Tykistö

Portugalille näyttäisi kelpaavan myös uusin versio Caesarista, toki puhutaan toimituksista vuoteen 2034 mennessä eikä kyseessä ole vielä sitova tilaus, mutta antaa viitteitä että Caesarin näytöt Ukrainassa ovat useille maille riittävät.

 
Kuten huomaat, amatoli ei saa samaa räjähdysnopeutta kuin TNT, vaikka sillä voidaankin massatehokkuutta parantaa - mutta ei tilavuustehokkuutta, koska amatoli on vähemmän tiheää kuin TNT.

En rupea tekemään laskelmia, joten luotan sinun tietävän paremmin kuin minä. Tykistön kranaatit on sen verran "pieniä" että en rupeaisi niiden räjähde latausta pienentämään, saati sitten KRH:n kranaatit. Mahtaakohan kenelläkään olla jemmassa esim. vanhoja lentopommeja joista saisi ryövättyä räjähteet parempaan käyttöön? Jenkit muistaakseni käytti korean aikaiset pomminsa jokin aika sitten B-52:ten koulutuksessa.
 
Nyt sitten jännityksellä odotellaan mitä Patria tuo näytille siinä 155mm ajoneuvotykissä, olisiko jota uutta innovaatiota jolla erottuis muista.

Ovat Patrian insinöörit olleet ahkeria viimeaikoina, M3 järjestelmä, Famous projekti ja 6x6, päälle vielä 155mm tykki. Mitähän muuta on piilossa.
 
Nyt sitten jännityksellä odotellaan mitä Patria tuo näytille siinä 155mm ajoneuvotykissä, olisiko jota uutta innovaatiota jolla erottuis muista.

Ovat Patrian insinöörit olleet ahkeria viimeaikoina, M3 järjestelmä, Famous projekti ja 6x6, päälle vielä 155mm tykki. Mitähän muuta on piilossa.
Itse kanssa odotan tietoa tuosta uudesta Patrian tykistä. Koeammuntoja muistaakseni suunniteltiin jo ensi talvelle. Kumminkin tuohon Tremos heittimeen olivat Patrialla saaneet rekyylinvaimennuksen, niin kiinnostaa nähdä onko sama onnistunut ajoneuvotykissä. Kumminkin Amerikkalainen Brutus jo ainakin saanut tuon soft-recoil teknologian 155mm tykissä prototyyppiasteelle jo vuosia sitten.

Vielä kun silti pysyisivät Patrialla edes hieman back-to-basics linjalla tuossa ajoneuvotykissäkin, niin kuin vaikuttaisi Tremoksessa, 6x6:ssa ja Famouksessa käyneen. Ihan vain siksi, että köyhällä Suomella olisi varaa hankkia niitä enemmänkin kuin vain muutama kapppale.
 
Itse kanssa odotan tietoa tuosta uudesta Patrian tykistä. Koeammuntoja muistaakseni suunniteltiin jo ensi talvelle. Kumminkin tuohon Tremos heittimeen olivat Patrialla saaneet rekyylinvaimennuksen, niin kiinnostaa nähdä onko sama onnistunut ajoneuvotykissä. Kumminkin Amerikkalainen Brutus jo ainakin saanut tuon soft-recoil teknologian 155mm tykissä prototyyppiasteelle jo vuosia sitten.

Vielä kun silti pysyisivät Patrialla edes hieman back-to-basics linjalla tuossa ajoneuvotykissäkin, niin kuin vaikuttaisi Tremoksessa, 6x6:ssa ja Famouksessa käyneen. Ihan vain siksi, että köyhällä Suomella olisi varaa hankkia niitä enemmänkin kuin vain muutama kapppale.
Tuo Brutus video oli mielenkiintoinen, itse tykkiajoneuvo oli yksinkertainen ja kevyen oloinen. Caesar tykin ja vastaavissa, niitä maahan tunkeutuvia kannuksia mietin, miten toimivat routaisessa ja kivisessä maassa, toki onhan kyllä Archerissa saman tyyppiset. Tuon Brutuksen tukijala vaikuttaisivat paremmilta, joskin olivat heppoisen näköisiä ja hitaita.

Ammuksia pitäis vain olla riittävän verran tykkiautossa, jotta ei tarvittas erillistä autoa tuomaan ammuksia tulitoimintaan, ammukset voi aseman vaihdon yhteydessä matkalla täydentää.
 
Tuo Brutus video oli mielenkiintoinen, itse tykkiajoneuvo oli yksinkertainen ja kevyen oloinen. Caesar tykin ja vastaavissa, niitä maahan tunkeutuvia kannuksia mietin, miten toimivat routaisessa ja kivisessä maassa, toki onhan kyllä Archerissa saman tyyppiset. Tuon Brutuksen tukijala vaikuttaisivat paremmilta, joskin olivat heppoisen näköisiä ja hitaita.

Ammuksia pitäis vain olla riittävän verran tykkiautossa, jotta ei tarvittas erillistä autoa tuomaan ammuksia tulitoimintaan, ammukset voi aseman vaihdon yhteydessä matkalla täydentää.
Olen ymmärtänyt että tuo Brutuksen rekyylisysteemi perustuu tykin laukaukseen ajoitettuun, laukaistaessa liikkeelle laitettavaan vastavoimaan, joka syö rekyylin mahdollisimman pieneksi. Tämä mahdollistaa noin heppoiset tukijalat, melkein kuin vain näön vuoksi, ja kohtuu kevyen alustan. Kutsutaan soft-recoil-teknologiaksi. Saa korjata jos olen väärässä.

EDIT:

Samaa teknologiaahan käytetään myös jo Ukrainassa koekäytössä olevassa Hawkeye:ssa. Jossa 105mm tykki on istutettu Humveehen, joka on kyllä ultimaattisen kevyt alusta tykille.
 
Viimeksi muokattu:
Nammo on avannut tänään modulaarisia ruutipanoksia valmistavan tehtaan USA:ssa, tarkemmin tehdas sijoittuu Perryyn, Floridassa.

Kapasiteetti on 33000 modulaarista ruutipanosta kuukaudessa.


Australia investoi noin 12 miljardia ohjusten ja tykistön ammusten tuotantoon.

GLMRS raketteja aletaan valmistamaan Lockheed Martinin kanssa tavoitteena 4000 kpl vuodessa alkaen vuodesta 2029.

Ranskalaisen Thalesin kanssa investoidaan 155 mm M795 ammusten tuotantoon niin, että saadaan kapasiteettia aluksi 15000 kpl vuodessa mutta suunnitelmassa varaudutaan myös 100000 kpl vuodessa tuotantoon. Tuotannon aloitus pitäisi tapahtua 2028.

 
Viimeksi muokattu:
Nammo on avannut tänään modulaarisia ruutipanoksia valmistavan tehtaan USA:ssa, tarkemmin tehdas sijoittuu Perryyn, Floridassa.

Kapasiteetti on 33000 modulaarista ruutipanosta kuukaudessa.


Australia investoi noin 12 miljardia ohjusten ja tykistön ammusten tuotantoon.

GLMRS raketteja aletaan valmistamaan Lockheed Martinin kanssa tavoitteena 4000 kpl vuodessa alkaen vuodesta 2029.

Ranskalaisen Thalesin kanssa investoidaan 155 mm M795 ammusten tuotantoon niin, että saadaan kapasiteettia aluksi 15000 kpl vuodessa mutta suunnitelmassa varaudutaan myös 100000 kpl vuodessa tuotantoon. Tuotannon aloitus pitäisi tapahtua 2028.

Alkaa jotain tapahtua, olisi vaan pitänyt tapahtua jo 2 vuotta sitten.
 
Heräsi ajatus ja kysymys.
Kun tuolla kranaatinheitin puolella on tulossa se M3 järjestelmä, voisiko sitä soveltaa 122mm kalustolle, tuon Korean 105 tapaan, kiinalaisilla on 122mm tykki tuohon tyyliin asennettu.

122mm kantaa kuitenkin lähes kaksinkertaisen matka heittimeem verrattuna ja on isompi ammus, ja kalustoa olisi reilusti muutettavaksi.

Kustannus kysymys tietenkin, onko hyötydyt vastaan kustannukset riittävät.
155mm kalusto on omaaluokkaansa tehossa, mutta kuitenkin.....

1730363264377.webp
 
Tässä juttua Bohdana BG:stä eli vastaava 155 mm tykin putki ja lukkokoneisto asennettuna Hyasint-B alustalle. Nopeaa, yksinkertaista ja halpaa tekniikkaa joka neukkukalustoon tottuneilla tykkimiehillä on helppo omaksua. Varaosia löytyy ja ne ovat yhteisiä joko Hyasinttien tai 2S22 Bohdanan kanssa.


Jonkinlainen kuva tykistä yo. lähteestä.

7b6dbb69-05d5-44b5-bccf-35c691d3480f-1068x789-webp.107118
Harmi, että tuosta on ilmeisesti poistettu se hyvä ja nopea latasin, joka 2A36:ssa oli. Muuten näyttää ihan asialliselta, liikkuvat osat ja palautinkoneisto näyttävät olevan Bohdanasta, muuten alalavetti ja ylälavetin osat 2A36:sta.
 
Harmi, että tuosta on ilmeisesti poistettu se hyvä ja nopea latasin, joka 2A36:ssa oli. Muuten näyttää ihan asialliselta, liikkuvat osat ja palautinkoneisto näyttävät olevan Bohdanasta, muuten alalavetti ja ylälavetin osat 2A36:sta.
Kyllä. Viisaus on kuitenkin käyttää samaa tuliputkea molemmissa, jolloin samat ammukset käyvät molempiin eikä tarvitse valmistaa kuin yhtä tuliputkityyppiä niin paljon kuin vain värkeistä lähtee.

Prototyypeissä oli lyhyempiäkin putkia alustoille, jotka eivät kestä samoja lähtönopeuksia ja todennäköisesti ruutipanostakin olisi ehkä pitänyt muuttaa tuosta johtuen. Ukrainalaiset ymmärtävät kuinka sodassa monet asiat ovat kulutustavaraa ja ristiinkäyttö sekä helposti skaalattava valmistus on tärkeää, elintärkeää.

Ja tulee esimerkiksi tykistöprikaatin varustaminen selkeästi halvemmaksi, mikäli 1/3 on 155 mm vedettäviä tykkejä kierrättäen niissä jo hyvin palvelleita alustoja ja 2/3 sitten kotimaista 2S22:sta. Molemmille varmasti löytyy käyttöä saman prikaatin taistelualueella.
 
Kuka uskoo Puolalla olevan tarpeeksi rahaa ja jenkeillä tuotantokapasiteettia noin monelle HIMARSlle riittävän ammusvaraston luomiseen?
Minä. Unohdit rajata miten pitkän ajan kuluessa se varasto piti kerätä. :p

Puola selvästi varautuu ottamaan tappioita ihan eri tavalla kuin lännessä on totuttu. Siispä tavoiteltu kasettien määrä per lavetti voi olla paljon pienempi kuin luulisi. Lisäksi Puola valmistaa myös itse raketteja, varmasti siellä suunnitellaan myös HIMARS-ammuttavan omaa tuotantoa.
 
Kyllä. Viisaus on kuitenkin käyttää samaa tuliputkea molemmissa, jolloin samat ammukset käyvät molempiin eikä tarvitse valmistaa kuin yhtä tuliputkityyppiä niin paljon kuin vain värkeistä lähtee.

Prototyypeissä oli lyhyempiäkin putkia alustoille, jotka eivät kestä samoja lähtönopeuksia ja todennäköisesti ruutipanostakin olisi ehkä pitänyt muuttaa tuosta johtuen. Ukrainalaiset ymmärtävät kuinka sodassa monet asiat ovat kulutustavaraa ja ristiinkäyttö sekä helposti skaalattava valmistus on tärkeää, elintärkeää.

Ja tulee esimerkiksi tykistöprikaatin varustaminen selkeästi halvemmaksi, mikäli 1/3 on 155 mm vedettäviä tykkejä kierrättäen niissä jo hyvin palvelleita alustoja ja 2/3 sitten kotimaista 2S22:sta. Molemmille varmasti löytyy käyttöä saman prikaatin taistelualueella.
Aivan.
Ukrainassa lienee suunniteltu myös D-20:n (kotoisasti 152 H 55) uudelleenputkittamista länsikaliiperiin. Tämä todennäköisesti voisi onnistua L/39 putkella, jos/kun lavetti ei ole niin vahva kuin 2A36:ssa, tosin JBMoU mukainen L/39 panoskammio (18,8 litraa) on hieman vetoisampi kuin D-20:n ja täyspanos hieman suurempi, ja onhan tietysti L/39 putkikin merkittävästi (reilun 1,5 metriä) pidempi ja siten raskaampi kuin D-20:n L/28 putki, mistä voisi tulla ongelmia. Todennäköisesti tuo erotus olisi kuitenkin ratkaistavissa suujarruratkaisuilla ja hidastimia muuttamalla. Bohdanan peräkappale todennäköisesti kävisi.

Vertailun vuoksi siis M107 (n. 43,2 kg) täyspanoksella M119 kantaa L/39 putkesta 18,1 km (lähtönopeus n. 690 m/s) ja 3OF25 (nim. 43,56 kg) täyspanoksella 54-ŽN-546 D-20:stä 17,4 km (lähtönopeus 655 m/s). Täyspanosten ruutimassa on M119 9 kg ja 54-ŽN-546 8,57 kg. Toki kun huomioi putkien pituuserot, niin hetkellinen rekyylivoima on jotakuinkin samaa luokkaa, impulssi (ja liikemäärä) suurempi pidemmän keston (putkiajan) vuoksi.

Ja jos tuo on ongelma (tuskin, pidempi rekyylimatka yksinään ratkaisisi ongelman), niin leikkaamalla putki sille pituudelle, että saadaan sama liikemäärä kranaatille ja eteenpäin purkautuvalle kaasulle, niin myös putken perääntymisen liikemäärä jää samaan. Tämän arviointi ei periaatteessa ole edes kovin monimutkaista (vaikeinta siinä on suujarrun osuus), jos täyspanoksen ruudin palamisominaisuudet ovat tiedossa, ja yhdellä~muutamalla kokeiluputkella ja -suujarrulla sen voisi varmistaa.
 
Tulipahan mieleen, K9 on testattu/kokeiltu liikkuvana rannikkotykistönä, minkalasethan kokemukset siitä on saatu?
Olisiko K9:stä siitä siihen rooliin?
 
Back
Top