Tykistö

PrSM:lle ei ole kenelläkään myyntilupaa. Sitä vielä tänä vuonna testattu, esim. SINKEXissa. Nyt rakennetaan EOC eli Early Operational Capabilitya.
Australialle sitä ainakin myydään kun ovat olleet mukana rahoittamassa. Muuten tuo M270 MLRS:n tulenjohtojärjestelmän yhteinen päivittäjäporukka (Italia, UK, US,, Suomi) kai potentiaalisin. Ehkä se UK seuraavana?
Mutta 2030 ennen ei tule kenellekään muulle valmista.
 
Tuommoinen tilaisuus 12.10.2024 klo 10:00....17:00 Museo Militariassa, osallistuminen edellyttää ennakoilmoittautumisen ja osallistumismaksun suorituksen 20 € viimistään 8.10.2024 mennessä.

Jos joku foorumin kirjoittajista osallistuu tilaisuuteen, niin pien yhteenveto olisi mukava lukea, ehkä.
 
Tuommoinen tilaisuus 12.10.2024 klo 10:00....17:00 Museo Militariassa, osallistuminen edellyttää ennakoilmoittautumisen ja osallistumismaksun suorituksen 20 € viimistään 8.10.2024 mennessä.

Jos joku foorumin kirjoittajista osallistuu tilaisuuteen, niin pien yhteenveto olisi mukava lukea, ehkä.
"Tilaisuus tallennetaan mahdollista verkkoesitystä varten."

Toivotaan lujaa, että tallenne tulee joskus nähtäväksi jollain alustalla.
Kiinnostaisi ihan helkkaristi nähdä tuo, mutta kun ei pysty pääsemään paikalle.
 
Vieläkö porukka muistaa kun sota alkoi niin Bundeswehrin varastoissa oli jotain 35000 kpl 155 mm kranaattia. Nykyisellään Rheinmetallin tuotanto tekee sen noin kahdessa viikossa ja vieläkin enemmän on tulossa kun uudetkin tehtaat pyörivät täysillä.

Siis Rheinmetall tekisi vuodessa 52 viikkoa / 2 viikkoa * 35000 lks = 910 000 lks ? Kuulostaa yläkanttiin olevalta ja kohta oltaisiin yli miljoonan vuosituotannossa?

Sopii toivoa, että Venäjä jatkaa riehumista, koska muutoin nuo kranaatit voivat alkaa poltella varastoissa...
 
Korealainen Hanwha rakentaa yhteistyössä WB Groupin kanssa tehtaan Puolaan, joka valmistaa ainakin tykistön raketteja/ohjuksia ja todennäköisesti myöhemmin myös 155 mm tykin ammuksia.


Toinen laajahko juttu Puolan aseteollisuuden murroksesta ja halusta laajentua. Samaan aikaan ryssäkalustosta luovutaan kautta linjan ja kotimaisuusastetta nostetaan, ei ole helppo yhtälö, mutta ainakin siellä on uhkakuvien mukaisesti toimeen ryhdytty. Tykistöaseista ja ammuksista myös jutussa aika monipuolisesti asiaa.


Ja tässä kolmas puolalainen yritys, jolla on jo ammustehtaan rakentaminen käynnissä kohteessa joka joskus kauan sitten on ollutkin vastaavassa käytössä. Tavoitteena tällä yksityisellä yrityksellä on 180000 155 mm ammuksen vuosituotanto sekä mahdollisesti joitain keskikaliiperien ammuksia siihen päälle. Useassa eri vaiheessa rakentuu tuotanto sekä eri ammustyypit. Jutussa mainitaan, että ammusyhdistelmän tulee käydä sekä AHS Krabiin että K9PL:ään mikä sinällään on hyvin viisasta.

 
Viimeksi muokattu:
Nammo on tehnyt neljän vuoden sopimuksen TNT toimituksista Astor Defencen kanssa, joka yllättäen kertoo myös, että heillä on ensi vuodeksi vielä vapaata TNT:n tuotantoa.

 
Nammo on tehnyt neljän vuoden sopimuksen TNT toimituksista Astor Defencen kanssa, joka yllättäen kertoo myös, että heillä on ensi vuodeksi vielä vapaata TNT:n tuotantoa.
Mitenköhän tähän suhtautuu puolustusministeri(ö?)n haave kotimaisesta tnt-tehtaasta? Onkohan todellista tarvetta vai osoittautuuko se liian hätäiseksi ideaksi.
 
Mitenköhän tähän suhtautuu puolustusministeri(ö?)n haave kotimaisesta tnt-tehtaasta? Onkohan todellista tarvetta vai osoittautuuko se liian hätäiseksi ideaksi.

Laske mielessäsi vuosia, eli jos nyt loppuvuoden aikana tehdään päätös tehtaan sijoittamisesta Suomeen niin luvitusta 12-18 kk ja rakentamista 18-24 kk niin tulee 30-42 kk aikaikkuna sille, että TNT:ä voisi saada kotimaiselta toimijalta, lähtökohtaisesti harvoin Suomessa mennään yhdessäkään teollisuuden rakennusprojektissa minimiaikojen puitteissa, joten neljän vuoden sopimus osuu tuohon kuin nenä päähän kun huomio vielä sen, että tuotanto ei alkaisi täydellä volyymilla ensimmäisten kuukausien aikana.
 
Laske mielessäsi vuosia
Jos kysyntä tällaisessa tilanteessa ei ole tapissa niin onko se jatkossakaan? Silloin on tarkasteltava kannattavuutta esim. oletuksella, että kaikki omat hankinnat ohjattaisiin sinne tarvittaessa. Jos on liian suuri ero kustannuksissa niin sitä ei välttämättä kata edes ajatus huoltovarmuudesta.
 
Jos kysyntä tällaisessa tilanteessa ei ole tapissa niin onko se jatkossakaan? Silloin on tarkasteltava kannattavuutta esim. oletuksella, että kaikki omat hankinnat ohjattaisiin sinne tarvittaessa. Jos on liian suuri ero kustannuksissa niin sitä ei välttämättä kata edes ajatus huoltovarmuudesta.
Oma TNT-tehdas on aika vastaava kuin oma ruutitehdas. Kyseessä on ennen kaikkea huoltovarmuusasia ja eiköhän tämäkin tehdas suunnitella niin, että se pystyy toimimaan rauhanaikana (lähes) kannattavasti minimimieityksellä ja käyttöasteella. Maksimituotanto sen sijaan joudutaan mitoittamaan sodanajan kulutuksen mukaan.
 
Korealaisia 105 mm haupitseja kaupitellaan Eurooppaan ja ilmeisesti jollain tasolla kiinnostusta on. Lavetti lienee valittavissa useista eri vaihtoehdoista kunhan kantavuutta vain on riittävästi.

Tuota samaa oon miettinyt, olisiko noista korvaamaan osan 122 H 63 kalustosta, olisi sopivaa kalustoa niille paikallisjoukkojen keveille jääkäri osastoille.

Kiinalla on kyllä vastaavanlaisia 122mm tykeillä varustettuja, ei tattas olla kannattavaa kehitellä vastaavia suomessa meidän 122mm tykeistä. Ampuma tarviketta varmaan osattava itsekkin tehdä.
 
Korealainen Hanwha rakentaa yhteistyössä WB Groupin kanssa tehtaan Puolaan, joka valmistaa ainakin tykistön raketteja/ohjuksia ja todennäköisesti myöhemmin myös 155 mm tykin ammuksia.
Puolalaiset tekevät aivan oikein. Aseyhteistyötä sinnepäin mistä niitä saa tiukan paikan tullen.
Saksa ja euroopan torakkapesä kannattaa unohtaa täysin.
 
Tuota samaa oon miettinyt, olisiko noista korvaamaan osan 122 H 63 kalustosta, olisi sopivaa kalustoa niille paikallisjoukkojen keveille jääkäri osastoille.

Kiinalla on kyllä vastaavanlaisia 122mm tykeillä varustettuja, ei tattas olla kannattavaa kehitellä vastaavia suomessa meidän 122mm tykeistä. Ampuma tarviketta varmaan osattava itsekkin tehdä.
Entisten alueellisten ja tulevien paikallisjoukkojen tykistö saattaa olla katoavaa perinnettä siinä vaiheessa kun 122mm menee sulattamoon.

Ilmeisesti koko pumppu on pääsääntöisesti mallia Otto ajoneuvo.
120mm heittimiä voi sitten taas olla ylimääräisenä niille ja se sopiikin paremmin hajautettuun toimintaan ilman kunnollista IT ja elsoa.

Mahtaako tuollainen 105mm olla turhan tehoton Suomen maastoon.
Patterissa pitäisi tällöin olla jo kahdeksaa tykkiä jos käytetään vedettävien tykkien lasku määriä.

Ja joku syy sillekkin on että kahdessa patteristossa toisella on 122 ja toisella on 155. Ettei vaan 122 olisi liian tehoton tietyssä ympäristössä. Mene ja tiedä.

Joka tapauksessa ei nyt 120krh ta pienempää kannata ostaa.

Löytyiskö eteläkoreasta vedettävää taikka ajoneuvo versiota edullisesti 155millisenä....
 
120mm heittimiä voi sitten taas olla ylimääräisenä niille ja se sopiikin paremmin hajautettuun toimintaan ilman kunnollista IT ja elsoa.

Miksi 120mm vedettävä heitin sopii toimintaan paremmin, kuin tuollainen ajoneuvoalustainen 105mm haupitsi? Ampumaetäisyyttähän saadaan kuitenkin yli tuplat ja noille varmasti voidaan toimia myös hajautetusti.

(En nyt sano että näitä pitäisi hankkia, mutta hypoteettisesti jos olisi mahdollista valita kummasta vain)

Itse en kyllä usko, että tykistöstä noin vain luovutaan vaan tilalle hankitaan jotakin.
 
Miksi 120mm vedettävä heitin sopii toimintaan paremmin, kuin tuollainen ajoneuvoalustainen 105mm haupitsi? Ampumaetäisyyttähän saadaan kuitenkin yli tuplat ja noille varmasti voidaan toimia myös hajautetusti.

(En nyt sano että näitä pitäisi hankkia, mutta hypoteettisesti jos olisi mahdollista valita kummasta vain)

Itse en kyllä usko, että tykistöstä noin vain luovutaan vaan tilalle hankitaan jotakin.
Samoilla linjoilla minäkin, jos 122mm luovutaan, niin ei kaikkea sitä määrää pystytä korvaamaan 155mm kalustolla ja heittimillä eikä ilmatuella, joten voisi olla joidenkin keveiden nopeasti liikkuvien taisteluosastojen/ erillispataljoonien käytössä sopivia nuo ajoneuvolle asennetut 105mm. Ainakin ovat paljon halvempia, eikä tarkoitus olisi hankkia niitä suuria määriä, vaan tosiaan muutamalle yksikölle. Taitavat Ukrainassakin olla ihan päteviä.
Taitaa muuten olla melkein saman painoisia 120mm krh:n ja 105mm tykin ammus.
 
Samoilla linjoilla minäkin, jos 122mm luovutaan, niin ei kaikkea sitä määrää pystytä korvaamaan 155mm kalustolla ja heittimillä eikä ilmatuella, joten voisi olla joidenkin keveiden nopeasti liikkuvien taisteluosastojen/ erillispataljoonien käytössä sopivia nuo ajoneuvolle asennetut 105mm. Ainakin ovat paljon halvempia, eikä tarkoitus olisi hankkia niitä suuria määriä, vaan tosiaan muutamalle yksikölle. Taitavat Ukrainassakin olla ihan päteviä.
Taitaa muuten olla melkein saman painoisia 120mm krh:n ja 105mm tykin ammus.
Logistiikka on mutkikas, kun on lukuisia kalibereita käytössä, mutta kyllä on tietysti puolensa kaikilla eri vehkeillä.
 
Miksi 120mm vedettävä heitin sopii toimintaan paremmin, kuin tuollainen ajoneuvoalustainen 105mm haupitsi? Ampumaetäisyyttähän saadaan kuitenkin yli tuplat ja noille varmasti voidaan toimia myös hajautetusti.

(En nyt sano että näitä pitäisi hankkia, mutta hypoteettisesti jos olisi mahdollista valita kummasta vain)

Itse en kyllä usko, että tykistöstä noin vain luovutaan vaan tilalle hankitaan jotakin.
Ymmärränkö oikein että olisit korvaamassa raskaan kranaatinheittimen haupitsilla?
 
Back
Top