Tykistö

Taitaa tulla tarjolle siihen Suomenkin rannikkotykkihankkeeseen ilmiselvien synergiaetujen vuoksi pelkästään.

Hanwha on suunnitellut ja AUSA messuilla paraikaakin esittelee K9A2 haupitsin tornia 8x8 pyöräajoneuvon päällä. Kun huomioidaan korealaisten myötämielisyys eurooppalaiseen valmistukseen niin voi hyvin nähdä tuon suomalaisen 8x8 lavetin päällä.

 
Israelkin on käyttänyt niin runsaasti ammuksia Hamasin ja Hizbollahin lanaamisessa, että joutuu moninkertaistamaan tykistöammusten ja lentopommien tuotannon, etenkin kun jenkit eivät aivan heti ole täyttämässä varastojaan Israelissa. Elbit Systems ja Rafael luonnollisesti ne yritykset jotka uusia tuotantolinjoja laittavat käyntiin.

 
Viimeksi muokattu:
En ole viimeaikoina seurannut täällä Ukraina keskustelua, joten ajattelin kysyä kommentteja ryssän viimeaikaisille tykistö menetyksille? Tai ainakin netissä on viimeaikoina näkynyt tappiolukija joiden mukaan naapuri kärsisi todella paljon menetyksiä. Onko näille erityistä selitystä, kun en ole kuullut mitään erityistä mainintaa?
 
En ole viimeaikoina seurannut täällä Ukraina keskustelua, joten ajattelin kysyä kommentteja ryssän viimeaikaisille tykistö menetyksille? Tai ainakin netissä on viimeaikoina näkynyt tappiolukija joiden mukaan naapuri kärsisi todella paljon menetyksiä. Onko näille erityistä selitystä, kun en ole kuullut mitään erityistä mainintaa?

Tässä on koostetta mitä on taustalla tapahtunut ja tapahtumassa.




Tuohon voisi lisätä neljä tekijää:

- ryssien raskaat menetykset sodan alussa veivät sen oikeasti osaavan porukan eikä uusia ole ehditty kouluttaa kunnolla, tykistö on kuitenkin aselaji joka vaatii aivan eri tavalla osaamista kuin vaikka mobikkijalkaväki
- ammusten laatu, sekä Venäjän omat että Pohjois-Korean ammukset ovat olleet heikkolaatuisia, jonka myötä tykkejä on todennäköisesti tuotu lähemmäs kuin olisi normaalilla laatutasolla tehty
- Ukrainalla on myös jalkaisin tehtävää tiedustelua tykistön tuliasemista aivan eri tavalla kuin ryssillä, koska ne Venäjän tykit on miehitetyllä alueella, väki siellä on ukrainalaisia ja jostain ihmeen syystä Ukrainan matkapuhelinverkko toimii syvälle miehitetylle alueelle.
- älyammusten toimintakyky on Ukrainan osalta parempi, mikäli maalitieto saadaan niin siihen pystytään vaikuttamaan hyvin nopeasti ja monipuolisesti sekä kauas syvyyteen, ryssillä on ollut Krasnopoleja jonkinlainen määrä, mutta se ei vastaa länsimaisia älyammuksia eikä monellakaan yksiköllä ole kykyä niitä ampua

Sitten suurempi paljastumisen riski ryssien osalta tulee jo siitä tarpeesta käyttää tykistöä massamaisesti, ei voi yhtä aikaa ampua paljon ja pysyä piilossa/suojassa varsinkaan kun kuorma-autoilla liikkuva huoltokin paljastaa tuliasemia.
 
En ole jaksanut enää pahemmin sotavideoita seurailla pitkään aikaan, mutta sellainen pointti ainakin että molemmat osapuolet käyttävät nykyään todella paljon harhamaaleja, ja parhaita on vaikea erottaa aidosta muuten kuin paikan päällä. Ainakin ennen välistä tuli vastaan videoita, joissa näytti suurella todennäköisyydellä olevan kohteena harhamaali - ei sekundääriräjähdystä, eikä kohteen ympärillä näkynyt minkäänlaista aktiviteettia.
 
USAn tykistön ammusten kehityssuunnitelmista juttua. Kantavana ajatuksena lennossa olevien ammusten keskinäinen yhteistyö maalien hakemisessa ja tiedon jakamisessa. Nämä siis panssareidentorjuntaversioita.

Lisäksi uudentyyppinen rypäleammus on suunnitteilla.

 
Uusi tykinputkien valmistustehdas Brittein saarille saksalaisten ja brittien yhteistyönä. 120 mm ja 155 mm putkia tarkoitus alkaa tekemään, kysyntää varmasti on.


Asiaan liittyen luulen: Sitä mietin että kun nyt tuotantokapasiteetti lienee kautta maailman keskitetty 155 millisen tykistön ammusten tuotantoon, niin mitenkäs sitten muut ammukset? Ajattelin, että jos 155 millisen kranaatin valmistuksen olevan niin vaativaa vaadittavien toleranssien takia, niin onko sitten KRH:n ammukset yhtä vaativia? Ja olisiko siten mahdollista tuottaa KRH:n ammuksia muilla menetelmillä tuotanto kapasiteetin parantamiseksi? Itseasiassa mietin että mitä siitä tulisi jos KRH:n kranaatin tekisi teräsputkesta? Pyrstö ja nokkakartio tietenkin tehtäisiin miten parhaiten kyettäisiin, mutta pääasiassa kranaatti olisi tehty hyllystä löytyvästä putkesta. Sirpalointia avustettaisiin työstämällä urat putken sisäpinnalle.
 
Asiaan liittyen luulen: Sitä mietin että kun nyt tuotantokapasiteetti lienee kautta maailman keskitetty 155 millisen tykistön ammusten tuotantoon, niin mitenkäs sitten muut ammukset? Ajattelin, että jos 155 millisen kranaatin valmistuksen olevan niin vaativaa vaadittavien toleranssien takia, niin onko sitten KRH:n ammukset yhtä vaativia? Ja olisiko siten mahdollista tuottaa KRH:n ammuksia muilla menetelmillä tuotanto kapasiteetin parantamiseksi? Itseasiassa mietin että mitä siitä tulisi jos KRH:n kranaatin tekisi teräsputkesta? Pyrstö ja nokkakartio tietenkin tehtäisiin miten parhaiten kyettäisiin, mutta pääasiassa kranaatti olisi tehty hyllystä löytyvästä putkesta. Sirpalointia avustettaisiin työstämällä urat putken sisäpinnalle.

Vaikka en varsinaisesti asiassa ekspertti olekaan niin olen täältä oppinut, että KRH:n kranaatteja voi tehdä samalla tavalla kuin tykin kranaatin kuoria eli takomalla/puristamalla ja lämpökäsittelemällä jolloin sirpaloitumisesta saadaan optimaalinen, mutta prosessi on kallis. Niitä voidaan myös tehdä ihan umpiteräksestä sorvaamalla, jolloin isoin ongelma on suuri hukka teräksessä ja sen myötä valmistus on nopeaa tai ainakin helposti skaalattavissa, mutta ei kuitenkaan kustannusoptimissa. Halvinta on valaa muoteissa suoraan oikean kokoisia kuoria, joita ehkä pitää viimeistellä hieman sorvaamalla ja ainakin tehdä kierteet sytyttimelle. Tällaisissa kranaateissa lienee se sirpaloituminen jonkin verran epätasaisempaa, mutta ammuttavaa syntyy.

Sinänsä KRH:n ammusten tuotantoon ei tarvita samoja laitteita kun puhutaan kuorista, mutta räjähdysaineen täyttö vaatinee ainakin länsimaissa rauhanaikana siihen vihkiytyneet työntekijät sekä sopivat tilat ja luonnollisesti sitä räjähdysainetta.

Nyt olen ymmärtänyt, että pullokaulana KRH:n ammusten valmistuksessa on räjähdysaineen saatavuus sekä sytyttimien valmistusmäärät.

Kysyin vielä ChatGPT:ltä noista KRH:n kranaatinkuorien valmistuksesta niin tarjosi vaihtoehtoina edellisten lisäksi 3D tulostusta ja kuumaekstruusiota eli puristamista muottiin, näitä kuulemma tutkitaan myös, mutta alkuinvestoinnit ovat kalliita.

Ammattilaiset korjatkoon asiavirheet.
 
Nyt olen ymmärtänyt, että pullokaulana KRH:n ammusten valmistuksessa on räjähdysaineen saatavuus sekä sytyttimien valmistusmäärät.

Tuo toki selittää pari juttua.

Ovatkohan jo harkinneet AN:n sekoittamista TNT:hen ja missä suhteessa. Sikäli kun muistan, niin 20% AN tekee TNT:stä entistäkin voimakkaampaa. Sytyttimien kanssa voi sitten olla omat ongelmansa. Mutta niiden tuotannosta minä en tiedä mitään. Missäkähän maissa noita tehdään?
 
Ovatkohan jo harkinneet AN:n sekoittamista TNT:hen ja missä suhteessa. Sikäli kun muistan, niin 20% AN tekee TNT:stä entistäkin voimakkaampaa. Sytyttimien kanssa voi sitten olla omat ongelmansa. Mutta niiden tuotannosta minä en tiedä mitään. Missäkähän maissa noita tehdään?
Ei tee valmiina räjähdysaineena voimakkaampaa, muttei merkittävästi heikompaa, ja amatolin hinta on huomattavasti halvempi kuin puhtaan TNT:n. Tyypillinen amatolin sekoitussuhdehan on n. 60/40 TNT/AN. Hyöty tulee siitä, että TNT:ssä on puutetta hapesta, kun taas ammoniumnitraatissa on happiylimäärä, jolloin TNT:n vaikutus tehostuu, joka kompensoi AN:n heikompaa tehoa.
 
Vaikka en varsinaisesti asiassa ekspertti olekaan niin olen täältä oppinut, että KRH:n kranaatteja voi tehdä samalla tavalla kuin tykin kranaatin kuoria eli takomalla/puristamalla ja lämpökäsittelemällä jolloin sirpaloitumisesta saadaan optimaalinen, mutta prosessi on kallis. Niitä voidaan myös tehdä ihan umpiteräksestä sorvaamalla, jolloin isoin ongelma on suuri hukka teräksessä ja sen myötä valmistus on nopeaa tai ainakin helposti skaalattavissa, mutta ei kuitenkaan kustannusoptimissa. Halvinta on valaa muoteissa suoraan oikean kokoisia kuoria, joita ehkä pitää viimeistellä hieman sorvaamalla ja ainakin tehdä kierteet sytyttimelle. Tällaisissa kranaateissa lienee se sirpaloituminen jonkin verran epätasaisempaa, mutta ammuttavaa syntyy.

Sinänsä KRH:n ammusten tuotantoon ei tarvita samoja laitteita kun puhutaan kuorista, mutta räjähdysaineen täyttö vaatinee ainakin länsimaissa rauhanaikana siihen vihkiytyneet työntekijät sekä sopivat tilat ja luonnollisesti sitä räjähdysainetta.

Nyt olen ymmärtänyt, että pullokaulana KRH:n ammusten valmistuksessa on räjähdysaineen saatavuus sekä sytyttimien valmistusmäärät.

Kysyin vielä ChatGPT:ltä noista KRH:n kranaatinkuorien valmistuksesta niin tarjosi vaihtoehtoina edellisten lisäksi 3D tulostusta ja kuumaekstruusiota eli puristamista muottiin, näitä kuulemma tutkitaan myös, mutta alkuinvestoinnit ovat kalliita.

Ammattilaiset korjatkoon asiavirheet.
Onko tuo sama ChatGPT, joka kertoi minulle pitkät pätkät Suomessa perustetuista kolmesta SS-divisioonasta, SS-miesten salamurhayrityksestä Mannerheimiä vastaan ja eduskuntatalon pommiattentaatista syksyllä 1944 sekä Suomen ja Ruotsin välisen sodan uhasta vuonna 1965?
 
Onko tuo sama ChatGPT, joka kertoi minulle pitkät pätkät Suomessa perustetuista kolmesta SS-divisioonasta, SS-miesten salamurhayrityksestä Mannerheimiä vastaan ja eduskuntatalon pommiattentaatista syksyllä 1944 sekä Suomen ja Ruotsin välisen sodan uhasta vuonna 1965?
Tiedä häntä, mitä kysyit siltä?
 
Tiedä häntä, mitä kysyit siltä?
Kysyin, miksi Suomi perusti SS-divisioonia jatkosodan aikana ja kertoi minulle kaikkien kolmen SS-divisioonan nimet, kokoonpanot ja taistelut. Sitten kysyin SS-miesten tekemästä vallankaappausyrityksestä syksyllä 1944 (ei kuulemma ollut sellaista, sillä presidentin salamurhayritys ja eduskunnan pommiattentaatti ovat normaalia yhteiskunnan turbulenssia). Lopuksi kysyin Suomen ja Ruotsin välisestä sodasta 1965, jota ei kuulemma ollut, mutta LKP toteutettiin molemmissa maissa ja armeijat keskitettiin rajoille.

Tässä vaiheessa totesin, että varmasti hyvä kampe, mutta lähdekritiikki lienee paikallaan.
 
Kysyin, miksi Suomi perusti SS-divisioonia jatkosodan aikana ja kertoi minulle kaikkien kolmen SS-divisioonan nimet, kokoonpanot ja taistelut. Sitten kysyin SS-miesten tekemästä vallankaappausyrityksestä syksyllä 1944 (ei kuulemma ollut sellaista, sillä presidentin salamurhayritys ja eduskunnan pommiattentaatti ovat normaalia yhteiskunnan turbulenssia). Lopuksi kysyin Suomen ja Ruotsin välisestä sodasta 1965, jota ei kuulemma ollut, mutta LKP toteutettiin molemmissa maissa ja armeijat keskitettiin rajoille.

Tässä vaiheessa totesin, että varmasti hyvä kampe, mutta lähdekritiikki lienee paikallaan.
Ei varmasti kannata kysyä tekoälyltä miksi kysymyksiä ylipäätään koska vastaus on jokatapauksessa subjektiivinen. Toisekseen ChatGPT:n vastaus kysymykseen perustiko Suomi SS-divisioonia Jatkosodan aikana on seuraava.

Ei, Suomi ei perustanut SS-divisioonia jatkosodan aikana. Kuitenkin, suomalaisia vapaaehtoisia taisteli Saksan Waffen-SS:n riveissä. Nämä suomalaiset taistelivat tunnetuimmin "Wiking-divisioonassa," mutta Suomi ei itse perustanut eikä komentanut SS-divisioonia.

Vuonna 1941 Suomen ja Saksan välille muodostui tiiviimpi sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliittoa vastaan. Tähän liittyen Suomi salli suomalaisten vapaaehtoisten liittymisen Saksan Waffen-SS-joukkoihin, minkä seurauksena perustettiin "Suomalainen SS-pataljoona." Pataljoona oli kuitenkin saksalaisten komennossa, ja sen toiminta oli erillistä Suomen armeijasta. Noin 1 400–1 500 suomalaista palveli tässä yksikössä vuosina 1941–1943, minkä jälkeen suurin osa heistä kotiutettiin takaisin Suomeen.

Tämä pataljoona ei ollut divisioonan kokoinen, ja vaikka suomalaisia palveli Saksan SS-joukoissa, Suomi ei perustanut omaa SS-divisioonaa eikä ollut suoraan vastuussa näistä joukko-osastoista.

Ja väärä ketju tälle asialle, en jatka aiheesta.
 
Ei tee valmiina räjähdysaineena voimakkaampaa, muttei merkittävästi heikompaa, ja amatolin hinta on huomattavasti halvempi kuin puhtaan TNT:n. Tyypillinen amatolin sekoitussuhdehan on n. 60/40 TNT/AN. Hyöty tulee siitä, että TNT:ssä on puutetta hapesta, kun taas ammoniumnitraatissa on happiylimäärä, jolloin TNT:n vaikutus tehostuu, joka kompensoi AN:n heikompaa tehoa.
Tuolta katselin.
 
Back
Top