Tykistö

Kuorma-ammuksen tai tytärammuksen lentorataa ei muuteta mitenkään putkesta lähdön jälkeen. Tämä on minun määritelmäni hakeutumiselle. Iso hakualue tulee siitä, että tytärammukset lentävät kuorma-ammuksesta ulospäin pyörien. Tytärammusten sensorit ja suunnattu räjähdyspanos ovat asetettu vinoon pyörimiakseliin nähden, jolloin etsintäalue tytärammuksen alla on suhteellisen laaja kartio.

Edellisessä voi olla virheitä, en ole Bonuksen dokumentaatiota lukenut, mutta tämä on toimintaperiaate tuon tyylisissä aseissa.
Mitäs ne sensorit nyt sitten tekee....
 
Toiminta on verrannollista herätesytyttimellä varustettuun it-ammukseen. Räjähtää kohdalla, jos on aluneperin ammuttu riittävän lähelle. Älyammus Bonus on ehdottomasti, hakeutuminen on kuitenkin mielestäni väärä termi kuvaamaan sen toimintaa. 32 000 m2 on hieman vaikeasti hahmotettava luku. Kyseessä on esim. n. 100 metrin säteinen ympyrä, joskin etsintäkuvio muistuttanee enemmän käyrälapaista potkuria tai spiraalia kuin ympyrää. Käytännössä pistemaalia pitää noilla ampua ja useammalla ammuksella, että on mahdollista osuaa.
 
Toiminta on verrannollista herätesytyttimellä varustettuun it-ammukseen. Räjähtää kohdalla, jos on aluneperin ammuttu riittävän lähelle. Älyammus Bonus on ehdottomasti, hakeutuminen on kuitenkin mielestäni väärä termi kuvaamaan sen toimintaa. 32 000 m2 on hieman vaikeasti hahmotettava luku. Kyseessä on esim. n. 100 metrin säteinen ympyrä, joskin etsintäkuvio muistuttanee enemmän käyrälapaista potkuria tai spiraalia kuin ympyrää. Käytännössä pistemaalia pitää noilla ampua ja useammalla ammuksella, että on mahdollista osuaa.
Tuossa aikaisemmin laittamalla videolla on laskettu halkaisijaksi ympyrälle 200m.
Bae system ilmoittaa lukemaksi tuon 32000 neliömetriä.

Tykistö Tulisyksikön maalialue perus bulkkitavaralla on pienimmillään100x100m eli 10000neliömetriä.

PV puhuu hakeutuvasta ammuksesta.
 
Tuossa aikaisemmin laittamalla videolla on laskettu halkaisijaksi ympyrälle 200m.
Yritätkö jo tahallaan ymmärtää kaiken väärin? 100 metrin säteisen ympyrän halkaisija on 200 metriä. Ilmoitin säteen, koska siitä on kätevä laskea pinta-ala vaikka päässä: 100m x 100m x 3,14 = 31 400m2. Sovitaan, että ollaan eri mieltä tämän ammuksen nimestä, järjestelmän toimintaperiaate taisi kuitenkin tulla selväksi kaikille.
 
Yritätkö jo tahallaan ymmärtää kaiken väärin? 100 metrin säteisen ympyrän halkaisija on 200 metriä. Ilmoitin säteen, koska siitä on kätevä laskea pinta-ala vaikka päässä: 100m x 100m x 3,14 = 31 400m2. Sovitaan, että ollaan eri mieltä tämän ammuksen nimestä, järjestelmän toimintaperiaate taisi kuitenkin tulla selväksi kaikille.
Lukivirhe säteen ja halkaisijan kanssa.

Sovitaan näin.
 
Nammon ja Boeingin Ramjet kehityksestä pieni infopläjäys ja vastaantullut tiedote liitteenä.

Mihinkähän asettuu aikanaan valmistuskapasiteetti ja ammuksen kappalehinta? Täytynee olla halvempi kuin GLMRS raketti, mutta monta kertaluokkaa kalliimpi kuin tavallinen perävirtauskranaatti (20...50 k€?).

 

Liitteet

Tykki ampuu lähes aina kiertovakavoituvia projektiilejä, joita voidaan rajoitetusti ohjata lisäämällä vastusta lentoradan laskevalla osalla. Tällä pienennetään pituushajontaa, joka on 5-10 kertaa suurempi, kuin hajonta leveyssuunnassa. Sijainnin korjaus tapahtuu INS/GPS periaatteella, joka tarkoittaa inertiasijainnin tarkentamista GPS-signaalin avulla, jos sellainen on käytettävissä. Halpa 1-d metodi, jonka hankintaa meilläkin mietitään. Nämäkin lentorataa ohjaavat karanaatit (tai paremminkin sytyttimet) pitää ohjelnoida ennen putkeen lataamista, joten niilläkin voi kurmottaa ainoastaan kiinteitä maaleja.

Raytheonin ja BAEn EXCALIBUR ammutaan korkealle lentoradalle, josta se laskevalla osalla muuttuu ohjukseksi ja liitää maalin yläpuolelle projektiilista ulkonevien siipien avulla. Sitä voidaan ohjata myös sivusuunnassa, poikkeutusta sallittiin aika paljonkin, numeroita en muista. Sijainnin mittaus/korjaus samoin INS/GPS avulla edellisen ryhmän tapaan, mutta nämäkin ohjelmoidaan ennen lataamista putkeen. Maavoimien tykeistä ei löydy tähän tarvittavaa älyä. Liikkuvia maaleja varten on kehitteillä EXCALIBUR NG, joka on suunniteltu laivatykistölle. Sen repertuaarista löytyy myös kyky osua liikkuvaan maaliin. Tiedossa ei ole, onko kehitystyö valmis ja onko näitä jo toimitettu.

Vielä löytyy laserin avulla lentoradan lopussa ohjattavia ammuksia kuten jenkkien jo käytöstä poistettu Copperhead sekä rysyjen KRASNOPOL. Inertiavoimat vastustavat muutosta, joten tällä tekniikalla pitää ensin osua "tyhmällä ballistiikalla" lähelle maalia BONUS ksen tapaan. Mutta soveltuu laivamaaliinkin, jos valaisu tehdään lennokista.
Lisäystä tähän kiertovakavoimiseen ja sen vaikutukseen ohjaamiseen:

Esim 155 K 98 kerrotaan olevan 1/20 kaliberin rihlaus eli yksi täysi kierros 20 kaliiberin matkalla. 20 kaliiberimittaa on 3,1 m. Toisaalta (täydellä panoksella) lähtönopeudelle annetaan arvo 920 m/s. Tällöin ammus pyörii putkesta lähtiessään 920 m/s / 3,1 m = 297 1/s eli 17800 1/min.

Ohjainpintoja ei olisi mahdollista liikutella tuollaisella nopeudella. Sen takia Copperheadissa, Excaliburissa ja varmaankin myös Krasnopolissa pyöriminen on pyritty estämään.

main-qimg-071ab45c287f576c412c53bcb60ffdc7-lq

Esim Excaliburissa tiivistys ja rihloihin tarttuminen tapahtuu perässä olevalle alueella joka on erotettu muusta ammuksesta laakeroinnilla. Kuvassa kohdasta "slip obturator" kärkeen päin oleva alue ei pyöri rihlauksen mukana. Putkesta lähtiessä perän siipialue pyörii rihlauksen määrittämällä nopeudella, mutta muu ammus tähän verrattuna hyvin hitaasti. Perän siivet avautuvat heti ammuksen tullessa ulos putkesta ja siipialueen pyöriminen luultavasti hidastuu. Muun ammuksen (hidas) pyöriminen loppuu, kun canardit avataan jossakin lakipisteen tienoilla.
 

Puolustusteollisuusyhtiö Nammo teki esisopimuksen uuden tehtaan rakentamisesta Jyväskylään​

Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa.


Puolustusteollisuusyhtiö Nammo teki esisopimuksen uuden tehtaan rakentamisesta Jyväskylään
Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa.

Ilmailu- ja puolustusalan yritys Nammo Lapua Oy on allekirjoittanut Jykia Oy:n kanssa esisopimuksen uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta Jyväskylään.
Nammo kasvattaa Suomessa 155mm kranaatinkuorien valmistuskapasiteettia merkittävästi. Valtaosa investoinnista kohdistuu täysin uuden tykistökranaatinkuoria valmistavaan tehtaaseen.
Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan pinta-ala on noin 7 500 neliömetriä, ja se rakennetaan Jyväskylän Seppälänkankaan teollisuusalueelle.

Kiinteistön osalta yhteistyökumppaniksi valikoitui Jykia.

"Toteutamme hankkeen kumppanuushankkeena, jossa Nammo on vuokaralainen ja hankkeen kokonaisvastuu on Jykialla. Suunnittelun ohjausta teemme yhdessä ja yhteinen tavoite on löytää parhaat ratkaisut", Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen sanoo tiedotteessa.

Jykia on Jyväskylän kaupungin ja Laukaan sekä Muuramen kuntien omistama kiinteistökehitysyhtiö. Jyväskylä omistaa yhtiöstä 85 prosenttia, Laukaa yhdeksän prosenttia ja Muurame kuusi prosenttia.

Nammon uuden tehtaan on määrä valmistua tuotantokäyttöön alkukesällä 2026. Tehdas työllistää jatkossa 25–30 henkilöä.

Osa investoinnista kohdistuu Sastamalan-toimipisteeseen. Siellä uusitaan valmistusprosesseja ja kasvatetaan kapasiteettia.

Parhaillaan yhtiö tekee Sastamalaan yli kymmenen miljoonan euron edestä investointeja. Ne lisäävät henkilötarvetta Sastamalassa noin 10–15 henkilöllä.
 

Puolustusteollisuusyhtiö Nammo teki esisopimuksen uuden tehtaan rakentamisesta Jyväskylään​

Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa.


Puolustusteollisuusyhtiö Nammo teki esisopimuksen uuden tehtaan rakentamisesta Jyväskylään
Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa.

Ilmailu- ja puolustusalan yritys Nammo Lapua Oy on allekirjoittanut Jykia Oy:n kanssa esisopimuksen uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta Jyväskylään.
Nammo kasvattaa Suomessa 155mm kranaatinkuorien valmistuskapasiteettia merkittävästi. Valtaosa investoinnista kohdistuu täysin uuden tykistökranaatinkuoria valmistavaan tehtaaseen.
Uuden tehtaan kokonaisbudjetti on 45 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan pinta-ala on noin 7 500 neliömetriä, ja se rakennetaan Jyväskylän Seppälänkankaan teollisuusalueelle.

Kiinteistön osalta yhteistyökumppaniksi valikoitui Jykia.

"Toteutamme hankkeen kumppanuushankkeena, jossa Nammo on vuokaralainen ja hankkeen kokonaisvastuu on Jykialla. Suunnittelun ohjausta teemme yhdessä ja yhteinen tavoite on löytää parhaat ratkaisut", Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen sanoo tiedotteessa.

Jykia on Jyväskylän kaupungin ja Laukaan sekä Muuramen kuntien omistama kiinteistökehitysyhtiö. Jyväskylä omistaa yhtiöstä 85 prosenttia, Laukaa yhdeksän prosenttia ja Muurame kuusi prosenttia.

Nammon uuden tehtaan on määrä valmistua tuotantokäyttöön alkukesällä 2026. Tehdas työllistää jatkossa 25–30 henkilöä.

Osa investoinnista kohdistuu Sastamalan-toimipisteeseen. Siellä uusitaan valmistusprosesseja ja kasvatetaan kapasiteettia.

Parhaillaan yhtiö tekee Sastamalaan yli kymmenen miljoonan euron edestä investointeja. Ne lisäävät henkilötarvetta Sastamalassa noin 10–15 henkilöllä.
Tuon uuden tehtaanko olis saanut syvälle kallion sisään, niin ei tervihtis ohjuksia pelätä.
 
STT on haastatellut sotatalouspäällikköä:

Uutena suorituskykynä Suomi on hankkimassa liikkuvia 155 mm:n tykistöaseita rannikkopuolustuksen tarpeisiin, Logistiikkalaitoksen julkistaman tarjouspyynnön mukaan noin 16 kappaletta. Suomalainen Patria puolestaan ilmoitti jo keväällä suunnittelevansa 155K98-kenttäkanuunan tai -haupitsin integroimista Sisu 8x8 -maastokuorma-auton alustalle.

Heiskanen ei pidä suomalaishanketta kovin realistisena.

– Suomessa ei ole oikeasti tehty tykkejä kymmeniin vuosiin. Huoltovarmuutta ei ole se, että osataan valmistaa tykkejä, vaan että niitä valmistetaan paljon ja osaaminen syntyy siitä massasta, joka kelpaa myös vientiin, hän muotoilee.

Heiskasen mukaan kansainvälinen kilpailu pyörillä liikkuvien tykistöjärjestelmien osalta on erittäin kovaa, joukossa muun muassa ruotsalainen Archer, ranskalainen Caesar, slovakialainen Zuzana ja israelilainen Atmos.

– Archer on etukäteen arvioituna liian kallis, Zuzanasta meillä ei ole operatiivista kokemusta, ja Caesareissa on ilmeisesti jotain vikaa, kun tanskalaiset halusivat niistä eroon (valiten Atmoksen), Heiskanen luettelee.

– Tanskalaiset ovat tulossa tämän vuoden lopulla ampumaan Atmoksilla Suomeen, joten sen jälkeen tiedetään, toimivatko ne Suomen talvessa, hän lisää.

Mahdollisen ehdotuksen jälleen uuden israelilaisen asejärjestelmän ostamisesta voinee ennustaa olevan Lähi-idän nykyisessä tilanteessa kuitenkin vaikea pala nieltäväksi Suomen poliittisille päättäjille.
 
Heiskanen kommentoi aika rohkeasti tulevan hankkeen osallistujia. Ja tässä tapauksessa mielipiteet tulkitaan PV:n kannaksi. Taitaa tulla myöhemmin sanomista...

Puhuu siinä -20% Ceasereista ja talviparannukset ilmaiseksi. Ja PE pitää sormet ristissä, että Israelilaiset haluaa kaupat ja lykkää vielä extra -10% alimmasta tarjouksesta alaspäin.
 
Nyt kun taas noussut puheen aiheeksi pyöräalustainen 155mm tykki, niin mie oon miettinyt, olisiko mitään järkeä suunnitella siihen miehitetty torni K9 tapaan.
Miehistö paremmassa suojassa, ja säästetään automaattilataajan hinnassa. Kun katsoo noita Israelin uuden 10x10 pyöräalustainen kuvia, niin niissä on iso torni.

1000038753.jpg

1000038752.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top