Tykistö

Lisäksi itäkalibereihinkin ostettiin rajallisesti:

Old Boy kirjoitti:
Missä olet nähnyt tuollaisen luvun? Ei ole omiin silmiin sattunut yhtään mainintaa neukkuostosten määristä. Kymmenkunta pstoa niitä oli. Jossain mun salaisissa arkistoissa on tarkat määrätkin; ei nyt kuitenkaan heti löytyny. Salainen tarkoittaa tässä siis sitä, ettei tieto enää ole salainen, mutta sitä ei ole kukaan vielä julkaissut. Tykkien mukana tuli aluksi vähänlaisesti atarvikkeita, mutta sitten joku muisti ketä vastaan tulevaisuudessa täysin mahdollinen sota käytäisiin. Seuraavaksi saapuneiden 122 H63:n mukana ostettiin aina 17 tuliannosta atarvikkeita.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Mäksä kirjoitti:
RUSI:n raportissa Ukrainan sodasta sanotaan, että Suomella yksin Brittien eurooppalaisista liittolaisista on rittävästi ammuksia tykistölle. Voivatko he tietää tällaisen asian, onko Suomen ammusvarastoista mitään julkisia arvioita?

Toisena kysymyksenä, mainitaan eri NATO-maitten a-tarvikkeiden yhteensopimattomuus. Voiko joku avata tätä, miksi standardisointi on epäonnistunut? Anteeksi, jos tämä on jo Ukraina ketjussa käsitelty, sinne tulee niin nopeasti kommentteja, ettei minun aikani riitä sen seuraamiseen.

Tässä itse raportti: https://rusi.org/explore-our-resear...g-russias-invasion-ukraine-february-july-2022
​
At the height of the fighting in Donbas, Russia was using more ammunition in two days than the entire British military has in stock. At Ukrainian rates of consumption, British stockpiles would potentially last a week. Of course, given that the UAF fielded more than 10 times as many operational artillery pieces as the British Army at the beginning of the conflict, it might take more than a week for the British Army to expend all its available ammunition. All this demonstrates, however, is that the British Army lacks the firepower to deliver the kind of blunting effect that the UAF achieved north of Kyiv. The oft-cited refrain of the UK Ministry of Defence that these deficiencies are not a problem because the UK fights alongside NATO allies would be more credible if the situation were much better among any of the UK’s European allies. It is not, except in Finland. Nor – as Ukrainian troops discovered to their surprise – are ammunition, charge bags and other essential consumables consistent between NATO artillery systems; there is an inadequate capacity to draw on one another’s stocks.​
Klikkaa laajentaaksesi...
Toiseen kysymykseen:

Tästä ketjusta löytyy vanha viesti
jossa on yritetty hieman valaista "Nato-standardointia" tai oikeastaan JBMoU sopimusta 155 mm aseiden osalta.

155 mm ase ja ampumatarvikkeet pyritään valmistamaan ns. JBMoU -yhteensopiviksi, jos ko. sopimusta noudattaa.
Ohessa linkki sopimuksen "lakiosaan", mutta teknisiä liitteitä eli "itse kovaa asiaa" yhteensopivuuden kannalta ei liene julkisesti saatavilla.

Alunperin JBMoU on ollut neljän maan välinen sopimus; USA, UK, Saksa ja Italia. Ranskan mukanaolo on vaihdellut tilanteen mukaan. Tuossa viitetiedoston versiossa (2009) näyttää Ranska olevan mukana.
Sopimus takaa ampumatarvikkeiden yhteensopivuuden (compatible) JBMoU mukaisesti suunnitellun/valmistetun aseen kanssa ja siten ristiin käytön (interchanceable), mutta ei se takaa samojen ampuma-arvojen toteutumista eri asetyypeillä ammuttaessa. Eikä se takaa täydellistä yhteensopivuuttakaan, vaan kansallisista muutoksista on informoitava sopimuksen osapuolia.

155 mm tykin ammuksille on Stanag-standardi, joka määrää tietyt yhteensopivuusmitat. Sitäkään standardia ei taida löytyä vapaasti Netistä. Sen mukaisesti suunnitellun ammuksen pitäisi soveltua geometristen mittojensa puolesta JBMoU aseella ammuttavaksi. Samoin sytyttimille on oma Stanag-standardi ja muutoinkin Stanag-standardeja löytyy moneen lähtöön sovellettavaksi.

JBMoU on jo vanha sopimus ja sitä on päivitetty, joten muutokset ovat tuoneet vaikeuksia vanhojen ja uusien sopimusversioiden mukaisten järjestelmäkomponenttien väliseen yhteensopivuuteen. Esim. Vanhoja, matalan painetason ja lähtönopeuden ammuksia (1960-1980, 39 kal putki) ei voi ampua pitkäputkisella aseella (52 kal, ~1995-) aseen täysillä paineilla.

Sitten on joukko teknisiä asioita, joista väistämättä tulee eroja esim. aseen kestävyyden /eliniän kannalta (putken kuluminen / laukausmäärä) vs. käytetyt ampumatarvikkeet. Putken elinikää/kulumista ei ole eikä voida standardoida tai sitten kaikkien pitäisi tehdä yhtä samaa, joka ei liene teknisen edistyksen kannalta edullista?

155 mm yhteensopivuus standardointi on Ukrainassa toiminut ainakin niin, että videolla kuvattuna suomalaista 155 tkr 88 op (alunperin ranskalainen ammuskonstruktio "LU 111 Fin") ammusta on ammuttu 155 FH-70 (39 kal putki, Virosta Ukrainaan toimitetulla, alunperin saksalaisella vai englantilaisella?) aseella käyttäen jotakuta suomalaisesta poikkeavaa panosta.
Arvelen tuon FH-70 tykin olevan ensimmäinen JBMoU:n kaltaisen yhteistyön innoittama ase: Aseosa saksalaista suunnittelua ja valmistusta, lavetti englantilaista ja kaiketi italialaisetkin jotakin tekivät eli ainakin valmistivat omat aseensa ja ampumatarvikkeensa. USA hyppäsi projektista pois ilmakuljetuskeveysvaatimuksensa vuoksi ja Ranska ei liene tuolloin ollut mukana lainkaan, mutta kohtuullisesti Ranskan (155 TR1,...) ja USA:n (M198,...) aseet kuitenkin 155 JBMoU vaatimuksia noudattanevat 1970- eteenpäin ainakin ballistisen yhteensopivuuden osalta.

155 mm ase/ampumatarvike -yhteensopivuus toimii, mutta poikkeamat ovat luonnollisia seurauksia pitkästä sopimushistoriasta johtuen.
 
Onkohan tulenjohtokomennot ja periaatteet yhdenmukaistettu? En ole aikaisemmin kuullut esim vastatykistötutkan häirintätulesta. Sehän on tulta, joka ei tarvitse maalin koordinaatteja, tarkoitus on peittää takana tapahtuva Himars laukaisu.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Voin kyllä uskoa että tykki on hyvä. Mutta kyllä sitä huonomallakin pärjää Venäjän kaltaista pientä ydinasevaltiota vastaan. Vaikka toivon että Venäjän vastarinta heikkenee, mikäli se kovistuisi sille tasolle mikä Venäjällä pitäisi olla, saataisiin vasta selville sen oikea tehokkuus.

Asiantuntijat kyllä varmasti pystyvät jo Ukrainan sodastakin päätellä paremmin, mutta siihen tarvitaan tarkempaa tietoa jota ei tietenkään julkisuudessa ole.

Tietämättä tykistä enempää, vaikuttaa kivalta vehkeeltä ja niitä olisi kiva Suomessakin nähdä. Voisivat britit/muut tuon kaluston käyttäjät tulla Suomeen harjoittelemaan sillä tapaa että suomalaiset koulutetaan tuon käyttämiseen ja brittiläiset meidän vehkeiden käyttämiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

1. UK ei ole M777:n käyttäjä (listaus).
2. Suomella on tarpeeksi tykkimiehiä omasta takaa omalle kalustolle, ei tarvita lisää käyttäjiä.
3. Suomalaisten koulutus ulkomaalaiselle kalustolle voisi olla mielenkiintoista, mutta mitä muuta jätetään tekemättä lyhyenä varusmiespalvelusaikana, onko koulutus ulkomaalaiselle kalustolle tarpeellista/hyödyllistä (vrt. leiritykkikalusto - ei väliä millä tykillä treenataan, muutakin osataan silti käyttää), onko kumppaneilla motivaatiota siihen jne.
 
himarsu kirjoitti:
Onkohan tulenjohtokomennot ja periaatteet yhdenmukaistettu? En ole aikaisemmin kuullut esim vastatykistötutkan häirintätulesta. Sehän on tulta, joka ei tarvitse maalin koordinaatteja, tarkoitus on peittää takana tapahtuva Himars laukaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hi Marsu,

Luullakseni peittäminen ei ole mahdollista. Niin montaa putkea ei saada ampumaan niin lähekkäin ja yhtäaikaisesti, ettäkö taivas olisi niin mustana kranaateista, etteikö taempana tapahtuva HIMARS-laukaisu olisi havaittavissa.

Yours Truly,

Huhta
 
himarsu kirjoitti:
Yksinkertainen kysymys, kuinka kauas rintamalta Himars (80km) kannattaa sijoittaa?

Mitä lähempänä, sen suurempi vaikutuslääni, mutta on itse enemmän vaarassa.

Itse laittaisin 40 km päähän. Se olisi hyvässä turvassa vihollisen tykistöltä, mutta omaa vaikutusta olisi 40km rajan taakse.
Sen lisäksi on pari minuuttia aikaa irtaantumiseen, koska on suht kaukana. Onhan se todettava, että raketin lähtöjuova paljastaa AINA sijainnin.

Jos recon on löytänyt maaleja esim 60-70km päästä rajan takaa, niin toki lähempänä voi piipahtaa. Vai onko se ansa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo ovat suomessa opsec ja taktiikka-asioita, joista ei monikaan tiedä tai sano jos tietää. Raketinheitinpatterin sijoituksen määrittelee varmaankin tehtävät, joissa niitä halutaan käyttää. Sen lisäksi alue ja se missä saadaan järjestelmälle suoja-asema (Ukraina).

Ukrainassa ei ole paljoakaan puustoa, vaan pitkälti peltoja ja niittyä sekä pusikkoa ainakin videoiden perusteella. Olen kuullut että Ukrainalaiset käyttävät HIMARSeja pääasiassa öiseen aikaan, jolloin pienet lennokit eivät niitä näe kun siirtyvät tuliasemiin ja sieltä pois. Siellä HIMARS on pienen lavettimäärän ja laajan rintaman takia käytetty logistiikan ja strategisten solmukohtien tuhoamiseen. En tiedä muista kohteista, mutta riippunee ammustarvikkeiden määristä että voidaanko sitä käyttää esim. vastatykistöroolissa.
 
himarsu kirjoitti:
Onkohan tulenjohtokomennot ja periaatteet yhdenmukaistettu?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietääkseni käytännössä ei. Brittien ja Kanadan systeemissä annetaan tulikomentoja, Jenkeissä tulipyyntöjä jolloin tuliyksikön päässä päätetään, kuinka ammutaan, jos ammutaan. Osa itäisistä NATO maista käyttää yhä Venäjän 6000 piirun ympyrää, kuten mekin, kun taas läntiset maat Jenkit etunenässä käyttävät 6400 piiruista ympyrää. Kaikki käyttävät omaa kieltään. Kyllä NATO maat kykenevät tilaamaan epäsuoraa tulta toisiltaan, mutta se ei ole samalla tavalla standardisoitu, kuin esimerkiksi ilmaiskujen maaliin ohjaaminen.
 
Huhta kirjoitti:
1. UK ei ole M777:n käyttäjä (listaus).
2. Suomella on tarpeeksi tykkimiehiä omasta takaa omalle kalustolle, ei tarvita lisää käyttäjiä.
3. Suomalaisten koulutus ulkomaalaiselle kalustolle voisi olla mielenkiintoista, mutta mitä muuta jätetään tekemättä lyhyenä varusmiespalvelusaikana, onko koulutus ulkomaalaiselle kalustolle tarpeellista/hyödyllistä (vrt. leiritykkikalusto - ei väliä millä tykillä treenataan, muutakin osataan silti käyttää), onko kumppaneilla motivaatiota siihen jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
En siis tarkoita että kyseessä olis mikään vakituinen asia, vaan ihan informaation takia tehty kertaluonteisempi asia. Eikä siihen tarvitse isoa määrää porukkaa ottaa, kenties ei varusmiehiä ollenkaan vaan käytetään kokeneempia kouluttajia. Ja ei ulkomaalaisia oo tarkoitus kouluttaa Suomen kalustolle mitään tositarkoitusta varten, vaan sen takia että saadaan kuulla heiltä kommenttia miten meidän, etenkin ne vanhemmat, kalustot vertaantuu heidän kaluustonsa nähden.

En oo siis mitään vielä korvaamassa M777:lla, mutta haluan että aktiivisesti etsitään korvaajia nykyiselle materiaalille, ja muiden kokemus sekä mahdollisesta korvaajasta että korvattavasta on aina tärkeää.
Vaikka ei M777 ikinä tulisi Suomen käyttöön on se yks niistä mistä ainakin itse haluaisin PV:n saavan tarkkaa tietoa ja jotain kokemustakin.
 
fulcrum kirjoitti:
Eräässä uutisessa kerrottiin että eri maissa tehdyt tykistön ammukset kuluttavat eri tavalla tykkejä. Ilmeisesti esim. niin että vaikka italialaiset ovat valmistaneet kranaatit ja ruudit niin että ne toimivat parhaiten heidän tykeissään, mutta kemiallinen koostumus, mitoitus yms. poikkeavat sen verran että amerikkalaisissa tykeissä se aiheuttaakin liikaa kulumista. Tai tälleen ymmärsin.
Miksi ei ole standardoitu tarkemmin - liian tarkka standardointi tuppaa jähmettämään tuotekehittelyn. Se on aina kompromissi, eikä kaikki Nato-standardoitu kampe ole lajissaan maailman parasta.

RUSIn tiedot Suomen ammusvarannoista lienevät vain mutu-arvaus. "Jos niillä on paljon tykkejä, niin varmaan paljon ammuksiakin?" Onko näin, evt mutta toivoa sopii (298 RSRAKH 06, köhköh...)
RUSIn analyysit perustuvat julkisiin lähteisiin, uutisiin ja 'huhuihin'.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillähän ei mitenkään erityisesti ole pyritty salaamaan merkittävää ammusten tuotantokykyä. Saattaa olla, että on ajateltu ettei sitä kuitenkaan pystytä pitämään salassa ja voi olla hyökkäysintoa laskeva tieto kun vastustaja tietää ettei meiltä murkulat ihan heti lopu.

Haapajärven varikko – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org

www.keskipohjanmaa.fi

Pääkirjoitus: Huikea uutinen Haapajärveltä | Keskipohjanmaa

Keskipohjanmaa(KP 10.5.) uutisoi torstaina valtavasta investoinnista, joka kohdistuu Haapajärvelle. Uutisen mukaan Puolustusvoimat rakennuttaa Haapajärven varikollee...
www.keskipohjanmaa.fi www.keskipohjanmaa.fi

Tämä on nyt muttu tietoa, korjatkaa jos olen väärässä. Suomi ilmeisesti edelleen ampuu harjoituksissa enemmän kranaatteja kuin yksikään nykyinen eurooppalainen NATO maa.
 
Mölkky kirjoitti:
Tämä on nyt muttu tietoa, korjatkaa jos olen väärässä. Suomi ilmeisesti edelleen ampuu harjoituksissa enemmän kranaatteja kuin yksikään nykyinen eurooppalainen NATO maa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei yllättäisi lainkaan, terveisin tuhat kranaattia vuodessa ammuttanut äijä. Niinisalossa oli aika vähän TJ ryhmiä ja paljon tuliyksiköitä, joten meille harvoille riitti paljon kranaattia ammutettavaksi. Tulenjohtoryhmät, joiden jäsenenä olin AUK:ssa ja joukkotuotannossa ammuttivat yhteensä noin tuhat kranaattia tykistöstä ja heittimistöstä. 81, 120, 122, 130 ja 155 millisiä.
 
Mäksä kirjoitti:
Tietääkseni käytännössä ei. Brittien ja Kanadan systeemissä annetaan tulikomentoja, Jenkeissä tulipyyntöjä jolloin tuliyksikön päässä päätetään, kuinka ammutaan, jos ammutaan. Osa itäisistä NATO maista käyttää yhä Venäjän 6000 piirun ympyrää, kuten mekin, kun taas läntiset maat Jenkit etunenässä käyttävät 6400 piiruista ympyrää. Kaikki käyttävät omaa kieltään. Kyllä NATO maat kykenevät tilaamaan epäsuoraa tulta toisiltaan, mutta se ei ole samalla tavalla standardisoitu, kuin esimerkiksi ilmaiskujen maaliin ohjaaminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteilla tarkoitin käsitteitä isku, häirintä, rumputuli, mitä noita nyt on. Ymmärtääkö jokainen maa nämä tulityypit?
 
ERAkko kirjoitti:
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun asia on tykistökranaatin valmistusta sivuavaa keskustelua Ukrainan oman 152 mm ampumatarviketuotannon aloituksen suhteen ja viestien sisältö muuttuu valmistusteknisempään suuntaan, joka ei välttämättä kiinnosta Ukraina-ketjun seuraajia laajemmin. Lainausviesteistä pääsee Ukraina-ketjun viestien alkulähteille. Ohessa lainaukset:



Omaan viestiini olisi pitänyt kirjata, että ammuskuoren aihio kuumapuristetaan.

Se on hyvä, että on kuori sorvatulla/koneistetulla pinnalla. Kuumapuristettu aihio tietysti koneistetaan ensin karkeasti ja lopulta tarkemmin mittoihinsa. Sitten kuoret on tapana pintakäsitellä ja lopuksi maalata kuten keväiset 152 Giatzint ammuskuoren osat oli maalattu koneistuksen jälkeen. Protoja ja testikappaleita voidaan tietysti tehdä ja ampua maalaamattomanakin, mutta palveluskäytössä tuskin niin tehdään. Nuo viestikirjoituksella "pintakäsitellyt" ammukset lienevät poikkeus, sodan propaganda-mielessä kuvattuja yksilöitä.

HE-ammuskuoren sisäpinta on pakko maalata tai massata jotenkin niin, että räjähdysaine siihen tarttuu hyvin, jotta se pyörisi ammuskuoren mukana sisä- ja ulkoballistisessa vaiheessa.
Ulkopuolen maalaus (tai muu vastaava korroosiosuojaus) ei tietenkään ole täysin välttämätöntä, mutta korroosiosyistä se lienee tarpeen ammuksen myöhempien valmistusvaiheiden vuoksi. Esim. kuoren räjähdysainetäytön aikainen räjähdysaineen jäähdyttäminen sulasta kiinteäksi tehdään hallitusti siten, että täyttöön ei jää huokosia. Joskus jäähdytys tehdään vesihauteessa, jolloin ulkopinnaltaan pintakäsittelemättömän (esim maalaamattoman) kuoren korrosiovaara on ilmeinen. Pitkäikaisvarastointi hapettaa pintakäsittelemättömän kuoren ulkopinnan, joten varastointi edellyttää korroosiosuojausta.

Ammuskuoren ulkopinnan tulee olla hieman karkea ulkoballistisista syistä, joita en ymmärrä niin syvällisesti, että osaisin sen tähän yksinkertaistaa. Se liittynee rajakerrosteoriaan eli ilmavirtauksen irtoamiseen ja irtoamistapaan ammuskuoren pinnasta lennon aikana siten, että ammuksen kokonaisvastus minimoituu ja viimeisetkin sadat kantamametrit saadaan varmasti hyödyksi. Tästä on tehty Suomessakin tutkimusta 1980-90 luvulla TKK:n Aerodynamiikan laboratoriossa. Raportit eivät liene julkisia (MATINE A-sarjan tutkimusraportteja), mutta kai ne tositarvitsijoille vielä löytyvät arkistojen aarteina. Ammuskuoren viimeistelylastun koneistusarvot (teränirkon pyörimissäde, nousu tms??) määräytyvät ulkoballistiikan perusteella ja ne merkitään kuoren valmistuspiirustuksiin, jotta ammukseen jää sopivan karhea pinta sorvauksen ja mahdollisten pintakäsittelyjen jälkeen. Pintaa ei hiota ts. pinta ei ole niin sileä.

Keväisessä viestissä 152 Giatzint ammustuotannon aloituksesta Ukrainassa 2018 oli linkki länsiammusten valmistustekniikka ohjeeseen MIL-HDBK-756, jonka sivulta 49 (pdf sivu) löytyy kuumapuristetun ammuskuoren päävalmistusvaiheet tankoaihion sahauksesta,....., maalaukseen. Ohessa vaiheet karkeasti kuvana:
Katso liite: 71176

Ukrainalaisissa ja venäläisissä ammuksissa vaiheessa 5 johtorengas puristetaan kuoreen koneistettuun ja pohjalta pyällettyyn johtorengasuraan hitsaamisen sijasta ja lopuksi koneistetaan muotoonsa. Hitsaaminen ei luonnistu 152 mm tuliputken rihlauksen edellyttämälle korkealle ja kapealla johtorengasgeometrialle. Hitsausta käytettiin alunperin ohuiden (kuten kuorma-ammukset tai RAP) ammuskuorien johtorenkaissa, koska niiden kuori ei kestänyt johtorenkaan puristusta uraansa. Nykyisin hitsausta tai sen kaltaista ainetta lisäävää menetelmää käytetään pitkankantaman (>>40 km, varaudutaan > 52 kal tuliputkien ampumatarvikkeisiin) ammuksien johtorengaskiinnityksessä, koska niiden johtorengasmateriaalit eivät ehkä kestäisi puristuksen edellyttämää muodonmuutosmäärää ts. venymäkyky lujilla (ja ehkä haurailla) materiaaleilla on huono verrattuna pehmeämpiin kupariin, kupariseoksiin tai puhtaaseen rautaan, joita perinteisesti on ammuksien johtorengasmateriaalina käytetty.

Ohessa keväisestä viestistä poimittu linkki MIL-HDBK-756 vuoden 1991 pdf-tiedostoversioon. Sieltä löytyy paljon raskaiden ampumatarvikkeiden valmistustekniikkaan liittyviä asioita metallurgiasta koneistukseen ja pintakäsittelyyn, osa- ja komponenttivalmistukseen liittyen tuotantovälineistä lähtien USA:n ohjeistamilla menetelmillä. Siihen kannataa sadepäivänä tutustua, jos aihe kiinnostaa.

EDIT: kirjoitusvirheitä korjattu ja uusia vihreitä lisätty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sattuikin sopivasti löytyyn videoita tohon sun kirjoittamaas faktaan
https://twitter.com/x/status/1599488540294848513

Lisää ketjussa
 
Kun nyt ollaan NATOon menossa, niin tietääkö joku, että pitääkö meidän siirtyä 6400 piiruiseen järjestelmään 6000 sijaan? Tämähän vaatisi käytännössä kaiken tykistön, heittimistön ja tulenjohdon suunnanmittauskaluston korvaamista maalinpaikannuslaitetta lukuun ottamatta. Samoin kaikki marssikompassit, kartat ja vastaavat pitäisi vaihtaa.
 
Mäksä kirjoitti:
Kun nyt ollaan NATOon menossa, niin tietääkö joku, että pitääkö meidän siirtyä 6400 piiruiseen järjestelmään 6000 sijaan? Tämähän vaatisi käytännössä kaiken tykistön, heittimistön ja tulenjohdon suunnanmittauskaluston korvaamista maalinpaikannuslaitetta lukuun ottamatta. Samoin kaikki marssikompassit, kartat ja vastaavat pitäisi vaihtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä osa kalustosta on jo 6400 jakoista tai valittavissa kumpaa käyttää. Karttoihin asia ei vaikuta mitenkään, jos vähän osaa käyttää laskinta nek ja nak korjauksia muuttaessa. Siviilit käyttää pääasiassa 360 asteista ympyrää.
Sähköisellä aikakaudella asian vaikutus ei ole mikään erityisen suuri. Etupää käyttää 6400 jakoista laitteistoa ja takapäässä laskimet/tietokoneet antavat ulos ampuma-arvot, jotka ovat käytettävälle kalustolle sopivat.
Uutta ostettaessa painopiste mekaanisissa laitteissa on 6400 jakoisessa kehässä.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Kyllä osa kalustosta on jo 6400 jakoista tai valittavissa kumpaa käyttää. Karttoihin asia ei vaikuta mitenkään, jos vähän osaa käyttää laskinta nek ja nak korjauksia muuttaessa. Siviilit käyttää pääasiassa 360 asteista ympyrää.
Sähköisellä aikakaudella asian vaikutus ei ole mikään erityisen suuri. Etupää käyttää 6400 jakoista laitteistoa ja takapäässä laskimet/tietokoneet antavat ulos ampuma-arvot, jotka ovat käytettävälle kalustolle sopivat.
Uutta ostettaessa painopiste mekaanisissa laitteissa on 6400 jakoisessa kehässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulenjohdon kamat pitäisi ainakkn vaihtaa. Kaikki käsisuuntakehät ja tasomittarit ovat 6000 piiruisia. Tavoitehan on ollut Nenosen ajoista lähtien minimoida kaikki laskenta, jota tulenjohtaja joutuu tekemään etulinjassa, joten asteikosta toiseen tehtävät muutokset eivät käy päinsä, se kalusto pitäisi vaihtaa.
 
Mäksä kirjoitti:
Tulenjohdon kamat pitäisi ainakkn vaihtaa. Kaikki käsisuuntakehät ja tasomittarit ovat 6000 piiruisia. Tavoitehan on ollut Nenosen ajoista lähtien minimoida kaikki laskenta, jota tulenjohtaja joutuu tekemään etulinjassa, joten asteikosta toiseen tehtävät muutokset eivät käy päinsä, se kalusto pitäisi vaihtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se on aina ollut tuliasema missä nämä eri piiruasteikot on muutettu. Eikä siitä ole kuin 30 vuotta aikaa, kun PV poisti 6400 jakoisia kiertokaukoputkia..
Yleistasomittari a 5€ ja käsis a 100€ Eli menee normaaliin NATO:n integroinnin aiheuttamaan kuluihin.

Ps. Ilmatulenjohto pelaa 360 asteella.
 
Taisi olla muualla jo sama uutinen, mutta kuuluu ilman muuta tähän ketjuun.

155 mm tykistöammusten tuotanto kolminkertaistetaan ja myöhemmin kuusinkertaistetaan USA:ssa Ukrainan tukemiseksi ja myöhemmin varastojen täyttämiseksi

Ja silti jotku länkyttää, että USA ei tue tosissaan Ukrainaa. Kyllä se tukee, mutta saisi muutkin tehdä osansa. Toivottavasti pieni Suomikin tekee ammuksia Ukrainalle kantokykynsä mukaan.

Hiljattain oli uutinen, että Britanniassa tuplataan tuotantovauhti vielä tämän vuoden kuluessa ja vuoden sisällä on aloittanut kaksi ammustehdasta Australiassa. Kapasiteetti 155 mm murkuloiden syntymiseen kasvaa eksponentiaalisesti tällä hetkellä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top