Tykistö

Ei vaan sinä haupitsin heittimellä.
Kysymyshän alunperin oli, voisiko osan 122mm tykeistä korvata noilla 105mm ajoneuvolle asennetuilla tykeillä ja osan korvata 155mm kalustolla. Kun 155mm ajoneuvoalustaiset tykit ovat niin kalliita ja joillekin joukoille tuollainen kevyt 105mm ajoneuvolle asennettu tykki voisi olla sopiva, juurikin tuon pitemmän ampumaetäisyyden takia.
Kun kuitenkin ollaan suunnittelemassa 122mm tykkikaluston korvaamista/ romuttamista.
 
Ei vaan sinä haupitsin heittimellä.
Ehei.
Vaan että paikallisjoukoille ei anneta omaa tykistöä nykyisten alueellisten joukkojen tapaan ainakaan sen jälkeen kun 122 on sulatettu.
Kaikki kynnelle kykenevä kalusto siirretään operatiiviisiin joukkoihin.
122milliset korvattaisiin 155millisillä ajoneuvo taikka vedettävillä versioilla jota pohdin hankittavaksi etelä Koreasta.
En pidä alle 120 millistä tykkiä järkevänä sillä pataljoona tasolla on jo raskaita kranaatin heittimiä. Järeämpää murkulaa tarvitaan. Saati sitten kaikki muut 155mm edut.

Paikjoukot on kevyttä jalkaväkeä malli Otto ajoneuvo.

Paikj lle on mahdollisesti 120krh on tyrkyllä normaalin raskas komppanian lisäksi pataljoona tasolla. Koska niitä on reilusti hankittuna ja eivät välttämättä ole ihan parhaita operatiiviseen toimintaan.

Spekulointiahan tämä on koska PV ei ole avannut tarkemmin miten alueellisten joukkojen jakaminen tehdään.
Jos itse saisin päättää niin pitäisin nykyisen kolmijakoisen joukkojen jaon.
Ja tykkejä pitää olla reilusti. Epäilen vahvasti operatiivisen tulenkäytön tehokkuutta massaa vastaa jolloin riittävällä taktisella on tarpeensa.
 
Jos itse saisin päättää niin pitäisin nykyisen kolmijakoisen joukkojen jaon.
Asiastahan en mitään tiedä, mutta kun aluepuolustujoukot poistuu, niin luulen niiden tehtävien jakautuvan operatiivisten ja paikallisjoukkojen kesken, jossa paikallisjoukkojen vahvuutta kasvatetaan ja aseistusta lisätään järeämpään suuntaan ainakin noilla 120mm heittimillä.
Jos jäädään pelkkien lisättyjen 155mm tykkien ja raketinheittimien varaan ollaan vaikeuksissa riittävän tuliyksiköiden määrän kanssa, tykistön tulta kun tarvitaan monessa paikassa yhtä aikaa ja asemiakin pitää vaihtaa ja miehistön levätä.
105mm tykki kieltämättä on hepponen tulivoimaltaan, mutta jotkin tehtävät vaativat pitempää kantamaa kuin mihin heittimet pystyvät. Ajatuksissani on kevyt taisteluosaston kaltainen pataljoonan kokoluokkaa oleva "iskujoukko" jonka toimintaan tuollainen ajoneuvoon asennettu kevyempi tykki sopisi heitintä paremmin, varsinkin jos kyseessä olisi perinteinen 120mm heitin, nopempi tulenavaus, pitempi kantama ja nopeampi asemista lähtö.
Joka tapauksessa 105: sia olisi pienimäärä, jolla ei ole tarkoitus korvata 122mm kalustoa.

Jos rahaa löytyy niin tietysti 155mm kalustolla on etusijalla.
 
Tämän mukaan Patrian uutta 8x8 alustalle rakennettavaa 155 mm tykkiä tullaan testaamaan jo tulevana talvena ja toisen uutisen mukaan päätös niiden valmistamisen aloittamisesta olisi jo tehty.

Patria on nyt messuilla Oslossa, olisiko siellä jotain kerrottu toimittajille tms. tämän tiimoilta.


 
Tämän mukaan Patrian uutta 8x8 alustalle rakennettavaa 155 mm tykkiä tullaan testaamaan jo tulevana talvena ja toisen uutisen mukaan päätös niiden valmistamisen aloittamisesta olisi jo tehty.

Patria on nyt messuilla Oslossa, olisiko siellä jotain kerrottu toimittajille tms. tämän tiimoilta.


Nyt vaan odotellaan kuvia tuosta järjestelmästä.
 
Kanadassa, Ingersollin kaupungissa on pidetty viralliset avajaiset tehtaalla joka valmistaa noin 15000 tykin kranaatin kuorta kuukaudessa, pääosin M795 mallia, mutta myös M1128 on valmistuslistalla.

Hiljalleen NATO maiden kyky nousee edes lähemmäs tasoa jossa se olisi pitänyt aina pysyä.


Myös Australiassa toimiva pienehkö ammustehdas laajentaa tuotantoaan, mutta 41000 ammusta vuodessa ei ole kovin suuri määrä, avuksi kuitenkin sekin.


Slovakian ZSV on myös pitänyt perjantaina viralliset avajaiset uudella automatisoidulla tuotantolinjallaan, sen on tarkoitus saavuttaa täysi kapasiteetti 2026 vuoden aikana jolloin tuotantomäärä raskaissa tykinammuksissa nousee 360000 vuodessa. Työntekijämäärä tulee noin tuplaantumaan nykyisestä.

 
Viimeksi muokattu:
Tässä sitten kaksi yritystä, joista en ollut koskaan kuullutkaan ja joista toisella on Suomessakin toimintaa, laittavat hynttyitä yhteen aloittaakseen 155 mm ammustuotannon ensivuoden keväällä.


Gespi on brasilialainen puolustusalan yritys.


Modirum Group on suomalainen monialayritys.

 
Viimeksi muokattu:
Gespi on brasilialainen puolustusalan yritys.
Tämän mukaan Brasiliassa olisi useita 155 valmistavia firmoja. Emgepron, IMBEL, Mac Jee ja sitten nyt Gespi.

Mutta onpa Suomen kioski todellakin kokoluokaltaan kioski.

0,2-0,4 milj. €​

10-19 hlö
Häh?

Rahuliahan niillä silti saattaa olla kun noin ison kuuloinen maksuvälitystoiminto myyty maailmalle vuosi sitten.

VTT:n kanssa on vissiin myös joku AI Drone swarming -projekti. Sekä aerial defence -kehitystä.
In strategic partnership with VTT, Modirum Defence is currently develpping AI-driven UAV Swarming solutions. This active partnership is reshaping the landscape of defense technology by enhancing our aerial operational capabilities.

Keep an eye on our updates as we forge ahead, continuously advancing the state of defense technology together.
1728160691313.webp
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin, jos ja kun Patrian Sisun alustalle suunnittelema Ukrainan 2S22 Bohdan kaltainen yksinkertainen tykkiajoneuvo valmistuu ja osoittaa toimivuutensa sekä hintalaatusuhteen hyväksi, niin kannattaako vanhemmat vedettävät 155mm tykit (pois lukien 155 K 98) muuttaa ajoneuvoalustalle.
 
Ajattelin, jos ja kun Patrian Sisun alustalle suunnittelema Ukrainan 2S22 Bohdan kaltainen yksinkertainen tykkiajoneuvo valmistuu ja osoittaa toimivuutensa sekä hintalaatusuhteen hyväksi, niin kannattaako vanhemmat vedettävät 155mm tykit (pois lukien 155 K 98) muuttaa ajoneuvoalustalle.
Patrian mielestä kyllä. PV sitten kilpailuttaa ja ei juuri antane bonusta huoltovarmuustekijöistä. Paitsi jos markkinakyselyllä jo selviää, ettei ole varaa haihatella.

Tuo merivoimien Caesarin tapaisten hankinta paljastaa jotain tästä. Jos se menee maaliin asti niin sitten on aika kova halu käyttää rahaa / pienempi halu uudelleenarvioida ainakaan julkisesti tarvetta. Sekä jos menee läpi niin alkaa olla hölmöä jos olisi K9, "Caesar" ja sitten muka vielä kolmatta haikailtaisi.

On kai nämä kaikki sen verran jointtia, että pvlogl ja kokonaisuus ajaa eikä aselajit pääse kiirehtimään vain omaksi edukseen.
 
Ajattelin, jos ja kun Patrian Sisun alustalle suunnittelema Ukrainan 2S22 Bohdan kaltainen yksinkertainen tykkiajoneuvo valmistuu ja osoittaa toimivuutensa sekä hintalaatusuhteen hyväksi, niin kannattaako vanhemmat vedettävät 155mm tykit (pois lukien 155 K 98) muuttaa ajoneuvoalustalle.
Miksi? Tykeistä kelpaa muunnettavaksi ainoastaan putki peräkappaleineen ja kehto, koko lavetti suuntauskoneistoineen ja varusteineen jäisi käyttämättä silloin (ellei haluta jotain törkeän korkeaa asennusta, jossa käytettäisiin myös alkuperäistä ylälavettia; tässä pitäisi lataamista varten olla jonkinlainen porrassysteemi kannuksissa tai automaatti; porrassysteemillä tulisi homma aika raskaaksi reilun 40 kilon kranaattien kanssa). Lisäksi 83-mallisissa on peräkappaleessa suunniteltu käytettäväksi sitä PV:n ongelmallisena pitämää vanhaa heittävää latasinta, niin sekin olisi vielä malliero uuden tykin kantasarjaan. Olen vieläpä antanut itseni ymmärtää, että PV ei ole modernisoinut kaikkia 83:ia uudelle panoskammiolle, eli osa niistä on vanhalla Tampella-mittaisella panoskammiollakin, niin siinäkin olisi vielä sitten heittoa. Ei ollut, ks. seuraavalla sivulla.

Putket ovat kulutustavaraa, joten pitkällä aikavälillä muunnostyössä siis jäisi vain peräkappale ja kehto alkuperäisestä. Järkevämpää olisi tehdä kokonaan uudet tykit ja säästää vanhat.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi? Tykeistä kelpaa muunnettavaksi ainoastaan putki peräkappaleineen ja kehto, koko lavetti suuntauskoneistoineen ja varusteineen jäisi käyttämättä silloin (ellei haluta jotain törkeän korkeaa asennusta, jossa käytettäisiin myös alkuperäistä ylälavettia; tässä pitäisi lataamista varten olla jonkinlainen porrassysteemi kannuksissa tai automaatti; porrassysteemillä tulisi homma aika raskaaksi reilun 40 kilon kranaattien kasnsa). Lisäksi 83-mallisissa on peräkappaleessa suunniteltu käytettäväksi sitä PV:n ongelmallisena pitämää vanhaa heittävää latasinta, niin sekin olisi vielä malliero uuden tykin kantasarjaan.
Olet täysin oikeassa asiassa ja myös hyvissä perusteluissa. Uskon, että 40 v vanhoja putkia ei enää nykykustannusmaailmassa laiteta uudelle lavetille.

Olen vieläpä antanut itseni ymmärtää, että PV ei ole modernisoinut kaikkia 83:ia uudelle panoskammiolle, eli osa niistä on vanhalla Tampella-mittaisella panoskammiollakin, niin siinäkin olisi vielä sitten heittoa.
Tämän on jompikumpi meistä ymmärtänyt väärin, meillä ei ole vanhoille Tampelloille kahta erilaista panosjärjestelmää logistiikan murheenkryyninä. Jos Tampellat kiinnostaa, niin erinomainen paikka kysymyksille olisi Museo Militarian Kylmä sota-seminaari 12.10. Siellä ovat esitelmöimässä monien täältäkin muistama entinen jäsen @veeteetee sekä Tampellan Aseosaston viimeinen johtaja ins Seppo Nikula.

Mun tietojen mukaan tilaisuus kyllä tallennetaan, mutta tallenne tulee saataville ainoastaan tutkimuskäyttöön. Kannattaa siis saapua paikalle tai kysellä myöhemmin niiltä, jotka sen vaivautuivat tekemään.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Tampellat kiinnostaa, niin erinomainen paikka kysymyksille olisi Museo Militarian Kylmä sota-seminaari 12.10. Siellä ovat esitelmöimässä monien täältäkin muistama entinen jäsen @veeteetee sekä Tampellan Aseosaston viimeinen johtaja ins Seppo Nikula.

Mun tietojen mukaan tilaisuus kyllä tallennetaan, mutta tallenne tulee saataville ainoastaan tutkimuskäyttöön. Kannattaa siis saapua paikalle tai kysellä myöhemmin niiltä, jotka sen vaivautuivat tekemään.
Itse en tuonne pääse, olisipa hienoa, jos joku forum-veli pääsee ja tännekin referoisi huomioitansa.
 
Tulipahan taas mieleen, minkälainen oli 155GH52-SP-T55 prototyyppi?
Oliko "torniin" sijoitettu tykki hankala käyttää? Minkälaiset oli käyttö kokemukset.?

Mietin vaan voisko siitä kehittää uudenversion Sisu E13TP rungolle, vähän niin kuin Dana 155mm tykki. Suojais vähän paremmin miehistöä.

2S22 Bohdana tyyppinen on kuitenkin halvempi hankkia.
 
Tulipahan taas mieleen, minkälainen oli 155GH52-SP-T55 prototyyppi?
Oliko "torniin" sijoitettu tykki hankala käyttää? Minkälaiset oli käyttö kokemukset.?

Mietin vaan voisko siitä kehittää uudenversion Sisu E13TP rungolle, vähän niin kuin Dana 155mm tykki. Suojais vähän paremmin miehistöä.

2S22 Bohdana tyyppinen on kuitenkin halvempi hankkia.

Onhan tuo varsinainen värkki avautuvine torneineen ja tukijalkoineen.

155GH52-SP-T55_4.jpg.bcb596d6d0a30213651034a46fdd172c.webp

Kyllä siinä hinta pompsahtaa, kun sijoitetaan tuollainen jesariviritys vielä pyöräajoneuvon päälle.
 
Back
Top