Tykistö

[GaryG]

Onko tuosta Patrian tulevasta Sisu+k98:sta vielä enemmälti tietoa?

Onko tarkoitus olla miten pitkälti automatisoitu: paikannus, suuntaus, lataus? ym..? Aika paljon oppia ja valmistakin järjestelmäpuolella olisi varmasti otettavissa nemosta.


Tästä on "lähdetty" https://maanpuolustus.net/media/155gh52-sp-t55.378/



Ja tätä vissiin tarjottiin K9 kilpaan:

Jäsen veeteetee oli vielä vajaa 3 vuotta sitten eri mieltä. Tilanne ei siitä ole varmaan dramaattisesti muuttunut, mutta viimeiset hetket ovat epäilemättä käsillä:


Patriahan ehdotti allaolevaa yhdistelmää. Luulen, että siihen käytettiin enemmän työtunteja kuin mitä pelkän prosarin laatimiseen vaaditaan.

https://maanpuolustus.net/threads/tykist%C3%B6.283/post-1178758

Mutta tuosta ei paljoa muuta selviä kuin että lataus luultavasti olisi ollut manuaalinen.

 

[OXPAHA]

Historiaa

Mistä nämä tubettajat repivät kuvamateriaalia? 30-luvulta alkaen, itselleni aivan uutta.

 

[hillhead]

Hyvin perusteltua Korhoselta.

Tosin minä haistan tässä paikallisjoukkojen nimeämiskäytännössä ulkomaista vaikutusta - mikä ihme on kevyt jääkäripataljoona tai kevyt jalkaväkipataljoona? Jalkaväkihän on nimenomaan kevyttä/laadutonta ja jääkärit ovat sitten hieman raskaampaa/laadukkaampaa, etenkin jos sanan "jääkäri" edessä on sana "kaupunki" tai "panssari" tai "laskuvarjo". Mutta maailmalla on olemassa käsite "light infantry", johon tämäkin nimeäminen mielestäni viittaa.

Samalla päästään siihen, että taisteluosasto on käsitteenä yksi katastrofi - mikä se olisi englanniksi? BTG ei tule kysymykseen, koska sillä on venäläinen leima. Task Force taas ei käy, koska task force on yleensä johonkin tehtävään kasattu pumppu eikä vakiomuotoinen organisaatio. Battle Group taas on yleensä suurempi miesvahvuudeltaan ja sekin on tilapäisorganisaatio...

Meillä ei siis voi olla taisteluosastoa kuin tilapäisorganisaationa. Joko meillä on pataljoona (battalion) tai sitten meillä on rykmentti (regiment), joista jälkimmäinen ei kerro oikeastaan yhtään mitään joukosta. Rykmentti kun voi olla suunnilleen mitä hyvänsä erikoisjääkärikomppaniasta panssariprikaatiin asti. Pataljoona taas toimii kaikilla kielillä, jos hyväksytään, että pataljoonassa voi olla tykistöä. Lisäksi sopivalla etuliitteellä ("raskas pataljoona") voidaan tarkentaa pataljoonan koostumusta.

Tämä saattaa avata tuota kevyt kysymystä.
MEKANISOIDUN PATALJOONAN 2020 OPERATIIVISET SUORITUSKYKYVAATIMUKSET

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74351/E4012_MarttinenTA_EUK62.pdf?sequence=1

s.29.

"Majuri Ari Laaksosen arvion mukaan tulevaisuudessa painopiste on suorituskykyisten, järjestelmä ajatteluun perustuvien joukkorakenteiden muodostamisessa,jossa resurssit huomioon ottaen pataljoonan taisteluosasto muodostanee joukkojen ydinkokoonpanon. Tätä samaa näkökulmaa tukee jalkaväen tarkastajan, eversti Seppo Toivosen näkemys joukkojen jakamisesta taistelutavan sekä liikkuvuuden mukaan kolmeen eri ryhmään:raskas jalkaväki: mekanisoidut joukot, joilla kyky kohtaamistaisteluun, keskiraskas jalkaväkipanssaroiduin ajoneuvoin liikkuvat jääkärijoukot, taistelu ensisijaisesti jalkautuneena sekä kevyt jalkaväki: telakuorma-autoin ja ottoajoneuvoin liikkuvat jääkärijoukot, taistelu jalan."

 

[hillhead]

En ole Suomen PV:n pataljoonaorganisaatioissa törmännyt yhteenkään esimerkkiin pataljoonasta omalla orgaanisella tykistöllä. Taisteluosastot ovat taas eri asia.

Ainut pataljoona omalla orgaanisella tykistöllä, mihin itse olen törmännyt on ryssien BTG, ja niidenkin orgaaninen tykistö on / oli (kun tuo joukkotyyppi lienee Ukrainan sodan myötä lakkautettu fiaskona) patterin kokoluokkaa eikä patteriston kokoluokkaa.

Tulkinnallinen kysymys.
Pataljoonat ovat osa tstosastoa taikka prikaatia missä myös tykit ovat.
Kyseisen prikaatin taikka tstosaston yksittäiselle pataljoonalle voidaan alistaa tykistöä ja tämän on sitten pataljoonan tykistöä.

 

[KuhaJorhonen]

Tulkinnallinen kysymys.
Pataljoonat ovat osa tstosastoa taikka prikaatia missä myös tykit ovat.
Kyseisen prikaatin taikka tstosaston yksittäiselle pataljoonalle voidaan alistaa tykistöä ja tämän on sitten pataljoonan tykistöä.

Eli jos jääkäreitä tuetaan epäsuoralla, niin kyseessä on samalla logiikalla vaikkapa joukkueen tykistö? Ei kai sentään. Ei se tykistö alistuksessa pataljoonan osaksi muutu, vaan tultava joukko saa käyttöönsä tietyn määrän tykistön tulta tietyllä aikavälillä. Ihan sama tarina vaikkapa jääkäreille ( yleensä tehtävällä ) alistettujen pioneerien kohdalla.

Tässä puhuttiin kuitenkin kokoonpanojen orgaanisista osista eikä taistelujaotuksista tms. PV:n kokoonpanoissa on oma logiikkansa ja siihen ei julkisesti käytettävien lähteiden perusteella istu pataljoonien orgaaniset tykistöosat. Silloin kun mukana on tykistöä on joukkokin poikkeuksetta nimetty vähintään taisteluosastoksi. Poikkeus voi arvatenkin vahvistaa myös tämän säännön.

 

[hillhead]

Siinä olis 90 luvun meininkiä.
Paljon hyvää lukemista iästä huolimatta mutta poimin ainoastaan tuohon pataljoonan tykistöön liittyvät asiat.

https://journal.fi/ta/article/view/47734/13609

JÄÄKÄRIPRIKAATIN TYKISTÖN TAKTll.LISESTA KÄYTÖSTÄ.




"Perinteisesti perusyhtymän taktiikalla ymmärretään lähinnä tietyn taistelun suunnittelua. valmistelua ja toteuttamista. Tällöin puhutaan ensisijaisesti pataljoonien käytöstä.Aselajitoiminnot luetaan tukeviin toimenpiteisiin. Asiahan yleensä pelkistetään siten,että kukin aselaji joko kykenee tai ei kykene tukemaan kyseistä taistelua Harvointilanteenarviointi kyetään tekemään niin päin, että eri aselajien tukemismahdollisuudetolisivat ensin optimoitu ja vasta sen jälkeen pohdittaisiin pataljoonien käyttöä. Jääkäriprikaatin käytössä eri aselajien tukemismahdollisuudet korostuvat jo pelkästään siitäsyystä, että liikkuvuus ja tulivoima ovat varsin ratkaisevassa asemassa jääkäriprikaatinkäyttöperiaatteissa."
s165.

"Jääkäripataljoonien taistelua tuetaan niiden omilla raskailla kranaatinheitinkomppanioilla ja mahdollisesti jääkäripataljoonalle alistetulla patteristolla. Näistä tuliportaistakäytetäännimeä: pataljoonan tykistö. Tulenkäyttöalueena on pääsääntöisesti pataljoonan vastuualue."
s173.

"Jääkäriprikaatin käyttäessä kolmea eri marssitietä jää edellä esitetyn mukaisestitoimittaessa yksi jääkäripataljoona ilman välitöntä patteriston tukea. Tällöin yhtenämahdollisuutena on irroittaa yksi tulipatteri esim. kevyestä patteristosta siirtymäänkyseisen pataljoonan jäljessä. Sen tulivaikutus yhdessä kranaatinheitinkomppaniankanssa on riittävä vihollisen tiedusteluosia vastaan. Toisaalta yhden tulipatterin, 6 tykin,tuki jääkäripataljoonalle lisää sen tykistön tulivoiman lähes kaksinkertaiseksi."

s.175.

"Jos jääkäripataljoonasta ja patteristosta on muodostettu taisteluosasto, on tiedustelu-javalmisteluosien niin patteristosta kuin kraoaatinbeitinkomppaniastakin oltava kärkiyksikön välittömässä tuntumassa"
s175

Siinä tuli vastaan esimerkki taisteluosastosta.

 

[KuhaJorhonen]

Siinä olis 90 luvun meininkiä.
Paljon hyvää lukemista iästä huolimatta mutta poimin ainoastaan tuohon pataljoonan tykistöön liittyvät asiat.

https://journal.fi/ta/article/view/47734/13609

JÄÄKÄRIPRIKAATIN TYKISTÖN TAKTll.LISESTA KÄYTÖSTÄ.




"Perinteisesti perusyhtymän taktiikalla ymmärretään lähinnä tietyn taistelun suunnittelua. valmistelua ja toteuttamista. Tällöin puhutaan ensisijaisesti pataljoonien käytöstä.Aselajitoiminnot luetaan tukeviin toimenpiteisiin. Asiahan yleensä pelkistetään siten,että kukin aselaji joko kykenee tai ei kykene tukemaan kyseistä taistelua Harvointilanteenarviointi kyetään tekemään niin päin, että eri aselajien tukemismahdollisuudetolisivat ensin optimoitu ja vasta sen jälkeen pohdittaisiin pataljoonien käyttöä. Jääkäriprikaatin käytössä eri aselajien tukemismahdollisuudet korostuvat jo pelkästään siitäsyystä, että liikkuvuus ja tulivoima ovat varsin ratkaisevassa asemassa jääkäriprikaatinkäyttöperiaatteissa."
s165.

"Jääkäripataljoonien taistelua tuetaan niiden omilla raskailla kranaatinheitinkomppanioilla ja mahdollisesti jääkäripataljoonalle alistetulla patteristolla. Näistä tuliportaistakäytetäännimeä: pataljoonan tykistö. Tulenkäyttöalueena on pääsääntöisesti pataljoonan vastuualue."
s173.

"Jääkäriprikaatin käyttäessä kolmea eri marssitietä jää edellä esitetyn mukaisestitoimittaessa yksi jääkäripataljoona ilman välitöntä patteriston tukea. Tällöin yhtenämahdollisuutena on irroittaa yksi tulipatteri esim. kevyestä patteristosta siirtymäänkyseisen pataljoonan jäljessä. Sen tulivaikutus yhdessä kranaatinheitinkomppaniankanssa on riittävä vihollisen tiedusteluosia vastaan. Toisaalta yhden tulipatterin, 6 tykin,tuki jääkäripataljoonalle lisää sen tykistön tulivoiman lähes kaksinkertaiseksi."

s.175.

"Jos jääkäripataljoonasta ja patteristosta on muodostettu taisteluosasto, on tiedustelu-javalmisteluosien niin patteristosta kuin kraoaatinbeitinkomppaniastakin oltava kärkiyksikön välittömässä tuntumassa"
s175

Siinä tuli vastaan esimerkki taisteluosastosta.

Aina löytyy poikkeus sääntöön ja kaikki lasketaan. Hyvin kaivettu

Vähän samaa tyyppiä oleva tapaus voisi olla taisteluajoneuvo. Teknisen määritelmän osalta suhteellisen selkeä tapaus, mutta rinnakkaisessa todellisuudessa, eli taktiikan puolella tuokin voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Silloin se taisteluajoneuvo voikin olla sen kaikille ilmeisen vaihtoehdon, eli rynnäkkövaunun tms. sijasta vaikkapa maataloustraktori, Hiace, tai farkku-Octavia.

 

[hillhead]

Aina löytyy poikkeus sääntöön ja kaikki lasketaan. Hyvin kaivettu

Vähän samaa tyyppiä oleva tapaus voisi olla taisteluajoneuvo. Teknisen määritelmän osalta suhteellisen selkeä tapaus, mutta rinnakkaisessa todellisuudessa, eli taktiikan puolella tuokin voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Silloin se taisteluajoneuvo voikin olla sen kaikille ilmeisen vaihtoehdon, eli rynnäkkövaunun tms. sijasta vaikkapa maataloustraktori, Hiace, tai farkku-Octavia.

En kyllä ole aiheeseen perehtynyt milllään lailla mutta olen ollut siinä käsityksessä että taisteluajoneuvossa pitäisi olla jotakin panssarointia ja tee se itse versiot lasketaan myös. Vai onko tällöin kyseessä panssaroitu taisteluajoneuvo...

 

[hillhead]

Jääkäriprikaatin tykistön käyttöä lukiessa tulee edelleen sellainen tuntuma että vedettävälle tykistölle olisi käyttöä reilusti.

Tuossa kun lukuja pyörittelee päässään niin suomella on noin (2016 ilmoituksen mukaan ) 600 vedettävää tykkiä. (155mm+122mm)
6 tykin patteri jaolla saisi esimerkiksi 100 pataljoonaa tuettua. Siihen lisätään ilmoituksen 698kpl 120mm kranaatinheitintä.
1300km itärajaa jaettuna sadalle pataljoonalle tulee pataljoonien välimatkaksi 13km. Tämä on vähemmän kuin hajautetun pataljoonan toiminta alue sekä kantama riittää 122mm llä riittää tukemaan myös viereistä pataljoonaa.
Laskuista kyllä jää pois selustan suojaus sekä merivoimien tarpeet.

 

[mechanicus]

Rykmentit ovat kyllä vähiten organisaationsa sisältöä kuvaava sotilaallinen yhtymä nimensä perusteella.

Historiallisesti Suomessa Divisioonien alla oli rykmenttejä. Rykmentti oli enemmän ja itsenäisempi kuin pataljoona, mutta erityisesti huollossa ja osin myös esim. tykistössä tukeuduttiin divisioonan apuun. Divisioonat ja niiden alla tukea kaipaavat rykmentit sopivat hyvin puolustustaisteluun. Hyökkäyksiä varten otettiin käyttöön divisioonaa helpommin liikuteltava, mutta täysin itsenäinen prikaati. Prikaateissa tietääkseni ole ollut koskaan orgaanisia rykmenttejä rykmenttejä.

Taisteluosasto on vähän kuin prikaatin alla oleva hyökkäävä rykmentti

Mitenkäs meikäläinen armeijakunta kääntyy ulkomaaksi? Se kun on kuitenkin armeijaa pienempi. Onko se meidän nykyajan divisioona?

 

[KuhaJorhonen]

En kyllä ole aiheeseen perehtynyt milllään lailla mutta olen ollut siinä käsityksessä että taisteluajoneuvossa pitäisi olla jotakin panssarointia ja tee se itse versiot lasketaan myös. Vai onko tällöin kyseessä panssaroitu taisteluajoneuvo...

Teknisesti olet varmasti täysin oikeassa. Kuten edellä mainitsin, niin nyt puhutaankin taktiikasta.

Historiassa oli nimittäin ajanjakso, jolloin taisteluajoneuvo-nimikettä kantoivat mm. ne menopelit, joilla ( vähän yksinkertaistaen ) kuljetettiin romuja joukon mukana vaikkapa hyökkäyksessä sen jälkeen, kun joukko oli jo jalkautunut. Nimike oli siis riippuvainen tehtävästä, ei panssaroinnista, maastoliikkuvuudesta tms. teknisestä ominaisuudesta. Eli jalkautuneen joukon mukana seurasivat ( mahdollisuuksien rajoissa ) materiaalia kuljettavat taisteluajoneuvot. Nykyään tuollaista nimitystä ei käsittääkseni enää käytetä.

 

[hillhead]

Teknisesti olet varmasti täysin oikeassa. Kuten edellä mainitsin, niin nyt puhutaankin taktiikasta.

Historiassa oli nimittäin ajanjakso, jolloin taisteluajoneuvo-nimikettä kantoivat mm. ne menopelit, joilla ( vähän yksinkertaistaen ) kuljetettiin romuja joukon mukana vaikkapa hyökkäyksessä sen jälkeen, kun joukko oli jo jalkautunut. Nimike oli siis riippuvainen tehtävästä, ei panssaroinnista, maastoliikkuvuudesta tms. teknisestä ominaisuudesta. Eli jalkautuneen joukon mukana seurasivat ( mahdollisuuksien rajoissa ) materiaalia kuljettavat taisteluajoneuvot. Nykyään tuollaista nimitystä ei käsittääkseni enää käytetä.

aivan...

 

[TheRomanRuler]

Eri kielillä myös huomattavasti erilaista terminologiaa.
Suomessa rynnäkköpanssarivaunu on englanniksi jalkaväen taisteluajoneuvo (infantry fighting vehicle), ja saksaksi jotakin "suojelupanssari" tai suojapanssari jne (Schützenpanzer).
Ja joskus nimitys vaihtelee puolusthaaran tai yksikön tai roolin mukaan, vaikka ajoneuvo olisi identtinen.

Ja osassa maissa osa menee eri sateenvarjonimikkeiden alle ihan eri tavalla.

Ja epävirallisesti nimitykset vielä vaihtelevat paljon enemmän.

 

[Huhta]

Eri kielillä myös huomattavasti erilaista terminologiaa.
Suomessa rynnäkköpanssarivaunu on englanniksi jalkaväen taisteluajoneuvo (infantry fighting vehicle), ja saksaksi jotakin "suojelupanssari" tai suojapanssari jne (Schützenpanzer).
Ja joskus nimitys vaihtelee puolusthaaran tai yksikön tai roolin mukaan, vaikka ajoneuvo olisi identtinen.

Ja osassa maissa osa menee eri sateenvarjonimikkeiden alle ihan eri tavalla.

Ja epävirallisesti nimitykset vielä vaihtelevat paljon enemmän.

Ei. Se on saksaksi ampujapanssari. Tai voisi olla ja luultavasti onkin? "Jalkaväenpanssari."

Schütze - Wikipedia

en.wikipedia.org

Schützen (military) - Wikipedia

en.wikipedia.org

When Germany first introduced Motorised Infantry in the 1930s those regiments that were the Infantry component of the Panzer Divisions, prior to being known as Panzer Grenadiers (from 1942), were termed 'Schützen Regimenter' (organised into 'Schützen Brigaden'). Some were cavalry in origin (belonging to Divisions that had originally been 'Light Divisions [de]'), and carried on the designation used in the First World War – Kavallerie-Schützen-Regiment [de]. Sometimes these designations persisted after the official change to Panzer Grenadier.

In the modern German Bundeswehr the infantry fighting vehicle of the Panzer Grenadier units was, until 1971, the Schützenpanzer HS30 (Infantry fighting vehicle HS30 – verbatim: riflemen tank).

 

[hillhead]

"Venäläiset paikantavat Ukrainan vastatykistötutkia elektronisella tiedustelulla ja lähettävät nopeasti lennokin seuraamaan tutkaa, jotta se voidaan tuhota vaikka tutkan suoja-asemassa, Kuparinen antaa esimerkin venäläisten toiminnasta."

Ukrainan asevoimien asiantuntija kertoo näkymättömästä sodankäynnistä – tällaisia keinoja Venäjä käyttää

Elektronista sodankäyntiä kutsutaan usein näkymättömäksi sodaksi. Paitsi että varsinaista sodankäyntiä ei ihmissilmällä näe muuten kuin laitteiden ja kaluston muodossa, tietoja sen vaikutuksista ei usein kerrota julkisuuteen.

www.is.fi

Onko tietoa kuinka nopeasti ja tarkasti saadaan paikannettua?

 

[-TripleX-]

"Venäläiset paikantavat Ukrainan vastatykistötutkia elektronisella tiedustelulla ja lähettävät nopeasti lennokin seuraamaan tutkaa, jotta se voidaan tuhota vaikka tutkan suoja-asemassa, Kuparinen antaa esimerkin venäläisten toiminnasta."

Ukrainan asevoimien asiantuntija kertoo näkymättömästä sodankäynnistä – tällaisia keinoja Venäjä käyttää

Elektronista sodankäyntiä kutsutaan usein näkymättömäksi sodaksi. Paitsi että varsinaista sodankäyntiä ei ihmissilmällä näe muuten kuin laitteiden ja kaluston muodossa, tietoja sen vaikutuksista ei usein kerrota julkisuuteen.

www.is.fi

Onko tietoa kuinka nopeasti ja tarkasti saadaan paikannettua?

Eikö tuohon voi tehdä jokaista oikeaa tutkaa kohti puolenkymmentä valelähetintä ja valemaalia?

 

[TheRomanRuler]

Eikö tuohon voi tehdä jokaista oikeaa tutkaa kohti puolenkymmentä valelähetintä ja valemaalia?

Yllätyn jos eivät tee sitä

 

[hillhead]

Eikö tuohon voi tehdä jokaista oikeaa tutkaa kohti puolenkymmentä valelähetintä ja valemaalia?

Paha sanoa onko se helposti tehtävissä...

 

[hillhead]

"The Art of Countering Artillery Fires in Ukraine"​

The Art of Countering Artillery Fires in Ukraine - Armada International

Thomas Withington examines how access to battlefield radars can give Ukraine's forces an advantage when trying to destroy Russia's beloved massed artillery.

www.armadainternational.com

 

[mechanicus]

Paha sanoa onko se helposti tehtävissä...

Eräissä valemaaliprojekteissa mukana oleena, ongelma nykyään on taistelukentällä käytettävien sensorien moninaisuus ja tarkkuus. Valemaalin pitää vastata lähes kaikilta ominaisuuksiltaan oikeaa kohdetta, jotta sitä ei kyetä melko helposti erottamaan valeamaaliksi. Tällaisen valemaalin tekeminen tulee kalliiksi ja lisäksi sitä käyttämään pitää olla henkilöstö, koska jonnekin hylättynä sen valevaikutus on tunteja. Monesti tulee kannattavammaksi hankkia lisää yksi oikea järjestelmä kuin kaksi valemaalia.

Pelkkä tutkapeilaus ja FPV-drone ovat tietysti hieman helpommin huijattavissa, mutta toisaalta ei se ole vastustajalle iso tappio, jos niillä poksautellaan vähän valemaalejakin.