Tykistö taistelee tulellaan
Sivut 44 &45.
"Yleisesikunnan lausunto erosi sen verran tykistökomitean mietinnöstä,että Nenonen kirjoitti vielä oman vastineensa puolustusministerille13. Nenonen otti kantaa erityisesti tykkien määrään ja perusteli mielipiteensä ensimmäisenmaailmansodan kokemuksilla. Ensimmäisen maailmansodan lopulla tykkimäärä pataljoonaa kohden oli 12 tykkiä, siis patteristo pataljoonaa kohden.Metsäisellä maastolla ei Nenosen mukaan saanut olla vaikutusta tykkimäärään,koska ballistisen valmistelun myötä tykistöllä voitiin ampua myös lähelle omiajoukkoja kaikkialle, minne joukkoja oli ryhmitetty. Kun tykistökomitean ehdottama tykkimäärä 675 jaettiin seitsemän divisioonan pataljoonien määrällä,tykkimääräksi pataljoonaa kohden tuli 10 ½, siis vähemmän kuin patteristopataljoona kohden. Nenonen otti kantaa myös raskaiden tykkien määrääntodeten, että niitä piti pystyä käyttämään kaikkialla, ei vain siellä, missä vihollisen oletettiin ryhmittävän tuliyksiköitään. Nenosen mukaan raskaan tykistöntehtävänä oli muutakin kuin vastatykistötoiminta. Keskitetysti johdetulla raskaalla tykistöllä luotiin tulenkäytön painopiste. Raskaiden tykkien määräksitykistökomitea esitti noin 30 prosenttia kokonaistykkimäärästä.Nenosen tykistökomitean suositukset jäivät toteuttamatta. Syitä oli monia,muun muassa määrärahojen niukkuus, muut samanaikaiset hankinnat, kutenlaivasto-ohjelma, ja ilmeisesti myös puolustusvoimien korkeimman johdon vähäinen kiinnostus tykistön kehittämiseen. Raskaan tulen kasvavaa merkitystä ei ymmärretty kunnolla. Mitä tulee ampumatarvikkeisiin, tykistökomitealaski, että vuoden mittaiseen sotaan tarvitaan noin viisi miljoonaa laukausta.Suunnitelmat eivät toteutuneet, ja puutteet tulivat näkymään talvisodassa."
Vaikka kyseessä on historian havinaa niin siinä on paljon nykyiseen tilanteeseen siirrettäviä oppeja.
Nykyinen vedettävä tykkimäärä noin 700 mikä ei ole kaukana artikkelissa mainittavasta 675 sta.
Mikäli tykkejä ostetaan tulevaisuudessa vähintään vastaavia määriä ja ammuksia riittävästi niin ei tässä mitään hätää ole tiedossa ole tykistön näkökulmasta. Kenties nykyisten kamikaze dronien vuoksi pitäisi olla vieläkin enemmän tykkejä koska tappioita saattaa tulla enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu.
Joka tapauksessa tekemistä riittää kun pilliin vihelletään.
Ukrainassa myös Venäjän taistelu kelpoisen kuljetus kaluston puute on rajannut jalkamiesten käyttöä. Metsäinen maasto ja Suomen pinta-ala suosii enemmän jalkamiesten toimintaa. Venäjän mies vahvuus tulee olemaan suurempi esim Suomea kohtaan kuin Ukrainaa.