Tykistö

PEMM kirjoitti:
@Mikfin70 Kiitos, tässä aina helposti lähtee väärille jengoille kun puhuu ilman tietoa.

Toki näissä automatisoiduissa laitteissa voi sitten olla se, että ne viettävät enemmän aikaa huollossa vrt. mekaaniseen laitteeseen jossa on suuntaaja ja lataaja (ellei sitten lasketa myös käyttäjien revähdyksiä mukaan).
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka tykissä on kaksi lataaja, niin niissä on kyllä aina avustettu lataus eli miesvoimin ladataan korkeintaan kartussi. Sisällä ei juuri ole tilaa varsinkaan 155 mm tykeissä käyttää käsilatasinta kranaatin junttaamiseksi ylimenokartioon. Tuo sähköllä, hydraulisesti tai ilmanpaineella toimiva latasin voi myös mennä rikki.



- YouTube

Auf YouTube findest du die angesagtesten Videos und Tracks. Außerdem kannst du eigene Inhalte hochladen und mit Freunden oder gleich der ganzen Welt teilen.
youtu.be youtu.be

youtu.be

Finnish Army 122 PSH 74 (2S1 Gvozdika) firing

Finnish Army 122 PSH 74 (2S1 "Gvozdika"/2С1 «Ðвоздика») self-propelled howitzer firing a salvo of 6 rounds.Finland bought some 2S1 from the East German (GDR/...
youtu.be youtu.be
 
Viimeksi muokattu:
@J0h1F

Ehdotit joskus aikanaan 122 PSH 74:n modernisaatiota. Vaan tuli tuosta toisessa ketjussa ihastellusta kotimaisesta modernin ajan "ällistä" mieleen, että mitkäköhän olisi edellytykset ja vaatimukset siirtää tornit kokonaan uudelle alustalle? Ideatasolla mainittakoon mahdollisista alustoista myös "merikontti", jolloin voitaisiin saada aikaan pienen budjetin pyöräpanssarihaupitsi. :geek:
 
Huhta kirjoitti:
@J0h1F

Ehdotit joskus aikanaan 122 PSH 74:n modernisaatiota. Vaan tuli tuosta toisessa ketjussa ihastellusta kotimaisesta modernin ajan "ällistä" mieleen, että mitkäköhän olisi edellytykset ja vaatimukset siirtää tornit kokonaan uudelle alustalle? Ideatasolla mainittakoon mahdollisista alustoista myös "merikontti", jolloin voitaisiin saada aikaan pienen budjetin pyöräpanssarihaupitsi. :geek:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuota oon joskus itsekkin miettinyt. Kiinalaiset ovat noita 122mm tykkejä kuorma-auton päälle sovittanut. Pystyskö noita vedettäviä tykkejä sovittamaan jonkinlaiseen torniin? :cool: pyörä- ja tela-alustalle. Saatas taisteluosastoille tykistöt niistä, liikkuisivat ketterästi heti taistelevien osien taka, ampuisivat pidemmälle ja raskaamalla murkulalla kuin 120mm heittimet.
Jospa Patria kehittäis tuollaisen sen 155mm tilalle, joita on markkinoilla monenmoisia jo valmiina.
 
Tuollainen siililisäpanssari kehitettiin nauhavakautettuja ontelotytärammuksia vastaan, joissa on avoin kartio. Teho perustuu siihen, että piikit sotkevat läpäisyporkkanan muodostumisen. Lisäpanssari on lähes hyödytön, jos ontelossa on pienikin stand-off laukaisu, kuten esim. RPG-7.
1718777255235.png
 
www.defensenews.com

Hanwha eyes Norway, Sweden for rocket artillery sales

Safran and Thales are developing competing proposals in response to a French demand for a rocket system.
www.defensenews.com www.defensenews.com
**
Jännä miten sellainen käsitys väitetysti osalla Saksassa, että PULSissa voisi käyttää GMLRS+PrSm. Mikä kuulostaa palstalaisellekin epätodennäköiseltä.
www.defensenews.com

Citing missile mismatch, Lockheed snarls at HIMARS challenge in Europe

"If Germany was to opt for PULS, they could not gain access to our missiles,” a Lockheed Martin exec said, referring to a competing system from Elbit.
www.defensenews.com www.defensenews.com
 
Viimeksi muokattu:
tulikomento kirjoitti:
Uusimmassa Mighty Finlandin podcastissa aiheena tykistö.

Klikkaa laajentaaksesi...
Voihan Vatunmarjat noita kysymyksiä...

Kysytään täysin itsestään selvyyksiä ja googletettavia asioita vaikka tykkien kaliiberit yms ja jätetään täysin avaamatta esimerkiksi kohta
27.35 kansallisessa käytössä olevan ohjesäännön mahdollisesta muokkauksesta ja sen vaikutuksesta.
 
Huhta kirjoitti:
@J0h1F

Ehdotit joskus aikanaan 122 PSH 74:n modernisaatiota. Vaan tuli tuosta toisessa ketjussa ihastellusta kotimaisesta modernin ajan "ällistä" mieleen, että mitkäköhän olisi edellytykset ja vaatimukset siirtää tornit kokonaan uudelle alustalle? Ideatasolla mainittakoon mahdollisista alustoista myös "merikontti", jolloin voitaisiin saada aikaan pienen budjetin pyöräpanssarihaupitsi. :geek:
Klikkaa laajentaaksesi...
Konttiasennuksesta olisin varsin skeptinen, sillä tykin rekyylivoimat ovat kuitenkin ihan jotain muuta kuin 120 mm kranaatinheittimen. Toisaalta eihän se 122 PSH:n/2S1:n alustakaan nyt niin hirveän luja ole, mutta kuitenkin vahvistettu juuri tuota käyttöä varten. Se perustuu voimansiirroltaan MT-LBu:n tekniikkaan, mutta se on kuitenkin merkittävästi vahvistettu rakenteeltaan.

Sinänsä samalla idealla tuo Patrian uusi kuljetuspanssarivaunu olisi varmaankin vahvistettavissa 2S1:n tornia varten, mutta ei se ihan sama vehje silti olisi. Voimansiirtokin voisi tarvita vahvistamista, vertailun vuoksi 2S1:ssä ja MT-LBu:ssa on ylimääräinen pari telapyöriä MT-LB:n perusversioon verrattuna, ja sitä oli hieman vahvistettu.

Tässä tuosta 2S1:n tekniikasta:
thesovietarmourblog.blogspot.com

2S1 Gvozdika

The 2S1 "Gvozdika" was a workhorse self-propelled howitzer of the Soviet Army that served in motorized rifle units at the regiment...
thesovietarmourblog.blogspot.com thesovietarmourblog.blogspot.com
 
Aiemmin oli pohdintaa, minkä tykin Suomi ottaa merivoimakäyttöön. Jos tässä suunnitellaan Suomenlahden tykistösulkua uusiksi, niin eikös CAESAR ole sitten meillekin oikea valinta?
 
Huhta kirjoitti:
Aiemmin oli pohdintaa, minkä tykin Suomi ottaa merivoimakäyttöön. Jos tässä suunnitellaan Suomenlahden tykistösulkua uusiksi, niin eikös CAESAR ole sitten meillekin oikea valinta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko sillä yhtään mitään väliä? 155mm L52 tykin vaikutus maalissa ja kantama taitavat olla ihan samat riippumatta mallista, etenkin, kun ryöppyjen ampuminen tuskin on järin relevantti kyky merimaalien tulittamisessa. CAESAR tietenkin parantaisi asemiaan, jos virolaiset tulisivat Suomeen ampumaan niillä tai suomalaiset menisivät Viroon katsomaan heidän ammuntojaan.
 
Mäksä kirjoitti:
Onko sillä yhtään mitään väliä? 155mm L52 tykin vaikutus maalissa ja kantama taitavat olla ihan samat riippumatta mallista, etenkin, kun ryöppyjen ampuminen tuskin on järin relevantti kyky merimaalien tulittamisessa. CAESAR tietenkin parantaisi asemiaan, jos virolaiset tulisivat Suomeen ampumaan niillä tai suomalaiset menisivät Viroon katsomaan heidän ammuntojaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sotatalouspäällikö mainitsee archerin liian kalliiksi joka on ainut automaatti järjestelmä artikkelissa.
Tiedä sitten voiko tehdä siitä mitään johtopäätöksiä.

Rannikko joukkojen tykistö ampuu mantereella,saaristossa ja merimaaleja.
Koska ohjuksia on hommattu rannikko / merivoimille niin eiköhän ne merimaalit ole listalla viimeinen tärkeysjärjestyksessä.

Edit kirj virhe
 
Mikfin70 kirjoitti:
Tämän takia yleensä mekanisoiduissa joukoissa on komppaniassa psv-asentajat jotka määrittävät vian ja korjaavat jos pystyvät sekä MekP EHK:ssa panssarihuoltoryhmä, joka tekee korjaukset joiden kesto on alle 6 h. Sen jälkeen paikalle tulee Millog joka tekee isommat työt.

Lisäys: Samat organisaatio löytyi ainakin PshPsto:sta, joka korjaus- ja huolto noudatti pitkälti PsvP:n kokoonpanoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samantapaisella konseptilla caterpillar huoltaa maansiirtokalustoa kehitysmaissa.
Kuski = päivittäinen käyttöhuolto.
Komppania = loppukäyttäjän oma pillarin kouluttama huoltomies. Täällä on tiivistettä, suodatinta jne kuluvaa osaa.
EHK huolto = alueellisen maahantuojan oma huoltoryhmä. Heillä myös varastoa keskikokoisiin huoltoihin. Täällä tehdään tilaukset seuraavalle jotta osat ja huoltomiehet ehtivät paikalle yhtäaikaa. Täällä on myös hallit johon laitteet voidaan viedä purettavaksi lentokoneella saapuvien amerikkalaisten toimesta.
Millog = Caterpillarin oma huolto-organisaatio, joka lennättää mekaanikot paikalle alueellisesta päämajasta. Varaosat lennätetään globaalisti

Ja suomen huollosta en tiedä. Tämä esimerkki indonesiasta.
 
Jopuni kirjoitti:
Tuota oon joskus itsekkin miettinyt. Kiinalaiset ovat noita 122mm tykkejä kuorma-auton päälle sovittanut. Pystyskö noita vedettäviä tykkejä sovittamaan jonkinlaiseen torniin? :cool: pyörä- ja tela-alustalle. Saatas taisteluosastoille tykistöt niistä, liikkuisivat ketterästi heti taistelevien osien taka, ampuisivat pidemmälle ja raskaamalla murkulalla kuin 120mm heittimet.
Jospa Patria kehittäis tuollaisen sen 155mm tilalle, joita on markkinoilla monenmoisia jo valmiina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Patrian näkökulmasta pitäisi olla myyntiä muuallekkin kuin Suomelle.
Järjestelmä ei juurikaan ole enää käytössä kuin venäjä ja kiina sektorilla.
Kauppa kyllä varmasti kävisi venäjän suuntaan tällä hetkellä sillä kulutusta riittää.😅

122mm käytetään kantaman vuoksi lähes kokonaan taktisessa tulenkäytössä ja 155mm voidaan käyttää taktisen lisäksi operatiivisessa kantaman ja erikoisammusten vuoksi.

122mm hyöty on keveyden tuomassa edussa käyttää jokaista kylän valmettia vetämiseen. Patrian 155mm painaa sen verran paljon että ihan joka traktorilla sitä ei vedetä pitkin metsäkoneen uraa. Sekä yksinkertaisuudessa varastoida luolan perälle rasvaan sillä ei ole paljoakaan osia mitkä menisi ns vanhaksi.

Ajoneuvoon tykin integroiminen vie ajoneuvon mahdollisesta muusta käytöstä pois. Eli näin ollen tämä kannattaa optimoida maksimi tehokkaaseen.
Tietysti on huomioitava että 122 keveytensä puolesta toimisi useamallakin integroitavalla kalustolla.

Eli jos nyt jotain pitää uudelleen integroida niin tehdään se 155mm. Sekin maksaa joka tapauksessa suhteessa reilusti ja tälläkin rahalla voisi saada jotain muuta ostettua.

Off toppicina
En innostu millään tavalla köyhän miehen ratkaisuun tykin integroimisesta kuorma-autoon.
Operatiivisille kallista esim moukari ja alueelliselle pulkkitavaraa tarvittaessa ottoajoneuvoilla vedettynä.
Kaliiberi suosiolla 155mm kantaman, huollon ja erikoisammusten vuoksi ja seuraavaksi vedettäväksi vaikka jenkkien M777 niin paino on tarpeeksi kevyt että liikkuu traktorilla vedettynä sitä metsäkoneen uraa pitkin.
 
hillhead kirjoitti:
Operatiivisille kallista esim moukari ja alueelliselle pulkkitavaraa tarvittaessa ottoajoneuvoilla vedettynä.
Kaliiberi suosiolla 155mm kantaman, huollon ja erikoisammusten vuoksi ja seuraavaksi vedettäväksi vaikka jenkkien M777 niin paino on tarpeeksi kevyt että liikkuu traktorilla vedettynä sitä metsäkoneen uraa pitkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ottoajoneuvoilla ei kyllä 155 mm tykistöä vedetä, sen verran raskasta kalustoa se on. Maantiellä vetämiseen soveltuvaa ottokalustoa voisi löytyä, mutta siihen se käytännössä jääkin, ja 155 mm tykit ovat käytännössä poikkeuksetta niin raskaita, että ne vaativat maastokuorma-auton tai muun tarkoitusta varten rakennetun sotilasajoneuvon vetämään, jotta päästään edes asemaan. Ottokalustolla vetämisen ongelmana on myös se, että millä sitten ampumatarvikkeet ja miehistö kulkevat.

M777 on muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan taas aika huono tykki, ja sen kevyt lavetti aiheuttaakin ongelmia mm. keston suhteen (normaalikäytössä tulee murtumia lavettiin). Lisäksi se on vedettäväksi varsin kallis, 4-5 miljoonaa dollaria kappale. Vertailun vuoksi ATMOS on n. 6 miljoonaa dollaria.

PV ei muutenkaan ole kauheasti innostunut epäsuoran kaluston vetämisestä ottoajoneuvoilla, kuten täälläkin taannoin keskusteltiin siitä vetoaisan sovituspalasta, jonka Vammas oli suunnitellut 120 KRH:lle, ja jota PV ei kuitenkaan hankkinut.

Muoks: jos Unimogeja olisi enemmän siviilikäytössä, niin sitten ottokalustoa voisikin löytyä tykinvetäjiksi, mutta muuten tuskin otetaan traktoreita siihen käyttöön, vaikka ne periaatteessa massansa puolesta voisivatkin kelvata. Maastokuorma-autolla saadaan kuitenkin myös ne ampumatarvikkeet ja miehistö kulkemaan, raskas traktori ei niitä kuljeta.
 
Viimeksi muokattu:
Metsäkoneella kyllä 155mm kulkisi metsään asemiin ja miehet ja tavarat mukana, mutta on vaan onnettoman hidas. Ja taitaa olla muutakin käyttöä niille sota-aikana.
 
J0h1F kirjoitti:
Ottoajoneuvoilla ei kyllä 155 mm tykistöä vedetä, sen verran raskasta kalustoa se on. Maantiellä vetämiseen soveltuvaa ottokalustoa voisi löytyä, mutta siihen se käytännössä jääkin, ja 155 mm tykit ovat käytännössä poikkeuksetta niin raskaita, että ne vaativat maastokuorma-auton tai muun tarkoitusta varten rakennetun sotilasajoneuvon vetämään, jotta päästään edes asemaan. Ottokalustolla vetämisen ongelmana on myös se, että millä sitten ampumatarvikkeet ja miehistö kulkevat.

M777 on muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan taas aika huono tykki, ja sen kevyt lavetti aiheuttaakin ongelmia mm. keston suhteen (normaalikäytössä tulee murtumia lavettiin). Lisäksi se on vedettäväksi varsin kallis, 4-5 miljoonaa dollaria kappale. Vertailun vuoksi ATMOS on n. 6 miljoonaa dollaria.

PV ei muutenkaan ole kauheasti innostunut epäsuoran kaluston vetämisestä ottoajoneuvoilla, kuten täälläkin taannoin keskusteltiin siitä vetoaisan sovituspalasta, jonka Vammas oli suunnitellut 120 KRH:lle, ja jota PV ei kuitenkaan hankkinut.

Muoks: jos Unimogeja olisi enemmän siviilikäytössä, niin sitten ottokalustoa voisikin löytyä tykinvetäjiksi, mutta muuten tuskin otetaan traktoreita siihen käyttöön, vaikka ne periaatteessa massansa puolesta voisivatkin kelvata. Maastokuorma-autolla saadaan kuitenkin myös ne ampumatarvikkeet ja miehistö kulkemaan, raskas traktori ei niitä kuljeta.
Klikkaa laajentaaksesi...
122H-kalusto on varauduttu varmaan koko sen Suomessa olon ajan vetämään tarvittaessa nelivetotraktoreilla, yksi tykille ja toinen peräkärryllä a-tarvikkeille ja miehistölle. Iso traktori soveltuukin varmaan ihan hyvin 122H:n vetämiseen. Saksan hankintojen jälkeen 1990-luvulla puolustusvoimilla oli aikamoinen pula sopivista tykinvetäjistä. Tuolloin tykkien vetäjiksi suunniteltiin mm. sora-autoja (varmaan 152H-kalustolle). A-tarvikkeet olisivat liikkuneet tukkiautoilla. Nyt intin maastokuorma-autokanta on lisääntynyt ja voisi uskoa 155K-kalustolle löytyvän kunnollisen sotilasmaastokuorma-auton.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top