui nappaamaan videolle jonkun sortin meri-tms-torjuntaohjuksen.
Savuvanat ihmetyttivät Helsingin taivaalla – Kyseessä Puolustusvoimien testit
Puolustusvoimat ampuu raskailla tykistöaseilla Helsingin edustalla.
www.iltalehti.fi
Google löysi poikkileikkauskuvan PB-540 kranaatista:
Ylimääräisen rojun hakkaaminen tuonne onttoon tilaan ei varmaankaan ainakaan paranna sytytysketjun välittymistä pohjasytyttimeen. Saattavat hakata niitä tulppia sen takia, että kierre on ruostunut jumiin. Järjissään oleva organisaatio olisi huoltanut ampumatarvikkeet ennen toimittamista loppukäyttäjille. Voi tietysti olla, että nämä ampumatarvikkeet on löydetty jostain paikan päältä.
Veikkaisin, että eivät käytä näitä tuotteita alkuperäiseen tarkoitukseen vaan epäsuoraan tuleen.
Ei tuonne kranaatin sisälle saisi mennä valmistelun yhteydessä yhtään ylimääräistä, sinne kuulumatonta tavaraa.Google löysi poikkileikkauskuvan PB-540 kranaatista:
Ylimääräisen rojun hakkaaminen tuonne onttoon tilaan ei varmaankaan ainakaan paranna sytytysketjun välittymistä pohjasytyttimeen. Saattavat hakata niitä tulppia sen takia, että kierre on ruostunut jumiin. Järjissään oleva organisaatio olisi huoltanut ampumatarvikkeet ennen toimittamista loppukäyttäjille. Voi tietysti olla, että nämä ampumatarvikkeet on löydetty jostain paikan päältä.
Veikkaisin, että eivät käytä näitä tuotteita alkuperäiseen tarkoitukseen vaan epäsuoraan tuleen.
Ihan paskalla säkällä saattaa nimittäin käydä niin, että irronnut materia törmää lähtökiihdytyksessä ontelopanoksen pohjalla olevaan nalliin ja aiheuttaa hyötykuorman räjähtämisen tuliputkessa & samalla aseen tuhoutumisen.
Sen takia a-tarvikkeen käsittely (suojatulpan irrotus & sytyttimen kiinnitys) tehtävä ohjeen mukaan vaakatasossa.
Videon tapauksessa ollaan hyvin lähellä piittaamattomuuden ja evoluution toteutumisen kättelyä.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kyllä ne paljon pitempään laittoi murkulaa menemään. Ja jatkui vielä alkuillasta.Katajaluoto ampui puolisentoista tuntia iltapäivällä. Tänään tykistöllä. Viikolla joku onnistui nappaamaan videolle jonkun sortin meri-tms-torjuntaohjuksen.
Savuvanat ihmetyttivät Helsingin taivaalla – Kyseessä Puolustusvoimien testit
Puolustusvoimat ampuu raskailla tykistöaseilla Helsingin edustalla.
Ihan yleisestä mielenkiinnosta: onko käsitystä, että miten sytytysketju välittyy tuonne pohjasytyttimelle?
Tämä:
Tuosta saa vähän erilaisen käsityksen, mutta monissa singon ja psv:n HEAT ammuksissa sytyttimen pietson muodostama sähkövirta johdetaan suoraan pohjasytyttimelle joka sitten laukaisee räjähteen.
Arvelen, että tuollainen
- normaaliammusta kevyempi (27,4 kg BP-540 HEAT vs. 43 kg OF-540 HE),
- jakamattomalla erikoispanoksella ZH-6/ 5,6 kg panospaino ammuttava, ~vakioidulla lähtönopeudella (v=676 m/s, ruutipusseilla osapanoksina ei säädellä lähtönopeutta suorasuuntausammunnassa tätä ammusta ammuttaessa), (HE kranaatin täyssarjapanos m=8,15 kg, Argon Partner Ltd).
- selvästi takapainoinen (etupää tyhjä),
- ballistiselta muodoltaan perinteisestä HE-kranaatista selkeästi poikkeava,
suorasuuntausammuntaan (~3 km etäisyyksille) tarkoitettu ammus ei sovellu epäsuoran tulen, kaarevan ballistisen radan ammuntaan siten, että ammus tulee varmasti kärki (sytytin) edellä maahan. Se on edellytys, kun kärkisytyttimen piezokiteen tulee rutistua, jotta saadaan sytytysketjun tarvitsema sähköinen pulssi. Muuta sytytintä/sytytinketjua (esim. viivästettyä itsetuhoa) ei ammuksessa ole, joka on sen puutteeksi todettu.
Arvelen, että BP-540 HEAT ammus ei toimi epäsuoran tulen kaarevilla radoilla rakenteestaan johtuvien ballististen ominaisuuksiensa vuoksi.
Suorasuuntauksella sitä voi ampua puolikovia maaleja vastaan, esim. betonilinnoitetta vastaan, jolloin hydrodynaamiikkaan (tiheydet) perustuva läpäisy on >2*RHA läpäisy ~ 500 mm, mutta pelkästä kuparisuihkun läpäisystä aiheutuva jäännösvaikutus seinän takana on vähäinen.
Ohessa käännös lähteestä, josta löytyy enemmänkin tarinaa 152 2S3 SPG Akatziasta sekä sen ampumatarvikkeista ja edellä olevat ampumatarvikedatat on poimittu:
Lähde: https://topgun.rin.ru/cgi-bin/index1.pl?a=units&field=8&unit=2066
"Panssarivaunujen torjumiseksi 2S3 sisältää kumulatiivisen BP-540-ammuksen, jonka panssarin tunkeutuminen ei riipu ampumaetäisyydestä. Ne ammutaan erityisellä Zh6-panoksella, joka painaa 5,6 kg, ammuksen alkunopeus on 676 m/s, etäisyys on 3000 m Normaalisti se läpäisee panssarin, jonka paksuus on 250 mm, kulmassa 60? - 220 mm, 30 kulmassa? - 120 mm. Standardi 2S3M-ammus sisältää yleensä 42 OF-540- ja OF-25-räjähdysherkkää sirpaloitunutta ja neljä BP-540-kumulatiivista ammusta. Lisäksi itseliikkuva ase voi ampua ammuksia, jotka eivät sisälly vakioammuksiin."
Lainataas jonkun toisen löytämää kuvaa:Ihan yleisestä mielenkiinnosta: onko käsitystä, että miten sytytysketju välittyy tuonne pohjasytyttimelle?
Tämä:
kertoo
Tuosta saa vähän erilaisen käsityksen, mutta monissa singon ja psv:n HEAT ammuksissa sytyttimen pietson muodostama sähkövirta johdetaan suoraan pohjasytyttimelle joka sitten laukaisee räjähteen.
Kyseessä siis kaksoissytytin.
Kun sytytin (1) törmää johonkin lentonsa päätteeksi ja toimii, lähtee sen räjäyttimestä (tuo pikku napukka sytyttimen perässä) iskuaalto kranaatin sisällä taaksepäin. Kun se kohtaa nallin (8), se puolestaan aktivoi seuraavan räjäyttimen (10), joka puolestaan aktivoi ontelopanoksen (6).
Kranaatin perässä olevat osat 14 ja 15 muodostavat tosiaan valojuovakapselin, jonka avulla tykkiryhmä seuraa osuntaa ammuttuun kohteeseen.
Arvelin itsekin kuvan perusteella, että ammus saattaisi olla kovin takapainoinen poikkileikkauskuvan perusteella. Kuitenkin teräs on räjähdysainetta tiheämpää (4,7 kertainen tiheys esim tnt verrattuna). Välttämättä massakeskipiste ei ole kovinkaan erilainen verrattuna HE ammukseen.
Toisaalta olisiko edes venäläinen niin pösilö, että toisi tarkoituksella tykin suoraan näköetäisyydelle vihollista. Samaan aikaan ampuvat kuitenkin epäsuoraa panssavaunulla ja hekon raketeilla.
Kyllähän tuokin ammus lentää pidemmälle kuin 3 km. Tälle etäisyydelle putoama olisi noin 100 m mikäli ammus ei hidastuisi yhtään lennon aikana (eli tyhjöoletus) ja reaalielemässä paljon enemmän. Myös 3 km etäisyydelle olisi teoriassa mahdollista ampua epäsuoraan mikäli välissä on sopivan korkuinen este.
KymJP1/96
Kapteeni
Kait se todennäköisin selitys on, että örkeille on toimitettu ammuksia ja ne ammutaan vihollista kohti riippumatta mihin tarkoitukseen kyseiset ammukset on tarkoitettu. Ryssillä kun on takaraivossa aina ne kiintiöt jotka pitää täyttää. Jos iso herra sanoo "toimittakaa 25k ammusta" ja varastossa on vain 20k sirpaletta, niin loput 5k laitetaan sitten jotain muuta mitä sattuu löytymään. Ja ne etulinjan mobikit ei välitä tai ehkä edes tiedä mitä saivat kunhan ammutaan.
TheRomanRuler
Kapteeni
Olivathan he myös parhaalta Korealta ostaneet ammuksia. En yhtään ihmettele jos siellä on enemmänkin ongelmia laadunvalvonnassa kuin Venäjällä.
Eri vaiheessa sotaa/eri sodassa voisin sanoa että on myös mahdollista että siellä valmistauduttiin hyökkäykseen, ja vietiin tykistö eteen jotta omien joukkojen edetessä tykistö voisi jatkaa ammuntaa pidempään ilman liikkumista. Sillä moninkertaistetaan tulinopeus kantaman sisällä.
Kuinka kauan edes kestää siirtyä asemasta toiseen? Entä kuinka pitkään se kestää tehdä alueelle joka vasta saatiin viholliselta, eikä siis ole valmiita asemia? 10 minuuttiakin voi olla pitkä aika olla tulittamatta jos doktriini saada mitään aikaiseksi on ampua enemmän kuin Suuressa Sodassa.
Eri vaiheessa sotaa/eri sodassa voisin sanoa että on myös mahdollista että siellä valmistauduttiin hyökkäykseen, ja vietiin tykistö eteen jotta omien joukkojen edetessä tykistö voisi jatkaa ammuntaa pidempään ilman liikkumista. Sillä moninkertaistetaan tulinopeus kantaman sisällä.
Kuinka kauan edes kestää siirtyä asemasta toiseen? Entä kuinka pitkään se kestää tehdä alueelle joka vasta saatiin viholliselta, eikä siis ole valmiita asemia? 10 minuuttiakin voi olla pitkä aika olla tulittamatta jos doktriini saada mitään aikaiseksi on ampua enemmän kuin Suuressa Sodassa.
teknohippi
Ylipäällikkö
Kukaan kiinnittänyt huomiota siihen että kevyet pyöräalustaiset tykistöt on nyt kovaa huutoa ja panssarihaupitseja ei näytä kukaan tilailevan. Ajoiko dronekehitys hitaampien telaketjulavettien yli?
rukkaskikka
Majuri
fas.orgin helmikuussa 2000 päivitetyssä M109A6 Paladin -artikkelissa telahaupitsien shoot&scoot -toiminnasta on alla näkyvä "sarjakuva". Viimeisestä kuvasta selviää, että tuliasemasta suoja-asemaan on vain 300-500 metriä, mikä saattaa tehdä telahaupitsien löytämisen drone- tai lentotiedustelulla liian helpoksi.
