Mikfin70
Ylipäällikkö
Ei pienintä tietoakaan miten se tapahtuu, mutta kuvittelisi, että yksi ihminen hoitaa TK:saa sivun ja koron.
Kenttätykissä kun ei ole sen enempää älyä kuin rynnäkkökiväärissä, niin pitää olla joku referenssilinja, joka palauttaa ampumistärskyn jälkeen aseeseen oikean suunnan. Moni muistaa pienen optisen laitteen, kollimaattorin tai sen asemesta voitiin käyttää tauluja, joissa oli mustia pallukoita valkoisella pohjalla. 130 K 54:ssä oli toinen suuntaaja, jonka ainoa (siis varsin tylsä...) tehtävä oli pitää ase tällä referenssilinjalla. Toinen kilpi piti siirtää 50 cm eteenpäin, jotta tämä kakkossuuntaaja mahtui työskentelemään. Kiertokaukoputkessa oli kaksi kehää, molemmille suuntaajille omansa.
Varsinainen suuntaaja käänsi arvoja kuulokkeista tulevien lukemien mukaan. Homma onnistui helposti, kun vaan keskiöllä muisti lukea tasaisesti. Pääosin harjoituksissa muuttui sivu, koro hitaammin koska yleensä maalilauttaa ajettiin pitkin rannikkoa.
Yksinkertaisimmillaan ajoneuvotykki on ainoastaan kuorma-auton lavalle nostettu tykin ylälavetti. Kahta suuntaajaa ei kuitenkaan enää tarvita, kun paikannuslaitteisto, esim TALIN, mittaa kaiken aikaa putken todellista pohjoisssuntaa. Suuntaaja veivaa putkea, kuten kenttätykistä modatussa rannikkotykissäkin tapahtui. Näinhän homma tehdään käsipelissä svedujen MJÖLNER issä myös. K9:ssä ammunnanhallinta kääntää putkea, tietokoneet hoitaa helposti laskennan kuten jo kirjoitettiin. Tarvittava ohjelmistolaajennus on jo tehty, kun merimaaliammunnoista uutisoitiin. Oli luultavasti samalla ko järjestelmien vastaanottotestit.
Tornikanuuna on pulteilla kalliossa kiinni eikä tärskähdä pois oikeasta suunnasta. Silloin toista suuntaajaa ei tarvita ja ammuntakin toteutetaan yleensä kauko-ohjauksella. Jäsen @Hanski tutustui tykin suora-ammuntaominaisuuksiin. Jos tätä ominaisuutta tarvitaan, ovat asiat linnakkeen kannalta silloin vähän huonosti. Sandiksen Merisotakoulun koulutuslaitteet olivat erinomainen esittelypaikka. Isännät ja vieraaat pääsi sinne helposti eikä vieraita asiantuntevimmasta päästä tarvinu viedä linnakkeille.
Raivaaja
Kapteeni
Tietokone hoitaa matikan tykillä ja ihmiset maalittaa (yleensä jostain luodolta) ja miehistö kuskaa kranaatteja.
Saksa tarvitsee tuplata tykistön miesvahvuuden. Mutta miten? Ei onnistu nykyinenkään rekry.
www.hartpunkt.de
Tiefer Einblick in die zukünftige Artilleriestruktur der Bundeswehr
Ein jüngst von einem Angehörigen der Bundeswehr auf der Future Artillery Conference in Paris gehaltener Vortrag offenbart nun tiefere Einblicke in die Struktur der zukünftigen Artillerieverbände, von denen es im Deutschen Heer wohl nur zehn Verbände geben soll.
www.hartpunkt.de
Romania hankkimassa 54 K9, 36 ammusvaunua ( K10 ? ) plus muuta aiheeseen liittyvää miljardilla taalalla
www.armyrecognition.com
Romania Set to Acquire 54 South Korean K9 Self-Propelled Howitzers in $1 Billion Defense Deal
Romania Set to Acquire 54 South Korean K9 Self-Propelled Howitzers in $1 Billion Defense Deal
www.armyrecognition.com
Ei taida kumpikaan ehdotetuista 155 mm ammustarjokkaista (Katana, Vulcano) olla tarkoitettu merimaalien (=kohtuullisesti panssaroitujen tai rakenteellisista syistä paksuhkojen ~useita kymmeniä mm paksujen teräslevyjen) laivojen levyrakenteiden läpäisyyn kineettisellä energiallaan ja pintalevyjen läpäisyn jälkeiseen räjähdykseen sekä paine ja pyrotekniseen sytytysvaikutukseen laivan sisällä.
Noissa molemmissa näyttäisi olevan ammusrakenteen etuosassa esim. ohjaussiivekkeet ja siten ammuksen sisällä on siivekkeiden käyttökoneistot ja ehkä "älyä", johtimia yms. "pehmeää" ja onttoa, tyhjää tilaa. Laivan levyjen läpäisyn vuoksi ammuksen kärjen pitäisi olla kova ja luja eli melkein umpiainetta kärjestä lähes ammuskuoren nimellishalkaisijaan saakka.
Merimaalikranaateissa on yleensä viiveinen pohjasytytin ja "umpi kärki" penetraattorina tai
Luja viiveinen sytytin + penetraattori yhdistelmä kärkisytyttimenä kuten 130 mm merimaalikranaatissa Suomessa. Se on Raufoss AS (nykyisin Nammo) suunnittelua ja valmistusta siten, että kuoret tehtiin Suomessa. Sytytinkonstruktio ja ammukselle asetettu teräslevyn läpäisyvaatimus tuotti norskeille ongelmia aikanaan, vaikka Raufoss:llla oli NATO-kaliiperin merimaaliammus (127 mm) valmiina. En tiedä, oliko sytytinkehityksen vaikeutena suomalaisten läpäisykykyvaatimus (xx mm terästä) ennen räjähdystä eli oliko se kohtuuton vaatimus kärkisytytteiselle ammusmallille. Saivat kranaatin lopulta toimimaan tai läpäisyvaatimusta saatettiin madaltaa hieman?? Joku foorumilainen veteraani tuntenee 130 mm merimaalikranaatin tarinan paremmin. Oheisesta lähdetekstistä löytyy perusajatuksia. Leike on sivu no 5 lähteestä:
Merimaalikranaatin kuoren materiaali (teräs) on lujaa, muttei se välttämättä sirpaloidu hyvin, koska läpäisykyky vaatii sitkeyttä. Se ei haittaa, koska laivan sisällä räjähtävän ammuksen vähälukuiset isot sirpaleet särkevät paremmin vankahkoja laivan rakenteita kuin maamaaleille tarkoitettujen ammuksien pienet, mutta lukuisat sirpaleet. Tosin erään kollegan sanoin: "Vi___taa ne pienet reiätkin, jos niitä on vesirajan alapuolella paljon."
Hyvän merimaalikranaatin kuoriteräs on erilainen metallurgislta ominaisuuksiltaan kuin tavallisen sirpalekranaatin kuori ja siltä osin merimaalikranaatti on erikoistuote perusammuksien joukossa.
Ampumatavoissa on myös eroa maamaalien epäsuorantulen ja merimaalien melkein suora-ammunnan välillä kuten edellä jäsen @Old Boy :n viestissä kuvattiin, ja siitä aiheutuu erilaiset "tavoitteet" ammuskonstruktioille ja sen toiminnalle.
BallistinenNahjus
Luutnantti
Maallikkona luulisin, että merisotaan tehty ohjus olisi parempi / vaikuttavampi, kuin tykistökranaatit, jotka eivät välttämättä edes osu suurella prosentilla. Ilmeisesti näin ei ole?
Hanski
Ylipäällikkö
Yksi tehtävä merivoimien tykistöllä on tukea rannikkojääkäreiden taistelua, joka onnistuu ihan eri malliin tykistöllä kuin muutamalla ohjuksella.
EDIT vielä: myös varoitustulen antaminen on tykistöllä helpompaa kuin ohjuksilla. Tykistö ja ohjukset täydentävät toisiaan rannikolla aivan kuten maarintamallakin.
Viimeksi muokattu:
BallistinenNahjus
Luutnantti
Joo, mutta tuossa puhuttiin koko ajan merialusten ampumisesta, ja niiden kranaateista.
Hanski
Ylipäällikkö
Artikkelissa kyllä, mutta se ei silti poista Suomen merellisen tykistön tehtäviä rannikon taisteluiden tukemisessa. Nämä tietysti hoituvat normaaleilla tykistön kranaateilla.
Suomessa rannikkotykistö kehitti liikkuvaan maaliin tuhoavan tulen ampumisesta oman taiteenlajinsa vuosikymmenien saatossa ja esimerkiksi joskus 1990-luvun lopulla olisi viholliselle ollut todella vaarallista purjehtia kantaman sisäpuolella ainakin uppoumarunkoisilla aluksilla. Hankalin maali olisi ollut varmasti venäläiset ilmatyynymaihinnousualukset, joiden tuhoamiseen ohjukset sitten sopivatkin paremmin.
Huhta
Greatest Leader
Saksa tarvitsee tuplata tykistön miesvahvuuden. Mutta miten? Ei onnistu nykyinenkään rekry.
Tiefer Einblick in die zukünftige Artilleriestruktur der Bundeswehr
Ein jüngst von einem Angehörigen der Bundeswehr auf der Future Artillery Conference in Paris gehaltener Vortrag offenbart nun tiefere Einblicke in die Struktur der zukünftigen Artillerieverbände, von denen es im Deutschen Heer wohl nur zehn Verbände geben soll.
Öhöm, kun velvollisuus kutsuu, niin eikös suomalaiset... aina ennenkin... ole värväytyneet...?
Germany weighs allowing foreign citizens into the army – DW – 01/22/2024
Germany's army could welcome recruits from both EU and candidate countries, a senior lawmaker reveals to DW. This could enhance the Bundeswehr's diversity and offer a faster way to acquire German citizenship.
www.dw.com
A South Korean weapons company once seen as a dinosaur is now churning out howitzers twice as fast as its Western competitors
As the war in Ukraine rages and the world looks to conventional arms manufacturing, South Korea has emerged as a rising player in the industry.
www.businessinsider.com
Hanwha Aerospace can build its K9 self-propelled howitzer in about six months at $3.5 million apiece, Bloomberg reported, estimating the company to be two to three times as fast as its competitors.
By comparison, French supplier Nexter was estimated to take about 30 months to deliver its Caesar self-propelled howitzer. However, it was reported in early January to have reduced the wait time by half.
Niiden kehitys alkoi aikana, jolloin valtioiden välisiä sotia ei kuviteltu enää syttyvän. Hyvin monella maalla oli ilman työtä jäämässä olevat vahvat merivoimat. Levottomilla alueilla asutus on usein keskittynyt rannikoille, joten laivatulen kantamaa lisäämällä saatiin erinomainen ase savimajojen pommituksiin. Samaan rauhaapakottamisstrategian huippuaikaan meillä julkaistiin iskukykytutkimus, jonka jälkeen Hornetit saivat ilmasta-maahan kyvyn. Aikaisemmin Ilmavoimissa katsottiin, ettei vähiä torjuntahävittäjiä riitä muuhun kun ilmataistelutehtäviin.
Meille jäi keisarin perintönä laivastonsa menettäneen suurvallan vahva rannikkopuolustus, jolla ei kuitenkaan milloinkaan ollut Nenosen kaltaista vetäjää. Siten jäivät lähes kehittämättä tarvittavat tulenjohtovälineet (lähinnä maalin sijainnin mittaus) sekä ampumamenetelmät, joilla olisi johonkin osuttu aivan lähietäisyyksiä lukuunottamatta. Rt piirtelee mielellään kantamakaaria kaluston max ametin mukaan, mutta ne ovat lähinnä hämäystä!
Esimerkkinä voisi mainita vaikka, kuinka Merivoimien (johon siis rt kuului vuoteen 1952 asti) tehtävä jatkosodan aikana oli estää meriliikenne Lavansaareen, jonne väylä kulki "kantaman sisäpuolella". 196 ammuntaa (ei siis laukausta vaan ampumatehtävää) suoritettiin ilman yhtään ainutta osumaa!
Vuosisadan lopulla päästiinkin lopulta laivamaalien osalta "tuhoavaan tuleen", ei tosin kun osalla kantamaa. Pitkillä ameteilla 4-tykkisen patterin hajonta on 1,5 % eli esim 300 metriä. Siihen 100 m välein oleviin iskemiin maalina oleva laivakin jo mahtuu, kun tulokulma on 40-45 astetta. Rannikkotykin tehokas käyttöalue on siten ihan jotain muuta, kun max kantama. Toki laivat välttää tulialueelle menoa ja puolueettomuuttakin piti ennen NATO-jäsenyyttä varautua vartioimaan, vaikka sitten varoituslaukauksin.
Tässä taas jäsen @Hanski maavoimien miehenä osuu suoraan maaliin. EU-byrokratiaan ilmoitetun hankkeen päätehtävä on saaristotaisteluiden tukeminen raskaalla tulella. Vastustajallahan sitä ei ole pahemmin käytössä, kun NATO-Suomeen eivät kuljetuskoneet laskeudu. Sivuhommana olisi mahdollisuus ampua laivamaalejakin, johon NATO sta ehkä löytyy niitä merimaalikuuliakin. Raivauksen estäminen sekä väylätorjunta pieniä alusmaaleja vastaan hoitunee jollain tavalla sirpalekranaateillakin. Nämä ovat aina olleet liikkuvan rt:n tehtävät, unohtakaa ne talvisodan joulukuun 1939 tykistötaistelut aavalla merellä taistelulaivoja sekä risteilijä Kirovia vastaan!
Myrskyhiiri
Respected Leader
Öhöm, kun velvollisuus kutsuu, niin eikös suomalaiset... aina ennenkin... ole värväytyneet...?
Germany weighs allowing foreign citizens into the army – DW – 01/22/2024
Germany's army could welcome recruits from both EU and candidate countries, a senior lawmaker reveals to DW. This could enhance the Bundeswehr's diversity and offer a faster way to acquire German citizenship.
Muukalaislegioonaan, kuten tässäkin Saksan "muukalaislegioonan" tapauksessa, taitaa mennä vain se tietty osuus populasta. Joka ei välttämättä sovellu niin kivuttomasti siviilielämään.
Parempi että ovat armeijassa kuin vankilassa, kuten sanonta kuuluu.
Tykistön etuna on muutenkin esim vähäisemmät coopper vaatimukset verraten jääkäreihin Ja reserviarmeijan ylipaino on ylivoimaa kun nostetaan murkulaa putkeen.Saksa tarvitsee tuplata tykistön miesvahvuuden. Mutta miten? Ei onnistu nykyinenkään rekry.
Tiefer Einblick in die zukünftige Artilleriestruktur der Bundeswehr
Ein jüngst von einem Angehörigen der Bundeswehr auf der Future Artillery Conference in Paris gehaltener Vortrag offenbart nun tiefere Einblicke in die Struktur der zukünftigen Artillerieverbände, von denen es im Deutschen Heer wohl nur zehn Verbände geben soll.
-TripleX-
Respected Leader
En ajatellut, että Katanalla tai Vulcanolla välttämättä tarvisi upottaa sotalaivoja. Niillä ylipäätään on mahdollista osua ja toisaalta kun kranaatit asetetaan räjähtämään esimerkiksi 12-15 m korkeudessa vedenpinnasta niin tuollainen korvetti muuttuu aika hyödyttömäksi välineeksi nykyisessä sodankäynnissä menettäessään mahdollisesti kaikki sensorinsa.
Sen jälkeen ohjuksilla on helpompaa tuhota maali mikäli näin halutaan tehdä.
Pelkästään varoituksena yksi laukaus joka räjäytetään 100 m maalin yläpuolella ja jos ei toimi pelotteena niin seuraavalla osuma on suhteellisen hyvä lähtökohta.
PV:n sotatalouspäällikkö sanoo, että Suomi tuottaa eniten 155mm ammuksia Euroopassa.
www.hs.fi
Tässä on pidempi versio samasta haastattelusta. https://www.sss.fi/2024/06/ukrainan...-puolustusvoimien-sotatalouspaallikko-sttlle/
Aseet | Ukraina on toiminut testikenttänä Suomen puolustusteollisuuden innovaatioille, kertoo sotatalouspäällikkö
Kenraaliluutnantti Mikko Heiskasen mukaan Ukrainan avustamista olisi varaa lisätä, jos vain rahoitusta löytyy.
www.hs.fi
Tässä on pidempi versio samasta haastattelusta. https://www.sss.fi/2024/06/ukrainan...-puolustusvoimien-sotatalouspaallikko-sttlle/
Viimeksi muokattu:
Luulisi että bonus yms vastaavat kranaatit pystyisi ohjelmoimaan niin että hakeutuisivat ns hyödyllisiin kohtiin laivassa...
mechanicus
Kenraali
Ei taida käytössä olevissa tykistökranaateissa olla niin paljoa älyä. Bonus ei varsinaisesti hakeudu mihinkään, räjähtää ainoastaan silloin kun alle sattuu sopiva lämpöheräte. Muut ovat sitten GPS/inertia-vehkeitä tai menevät tyhmänä sinne minne laserilla ohjataan.
SatSotHist
Kapteeni
Interesting! Sattumalta lukaisin tämän kun olin paluumatkalla Isosaaresta, liitteenä tunnelmakuva sieltä.
Postaus sai minut pohtimaan omaa tietämystäni rannikkotykistöstä, selkeästi huomaa että oma näköala ollut vähän kapea. Palvelin Merivoimissa 90-luvulla, ja kuten Old Boy sanoo niin siihen aikaan osumistarkkuus oli (viimeinkin) hiottu huippuunsa. Minun aikaan ampuivat tarkoituksella 50-100m maalilautan taakse, ettei joka kerta tarvitse uutta lauttaa noutaa. Mutta minulla ei tosiaan ole mitään muistikuvaa edes ampuneista linnakkeista, saati sitten etäisyyksistä.
Sotien aikainen tehokkuus myös kiinnostava asia. Tein pari vuotta sitten videon saksalaisten yrityksestä vallalta Suursaari syyskuussa 1944. Kävin videon jälkeen kirjeenvaihtoa yhden RT-harrastajan kanssa ja hän kysyi "tiesinkö että 1/3 rannikkotykiston upotuksista tehtiin tuossa taistelussa?"
Asia on jäänyt vaivaamaan mieltä, mutta en ole missään törmännyt tietoon joka vahvistaisi/kumoaisi tuon väitteen.
