Tykistö

Tulipahan mieleen, K9 on testattu/kokeiltu liikkuvana rannikkotykistönä, minkalasethan kokemukset siitä on saatu?
Olisiko K9:stä siitä siihen rooliin?
Korealaisethan vissii kehittämässä pyöräalustaista mallia 58 kaliberin putkella ja enemmän automatisointia kolmella miehellä. Siitä Sisu ETP:n päälle.
 

Liitteet

  • GZDsAXGXwAEmvxf.webp
    GZDsAXGXwAEmvxf.webp
    189 KB · Luettu: 40
Mikä ettei, mutta on varmaan kallis järjestelmä.
Kokoakin on, ei ihan ketterä ajoneuvo.
Eikä suoraan tue kotimaista, ja kotimainen on osoittautunut Ukrainan sodassa aika isoksi eduksi. Mieluummin työhevoseksi tilataan kotimaista jota tuotetaan mahdollisimman pitkään kyvyn ylläpidon takia, enää ei voi ulkomailta ostaa halvalla käytettyä, ja Ukrainaan olisi myytävää.

Jos siinä on jotain niin ylivertaista että on pakko olla niin hommataan siihen osaan lisenssi ja tehdään muuten omaa. En toki tiedä voiko tätä sitten myydä ulkomaille.

Toki tärkeintähän se olisi jos olisi Euromaiden kanssa mahdollisimman paljon kaikkea yhteistä, mutta täysin yhteistä tuskin ehtii tulemaan. Käytetään niitä yhteisiä osia mitä on järkevää, ja kaikkeahan voi ja usein pitääkin päivitellä, jolloin voi tarkistaa yhteisten osien määrän lisäämisen mahdollisuutta uudestaan.

Vaikka päätettäisiin säilyttää 122mm kaliiperina, saa uusiin moderneihin tykkeihin ja ajoneuvoon silti lähes kaiken täysin samoilla osilla mitä Euroopassa jo on.
 
Eikä suoraan tue kotimaista, ja kotimainen on osoittautunut Ukrainan sodassa aika isoksi eduksi. Mieluummin työhevoseksi tilataan kotimaista jota tuotetaan mahdollisimman pitkään kyvyn ylläpidon takia, enää ei voi ulkomailta ostaa halvalla käytettyä, ja Ukrainaan olisi myytävää.

Jos siinä on jotain niin ylivertaista että on pakko olla niin hommataan siihen osaan lisenssi ja tehdään muuten omaa. En toki tiedä voiko tätä sitten myydä ulkomaille.

Toki tärkeintähän se olisi jos olisi Euromaiden kanssa mahdollisimman paljon kaikkea yhteistä, mutta täysin yhteistä tuskin ehtii tulemaan. Käytetään niitä yhteisiä osia mitä on järkevää, ja kaikkeahan voi ja usein pitääkin päivitellä, jolloin voi tarkistaa yhteisten osien määrän lisäämisen mahdollisuutta uudestaan.

Vaikka päätettäisiin säilyttää 122mm kaliiperina, saa uusiin moderneihin tykkeihin ja ajoneuvoon silti lähes kaiken täysin samoilla osilla mitä Euroopassa jo on.
Itsekkin oon kotimaisen kannalla, esimerkiksi Brutuksen kaltainen, yksinkertainen ja edullinen ajoneuvotykki. Sais vain ammukset mukaan samaan ajoneuvoon.
 
Itsekkin oon kotimaisen kannalla, esimerkiksi Brutuksen kaltainen, yksinkertainen ja edullinen ajoneuvotykki. Sais vain ammukset mukaan samaan ajoneuvoon.
Joo juuri tuonkaltainen olisi erinomainen työhevonen meille, ja vaikka koko Eurooppaan. Tinkisin tarvittaessa ammuksistakin, mutta kyllä sen verran pitää olla mukana että voi mennä asemaan, ampua mitä ampuu, ja lähteä ilman toista ajoneuvoa.
 
Joo juuri tuonkaltainen olisi erinomainen työhevonen meille, ja vaikka koko Eurooppaan. Tinkisin tarvittaessa ammuksistakin, mutta kyllä sen verran pitää olla mukana että voi mennä asemaan, ampua mitä ampuu, ja lähteä ilman toista ajoneuvoa.
Lähti vähän viesti hätäseen.

Neljä akseliseen (esim sisu e13tp) kun asentaa tykin nii kyllä sinne tilaa jää ammuksille.
Caesarin 18 kranaattia on kyllä avuton määrä ja laskettu ainoastaan operatiiviselle tulenkäytölle.
 
Viimeksi muokattu:
USA rakentaa oman TNT tehtaan Kentuckyn, toteuttajana Repkon USA ja arvio hankkeen kokonaishinnasta on 435 miljoonaa dollaria.

Siellä ei ole ollut omaa TNT tuotantoa sitten 1980-luvun.

Tässä geopoliittisessa tilanteessa enemmän kuin tarpeen tuo hanke.

 
Britit palauttamassa putkituotantoa.
Maria Eagle, Minister of State at the Ministry of Defence, explained that “the Trinity House Agreement will drive investment into the UK and pave the way for a new artillery gun barrel factory to be opened in the UK.”

She noted that the project, led by Rheinmetall, will reintroduce domestic manufacturing of artillery gun barrels for the first time in a decade, with Sheffield Forgemasters providing British steel for production.

While Eagle confirmed that British steel from Sheffield Forgemasters would be used, she also clarified that discussions are still ongoing between Rheinmetall and Sheffield Forgemasters to finalise specific arrangements.
 
Siirrän tämän putkien ryhmittelystä keskustelua aiheuttaneen videon Ukrainan konflikti/sota ketjusta tänne:


Kuinka kauas ajassa/mihin kalustoon asti tarvii palata että tykit olivat tuon videon kaltaisessa nipussa meilläkin? Ei tästä meinaan hirmuisen kauaa ole kun pahnan pohjimmaisilla joukoilla oli SA-vahvuuksissa vielä esim. 105H61-37 kalustoa ja viestivälineet arvatenkin ns. "samalta aikakaudelta"...

Ajoin lähinnä takaa sitä että se parikaapeli ei liene aina tullut jokaiselle tykille vaan esim. pelkästään jaokselle jossa tulikomennot välitetty huutamalla(?) lähekkäin oleville aseille? Eli samaan tapaan kuin heittimillä ilmeisesti pääasiassa toimitaan edelleen, eli joukkueen johtaja johtaa putkilinjan takaa kolmea ampuvaa heitintä.
 
Viimeksi muokattu:
Siirrän tämän putkien ryhmittelystä keskustelua aiheuttaneen videon Ukrainan konflikti/sota ketjusta tänne:


Kuinka kauas ajassa/mihin kalustoon asti tarvii palata että tykit olivat tuon videon kaltaisessa nipussa meilläkin? Ei tästä meinaan hirmuisen kauaa ole kun pahnan pohjimmaisilla joukoilla oli SA-vahvuuksissa vielä esim. 105H61-37 kalustoa ja viestivälineet arvatenkin ns. "samalta aikakaudelta"...

Ajoin lähinnä takaa sitä että se parikaapeli ei liene aina tullut jokaiselle tykille vaan esim. pelkästään jaokselle jossa tulikomennot välitetty huutamalla(?) lähekkäin oleville aseille? Eli samaan tapaan kuin heittimillä ilmeisesti pääasiassa toimitaan edelleen, eli joukkueen johtaja johtaa putkilinjan takaa kolmea ampuvaa heitintä.
Ammattilaiset korjatkoon: luullakseni kt:n tulipatterin hajautettu ryhmitys on otettu käyttöön viimeistään 70-luvulla, KtO III:n (1977) mukaan hajautetussa ryhmityksessä jaosten väli 200 - 300 metriä ja tykkien väli 50 - 70 metriä. Patterin kootussa ryhmityksessä tykkien väli olisi 25 - 35 metriä - yllättävän usein näyttää ryhmitys edelleen tällaiselta uusillakin ampumaleirivideoilla, ja ihmettelen vähän että miksi... On sitten ehkä vähän akateeminen kysymys, että lasketaanko em. tavalla jaoksittain hajautetun kuusitykkisen patterin ryhmityksen olevan vähemmän nipussa kuin nelitykkisen, kootussa ryhmityksessä olevan patterin?

KtO III:n (1977) mukaan tulipatterin komentopaikalta on ollut puhelinyhteys sivujaokseen, perusjaokseen yhteys on olettavasti ollut huutamalla. Tuliasemapuhelinjärjestelmä (tuliasemapuhelin 3P87 (tuliptri/tulij) ja kaiutinpuhelin P88 (tykin- ja heittimenjohtajilla) on tullut käyttöön noin 1990 muissa kuin laskinkalustolla olevissa kt:n ja rskrh:n yksiköissä, mutta se ei kaiketi olennaisesti ryhmitystä muuttanut. Kvkrh:lla joukkueen sisäiset "yhteydet" olivat edelleen huutamalla, käytännössä SA-kokoonpanossa näin on voinut olla osalla kt:sta ja rskrh:sta myös?
 
Ammattilaiset korjatkoon: luullakseni kt:n tulipatterin hajautettu ryhmitys on otettu käyttöön viimeistään 70-luvulla, KtO III:n (1977) mukaan hajautetussa ryhmityksessä jaosten väli 200 - 300 metriä ja tykkien väli 50 - 70 metriä. Patterin kootussa ryhmityksessä tykkien väli olisi 25 - 35 metriä - yllättävän usein näyttää ryhmitys edelleen tällaiselta uusillakin ampumaleirivideoilla, ja ihmettelen vähän että miksi... On sitten ehkä vähän akateeminen kysymys, että lasketaanko em. tavalla jaoksittain hajautetun kuusitykkisen patterin ryhmityksen olevan vähemmän nipussa kuin nelitykkisen, kootussa ryhmityksessä olevan patterin?

KtO III:n (1977) mukaan tulipatterin komentopaikalta on ollut puhelinyhteys sivujaokseen, perusjaokseen yhteys on olettavasti ollut huutamalla. Tuliasemapuhelinjärjestelmä (tuliasemapuhelin 3P87 (tuliptri/tulij) ja kaiutinpuhelin P88 (tykin- ja heittimenjohtajilla) on tullut käyttöön noin 1990 muissa kuin laskinkalustolla olevissa kt:n ja rskrh:n yksiköissä, mutta se ei kaiketi olennaisesti ryhmitystä muuttanut. Kvkrh:lla joukkueen sisäiset "yhteydet" olivat edelleen huutamalla, käytännössä SA-kokoonpanossa näin on voinut olla osalla kt:sta ja rskrh:sta myös?
Ohjesäännöt ovat tietysti yksi asia ja elävä elämä toinen. Eihän jpr-uudistuskaan koskaan kunnolla toteutunut, vaikka jääkäripataljoonia koulittiin vuosikaudet. Lopputulemana oli sitten useimmiten kivääripataljoona (+) ilman viestivälineitä ja sotavaltion ajoneuvoja. Aseistus kyllä parani. Ehkä tykistön varustetilanne oli parempi, tai sitten ei?
 
Ohjesäännöt ovat tietysti yksi asia ja elävä elämä toinen.
Varmastikin, en tosin itse muista käytännön harjoittelun ja ohjesääntöjen tms. mukaisen toiminnan nyt olennaisesti poikenneen. Olettavasti ohjesäännöt kirjoitetaan siten, miten joukko harjoittelee. Kovapanosammuntojen varotoiminta aiheuttaa sitten omat poikkeuksensa, ja voi olla mm. syynä sille, miksi me emme aikoinaan harjoittelleen 120 Krh tulijoukkueen parempaa hajauttamista tuliasemassa (heittimet 20 - 30 metrin välein), vaikka Ahjo-kalusto olisi sen sallinut (ja itse asiassa vanhempikin laskinkalusto). Jos jotakin kehitystä toivoisi vedettävän tulijoukkueen toiminnassa tapahtuneen, niin parempi hajauttaminen, maaston käyttö ja naamiointi olisi kärjessä.

Mutta, olettaisin kuitenkin, että jos jotakin eroa etsii rauhan ajan harjoittelun/ohjesäännön ja tosipaikan käytännön välillä, niin näin maallikkona olettaisin että nimenomaan kootun ryhmityksen käytön jäävän pois? Tässäkin videossa on oranssitakkista porukkaa runsain mitoin, joten varohenkilökunnan määrän ei olettaisi estävän hajautetumpaa ryhmitystä ammunnoissa? Mutta tätä juuri ajoin takaa, että kai nyt edes sitä yli 50 vuotta sitten keksittyä hajaryhmitystä jaoksittain joskus harjoitellaan?

Eihän jpr-uudistuskaan koskaan kunnolla toteutunut, vaikka jääkäripataljoonia koulittiin vuosikaudet. Lopputulemana oli sitten useimmiten kivääripataljoona (+) ilman viestivälineitä ja sotavaltion ajoneuvoja.
En tiedä kuinka kirjaimelliseksi tarkoitit tämän tulkittavan, mutta ainakin vuodelta -73 tehdyn PE:n suunnitelman perusteella kaikki PTL:n jääkäri- ja kivääripataljoonat varustettaisiin LV-217 radioilla, kun ensimmäinen hankintaerä valmistui 1974 - 1976. Vastaavasti tykistöradioiden osalta saavutettiin silloiset määrävahvuudet noin 1974. Luulisi siis että vaikkapa 90-luvulla ei löytyisi enää jv- tai kt-joukkoa, jolla ei olisi viestivälineitä, vaikkakin osa olla vanhaa, esim. LV-305 löytyy vielä vuosituhannen vaihteen oppaista. Kokonaan (tai ainakin lähes täysin) ottoajoneuvoilla varustettuja jääkäripataljoonia on varmastikin ollut.
 
Varmastikin, en tosin itse muista käytännön harjoittelun ja ohjesääntöjen tms. mukaisen toiminnan nyt olennaisesti poikenneen. Olettavasti ohjesäännöt kirjoitetaan siten, miten joukko harjoittelee. Kovapanosammuntojen varotoiminta aiheuttaa sitten omat poikkeuksensa, ja voi olla mm. syynä sille, miksi me emme aikoinaan harjoittelleen 120 Krh tulijoukkueen parempaa hajauttamista tuliasemassa (heittimet 20 - 30 metrin välein), vaikka Ahjo-kalusto olisi sen sallinut (ja itse asiassa vanhempikin laskinkalusto). Jos jotakin kehitystä toivoisi vedettävän tulijoukkueen toiminnassa tapahtuneen, niin parempi hajauttaminen, maaston käyttö ja naamiointi olisi kärjessä.

Mutta, olettaisin kuitenkin, että jos jotakin eroa etsii rauhan ajan harjoittelun/ohjesäännön ja tosipaikan käytännön välillä, niin näin maallikkona olettaisin että nimenomaan kootun ryhmityksen käytön jäävän pois? Tässäkin videossa on oranssitakkista porukkaa runsain mitoin, joten varohenkilökunnan määrän ei olettaisi estävän hajautetumpaa ryhmitystä ammunnoissa? Mutta tätä juuri ajoin takaa, että kai nyt edes sitä yli 50 vuotta sitten keksittyä hajaryhmitystä jaoksittain joskus harjoitellaan?

Kyllähän tuo sama homma ryhmityksen suppeudessa taitaa toteutua vähän joka aselajissa jossain mittakaavassa, erityisesti kovapanosammunnoissa. Jos pitäisi veikata niin liittynee mutkan tai toisen kautta varomääräyksiin.

Sitä pitää kyllä sitten ihmetellä jos ns. käytännön kuivaharjoittelussa maastossa ei oteta mitenkään huomioon paremmin hajauttamista, kun koko epäsuoran pitäisi nojata tätä nykyä siihen. Eihän siihen tule läheskään oikeanlaista kosketuspintaa minkälaisen alueen koko patteri, jaos, komppanja tai joukkue vaatii. Ja miten moni yksinkertainen käytännön asia menee / vaatii aikaa erilailla kun etäisyydet kasvatetaan ohjesäännön mukaisiksi.

Vai katsotaanko tämä niin vahvasti mittaus- ja tiedustelu porukoiden tehtäväksi (nehän ne tuliasemat/alueet valitsee/valmistelee, ainakin jos kalustossa ei ole tarvittavaa asekohtaista tekniikkaa siihen), että aseet itsessään keskittyvät vain tuliasematoimintaan?

Tähän liittyen ja palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, niin liittyisikö tuo linkkaamani Ukrainalainen suppea ryhmitys kumminkin ehkä enemmän aseiden suuntaamiseen. Eli eikös kaikista perinteisemmässä tyylissä oteta aseiden perussuunta siitä etumaaston kepistä/peruspisteestä, viuhkataan jne.(aselajin edustajat korjatkoon oikeat termit/tavat)? Eli olisiko Ukrainan tapauksessa tuliyksikön varustus sen verran "ratti ja polkimet" mallia että tuo ryhmitys on ainoa vaihtoehto millä murkulaa on saatu liikkeelle oikeaan suuntaan edes kohtuullisessa ajassa. Tuossahan toimitaan Kiovan suunnalla ja viestintä on aivan hyvin voitu hoitaa henk.koht kännyköillä.
 
Onpa hyviä harhamaaleja kun tuhisevatkin putken päästä.
Hyvä on, mutta parempi olisi jos tykki liikkuisi hieman "rekyylin" takia. Mutta taitaa mennä harhamaaliksi liian kalliiksi. Tosin telatykistöstä voi tehdä kalliimmankin version, se on verrattain halpaa tehdä tavaraa joka kyllä reikiintyy mutta pysyy tarpeeksi yhtenä kappaleena että se näyttää edelleen oikealta.

Nämä (kuva) tuhotut tankitkin saa aika halvalla näyttämään edelleen toimivilta, pientä maalia vaan pintaan ja "väijytysasemiin" niin tarpeeksi tarkkasilmäinen vanja joutuu käyttämään kalliimpaa kranaattia oman romun tuhoamiseksi. "Väijytyasemissa "olevan ei tarvitse edes ampua savua, kun ei saa "paljastua".

1731540523252.webp
 
Back
Top