Tykistö

Traktoriprikaatiaikakaudellahan merkittävä osa tykkikalustosta olisi mennyt traktoreilla vetäen, mutta lähinnä 105 H, 75 K ja 76 K kaluston suhteen. 122 H:t ajateltiin ainakin vetää kuorma-autoilla.
 
Joo ne yksi akseliset kannattaa jättää välistä. Tai jos laittaa kyytiin niin menee paremmin kuin perässä vedettävänä 😁

Noita pick up k-a on kanssa aika reippaasti. Tukkiautot yms.

Harva ostaa ainakaan uutena mitään
Mb unimogia hupiautoksi. Kyllä ne käyttöön menee.

Jos vedettäviä tykkejä olisi vaikka kokonais määrä 600 ja vaikka kaikki tarvitsisi otto ajoneuvon niin kyllä niitä riittää. Traktorit sun muut lisäksi.

Luultavasti jonkin näköistä logistiikka ketjun suunnittelua pitäisi tehdä.

Sieltä varasto luolan perältä rintamalle olevalle tykille kun siirretään tavaraa niin koko matkaa ei tarvitse kuljettaa sillä samalla ajoneuvolla.
Varsinkin kun tien varressa olevat varastot saattavat paljastua helpommin tiedustelu lle.
Joskus mietin että olisiko ajokoneesta eli kuorma traktorista hyötyä kun siirretään tavaraa metsässä ns syvemmälle niin että toiminta ei paljastuisi.
Onhan tästä ollut myös kirjoitettuja lähteitä, mm. Markku Mäkipirtin kirjoissa ja Tykkimies-vuosikirjoissa. Jossain vaiheessa raskaiden tykkien vetureiksi kaavailtiin sora-autoja, 122 H:n veturina tosiaan traktori ja toinen traktori peräkärryllä miehistölle, kalustolle ja a-tarvikkeille. Metsäautoja suunniteltiin a-tarvikekuljetuksiin. Yhtenä ideana oli käyttää metsäkoneenkuljetusautoja raskaiden tykkien liikutteluun maantiellä ja kyydissä olevaa metsäkonetta vetämään tykki tieltä tuliasemaan. Tämä idea tosin saattoi jäädä kehittelyasteelle. Laajinta siviilikaluston käyttösuunnitelmat olivat varmaankin 1990-luvulla, kun vahvuudet olivat suurimmillaan, mutta pv:n kuorma-autokalusto oli vielä vahvasti alimitoitettu.
 
Aisapaino lienee siinä ~180 kg.
Kun Hiluxilla ajaa routaheittoon, taitaapa kyllä fysiikka hypätä kehiin ja vetokoukku irti Hiluxista.
Ja kun lavalla täysi tykin tuliannos ja muut roippeet, niin keula saattaa olla aika kevyt. Liukas alamäki voi olla mielenkiintoinen kokemus, kun tuollainen jarruton tykki puskee päälle.

Oheisen kuvan perusteella 4-ovisessa versiossa lavan kuorma pääasiassa taka-akselin takana:

2-ovisessa lähes sama tilanne.
 
Onhan tästä ollut myös kirjoitettuja lähteitä, mm. Markku Mäkipirtin kirjoissa ja Tykkimies-vuosikirjoissa. Jossain vaiheessa raskaiden tykkien vetureiksi kaavailtiin sora-autoja, 122 H:n veturina tosiaan traktori ja toinen traktori peräkärryllä miehistölle, kalustolle ja a-tarvikkeille. Metsäautoja suunniteltiin a-tarvikekuljetuksiin. Yhtenä ideana oli käyttää metsäkoneenkuljetusautoja raskaiden tykkien liikutteluun maantiellä ja kyydissä olevaa metsäkonetta vetämään tykki tieltä tuliasemaan. Tämä idea tosin saattoi jäädä kehittelyasteelle. Laajinta siviilikaluston käyttösuunnitelmat olivat varmaankin 1990-luvulla, kun vahvuudet olivat suurimmillaan, mutta pv:n kuorma-autokalusto oli vielä vahvasti alimitoitettu.
Toi metsäkone homma on kyllä jäänyt itsellä lukematta.
 
Aisapaino lienee siinä ~180 kg.
Kun Hiluxilla ajaa routaheittoon, taitaapa kyllä fysiikka hypätä kehiin ja vetokoukku irti Hiluxista.
Uudemmille Hiluxeille luvataan jarrullinen vetomassa 3500 kg ja jarruton 750 kg. Max koukkupainoksi ainakin yksi koukkuvalmistaja lupaa 140 kg. Tämän perusteella arvelisin, että koukku pysyy kyllä Hiluxissa kiinni, mutta Hilux ei välttämättä pysy tiellä. Hiluxin tavanomaista koukkua ei toki saa tykkiin kiinni vaan pitäisi asentaa sopiva vetokytkin normikoukun tilalle.

Maastossa liikkuvaa kuorma-autoa ei liene siviilipuolella liian paljon otettavaksi tykinvetäjiksi. Saattaa siis mennä traktoripuolelle. Traktoreista JCB Fastracissa olisi etuja tavanomaisiin verrattuna: riittävä nopeus, samanlaiset pyörät edessä ja takana, hyvät jarrut kaikissa pyörissä, jne. Fastraceja ei taida kyllä Suomessa hirveää määrää olla.

 
Uudemmille Hiluxeille luvataan jarrullinen vetomassa 3500 kg ja jarruton 750 kg. Max koukkupainoksi ainakin yksi koukkuvalmistaja lupaa 140 kg. Tämän perusteella arvelisin, että koukku pysyy kyllä Hiluxissa kiinni, mutta Hilux ei välttämättä pysy tiellä. Hiluxin tavanomaista koukkua ei toki saa tykkiin kiinni vaan pitäisi asentaa sopiva vetokytkin normikoukun tilalle.

Maastossa liikkuvaa kuorma-autoa ei liene siviilipuolella liian paljon otettavaksi tykinvetäjiksi. Saattaa siis mennä traktoripuolelle. Traktoreista JCB Fastracissa olisi etuja tavanomaisiin verrattuna: riittävä nopeus, samanlaiset pyörät edessä ja takana, hyvät jarrut kaikissa pyörissä, jne. Fastraceja ei taida kyllä Suomessa hirveää määrää olla.


Juu, minulla ei muuta tähän.
 
Uudemmille Hiluxeille luvataan jarrullinen vetomassa 3500 kg ja jarruton 750 kg. Max koukkupainoksi ainakin yksi koukkuvalmistaja lupaa 140 kg. Tämän perusteella arvelisin, että koukku pysyy kyllä Hiluxissa kiinni, mutta Hilux ei välttämättä pysy tiellä. Hiluxin tavanomaista koukkua ei toki saa tykkiin kiinni vaan pitäisi asentaa sopiva vetokytkin normikoukun tilalle.

Maastossa liikkuvaa kuorma-autoa ei liene siviilipuolella liian paljon otettavaksi tykinvetäjiksi. Saattaa siis mennä traktoripuolelle. Traktoreista JCB Fastracissa olisi etuja tavanomaisiin verrattuna: riittävä nopeus, samanlaiset pyörät edessä ja takana, hyvät jarrut kaikissa pyörissä, jne. Fastraceja ei taida kyllä Suomessa hirveää määrää olla.

Joo ei taida hirveästi verkkoyhtiöiden ulkopuolelta löytyä maastokuorkkeja, jaa niillä saattaa olla se tarve kriisinaikana. toki onhan sitten ne jokuset offaajat/tms jolta löytyy nurkista proto, zil, kraz tms.
 
Tuli tuo kuunneltua.

Vuodelta 2017.
Tuon perusteella en kyllä jaksa uskoa että uusia vedettäviä enää ostetaan.
Saas nähdä onko ukraina muuttanut näkemyksiä.

Edit.
Vuodelta 2022.

"Muutoksen tuulet puhaltavat Karjalan tykistörykmentissä. Keväällä koulutetaan viimeinen erä vedettävillä tykeillä, jonka jälkeen ne laitetaan naftaliiniin. K9 panssarihaupitsien koulutuksen käynnistymisestä alkaa panssaritykistön aikakausi. "

 
Viimeksi muokattu:
Uudemmille Hiluxeille luvataan jarrullinen vetomassa 3500 kg ja jarruton 750 kg. Max koukkupainoksi ainakin yksi koukkuvalmistaja lupaa 140 kg. Tämän perusteella arvelisin, että koukku pysyy kyllä Hiluxissa kiinni, mutta Hilux ei välttämättä pysy tiellä. Hiluxin tavanomaista koukkua ei toki saa tykkiin kiinni vaan pitäisi asentaa sopiva vetokytkin normikoukun tilalle.

Maastossa liikkuvaa kuorma-autoa ei liene siviilipuolella liian paljon otettavaksi tykinvetäjiksi. Saattaa siis mennä traktoripuolelle. Traktoreista JCB Fastracissa olisi etuja tavanomaisiin verrattuna: riittävä nopeus, samanlaiset pyörät edessä ja takana, hyvät jarrut kaikissa pyörissä, jne. Fastraceja ei taida kyllä Suomessa hirveää määrää olla.

On kyllä harvinainen.
Toisin kuin valmetit ;)
 
On kyllä harvinainen.
Toisin kuin valmetit ;)
Entisenä maanviljelijänä voin sanoa että traktorille löytyy paljon käyttöä. Jos on pohja panssarointi ja metsärenkaat, niin tosi huonoihin paikkoihin pääsee, itse käytin pientä 65hv 4veto intikkaa tukinajossa pohjois-karjalan mäkisessä metsässä, lumessakin hyvin onnistu, eikä edes ollut vetävä tukkikärri.

Nykyiset traktorit on ihan toista luokkaa ominaisuuksien puolesta.
Aikaisemmin jo mainitsinkin että Ukrainassakin noille olisi käyttöä, luulen että pehmeessä maastossa menisivät huomattavasti paremmin kuin maastokuorma-autot.
 
Kuinka lähelle pystyy ampumaan 155mm vs 122mm. Siis minimi etäisyys.
Epäsuoran tulen minimietäisyys lienee asejärjestelmäkohtainen ominaisuus, kullakin ase - laukausyhdistelmällä omansa, mutta suorasuuntauksella pääsee lähemmäskin, jos tilanne niin vaatii.
No sitä lähempää se on sitten suora-ammuntaa? Toki tähtääminen on vaikeaa jos epäsuoran taulukot ei päde ja kun maali ei (yleensä) vielä tuolleen parin-kolmen kilometrin päästä kuitenkaan näy, ellei nyt suorastaan tunturinhuipulla olla. Toisaalta eipä muutaman sekunnin lentoajalla paljoa korjauskertoimiakaan tarvitse laittaa, joten jos pitäisi ampua etäisyydelle 1000-3000 m, niin eiköhän siitä noheva tasoporukka ekstrapoloi jotkut arvot tykeille.
Tämä vanha kysymys, kuinka lähelle tykillä voi ampua jäi silloin askarruttamaan. Valitettavasti en enää muistanut yläkulmataulukoiden arvoja ulkoa. Eipä auttanut muu, kun taulukoista katsomaan jolloin kävi ilmi, ettei yläkulmillakaan 122 H 63 lla voi ampua 4 km lähemmäs. Lähtönopeus 4 panoksella on vaivaiset 275 m/s, mutta tämäkin riittää heittämään kuulan suurimmallla korolla tälle etäisyydelle. Korotusta on yläkulmilla siis suurennettava, kun halutaan pienempää ampumaetäisyyttä. Alakulmilla alarajana pidetään 200 piirun koroa, jolloin amet on 2900 m.

Toinen asia on sytyttimien toiminta: Jos selkeyden vuoksi unohdetaan varmistinrakenteet, on iskusytytin oikeastaan naula kranaatin kärjessä. Kuulan osuessa esteeseen se painuu voimalla taaksepäin ja sytyttää ns. räjäytinmassan, joka on erittäin herkästi syttyvää räjähdettä. Kovin vinossa asennossa maahan osuvan sytyttimen iskuri (eli se "naula") voi vääntyä, jolloin ei tule lainkaan räjähdystä.
 
Entisenä maanviljelijänä voin sanoa että traktorille löytyy paljon käyttöä. Jos on pohja panssarointi ja metsärenkaat, niin tosi huonoihin paikkoihin pääsee, itse käytin pientä 65hv 4veto intikkaa tukinajossa pohjois-karjalan mäkisessä metsässä, lumessakin hyvin onnistu, eikä edes ollut vetävä tukkikärri.

Nykyiset traktorit on ihan toista luokkaa ominaisuuksien puolesta.
Aikaisemmin jo mainitsinkin että Ukrainassakin noille olisi käyttöä, luulen että pehmeessä maastossa menisivät huomattavasti paremmin kuin maastokuorma-autot.
Sitten jos miettii 155mm Suomi versiot painaa noin 15tonnia.
Se alkaa olemaan jo painava jos mennään ilman tieuraa metsässä.
Tykin renkaat voisi olla myös enemmän maastokelpoisia.
Tuollainen kapea rengas sukeltaa kyllä heti pehmeässä.
PV n traktorien maantie renkaat ei kyllä pidä mitään.


Jos jotain huonoa hakee uusista traktoreista niin muovi tankki on vakiona ja jos on ketjut niin tulee äkkiä reikä tankkiin. Ilman ketjuja on aika luistelua.
Pieniä traktoreita suositaan harraste käytössä metsässä koska Pieni pintapaine ja pieni ura. Eikä ole tarvetta isolle kärrylle.
 
Jos jotain huonoa hakee uusista traktoreista niin muovi tankki on vakiona ja jos on ketjut niin tulee äkkiä reikä tankkiin. Ilman ketjuja on aika luistelua.
Pieniä traktoreita suositaan harraste käytössä metsässä koska Pieni pintapaine ja pieni ura. Eikä ole tarvetta isolle kärrylle.
Miulla oli tuo intikka metsävarustuksella, eli metsärenkaat ja pohjapanssari joka suojas polttooainetankit ja pohjanherkät osat, kääntyvä istuin ei kyllä tälläiselle isomahaselle ollut oikein sopiva, kun kääntyi tukkikuormainta käyttämään. Ketjut oli joka renkaassa, kyllä sillä aika pahasta paikasta pääsi kun pienemmällä kuormalla siitä ajo, täytti sitten paremmassa maastossa kuorman täyteen.

Kyllä 155mm tykeille pitäs olla oikeat vetäjät, traktoreita sitten paremmin sopiviin tehtäviin.
 
Tuli tuo kuunneltua.

Vuodelta 2017.
Tuon perusteella en kyllä jaksa uskoa että uusia vedettäviä enää ostetaan.
Saas nähdä onko ukraina muuttanut näkemyksiä.

Edit.
Vuodelta 2022.

"Muutoksen tuulet puhaltavat Karjalan tykistörykmentissä. Keväällä koulutetaan viimeinen erä vedettävillä tykeillä, jonka jälkeen ne laitetaan naftaliiniin. K9 panssarihaupitsien koulutuksen käynnistymisestä alkaa panssaritykistön aikakausi. "

Ihmettelen jos ajatus on vielä Ukrainan jälkeenkin se, että pelkästään teloilla liikkuvat riittävä.
 
Miulla oli tuo intikka metsävarustuksella, eli metsärenkaat ja pohjapanssari joka suojas polttooainetankit ja pohjanherkät osat, kääntyvä istuin ei kyllä tälläiselle isomahaselle ollut oikein sopiva, kun kääntyi tukkikuormainta käyttämään. Ketjut oli joka renkaassa, kyllä sillä aika pahasta paikasta pääsi kun pienemmällä kuormalla siitä ajo, täytti sitten paremmassa maastossa kuorman täyteen.

Kyllä 155mm tykeille pitäs olla oikeat vetäjät, traktoreita sitten paremmin sopiviin tehtäviin.
Noita vedettäviä 155 k98 voisi kehitellä eteenpäin mikäli hinta saadaan pysymään kohtuullisena.
Ajettavuus, maasto ominaisuuksien lisääminen ja jne.

Karkeasti ajatellen alustan pitäisi muistuttaa enemmän metsäkärryä kuin hiekkakärryä.
 
Tuli tuo kuunneltua.

Vuodelta 2017.
Tuon perusteella en kyllä jaksa uskoa että uusia vedettäviä enää ostetaan.
Saas nähdä onko ukraina muuttanut näkemyksiä.

Edit.
Vuodelta 2022.

"Muutoksen tuulet puhaltavat Karjalan tykistörykmentissä. Keväällä koulutetaan viimeinen erä vedettävillä tykeillä, jonka jälkeen ne laitetaan naftaliiniin. K9 panssarihaupitsien koulutuksen käynnistymisestä alkaa panssaritykistön aikakausi. "


Jalkaväessä koulutetaan haippia ja panssarijääkäreitä jaksoissa. Tykistössä lienee sama homma.
 
Tietysti sekin on mahdollista, että KARTR antaa jatkossa tykkikoulutusta yksinomaan Moukariin ja vedettävien tykkien koulutus siirtyy muiden joukko-osastojen harteille. Tämä voisi olla mahdollista, kun K9 Moukarista on nyt lunastettu se optiokin, eli kokonaismäärä maassa on 96 kpl, jahka kaikki saadaan Suomeen Etelä-Koreasta. Aika näyttää.
 
Back
Top