Tykistö

[ultimateidiot]

fas.orgin helmikuussa 2000 päivitetyssä M109A6 Paladin -artikkelissa telahaupitsien shoot&scoot -toiminnasta on alla näkyvä "sarjakuva". Viimeisestä kuvasta selviää, että tuliasemasta suoja-asemaan on vain 300-500 metriä, mikä saattaa tehdä telahaupitsien löytämisen drone- tai lentotiedustelulla liian helpoksi.

Katso liite: 97022

Katso liite: 97023

Katso liite: 97024

M109A6 Paladin Self Propelled Howitzer

Tuo 300-500m on todennäköisesti arvioitu riittävän silloin suurimpana koettua uhkaa eli vastatykistöä vastaan. 3 minuutissa kerkeäisi paljon pidemmällekin. Dronella kuitenkin kestää tuota pidempään saapua tuliaseman hujakoille kuin tykistön murkulalla, ellei nyt sattumalta ole jo lähialueilla, missä tapauksessa koko shoot & scootilla ei muutenkaan niin merkitystä.

 

[rty19]

fas.orgin helmikuussa 2000 päivitetyssä M109A6 Paladin -artikkelissa telahaupitsien shoot&scoot -toiminnasta on alla näkyvä "sarjakuva". Viimeisestä kuvasta selviää, että tuliasemasta suoja-asemaan on vain 300-500 metriä, mikä saattaa tehdä telahaupitsien löytämisen drone- tai lentotiedustelulla liian helpoksi.

Drone saattaa löytää pidemmän viiveen jälkeen paikalle ja kamerakuvan perusteella iskeä siellä missä tykin näkee olevan. Joten ehkä ei ole yhtä järkevää kuin ennen tuo shoot & scoot jos aikoo toistaa tuon 2 aseman välillä liikkumisen monta kertaa. Pitäisi ehkä ammunnan jälkeen ajaa toiseen paikkaan, ampua uudestaan ja taas liikkeelle seuraavaan uuteen paikkaan.

 

[taapo]

Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.

 

[sinko]

Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.

Aikoinaan kun tiedustelukoneissa oli infrapunakeilain niin sen kuvasta voitiin päätellä esim lentokentästä mistä kohtaa oli kone lähtenyt lennolle kun parkkipaikka oli viileämpi oltuaan varjossa. Samoin lennolta tulleen koneen moottorin lämpötilasta voitiin päätellä myös kaikenlaista.

Luulisi että lämpökamerat ja niiden ohjelmat on nykyään vielä paljon tarkempia.
Toki tulkinta edelleen tärkeää.

Lämpökamerasta olen katsellut vain auton loistavia jarrulevyjä. . .

 

[-TripleX-]

Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.

Riippuu kovasti millainen ilma on. Vesisade niin ei näy juuri mitään, sama lumessa. Jos aurinko paahtaa täydeltä terältä niin tuskin mitään eroa tulee näkyviin koska maakin lämpenee niin voimakkaasti. Tavallinen viileähkö mutta kuiva ilma niin hyvällä lämpökameralla voi seurata kävelevää miestä ainakin pari kolme minuuttia perässä, toki kameran etäisyys maahan pitää olla lyhyt eli droonin pitäisi olla kohtuullisen matalalla. Kyse on kontrastista ja kitka luo sen lämmön tiehen.

Rengasajoneuvolla voinee nostaa tiellä rengaspaineita ja saada kosketuspinta-alan niin pieneksi, että jälkeä ei erota henkilöauton jäljistä, joita taas voi ajaa tielle valmiiksi niin haluttaessa.

 

[Olvi]

Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.

Applied Spectroscopy
Volume 58, Issue 5
Pages: 510 - 515

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1366/000370204774103318?journalCode=aspc

Tuommoisessa julkaisussa olisi vissiin asiaa puitu, mutta 32£ pitää köyhtyä jos haluaa artikkelia lukea

 

[Huhta]

Applied Spectroscopy
Volume 58, Issue 5
Pages: 510 - 515

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1366/000370204774103318?journalCode=aspc

Tuommoisessa julkaisussa olisi vissiin asiaa puitu, mutta 32£ pitää köyhtyä jos haluaa artikkelia lukea

Olisiko teillä hetki aikaa puhua herrastamme ja vapahtajastamme Sci-Hubista?

Sci-Hub: knowledge belongs to all mankind

Sci-Hub website. Get free access to academic journals. Download research papers for free from ScienceDirect, IEEE, Wiley, Springer, Nature and others

sci-hub.st

 

[hillhead]

"Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimien komitean kuulemistilaisuudessa annettu lausunto tarjoilee pysäyttävän varoituksen siitä, miten nopeasti venäläiset ovat pystyneet sopeutumaan ukrainalaisten käyttöön tulleeseen teknologiaan."

"Siinä kerrotaan muun muassa, kuinka ukrainalaiset joutuvat vaihtamaan tai uudelleenohjelmoimaan radionsa kolmen kuukauden välein, koska venäläiset pystyvät optimoimaan elektronisen sodankäynnin järjestelmänsä tässä ajassa toimimaan niitä vastaan."

"Excaliburien häkellyttävä tarkkuus merkitsee, että yhdellä ammuksella saavutetaan samanlainen vaikutus kohteeseen kuin noin kymmenellä tavanomaisella tykistönammuksella. Tarkkuus helpottaa myös tulitukitehtäviä."


"Daniel Pattin selvityksessä todetaan kuitenkin, että vaikka Excaliburien osumatarkkuus oli niiden tullessa ensi kertaa Ukrainan käyttöön peräti 70 prosentin luokkaa, putosi teho kuitenkin vain 6 prosentin tasolle, kun Venäjä oppi käyttämään elektronisen sodankäynnin järjestelmiään Excaliburien häirintään."

"Hän huomauttaa ukrainalaisen CDS-ajatushautomon kertoneen hiljattain Ukrainan asevoimien rajoittaneen GLMRS-täsmärakettien käyttöä Venäjän GPS-häirinnän takia. Ukrainalle suurin odotuksin toimitettujen maasta laukaistavien rakettiavusteisten GLSDB-täsmäpommien käyttö on niin ikään osoittautunut varsin vaikeaksi Venäjän elektronisen sodankäynnin kyllästämässä ympäristössä."

Venäjä oppi häiritsemään Ukrainan tehokkaita länsiaseita: GPS-ohjattujen ammusten teho romahti | Verkkouutiset

Venäjä oppi häiritsemään Ukrainan tehokkaita länsiaseita: GPS-ohjattujen ammusten teho romahti | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[magitsu]

Sigma on Elbitin yritys myydä Made in USA -kulmalla viimein uutta tykistöä heille.

https://twitter.com/x/status/1785612354920587397

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1786538843765870745

it's basically a lot of operations, very mechanical and algorithmic
Precisely - it's only confusing if you aren't used to it. Just like US standardized tests, which (w/o practice) may be very confusing but become easy w/ practice. I've seen tons of people go "from zero to hero" w/ enough training on either of those.

A lot of it is kind of a trick question. Like in 3) the log_e (x^0) is just 0 since x^0 is 1 and ln(1) = 0. The left side of the root questions can be rewritten like 0.2^(6log_x(x) - 3/ln(x)) where log_x(x) = 1, making things easier. It’s mostly remembering rules.

Pohdiskelua matematiikasta ja kulttuurista

 

[magitsu]

Britain confirms plans to double rocket artillery fleet

The Ministry of Defence has confirmed plans to upgrade and expand its Multiple Launch Rocket System (MLRS) fleet to 85 vehicles from around 40.

ukdefencejournal.org.uk

Minister of State for the Ministry of Defence, James Cartlidge, revealed that the Ministry manages an operational fleet of 26 MLRS units, with an additional 50 systems held in reserve. The upgrade plans encompass 69 of these systems at a projected cost of £481 million. Moreover, an additional £158 million has been earmarked for enhancing 16 further systems. This phase includes the acquisition of surplus units from international partners, aiming to expand the operational fleet to 85 systems.

The upgrade process, structured in four tranches, is scheduled to conclude by 2030.

 

[aab]

Britain confirms plans to double rocket artillery fleet

The Ministry of Defence has confirmed plans to upgrade and expand its Multiple Launch Rocket System (MLRS) fleet to 85 vehicles from around 40.

ukdefencejournal.org.uk

Hattua täytyy nostaa niille viisaille jotka näitä aikoinaan Suomeen hommasivat.

 

[TheRomanRuler]

Sigma on Elbitin yritys myydä Made in USA -kulmalla viimein uutta tykistöä heille.

https://twitter.com/x/status/1785612354920587397

Jo on monta pyörää, ja painoakin taitaa olla. Mahtaa sopia erinomaisesti juuri videossa näkyvään kovempaan tasaiseen maastoon, mitenköhän toimii Suomen tai ihan vaan Euroopan maastoissa teiden ulkopuolella? Olettaisin että kunhan maa on kovahkoa, toimii epätasaisessakin, mutta mites muta ja lumi?

 

[Huhta]

"Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimien komitean kuulemistilaisuudessa annettu lausunto tarjoilee pysäyttävän varoituksen siitä, miten nopeasti venäläiset ovat pystyneet sopeutumaan ukrainalaisten käyttöön tulleeseen teknologiaan."

"Siinä kerrotaan muun muassa, kuinka ukrainalaiset joutuvat vaihtamaan tai uudelleenohjelmoimaan radionsa kolmen kuukauden välein, koska venäläiset pystyvät optimoimaan elektronisen sodankäynnin järjestelmänsä tässä ajassa toimimaan niitä vastaan."

"Excaliburien häkellyttävä tarkkuus merkitsee, että yhdellä ammuksella saavutetaan samanlainen vaikutus kohteeseen kuin noin kymmenellä tavanomaisella tykistönammuksella. Tarkkuus helpottaa myös tulitukitehtäviä."


"Daniel Pattin selvityksessä todetaan kuitenkin, että vaikka Excaliburien osumatarkkuus oli niiden tullessa ensi kertaa Ukrainan käyttöön peräti 70 prosentin luokkaa, putosi teho kuitenkin vain 6 prosentin tasolle, kun Venäjä oppi käyttämään elektronisen sodankäynnin järjestelmiään Excaliburien häirintään."

"Hän huomauttaa ukrainalaisen CDS-ajatushautomon kertoneen hiljattain Ukrainan asevoimien rajoittaneen GLMRS-täsmärakettien käyttöä Venäjän GPS-häirinnän takia. Ukrainalle suurin odotuksin toimitettujen maasta laukaistavien rakettiavusteisten GLSDB-täsmäpommien käyttö on niin ikään osoittautunut varsin vaikeaksi Venäjän elektronisen sodankäynnin kyllästämässä ympäristössä."

Venäjä oppi häiritsemään Ukrainan tehokkaita länsiaseita: GPS-ohjattujen ammusten teho romahti | Verkkouutiset

Venäjä oppi häiritsemään Ukrainan tehokkaita länsiaseita: GPS-ohjattujen ammusten teho romahti | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Mistään en mitään tiedä ja vielä vähemmän ymmärrän, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla lisää...


1. Ukrainalaisten radioiden vaihtaminen tai uudelleenohjelmoiminen kolmen kuukauden välein.

Oletan, että tässä on kyse taajuushyppivän radion häirinnästä ja sen väistöstä. Mutta mihin tuo aika menee venäläisillä? Taajuushypinnän toimintalogiikan opetteluunko? Vai säätääkö joku teknikko häirintäkoneen tsiljoonat vakuumiputket uuteen asentoon?

En tätä muuten ihmettelisi, mutta kun lännessä osattiin viimeistään 80-luvulla tehdä taajuushyppivä radio, jonka lähetysavaimen saattoi vaihtaa kentällä... Niin eikö Venäjällä ole pystytty tekemään vastaavaa häirintälähetintä, jonka toimintalogiikkaa voisi muuttaa lennosta?


2. Mitä tarkoitetaan "venäläisten oppimisella", kun puhutaan GPS-häirinnästä?

GPS:n militäärisignaali M-Codesta on vain vähän julkista tietoa, mutta ilmeisestikään se ei ole mikään vaihtuva "päivän signaali" mitä satelliitit lähettäisivät ja tykkimiehet rukkaisivat Excaliburin, GMLRS:n ym. aseiden GPS-vastaanotimen kuuntelemaan juuri ennen ampumista. Koska jos se muuttuisi usein, niin ei kai venäläiset sitä vieläkään olisi oppineet häiritsemään?

Toisaalta, kun sitä signaalia lähetetään taivaalta maahan jatkuvalla syötöllä, niin tässä on ollut pieni ikuisuus aikaa kuunnella ja kehittää parhaat vastakeinot. Miksi vasta nyt on opittu?

 

[PM]

Mistään en mitään tiedä ja vielä vähemmän ymmärrän, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla lisää...


1. Ukrainalaisten radioiden vaihtaminen tai uudelleenohjelmoiminen kolmen kuukauden välein.

Oletan, että tässä on kyse taajuushyppivän radion häirinnästä ja sen väistöstä. Mutta mihin tuo aika menee venäläisillä? Taajuushypinnän toimintalogiikan opetteluunko? Vai säätääkö joku teknikko häirintäkoneen tsiljoonat vakuumiputket uuteen asentoon?

En tätä muuten ihmettelisi, mutta kun lännessä osattiin viimeistään 80-luvulla tehdä taajuushyppivä radio, jonka lähetysavaimen saattoi vaihtaa kentällä... Niin eikö Venäjällä ole pystytty tekemään vastaavaa häirintälähetintä, jonka toimintalogiikkaa voisi muuttaa lennosta?


2. Mitä tarkoitetaan "venäläisten oppimisella", kun puhutaan GPS-häirinnästä?

GPS:n militäärisignaali M-Codesta on vain vähän julkista tietoa, mutta ilmeisestikään se ei ole mikään vaihtuva "päivän signaali" mitä satelliitit lähettäisivät ja tykkimiehet rukkaisivat Excaliburin, GMLRS:n ym. aseiden GPS-vastaanotimen kuuntelemaan juuri ennen ampumista. Koska jos se muuttuisi usein, niin ei kai venäläiset sitä vieläkään olisi oppineet häiritsemään?

Toisaalta, kun sitä signaalia lähetetään taivaalta maahan jatkuvalla syötöllä, niin tässä on ollut pieni ikuisuus aikaa kuunnella ja kehittää parhaat vastakeinot. Miksi vasta nyt on opittu?

Tämän uutisen alkulähteessä:

https://www.congress.gov/118/meeting/house/116957/witnesses/HHRG-118-AS35-Wstate-PattD-20240313.pdf

oli mainittu sana "Ukraine" vain yhdessä kappaleessa (joka oli kopioitu kuvana X julkaisussa).

Once a conflict begins, adaptability and scaling drive outcomes. We must seize the current
moment to prepare. For examples about how conflict drives adaptation, consider that the lifecycle
of a radio in Ukraine is only about 3 months before it needs to be reprogrammed or swapped out as
the Russians optimize their electronic warfare against it. The peak efficiency of a new weapon
system is only about 2 weeks before countermeasures emerge. As another example of superior
weapons systems handicapped by lack of software adaptability, consider that Excalibur precision
artillery rounds initially had a 70% efficiency rate hitting targets when first used in Ukraine. However,
after 6 weeks, efficiency declined to only 6% as the Russians adapted their electronic warfare
systems to counter it2. This shows how quickly adversaries can adapt to new technologies. This
lack of adaptability is not an inherent property of software but rather a consequence of how we
choose to manage it. After all, Ukrainian units with organic programming capability to rapidly adapt
their UAV software have about 50% efficiency, while those reliant on companies and longer supply
chains to make changes struggle to hit 20% efficiency. Keeping software in a pliant, fluid state is the
only way to maintain tactical innovation.

Muuten 10 sivuisessa julkaisussa kerrotaan sotilaskäyttöön tarkoitetun softan kehittämisen haasteista ja mukautumisen nopeuden tärkeydestä.

Ukraina käytti Excaliburia ensimmäisen kerran Googlen mukaan 8/2022. Saattaa olla, että laajempi GPS -häirintä otettiin vasta tässä vaiheessa käyttöön reagointina. Venäjällä olisi mennyt 6 viikkoa saada häirintärauta laajasti käyttöön tarvepaikoilla.

Kannattaisi Suomessakin huomioida tämä softan mukauttamisen tarve ja sen aikakriittisyys. Ulkomailta hankitun softan päivittäminen saattaa olla niin hidasta, että sota kerkeää mennä ohi ennen maalia.

 

[Vääpeli]

Radiot voidaan yksilöidä. Eli vihollisen ei tarvitse murtaa salausta yms. Vaan tiedustelun perusteella se voi oppia, että tämä/nämä radiot kuuluu tietylle porukalle ja voi sitä kautta seurata sen liikkeitä.

 

[gekados]

Hesarissa juttua Caesarista. Myös tela- ja pyöräkaluston eroja käsiteltiin:

Suomen maavoimien tykistötarkastaja, eversti Mika Holma kommentoi HS:lle kolmisen viikkoa sitten Vekaranjärvellä, että teloilla liikkuvat tykistöjärjestelmät sopivat Suomen oloihin paremmin kuin pyörillä liikkuvat.

”Teloilla pärjätään paremmin, kun on lunta ja jäätä. Päästään tieuralta pois tykin varsinaiseen tuliasemaan.”

Suomen oloissa tykki siirtyy ammuttuaan nopeammin ja näppärämmin uuteen tuliasemaan, jos järjestelmä liikkuu teloilla, Holma arvioi.

”Jos puhutaan operatiivisesta liikkuvuudesta eli siitä, että pitäisi siirtää tykki nopeasti satoja kilometrejä uuteen paikkaan, silloin pyörillä liikkuva on kenties soveltuvampi.”

PATRIA paljasti muutamia viikkoja sitten lehdessään kiinnostavan uutisen: yhtiön mukaan se pystyisi tarpeen vaatiessa integroimaan Sisun maastokuorma-autoon kotimaisen 155 millimetrin kenttätykin.

Kyseessä olisi Suomen puolustusteollisuudelta aivan uusi tuote, joka kilpailisi muun muassa Caesarin kanssa.

HS:n tietojen mukaan Patrialla on myös tunnistettu Puolustusvoimien halu liikuttaa tykkejä pyörien sijasta teloilla. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko Patrialta tähän oma ratkaisu.

HS-analyysi | Ranskan aseteollisuuden taivaalle syttyi odottamaton tähti – Sen suitsutus ympäri Euroopan herättää ihmetystä

Ranskan aseteollisuuden lippulaivaksi on noussut yllättäen tavallinen itseliikkuva haupitsi. Kotimainen Patria haluaa samoille apajille, kirjoittaa toimittaja Jarmo Huhtanen.

www.hs.fi

 

[ak.tied]

Kukaan kiinnittänyt huomiota siihen että kevyet pyöräalustaiset tykistöt on nyt kovaa huutoa ja panssarihaupitseja ei näytä kukaan tilailevan. Ajoiko dronekehitys hitaampien telaketjulavettien yli?

Voisiko olla niin, että uusien (ja tulevien) äly- ja erikoisammusten myötä ametit ja teho (tarkkuus/pistevaikutuskyky) ovat kasvaneet siinä määrin, että voidaan paremmin tukeutua tiestöön? Enää ei välttämättä tarvita suurta määrää putkia 20km päähän kun homma voidaan hoitaa 35km:stä (tai enemmänkin) pienemmällä määrällä ampuvia tuliyksiköitä?

Tuossa yhtälössä sitten hinta, käyttökustannukset, logistiikka ja liikkuvuus on alkanut kallistaa painoarvoa pyöräpohjaisten suuntaan?

Ps. Kauheasti kysymyksiä kirjoituksessani ollakseen vastaus

 

[ak.tied]

Jatkan ajatusta. 150 kmh liikkuvan dronen pakenemiseen pyörälavetin nopeus ei enimmilläänkään riitä, joten tässä suhteessa etu on marginaalinen. Toki antaa aikaa karata dronen toimintasäteen ulkopuolelle ja nopeus tekee osumisesta haastavampaa, kunnes tekoäly ja autonomia pitkälti nollaa nämäkin edut tulevaisuudessa. Taktinen/operatiivinen liikkuvuus, pitenevät ametit, älyammukset ja kehittyvä tulenjohto sekä ammunnanhallinta taas antavat sauman hajauttaa ampuvia yksiköitä tehokkaammin, mikä voi olla silkkaa maastoliikkuvuutta ja suojaa parempi keino.

 

[Huhta]

Kukaan kiinnittänyt huomiota siihen että kevyet pyöräalustaiset tykistöt on nyt kovaa huutoa ja panssarihaupitseja ei näytä kukaan tilailevan. Ajoiko dronekehitys hitaampien telaketjulavettien yli?

Luetko lainkaan uutisia?

K9 on ehkä eniten tällä vuosikymmenellä myyty tykki maailmassa ja tuoreimmista kaupoista voitaneen mainita Puolan tekemä n. 150 tykin tilaus joulukuussa 2023. Tilattuja ja vielä toimittamattomia tykkejä on yli 800 kpl, siinä missä esim. Caesareita on tilauksessa alle 300 kpl ja Archereita alle 50 kpl.

K9 Thunder - Wikipedia

en.wikipedia.org

CAESAR self-propelled howitzer - Wikipedia

en.wikipedia.org

Archer Artillery System - Wikipedia

en.wikipedia.org