Mikfin70
Ylipäällikkö
Tämä on tyhmää jankkaamista, materiaalia EI ole ja siksi monesta eri tykkityypistä luovuttiin. Varastoon jäi tykkejä joille ei ole välttämättä suuntaimia tai jaoksille ja pattereille suuntakehiä tai viesti välineitä. Teknisesti tykillä pystyy ampumaan, mutta jos ei ole suuntaa, suuntaimia niin ei sillä osu mihinkään maaliin.
Puolustusvoimat on tyhjentänyt varastot kaikesta turhasta tai ylimääräisestä, koska varastojen määrää piti vähentää.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Taitaa sitten olla sellainen fiksaatio. Kenties luova ajattelu häiritsee hahmottamista
Siinä on kyllä tekemisen meininkiä kun 122 sta vedetään picupilla muutakin kuin tietä pitkin. Murkulat vielä mukaan.kuinka paljon mahtaa viedä tilaa.
Jonkin verran metsäkone ja maanviljelys hommia tehneenä niin voin kertoa että harvoin maasto on siinä kunnossa että tuollaisella konseptilla kannattaisi yrittää.
Vedettävä tykistö on hidas mennessä asemaan ja sieltä pois. Tilaa tarvitaan enemmän kuin esim heittimille koska ampuma kulmat.
Näin ollen altis lentotiedustelu lle, vasta tykistö lle ja tarvitsee vielä ilmatorjunnan mukaansa.
.
Liputan kyllä KRH puolelle kun mennään otto pick up osastoihin.
Traktoreilla noita varmaan enimmäkseen vedettäisiin (ottoajoneuvojen tapauksessa)
Sekin tarvii ammushuollon erikseen. Pointti oli se että siviilistä löytyy vetokalustoa kun itäisistä Zileistä on nyt aika jättänyt. Pick-up ehdottomasti heittimelle soveltuvampi, mutta esim. pääkaupunkiseudulla myös 122H63 kanssa voisi onnistua jos sinne on suunniteltu joku tst-osasto perustettavaksi. 3500kg vetokykyä noissa tuntuu löytyvän ja kantavuutta vielä lavallakin, 4x4 ja tehokkain malli niin helpossa maastossa voisi onnistua jos järeämpää nelivetoa ei ole joka paikkaan irroittaa
Kuulostaa melko uskomattomalta että tykistä poistetaan suuntain tilanpuutteen vuoksi. Onko tieto vai arvaus? Eikös laite kuitenkin mahdu käsimatkatavaralaukkuun? Viestimuumien aarrearkku ei myöskään aivan valtavalta vaikuttanut.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Juu, juu, kysymys kuuluukin olisiko aika pakittaa vähän ajassa taaksepäin ja muuttaa mm. 2-tason joukkojen varustelun vaatimuksia että niitä saataisiin lisää riviin vaikka sitten 80/90-luvun vaatimustenkin mukaan varusteltuna. Ukrainan sota on nyt mullistanut uskomukset ryssän kyvyistä/sodankäynti tyylistä melko kokonaisvaltaisesti. Vielä 500 000 SA-vahvuudella selonteossa sanottiin että varaudumme edelleen laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan, SA-vahvuus on puoliintunut tuosta -> josta voidaan selkeästi vetää johtopäätös että varaudumme nykyisin johonkin muuhun kuin laajamittaiseen hyökkäykseen. Mutta miten ryssä nyt sotiikaan Ukrainassa?
En ymmärrä ajatusta että jos suuntakehää tms. nippeliä puuttuu, niin koko tykistä/patteristosta pitää silloin luopua, tuollaisia nippeleitä lienee huomattavasti helpompi/halvempi hommata kuin kokonaisia tykkejä. Jos ryssälä olisi pysynyt kiltisti rajojensa sisällä ja jatkanut omankin armeijansa ns. ammattimaistamista, niin kaikki sanomasi pätisi, nyt ei enää vaan olla siinä tilanteessa että varastojen määrää pitää vähentää!
edit: ps. jos ryssä olisi vähentänyt varastojensa määrää samalla logiikalla kuin lännessä, niin se olisi hävinnyt sodan jo aikaa sitten. Kaikelle "paskalle" mitä se varastoistaan nyt kaivaa on naureskeltu vuosikaudet, mutta sillä se tätä sotaa nyt kuitenkin vaan jatkaa
Viimeksi muokattu:
No sitä lähempää se on sitten suora-ammuntaa? Toki tähtääminen on vaikeaa jos epäsuoran taulukot ei päde ja kun maali ei (yleensä) vielä tuolleen parin-kolmen kilometrin päästä kuitenkaan näy, ellei nyt suorastaan tunturinhuipulla olla. Toisaalta eipä muutaman sekunnin lentoajalla paljoa korjauskertoimiakaan tarvitse laittaa, joten jos pitäisi ampua etäisyydelle 1000-3000 m, niin eiköhän siitä noheva tasoporukka ekstrapoloi jotkut arvot tykeille.
TheRomanRuler
Kapteeni
Eikä vain jatka, vaan on se vahvempi osapuoli. On oikeastaan koko ajan ollut, vaikka sille onkin aiheesta naurettu.Juu, juu, kysymys kuuluukin olisiko aika pakittaa vähän ajassa taaksepäin ja muuttaa mm. 2-tason joukkojen varustelun vaatimuksia että niitä saataisiin lisää riviin vaikka sitten 80/90-luvun vaatimustenkin mukaan varusteltuna. Ukrainan sota on nyt mullistanut uskomukset ryssän kyvyistä/sodankäynti tyylistä melko kokonaisvaltaisesti. Vielä 500 000 SA-vahvuudella selonteossa sanottiin että varaudumme edelleen laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan, SA-vahvuus on puoliintunut tuosta -> josta voidaan selkeästi vetää johtopäätös että varaudumme nykyisin johonkin muuhun kuin laajamittaiseen hyökkäykseen. Mutta miten ryssä nyt sotiikaan Ukrainassa?
En ymmärrä ajatusta että jos suuntakehää tms. nippeliä puuttuu, niin koko tykistä/patteristosta pitää silloin luopua, tuollaisia nippeleitä lienee huomattavasti helpompi/halvempi hommata kuin kokonaisia tykkejä. Jos ryssälä olisi pysynyt kiltisti rajojensa sisällä ja jatkanut omankin armeijansa ns. ammattimaistamista, niin kaikki sanomasi pätisi, nyt ei enää vaan olla siinä tilanteessa että varastojen määrää pitää vähentää!
edit: ps. jos ryssä olisi vähentänyt varastojensa määrää samalla logiikalla kuin lännessä, niin se olisi hävinnyt sodan jo aikaa sitten. Kaikelle "paskalle" mitä se varastoistaan nyt kaivaa on naureskeltu vuosikaudet, mutta sillä se tätä sotaa nyt kuitenkin vaan jatkaa
Mikfin70
Ylipäällikkö
Piti kilauttaa kaverille, ja tuo 3300 m toteutuu yläkulmilla ammuttaessa ja lentoaika on pitkä.
Tykistö ampuu epäsuoraa ammuntaa, jolloin ei voi lainkaan ampua lähelle. Asia, joka nyt kaikkien pitäisi ilman muuta tietää asiantuntevalla forumilla. Mutta ehkä selvennystä vaatisi se, miksei voi ja kuinka lähelle sitten eri kalustoilla käytännössä pystytään ampumaan.
Emme sijoita tykkejämme keskelle peltoa Ukrainan tapaan vaan suojaisempiin paikkoihin. Tuliasemia valmisteltaessa pitää silloin mitata tykkien edessä olevien esteiden korkeus. Ne ovat tyypillisesti puita, joskus rakennuksiakin. Mittaaminen tapahtuu kaltevuusmittarilla, joka on tutun käsisuuntakehän kuoreen rakennettu kädessä pidettävä helppokäyttöinen mittari. Jos edessä on 100 m aukea ja puiden korkeus tyypillinen 20 m, on silloin pienin mahdollinen koro 200 piirua. Pitkäputkisen nykyajan perustykin eli 155 kanuunan kuula lentää täällä korolla ehkä 7-8 km.130 K 54 llä minimiamet oli 6 km ja 152 K 89 llä 7 km. Nykyaikainen 52 cal putkella varustettu tykki ei siis alakulmilla tämän lähemmäksi kykene ampumaan.
Yläkulmilla on tietysti eri juttu, mutta niitä käytetään vain erityistapauksessa. Hajonta kasvaa, samoin lentoradan korjausten aiheuttama virhe. Tarkistusammunnatkin pitäisi ainakin periaatteessa tehdä uudelleen yläkulmia varten.
Voimme tyytyä lyhyempään kantamaan, jolloin ei tarvita suurta lähtönopeutta. Tykin putki lyhenee, jolloin aseen rakennekin voidaan tehdä kevyemmäksi. Voilá, keksimme haupitsin! Sama 200 piirun koro vastaakin esim 122 H 63 lla hiukan alle 3 km ametia, joka on siis tämän tykkimallin minimietäisyys alakulmilla ammuttaessa. Yläkulmilla voisi ehkä päästä lähemmäksikin tai sitten ei. En valitettavasti ulkoa muista; yläkulmataulukoita tuli tosi harvoin pidettyä kädessä. Pitkästä lentoajasta johtuvat nuo mainitsemani virheet tulen tarkkuudessa.
Viimeksi muokattu:
Pointtini oli että tykillä voi ampua mille tahansa (maksimikantamaa pienemmälle) etäisyydelle, ei välttämättä oppikirjan ja taulukoiden mukaan mutta oikeassa maailmassa voi kyllä ampua. Jos vihollinen on 3300 m päässä, en alkaisi veivailemaan yläkulmia tykeille vaan komentaisin suora-ammunta-asemiin tai ajoon.
kimmo.j
Respected Leader
Aina voi ampua, mutta voiko (todennäköisyys) osua?
Eikä tämä pohdinta ole hiukan epäolennaista. Tykistö vaihtaa asemaa tilanteen muuttuessa, joskus eteenpäin ja joskus taaksepäin.
Venom_Snake
Luutnantti
Jos teidän pitäisi sanoa, että montaako kevyttä 122mm raketinheitintä yksi HIMARS:ia / M270 vastaa suorituskyvyiltään, niin minkälaisen suhdeluvun te sanoisitte?
mechanicus
Kenraali
Montaako omenaa vastaa yksi banaani?
Yksi M270 vastaa tulenteholtaan kahta HIMARS:ia, mutta kaksi HIMARS:ia voivat olla kahdessa eri paikassa ja liikkuvat nopeammin tiestöllä.
Jos kaikissa käytetään älyammuksia ja niitä käytetään normaaliin tapaan pistemaaleihin, suhde on lähellä 1:1, mutta HIMARS/M270 ampuu kauemmaksi ja raskaammin linnoitettuja kohteita. 122mm voi joutua ampumaan useampia raketteja pieneen aluemaaliin, mutta lavetin tulenantokyky tuskin aiheuttaa rajoitetta tulitoimintaan tässäkään tilanteessa.
Jos verrataan ballistisia 122mm sirpaleraketteja ja M26-tytärammusraketteja (ei käytössä Suomessa), M270:n tulenteho on moninkertainen 122mm heittimiin nähden.
Jos verrataan järjestelmiä Suomessa käytössä olevilla amputarvikkeilla, niin aika mahdoton sanoa (karrikoidisti) montaako panssarimiinaa kilo sirpaloituvaa teräskuorta vastaa. Järjestelmiä käytetään Suomessa täysin eri maalityyppeihin.
Oliko 122mm täsmäraketteja (l. ohjuksia) jo Suomeen ostettu? Nehän tasaisivat tilannetta.
Viimeksi muokattu:
Jopuni
Kenraali
Eikö niitä jo ostettu Israelista, mikä lienee toimitus tilanne, vaikuttaako tuo Gazan taistelut noihin kauppoihin.
BallistinenNahjus
Luutnantti
Meille kai tilattiin sotilasversio, tuolla köytetään siviiliversiota.
Jopuni
Kenraali
Mielen kiintoista
millainen on 122mm raketinheittimen ohjautuvanraketin siviiliversio?
BallistinenNahjus
Luutnantti
Tässä luokittelin amatöörimäisesti kohteen, en käyttäjän mukaan…Mielen kiintoista
Kuinka hankalaan maastoon Hilux+122 yhdistelmä sitten menisi (ja tulisi pois)? En itsekään usko että se olisi mikään yleinen "kulkevat omia polkujaan"-ratkaisu mutta jos asemat ja ajourat olisi tiedusteltu ennalta, niin kai sillä vähän pystyisi maastonkin puolelle poikkeamaan?
Hilux+122 -yhdistelmän etu maastokuorma-autoon tai -alustaiseen tykkiin verrattuna on matala profiili. Se olisi vaikeammin havaittava peitteisessä maastossa kuin iso möhkö eikä silloinkaan yhtä arvokas maali kuin itsekulkeva tykki.
122mm painaa 3300kg.
Hilux painaa reippaasti alle. Mielummin voisi olla kaksi kertaa painavampi vetoauto kuin kuorma.
Eli jahka sen saa liikkeelle niin ajaminen on aika nihkeetä kun se vetää ja puskee mutkiin ajettaessa ja esim jarrutus tilanteessa. Puhumattakaan jos on irtosoraa, jäätä, alamäki yms. Nopea tempoinen ajaminen ei tule onnistumaan.
Sitten jos pitää vaikka kiertää penkan kautta niin painavampi kuorma vetää kevyemmän esim ojaan.
Muita vastaavia ongelmia ylityksenä katu kivet, kaivot ilman kansia yms aiheuttavat kohtuutonta ongelmaa .
Tiet on harvemmin ehjiä sota hommissa.
Edes pelkällä hiluxilla ei kannata poiketa tieltä pois juuri ollenkaan esim metsäkoneiden uralle. Ajan kysymys kun sen ajaa kiinni taikka rikkoo auton voimansiirron kiveen.
tankki-tapsa
Kenraali
Ja onko se saatavissa ERVA luvilla?Mielen kiintoista