Tykistö

[Old Boy]

Mistähän tällainen tieto mahtaa olla peräisin, siis että K9 n putki ei kestäisi 2000 lsta?

Ihan Wikipediasta vain. Wikin lähde linkit on ilmeisesti etelä koreaksi joten pitäisi nähdä vähän vaivaa niiden tulkkaamisessa.

Tykin putken kuluma on vahvasti riippuvainen käytettävästä panoksesta. Mitä pienempi panos, sitä pienempi kuluma. Yleensä putken kestoikä kuitenkin ilmoitetaan täyspanoslaukauksina (equivalent full-charge), vaikka kestoikä on käytännössä paljon isompi, kun aina ei ammuta suurimmalla panoksella.

Pelkän wikipedian ilmoittaminen lähteeksi on vähän, kun ilmoittaisi lukeneensa "jostain kirjasta" tai niinkuin täällä postauksissa usein "täsmällisesti" kerrotaan: Muistaakseni...
Jäsen @Huhta asian tiesikin eli kansainvälisesti putken kestävyys ilmoitetaan täyspanoslaukauksina, osapanoksia käytettäessä päästään ihan eri lukuihin.

-"Huomio perustui laskelmaan tykkien käyttöiästä: jokainen USA:n lähettämästä 18 haupitsista saa käyttöönsä yli 2 200 ammusta, vaikka yhden tykkiputken käyttöikä on vain noin 1 750 ammuksen verran.
– Tykkiputket kuluvat loppuun ennen ampumatarvikkeiden loppumista"

Ekana sotavuonna levisi maailman medioissa ja meilläkin väärin ymmärretty tieto M777 putkien kestävyydestä, joka ei muka riittänyt edes tykkien mukana tulleiden atarvikkeden loppuun ampumiseen. Kyse oli juuri tästä putken kestävyyden ilmoittamisesta täyspanoksina. Samassa uutisessa oli kerrottu 10 kpl varaputkien lähetyksestä, joka nyt saattoi johtua muustakin kun putkien pelkästä kulumisesta. Sekä meillä että maailmalla käyttäjien ohjeiden vastainen toiminta aiheuttaa valtaosan tykkivaurioista, kuten tilanne oli jo II MS aikana. Suuri osa vaurioista on tosin pienehköjä eli korjattavissa.

Tätä asiaa hämmensi vielä (tahtomattaan) arvostettu sota-asiantuntija kansanedustaja ja kenrmaj evp Pekka Toveri:

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri vahvistaa Twitter-käyttäjän laskelmat mahdollisiksi.
– Kyllähän se tietenkin on jo siinä rajoilla, kun sotatarvikkeita on niin paljon, että putket menevät soikeiksi.
Toverin mukaan tykin putken kuluminen riippuu lähes täysin tavasta, jolla niitä käytetään.
– Jos ammutaan rauhallisella tulirytmillä, jolloin on aina aikaa huoltaa ja puhdistaa putki kunnolla laukausten ja työtehtävien välissä, putken ikä voi pidentyä ja kestää kuviteltua pidempään, Toveri kertoo.

Sama ei kuitenkaan päde nopeatempoisessa taistelutilanteessa. Tilanteessa, jossa tulirytmi voi olla hyvinkin kiivas ja putki on koko ajan kuumana, eikä sen jäädyttämiseen ja huoltamiseen ole aikaa, se kuluu nopeammin.

Toverin mukaan putken ”elinkaaren ylittyminen” ei ole estänyt aiemmissa sodissa, eikä estä nytkään, niiden käyttöä. Suositellun iän ylittäneillä putkilla ampuminen on hänen mukaansa vain epätarkempaa.
– Sama pätee kaikkiin tykistöaseisiin, mitä enemmän käyttää, sitä väljemmiksi ne tulevat, ja armeijan tulitoimissa se pitää ottaa huomioon, sanoo Toveri."

Panssarimies Toveri tarkoitti tai ainakin oletan hänen tarkoittaneen tst-panssarivaunujen tykkejä. Käyttöikänsä ylittäneellä kenttätykin putkella nimittäin ei voi ampua koska sillä ei osu mihinkään ja homma voi olla vaarallista käyttäjille. Aikaisemmin hylkäysrajana oli lähtönopeuden aleneminen 10 % tai hajonnan kasvaminen yli kaksinkertaiseksi. Nykyisin putket tutkitaan ultraäänen avulla, jolloin löytyvät piilossakin olevat rakenneviat.

Sinänsä jos maksimi kantama on se juttu tämän päivän tykkien kehityksessä ja näin ollen käytössä niin putkien kestoikä voisi kyllä olla pidempi taikka niitä pitäisi olla enemmän. Muuten etulyöntiasema jää hyvin ohkaiseksi verraten venäjän tykkeihin.

Kantama ei ole "se juttu" ainakaan Suomessa. Erikoisatarvikkeet on kalliita, joten niitä voi siten olla ainoastaan osa kulloinkin ammuttavista kuulista. Pitkillä ameteilla hajonta kasvaa suureksi, jolloin ainoastaan tiettyjä maalityyppejä voidaan ampua. On kehitetty lentorataa korjaavia sytyttimia, joita meilläkin on kokeiltu. Nämä saattavat yleistyessään muuttaa painotusta mutta edelleen massamaisesti käytettävä halpa normikuula on se, jota riittää käytettäväksi useinpiin tulipyyntyöihin. Itseliikkuvilla tykeillä voidaan käydä ampumassa etutuliasemista ja häipyä taas ennen vastatoimenpiteitä. Näin ainkin ennen lennokkeja ajateltiin.

 

[J0h1F]

Jostain syystä osassa lähteistä mainitaan (tai ainakin niistä saa kuvan), että 122PSH74 on käytössä vain mekanisoiduilla taisteluosastoilla (eli 18x2). Todellisuudessa myös moottoroidut taisteluosastot käyttävät noita, joten kokonaismäärän pitäisi olla tuo reilu 70.

Käsittääkseni hankinnatkin tehtiin kahdessa osassa eli alkuperäinen satsi Neuvostoliitosta ja sitten 90-luvun alussa Itä-Saksan poistoista.

Huhut tosin kertovat, että näitä olisi lähtenyt Ukrainaankin, mutta en osaa sanoa mikä on todellinen tilanne

Se, mitä Ukrainaan lähti, ei välttämättä ollut PV:n kokoonpanoihin kuuluvaa kalustoa.

 

[SatSotHist]

Se, mitä Ukrainaan lähti, ei ollut PV:n kalustoa, vaan joltain yksityiseltä "panssarisafareja" tarjoavalta firmalta lähti heillä olleet.

Eivät ole vielä päässeet Ukrainaan saakka, seisovat toistaiseksi tsekeissä odottamassa käyttökuntoon laittoa.

 

[hillhead]

Pelkän wikipedian ilmoittaminen lähteeksi on vähän, kun ilmoittaisi lukeneensa "jostain kirjasta" tai niinkuin täällä postauksissa usein "täsmällisesti" kerrotaan: Muistaakseni...
Jäsen @Huhta asian tiesikin eli kansainvälisesti putken kestävyys ilmoitetaan täyspanoslaukauksina, osapanoksia käytettäessä päästään ihan eri lukuihin.


Ekana sotavuonna levisi maailman medioissa ja meilläkin väärin ymmärretty tieto M777 putkien kestävyydestä, joka ei muka riittänyt edes tykkien mukana tulleiden atarvikkeden loppuun ampumiseen. Kyse oli juuri tästä putken kestävyyden ilmoittamisesta täyspanoksina. Samassa uutisessa oli kerrottu 10 kpl varaputkien lähetyksestä, joka nyt saattoi johtua muustakin kun putkien pelkästä kulumisesta. Sekä meillä että maailmalla käyttäjien ohjeiden vastainen toiminta aiheuttaa valtaosan tykkivaurioista, kuten tilanne oli jo II MS aikana. Suuri osa vaurioista on tosin pienehköjä eli korjattavissa.

Tätä asiaa hämmensi vielä (tahtomattaan) arvostettu sota-asiantuntija kansanedustaja ja kenrmaj evp Pekka Toveri:


Panssarimies Toveri tarkoitti tai ainakin oletan hänen tarkoittaneen tst-panssarivaunujen tykkejä. Käyttöikänsä ylittäneellä kenttätykin putkella nimittäin ei voi ampua koska sillä ei osu mihinkään ja homma voi olla vaarallista käyttäjille. Aikaisemmin hylkäysrajana oli lähtönopeuden aleneminen 10 % tai hajonnan kasvaminen yli kaksinkertaiseksi. Nykyisin putket tutkitaan ultraäänen avulla, jolloin löytyvät piilossakin olevat rakenneviat.


Kantama ei ole "se juttu" ainakaan Suomessa. Erikoisatarvikkeet on kalliita, joten niitä voi siten olla ainoastaan osa kulloinkin ammuttavista kuulista. Pitkillä ameteilla hajonta kasvaa suureksi, jolloin ainoastaan tiettyjä maalityyppejä voidaan ampua. On kehitetty lentorataa korjaavia sytyttimia, joita meilläkin on kokeiltu. Nämä saattavat yleistyessään muuttaa painotusta mutta edelleen massamaisesti käytettävä halpa normikuula on se, jota riittää käytettäväksi useinpiin tulipyyntyöihin. Itseliikkuvilla tykeillä voidaan käydä ampumassa etutuliasemista ja häipyä taas ennen vastatoimenpiteitä. Näin ainkin ennen lennokkeja ajateltiin.

Ensiksi kysymys. Kuinka pitkälle 155mm :llä pystytään ampumaan niin että kyseessä ei ole efc lataus?
Joka tapauksessa tämä on se määritelty kestävyys mitä on annettu tarjolle. Olisi myös mukava saada joku toinen arvo lisäksi.
Tosin pzh2000 artikkeli antaa kyllä suuntaa mitä se voisi olla. 5-10 kertainen efc arvoon ehkä ?

No sitten tykistön ampumaetäisyydet.
Perusmurkula on tietysti käytössä suuremmaksi osaksi. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua liikaa.
Onneksi vielä on käytössä aluellisten joukkojen vedettävä tykistö joka saa varmasti suurimman osuuden näistä tehtävistä mutta mikäli lisä tilauksia ei ole tulossa tykistöön niin sitten ei näytä putkien määrä hääviltä.

Piti kerrata asian vuoksi Tykistö taistelee tulellaan ja poimia sieltä kohtia.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144136/Tykisto%CC%88%20taistelee%20tulellaan%20%28nettipdf%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Eli 90 luvulla.

Pääesikunnan kenttätykistöosaston laatimassa tykistön kehittämiskohteiden arvioinnissa lähtökohtana oli vihollinen, siis maalit, joihin tykistönpiti pystyä vaikuttamaan. Vihollisarmeijan painopistesuunnassa hyökkäävändivisioonan alueella arvioitiin olevan noin kolmesataa sellaista maalia, joitaolisi edullista tulittaa tykistöllä. Lähes puolet maaleista sijaitsi alle 15 kilometrin etäisyydellä rintamasta. Tälle alueelle sijoittuivat prikaatitykistön tehtävät,jotka olivat tärkeysjärjestyksessä välitön tulituki, vastatykistötoiminta, omanselustan tukemistehtävät ja tulen vahventamistehtävät. Vajaa puolet alueenmaaleista arvioitiin vastatykistötoiminnan maaleiksi. Kolmannes kaikistamaaleista oli 15–30 kilometrin etäisyydellä. Tämä alue oli tyypillisesti sotilasläänien ja armeijakuntien tykistön tulenkäyttöaluetta, jolla tyypillisiä tehtäviäolivat maalitiedustelu, vastatykistötoiminta, kaukotoiminta, panssarintorjuntahyökkääjän syvyydessä, miinoittaminen (reservit, murrot, liikennekapeikot),elektroninen sodankäynti (häirintäammuksin) ja alayhtymien tukeminen.Noin puolet myös tämän alueen maaleista oli vastatykistötoiminnan maaleja.Neljänneksen kaikista maaleista arvioitiin olevan yli 30 kilometrin etäisyydellä.Tällä alueella tykistön potentiaalisia maaleja olivat raskaiden tuliyksiköidentuliasemat, hyökkääjän keskitys- ja ryhmitysalueet, johtamispaikat, elektronisen sodankäynnin laitteet ja huoltolaitokset.

"Jotta tulenkäyttö olisi saatu tehokkaaksi, oli tiedustelu ja vaikuttaminenpystyttävä suuntaamaan sellaisiin maaleihin, jotka olivat keskeisessä asemassa vihollisen toiminnassa ja joiden tulittamisella saataisiin puolustuksen kannalta edullisin lopputulos. Tällaisia maaleja olivat johtamispaikat, elektronisensodankäynnin asemat, tuliyksiköt, tulenjohto- ja maalitiedusteluasemat sekähuoltopaikat. Maalien lukumäärän perusteella maalitiedustelun painopiste oli3–15 kilometrin etäisyydellä rintamasta. Näillä perusteilla tykistön tuleviksikehittämiskohteiksi määritettiin ammunnanhallinnan ja johtamiskyvyn parantaminen, omaan paikkaan liittyvän tiedon tarkkuuden parantaminen sekätulen tehon ja ulottuvuuden parantaminen."

Sivulta 304 &305.

Sitten päästään 2000 luvulle

". Tykistön mittaustiedustelukehitti aluksi lennokkien käyttöperiaatteita, mutta koska kenttätykistön tulta ei tulen tarkkuuden heikentyessä ja hajonnan kasvaessa kannattanut ulottaa yli 40–50 kilometriin, lennokkijärjestelmästä tuli osa maanpuolustusalueiden,sotilasläänien ja tarvittaessa myös armeijakuntien tiedustelujärjestelmää. Tällä tavalla lennokeilla voitiin toteuttaa myös valvonta- ja tiedustelutehtävät, jotkapalvelivat ylijohtoa sekä muita puolustushaaroja ja aselajeja"

s.307.

. "Operatiiviset maalit olivat sellaisia, jotka vaikuttivat vihollisen kykyyn onnistua toteuttamaan sotatoimia.Maalin tärkeys siis määritteli taktisen ja operatiivisen tulenkäytön rajan, kunaikaisemmin operatiivinen tulenkäyttö oli määritelty maalin etäisyydellä omista joukoista, yleensä 30–100 kilometriä."

"Valmiusprikaatien tykistö koostuiuusimmista ja kauaskantoisimmista patteristoista. Operatiiviseen tykistöönkuuluivat raskaat raketinheittimet ja pääosa kauaskantoisista patteristoista."
s 309.


"Operatiivisen tulenkäytön tehtäviin käytetään raskaita raketinheitinpattereita, operatiivisten joukkojen tykistöä, elektronisen vaikuttamisen joukkoja,maalinosoitukseen kykeneviä sensoreita sekä alueellisten joukkojen erikoisampumatarvikkeiden käyttöön kykeneviä raskaita patteristoja."
s.311.

"Tulevaisuuden haasteita "
"Saattaa syntyä sellainenkin tilanne, että kaikki aseet eivät kykene toteuttamaan tulitehtäviä, koska kantama ei riitä."

"Yksikaliiperijärjestelmällä voitaisiin helpottaa ampumatarvikehuoltoa. Sekapatteristo, jolloin patteristossa olisi kaksi kevyttä ja yksi raskas patteristo, voisiolla yksi ratkaisu monipuolisempaan tulenkäyttöön, koska raskaalla patterillavoitaisiin ampua myös erikoisampumatarvikkeita."

s312.

Elikkä
Edellä mainituista poiminnoista voidaan päätellä että pitkälle varaudutaan ampumaan ja erikoispaukkuihin myös sijoitetaan.

Sitten maalien määrät.
90 luvun poiminnasta voi laskea määrän.
"hyökkäävändivisioonan alueella arvioitiin olevan noin kolmesataa sellaista maalia"
"Neljänneksen kaikista maaleista arvioitiin olevan yli 30 kilometrin etäisyydellä.T"
Eli kolmesataa jaettuna 4 on 75kpl 30km+ maalia. Per divisioona.
Jos divisioona olisi vaikka 10k ja vihun vahvuus hyökkäyksen alkaessa ukrainaan oli noin 100-200k niin 75maalia x10 -20 divisioona = 750-1500 maalia.

Ukraina ampui parhaimmillaan 7000 murkulaa päivässä. Etäisyydet jää epäselväksi mutta jos samalla logiikalla ottaisi neljänneksen niin yli 30km laukauksia olisi 1750. Tämä taas ei olisi kovinkaan kaukana edellä mainitusta maali määrästä. No laukaus per maali ei tietysti ole tavoite vaikutus määrä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/ukra...000-ammusta-paivassa-venajan-10-000/#8d4f0997


Pekan tarinoista pitäisi kysyä häneltä itseltään. Tuskimpa tst vaunun tykillä kannattaa ampua sen enempää putki soikeana.

Edit.kirj virhe.
Jatkoakin tulee jahka kerkiää.

 

[PstJermu]

Viro hankkimassa 18 CEASARia

Estonia plans to purchase 18 French-made CAESAR self-propelled howitze

google_ad_client = "pub-4068738923530102"; /* 468x15 data sheet menu top dark green */ google_ad_slot = "3500417247"; google_ad_width = 468; go

www.armyrecognition.com

 

[Jallu]

Viro hankkimassa 18 CEASARia

Estonia plans to purchase 18 French-made CAESAR self-propelled howitze

google_ad_client = "pub-4068738923530102"; /* 468x15 data sheet menu top dark green */ google_ad_slot = "3500417247"; google_ad_width = 468; go

www.armyrecognition.com

Vähän yllättävää, luulisi että keskittäisivät/panostaisivat K9 kun niitä jo oavat hankkineet.

 

[Anonyymi]

Vähän yllättävää, luulisi että keskittäisivät/panostaisivat K9 kun niitä jo oavat hankkineet.

Jos arvata pitäisi niin K9 yksiköt menee prikaatien komentoon ja Ceaser taas divisioona tasolle.

 

[Huhta]

Vähän yllättävää, luulisi että keskittäisivät/panostaisivat K9 kun niitä jo oavat hankkineet.

Maakin on kovin pieni, joten pyöräkaluston paremmalla operatiivisella liikkuvuudellakaan ei voi perustella Caesaria. Mutta ehkäpä Caesaria oli saatavissa nopeasti versus Puolan tsiljoonittain tilaama K9?

 

[magitsu]

Erittäin yllättävää ottaen huomioon myös K9 ohella sen, että Tanska osti Atmosta ja lemppasi CAESARit Ukrainaan.

 

[kimmo.j]

Saatavuus saattaa olla erittäin hyvä veikkaus. Logistisesti ja koulutuksellisesti kaksi mallia ei ole järkevää. Ja kuten @Huhta totesi, maan pienuus ei oikein sovi ajatukseen että liikkuvuus olisi syy hankintaan.
Balttian mailla tuntuu olevan kiire varustautua.

 

[magitsu]

Saatavuus saattaa olla erittäin hyvä veikkaus.

Toisaalta tammikuussa 2023 on ollut edellinen Viron K9 ostos. Ei ole pitkä aika ja ostomäärät on niin pieniä Puolan 150 (joulukuu 2023) ja Etelä-Korean määriin (1300 tuotettu) verrattuna.
Toimitusaika toisaalta jo noillakin K9:illä päättyy vasta 2026.

Estonia buys 12 more K9 Thunders from South Korea for €36 million

The Estonian Centre for Defence Investment has signed a contract with a total volume of €36 million to acquire an additional twelve K9 Thunder self-propelled howitzers from South Korean arms manufacturer Hanwha Techwin.

estonianworld.com

https://www.reuters.com/world/europe/poland-buys-more-k9-howitzers-south-korea-26-billion-deal-2023-12-01/

Tässä muuten ohi mennyt uutinen tammikuulta K9 klubin kokoontumisajoista:

Third annual K9 User Club meeting held in Helsinki - European Security & Defence

The third annual K9 User Club meeting took place in Helsinki, Finland, from 23-26 January 2024.

euro-sd.com

 

[Raveni]

Saatavuus saattaa olla erittäin hyvä veikkaus. Logistisesti ja koulutuksellisesti kaksi mallia ei ole järkevää. Ja kuten @Huhta totesi, maan pienuus ei oikein sovi ajatukseen että liikkuvuus olisi syy hankintaan.
Balttian mailla tuntuu olevan kiire varustautua.

Mun mielestä juuri logistiikka puoltaa monesti useampaa mallia. Ampumatarvike kuitenkin sama molemmissa mutta se miten itse lavetti liikkuu on suurena erona kuten myös se miten paljon lavetin liikuttaminen itsessään vaatii logistiikkaa. Tela-alusta on raskaampi ja vaatii enemmän mm. huoltoa ja polttoainetta mutta tarjoaa paremman suojan missä taas pyöräalusta liikkuu ilman lavettia ja on polttoainetaloudellisempi.

Ei Suomikaan voi ajatella, että meillä tykistön suurimmaksi rungoksi jäisi tela-alustainen K9 vaan kyllä siihen rinnalle tarvitaan joko vedettävää tai itsenäisesti pyörillä liikkuvaa kalustoa. Koulutuksellisisesti niin liekö se nyt oikeasti sellainen kynnyskysymys etteikö onnistuisi. Tietty määrää koulutettavia vaatii tietynmäärän kouluttajia joka tapauksessa ja koska koulutettavien määrä on rajallinen on tuo ihan laskettavissa ja hallittavissa oleva juttu. Mitä huoltoon tulee niin tokkopa sekään nyt ihan niin on, että samalle mekaanikolle ei olisi koulutettavissa kahden vehkeen huoltoa. Ne mitään avaruusraketteja kuitenkaan ole. Raskaankaluston huolloissa kuitenkin korjataan sekä volvoja että sisuja jos niikseen tulee

 

[Jopuni]

Mun mielestä juuri logistiikka puoltaa monesti useampaa mallia. Ampumatarvike kuitenkin sama molemmissa mutta se miten itse lavetti liikkuu on suurena erona kuten myös se miten paljon lavetin liikuttaminen itsessään vaatii logistiikkaa. Tela-alusta on raskaampi ja vaatii enemmän mm. huoltoa ja polttoainetta mutta tarjoaa paremman suojan missä taas pyöräalusta liikkuu ilman lavettia ja on polttoainetaloudellisempi.

Ei Suomikaan voi ajatella, että meillä tykistön suurimmaksi rungoksi jäisi tela-alustainen K9 vaan kyllä siihen rinnalle tarvitaan joko vedettävää tai itsenäisesti pyörillä liikkuvaa kalustoa. Koulutuksellisisesti niin liekö se nyt oikeasti sellainen kynnyskysymys etteikö onnistuisi. Tietty määrää koulutettavia vaatii tietynmäärän kouluttajia joka tapauksessa ja koska koulutettavien määrä on rajallinen on tuo ihan laskettavissa ja hallittavissa oleva juttu. Mitä huoltoon tulee niin tokkopa sekään nyt ihan niin on, että samalle mekaanikolle ei olisi koulutettavissa kahden vehkeen huoltoa. Ne mitään avaruusraketteja kuitenkaan ole. Raskaankaluston huolloissa kuitenkin korjataan sekä volvoja että sisuja jos niikseen tulee

Mie oon tuota miettinyt, ja oon samaa mieltä, en usko, että kahden järjestelmän huolto ja koulutus on liian monimutkaista ja kallista kuten jotkun niin väittävät, eriasia on lentokoneet yms. korkeanteknologian laittet. Minusta ylijohdon tykistönä voisi hyvinkun olla pyöräalustaisia pitkälle ampuvaa 155mm tykistöä ja pyöräalustaisia raskaita raketinheittimiä.

 

[-TripleX-]

Saksa saa ensivuonna 22 kpl PzH2000 Ukrainaan luovutettujen tilalle. Ei se paljon ole, mutta ainakin valmistuslinja pyörii taas.

Kappalehinta n. 6,1 M€, lienee joitakin varaosia yms. mukana, mutta esimerkiksi koulutusta ei tarvinne järjestää. Eikä tuossa ole kuin KDNS:n osuus, Rheinmetallin osuus siihen päälle vielä.

https://twitter.com/x/status/1775145991475245251

 

[j7u]

Ranska nostaa tuotantoa joten caesaria saa varmaan nopeimmin.

France to ramp up Caesar guns production for Ukraine

France is boosting production of its Caesar self-propelled howitzers, aiming to provide crucial support to Ukrainian forces. During a meeting in Paris between U.S. Secretary of State Antony Blinken and French Defense Minister Sébastien Lecornu, discussions centered on the urgent need to ensure...

defence-blog.com

 

[Falangi]

Tässä mainitaan että kaikki Ceasar tuotanto on korvamerkitty Ukrainaan tai Ranskan omaan käyttöön, ainakin kunnes joskus ensi vuoteen mennessä saavat boostattua tuotannon.

In Ukraine, ‘shoot-and-scoot’ tactics helping Caesars survive

Nexter has increased monthly Caesar production to six from two before the war, and the target “in the time to come” is 12 cannons per month.

www.defensenews.com

Nexter has increased monthly Caesar production to six from two before the war, and the target “in the time to come” is 12 cannons per month, Lecornu said in a press conference following the visit. The target is to reach the new capacity within a year, and Nexter has already made investments to boost the output of the system’s components, the company said.

“For the time being, all Caesar production is earmarked for Ukraine and for replenishing stocks of the French Army, which may decide to make further divestments to Ukraine,” Nexter said.

 

[hillhead]

Ensiksi kysymys. Kuinka pitkälle 155mm :llä pystytään ampumaan niin että kyseessä ei ole efc lataus?
Joka tapauksessa tämä on se määritelty kestävyys mitä on annettu tarjolle. Olisi myös mukava saada joku toinen arvo lisäksi.
Tosin pzh2000 artikkeli antaa kyllä suuntaa mitä se voisi olla. 5-10 kertainen efc arvoon ehkä ?

No sitten tykistön ampumaetäisyydet.
Perusmurkula on tietysti käytössä suuremmaksi osaksi. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua liikaa.
Onneksi vielä on käytössä aluellisten joukkojen vedettävä tykistö joka saa varmasti suurimman osuuden näistä tehtävistä mutta mikäli lisä tilauksia ei ole tulossa tykistöön niin sitten ei näytä putkien määrä hääviltä.

Piti kerrata asian vuoksi Tykistö taistelee tulellaan ja poimia sieltä kohtia.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144136/Tykisto%CC%88%20taistelee%20tulellaan%20%28nettipdf%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Eli 90 luvulla.

Pääesikunnan kenttätykistöosaston laatimassa tykistön kehittämiskohteiden arvioinnissa lähtökohtana oli vihollinen, siis maalit, joihin tykistönpiti pystyä vaikuttamaan. Vihollisarmeijan painopistesuunnassa hyökkäävändivisioonan alueella arvioitiin olevan noin kolmesataa sellaista maalia, joitaolisi edullista tulittaa tykistöllä. Lähes puolet maaleista sijaitsi alle 15 kilometrin etäisyydellä rintamasta. Tälle alueelle sijoittuivat prikaatitykistön tehtävät,jotka olivat tärkeysjärjestyksessä välitön tulituki, vastatykistötoiminta, omanselustan tukemistehtävät ja tulen vahventamistehtävät. Vajaa puolet alueenmaaleista arvioitiin vastatykistötoiminnan maaleiksi. Kolmannes kaikistamaaleista oli 15–30 kilometrin etäisyydellä. Tämä alue oli tyypillisesti sotilasläänien ja armeijakuntien tykistön tulenkäyttöaluetta, jolla tyypillisiä tehtäviäolivat maalitiedustelu, vastatykistötoiminta, kaukotoiminta, panssarintorjuntahyökkääjän syvyydessä, miinoittaminen (reservit, murrot, liikennekapeikot),elektroninen sodankäynti (häirintäammuksin) ja alayhtymien tukeminen.Noin puolet myös tämän alueen maaleista oli vastatykistötoiminnan maaleja.Neljänneksen kaikista maaleista arvioitiin olevan yli 30 kilometrin etäisyydellä.Tällä alueella tykistön potentiaalisia maaleja olivat raskaiden tuliyksiköidentuliasemat, hyökkääjän keskitys- ja ryhmitysalueet, johtamispaikat, elektronisen sodankäynnin laitteet ja huoltolaitokset.

"Jotta tulenkäyttö olisi saatu tehokkaaksi, oli tiedustelu ja vaikuttaminenpystyttävä suuntaamaan sellaisiin maaleihin, jotka olivat keskeisessä asemassa vihollisen toiminnassa ja joiden tulittamisella saataisiin puolustuksen kannalta edullisin lopputulos. Tällaisia maaleja olivat johtamispaikat, elektronisensodankäynnin asemat, tuliyksiköt, tulenjohto- ja maalitiedusteluasemat sekähuoltopaikat. Maalien lukumäärän perusteella maalitiedustelun painopiste oli3–15 kilometrin etäisyydellä rintamasta. Näillä perusteilla tykistön tuleviksikehittämiskohteiksi määritettiin ammunnanhallinnan ja johtamiskyvyn parantaminen, omaan paikkaan liittyvän tiedon tarkkuuden parantaminen sekätulen tehon ja ulottuvuuden parantaminen."

Sivulta 304 &305.

Sitten päästään 2000 luvulle

". Tykistön mittaustiedustelukehitti aluksi lennokkien käyttöperiaatteita, mutta koska kenttätykistön tulta ei tulen tarkkuuden heikentyessä ja hajonnan kasvaessa kannattanut ulottaa yli 40–50 kilometriin, lennokkijärjestelmästä tuli osa maanpuolustusalueiden,sotilasläänien ja tarvittaessa myös armeijakuntien tiedustelujärjestelmää. Tällä tavalla lennokeilla voitiin toteuttaa myös valvonta- ja tiedustelutehtävät, jotkapalvelivat ylijohtoa sekä muita puolustushaaroja ja aselajeja"

s.307.

. "Operatiiviset maalit olivat sellaisia, jotka vaikuttivat vihollisen kykyyn onnistua toteuttamaan sotatoimia.Maalin tärkeys siis määritteli taktisen ja operatiivisen tulenkäytön rajan, kunaikaisemmin operatiivinen tulenkäyttö oli määritelty maalin etäisyydellä omista joukoista, yleensä 30–100 kilometriä."

"Valmiusprikaatien tykistö koostuiuusimmista ja kauaskantoisimmista patteristoista. Operatiiviseen tykistöönkuuluivat raskaat raketinheittimet ja pääosa kauaskantoisista patteristoista."
s 309.


"Operatiivisen tulenkäytön tehtäviin käytetään raskaita raketinheitinpattereita, operatiivisten joukkojen tykistöä, elektronisen vaikuttamisen joukkoja,maalinosoitukseen kykeneviä sensoreita sekä alueellisten joukkojen erikoisampumatarvikkeiden käyttöön kykeneviä raskaita patteristoja."
s.311.

"Tulevaisuuden haasteita "
"Saattaa syntyä sellainenkin tilanne, että kaikki aseet eivät kykene toteuttamaan tulitehtäviä, koska kantama ei riitä."

"Yksikaliiperijärjestelmällä voitaisiin helpottaa ampumatarvikehuoltoa. Sekapatteristo, jolloin patteristossa olisi kaksi kevyttä ja yksi raskas patteristo, voisiolla yksi ratkaisu monipuolisempaan tulenkäyttöön, koska raskaalla patterillavoitaisiin ampua myös erikoisampumatarvikkeita."

s312.

Elikkä
Edellä mainituista poiminnoista voidaan päätellä että pitkälle varaudutaan ampumaan ja erikoispaukkuihin myös sijoitetaan.

Sitten maalien määrät.
90 luvun poiminnasta voi laskea määrän.
"hyökkäävändivisioonan alueella arvioitiin olevan noin kolmesataa sellaista maalia"
"Neljänneksen kaikista maaleista arvioitiin olevan yli 30 kilometrin etäisyydellä.T"
Eli kolmesataa jaettuna 4 on 75kpl 30km+ maalia. Per divisioona.
Jos divisioona olisi vaikka 10k ja vihun vahvuus hyökkäyksen alkaessa ukrainaan oli noin 100-200k niin 75maalia x10 -20 divisioona = 750-1500 maalia.

Ukraina ampui parhaimmillaan 7000 murkulaa päivässä. Etäisyydet jää epäselväksi mutta jos samalla logiikalla ottaisi neljänneksen niin yli 30km laukauksia olisi 1750. Tämä taas ei olisi kovinkaan kaukana edellä mainitusta maali määrästä. No laukaus per maali ei tietysti ole tavoite vaikutus määrä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/ukra...000-ammusta-paivassa-venajan-10-000/#8d4f0997


Pekan tarinoista pitäisi kysyä häneltä itseltään. Tuskimpa tst vaunun tykillä kannattaa ampua sen enempää putki soikeana.

Edit.kirj virhe.
Jatkoakin tulee jahka kerkiää.

Vastaan tuli lukemisen arvoinen gradu 155mm ammuksista. Sieltä muutama poiminta.

"ELINKAAREN HALLINNAN TUKEMINENMALLINTAMISELLA – TARKASTELUSSA155 MM AMPUMATARVIKEPERHE"

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187679/SM1760_JULK.pdf?sequence=1&isAllowed=y

"Ukrainan sota osoittaa konventionaalisten sodankäynnin välineiden sekä menetelmienarvon ja tarpeellisuuden myös 2020-luvulla. Royal United Services Institute (RUSI) raportin (2022) arvioiden mukaan Venäjä on ampunut keskiarvollisesti 20 000 tykistöammustapäivässä, Ukraina taas 6000. "
Sivulta 2


"Toinen merkittävä huomio on havaittu vuoden 2022 aikana, kun Ukraina on saanut länsimailta sotilasapuna erikoisampumatarvikkeita (Ukrainian Military Center, 2022). Näidensuurimpina etuina ovat kantaman ja tarkkuuden kasvattaminen, sekä kuorma-ammustenpanssarintorjuntaominaisuudet. Ukrainan sodan perusteella tykistö aselajina ei ole muuttumassa vanhentuneeksi, ja sen suorituskykyä voidaan parantaa muun muassa moderneinampumatarvikkein ja myös muilla ratkaisuilla."

Sivulta 3.


Sitten lopuksi vielä suosikkini. Historian havinaa suomen tykistön käytöstä.
Tykistö taistelee tulellaan.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144136/Tykisto%cc%88%20taistelee%20tulellaan%20%28nettipdf%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y

"Yhteensä Tuulosjoen viiden tunnin tulivalmisteluun ammuttiin noin 18 000laukausta eli yli 33 patteriston tuliannosta. Kilometrin levyiseen murtokohtaan ammuttiin yhden tunnin aikana kaikkiaan 110 tuli-iskua. Lopputuloksena oli, että vihollisen vastarinta lamaantui ja jalkaväen hyökkäys lähti sujuvasti liikkeelle."
Sivulta 120.

 

[John Hilly]

Venäjä on onnistunut tuhoamaan vain alle 10 prosenttia Ukrainan saamista 155 millimetrin Caesar-haupitseista – tässä syy

Liikkuvuus auttaa rintaman läheisyydessä, arvioi KNDS Nexter.

www.tekniikkatalous.fi

 

[TheRomanRuler]

10% on siinä mielessä paljon, kun se kaikki mikä on helppo lähettää on lähetetty. Kunnes, tai jos, isommat tuotantolinjat saadaan pystyyn, menee se vain vaikeammaksi koko ajan.

Kynnys lähettää modernia kalustoa tai lisää kalustoa on vähän maakohtaisesti vaihdellut, mutta modernimpaanhan on suunta mennyt. Mutta tykistö on juuri se aselaji jota lännessä on suhteellisesti vähiten, Saksassahan on tankkeja ihan määrällisestikkin mitattuna enemmän, Wikipedian mukaan 295kpl Leopard 2:sta eri malleissa, vs 134 (+22 tilattua) Panssarihaupitsia ja 33 raketinheitintä. Muualla kun tykistö on niin pieni osa lasketaan helposti myös raskaat kranaatinheittimet tykistöksi (86 kpl), mutta vaikka nämäkin lisättäisiin mukaan on se silti vähemmän kuin Leopard 2:sia. Eikä tässä edes oteta huomioon rynnäkköpanssarien määrää. Siellä on jalkaväki hyvin tuettu kaikella muulla mutta tykistöä ei ole liikaa.

Suomessa on myös panssarivaunuja enemmän kuin telatykistöä, mutta meillähän päälle vielä valtava laivasto vedettäviä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

"Yhteensä Tuulosjoen viiden tunnin tulivalmisteluun ammuttiin noin 18 000laukausta eli yli 33 patteriston tuliannosta. Kilometrin levyiseen murtokohtaan ammuttiin yhden tunnin aikana kaikkiaan 110 tuli-iskua. Lopputuloksena oli, että vihollisen vastarinta lamaantui ja jalkaväen hyökkäys lähti sujuvasti liikkeelle."
Sivulta 120.

Suomen erikoisuus / vahvuus tykistön käytössä on ollut juuri tuo maalialueen suppeus ja sinne usean patteriston keskitetty tulentiheys. Muistaakseni 2ms toiseksi suurin hetkellinen tykistön tulentiheys saavutettiin Tali-Ihantalan torjuntataistelussa, Kurskissa taisi vieläkin suurempi. Maasto lienee täällä ollut sellainen että poikkeuksellisen suuret määrät joukkoja joutui pakkautumaan olemattomille tieurille ja vähät peltoaukeatkaan ei kummoisia tainneet olla. Metsien läpi ei isoilla massoilla hyökkäillä.

-44 torjuntataisteluista on mahtavia silminnäkijä kertomuksia (molemmin puolin), kun hyökkäykseen ryhmittyvää massaa vastaan isketään usean patteriston voimin ja parhaimmillaan Stukat vielä siihen päälle. Yhdessäkin kerrottiin kuinka etumaastosta kuului useiden, jopa kymmenien tst-vaunujen moottoreiden käynnistämiset/ryhmittymiset röyhkeästi näkyville ns. lähtökuoppiin, tunnelma oli ollut poteroissa se että nyt tuli lähtö joko taivaaseen tai juosten taakse päin. Suomalaisten tykistö vastasi kaikella mitä irti lähti. Lopputuloksena täydellinen hiljaisuus, ainoastaan joku ryssän mattelin puolikas leijui korkealta taivaalta alas maahan Myös ryssän puolelta muistan tarinan jossa Stukat olivat iskeneet jossain hyvin kallioisessa maaston kohdassa tiellä etulinjaa kohti suunnanneita panssareita/jalkaväkeä vastaan, lopputuloksena kertojan mukaan maan päälinen helvetti täynnä pelkkää romurautaa ja ihmisen palasia.

Jotain tällaista toivoisi näkevänsä Ukrainassakin, mutta maasto on täysin erilainen Lähimmäksi taidettiin päästä siinä alussa kun kylänraitille (oliko Bucha vai joku pienempi paikka?) tuhottiin iso letka rysän vaunuja ja siltä kylän mieheltä pääsi muutama plyat kun ihmetteli lopputulosta seuraavana päivänä