Tykistö

Humveen päälle pantu 105 millinen näyttää ketterältä konseptilta. Voisi kuvitella, että hankintahinta, ylläpito ja käyttökustannukset pysyvät aisoissa. Ammus tehokkaampi kuin 120 mm krh? Tulinopeus hyvä jne. Onko tälle ekologista lokeroa?
Ei ole. Ampumatarvikkeet maksaisivat niin paljon ettei ole järkeä.
 
Humveen päälle pantu 105 millinen näyttää ketterältä konseptilta. Voisi kuvitella, että hankintahinta, ylläpito ja käyttökustannukset pysyvät aisoissa. Ammus tehokkaampi kuin 120 mm krh? Tulinopeus hyvä jne. Onko tälle ekologista lokeroa?
Aihetta on käyty aika hyvin lävitse tässä ketjussa.Viimeksi kun Etelä-Korean 105mm tykkejä suunniteltiin ja taisi mennäkkin Ukrainaan. Eli hakuun tämä ketju ja hakusana 105mm.

No tykki ja heitin on eri pelejä ja niiden vertailu on melko turhaa. Riippuu tietysti tilanteesta mutta sirpale kuvio voi olla joissakin tapauksissa tappavampi 120mm heittimellä kuin 155mm tykillä. Kranaatin iskemäkulmat kun on erilaiset.
Epäilen vahvasti että 105mm on liian tehoton metsä maastoon.

Tykistössä suositaan nykyään isompaa murkulaa ja pidempää ampuma etäisyyttä. Ja mitä isompaa paukkua on sitä vähemmän tarvitaan tykkejä per patteri jotta saadaan tarvittava tulenteho per maalihehtaari. Ja nämä on helpompi hajauttaa,naamioida ja ajaa asemiin.
Hummeriin ei paljoa ammuksia mahdu joten tämän lisäksi tarvitaan kuorma-auto ammuksille. Melko turhaa jos suunnitellaan integroitua tykkiajoneuvoa.

Jos nyt jotakin etua pitäisi yrittää väkisin hakea niin ARVE 8x8 kaltaiseen mahtuisi reilusti ammuksia enemmän verraten 155mm tykkiin. Ja tämä mahdollistaisi ehkä vähemmän tarvetta kuorman siirrolle ja lataus ajoneuvoille. Tämäkin etu kyllä kuivuu siihen kun tykkejä pitää olla enemmän kuin 155mm patterisssa.
 
Aihetta on käyty aika hyvin lävitse tässä ketjussa.Viimeksi kun Etelä-Korean 105mm tykkejä suunniteltiin ja taisi mennäkkin Ukrainaan. Eli hakuun tämä ketju ja hakusana 105mm.

No tykki ja heitin on eri pelejä ja niiden vertailu on melko turhaa. Riippuu tietysti tilanteesta mutta sirpale kuvio voi olla joissakin tapauksissa tappavampi 120mm heittimellä kuin 155mm tykillä. Kranaatin iskemäkulmat kun on erilaiset.
Epäilen vahvasti että 105mm on liian tehoton metsä maastoon.

Tykistössä suositaan nykyään isompaa murkulaa ja pidempää ampuma etäisyyttä. Ja mitä isompaa paukkua on sitä vähemmän tarvitaan tykkejä per patteri jotta saadaan tarvittava tulenteho per maalihehtaari. Ja nämä on helpompi hajauttaa,naamioida ja ajaa asemiin.
Hummeriin ei paljoa ammuksia mahdu joten tämän lisäksi tarvitaan kuorma-auto ammuksille. Melko turhaa jos suunnitellaan integroitua tykkiajoneuvoa.

Jos nyt jotakin etua pitäisi yrittää väkisin hakea niin ARVE 8x8 kaltaiseen mahtuisi reilusti ammuksia enemmän verraten 155mm tykkiin. Ja tämä mahdollistaisi ehkä vähemmän tarvetta kuorman siirrolle ja lataus ajoneuvoille. Tämäkin etu kyllä kuivuu siihen kun tykkejä pitää olla enemmän kuin 155mm patterisssa.
Lisäyksenä vielä että 105 mm + joku kevyt telaajoneuvo voisi olla toimiva Lapissa.
 
Eikä asiaa helpota se, että usein ammutaan maksimikantamia koska se vastapuolikin ampuu takaisin ja droonit metsästävät taivaalla kaikkea vähänkin näkyvää maalia. Ampuva tykki paljastaa itsensä kohtuu helposti, etenkin kun ainakin Ukrainalla on niitä tiedusteludrooneja, joissa on huippu mikrofonijärjestelmä joka piirtää ääneen muuten mustavalkokuvaan värikkäänä läiskänä.
Yksi mikä on käynyt kirjoituksista selväksi on, että putket ovat tai on ammuttu sohloiksi jolloin tarkuus on mitä on. Venäjän puolella huolto ja säilytys, että käytetyt ammukset tarkoittavat ettei putket ammu sinne mihin yritetään.

Ukrainan puolella taas kun on yksi tykki kymmentä venäjän tykkiä vastaan niin se on nopeasti ammuttu ehtoopuolelle.
 
Jenkkien M109:n korvaajaksi on tyrkyllä RCH155 telaversio.

Sopinee 2 hengen miehistöllä hyvin ammattiarmeijalle vaikka yksikköhinta kalustolle saattaa taas olla erikoisolosuhteiden valtioille luokkaa puistattava.

 
Voisiko tuossa myös olla, että jenkit vain ostavat sellaista a-tarviketta, jota heidän ampumatarvikekuvastossaan ei ole (kun tuossa mainitaan, että complete testing and type classification)? Esimerkiksi meikäläinen tkr 88/LU 111 FIN HB ei liene jenkkien kuvastossa millään koodilla, eli se ei ole "type classified" siitä näkökulmasta. Jos jenkit meinaisivat pitäytyä omassa kuvastossaan, niin se rajaisi hankittavia malleja todella paljon (perusampumatarvikkeessa käytännössä M107 ja M795).

Bisneksen kannalta voisi muuten olla hyvä, että meilläkin kyettäisiin valmistamaan noita amerikkalaisia tyyppejä. Tai varmaan kyettäisiinkin, mutta vaatisi linjan konfiguraatioon muutoksia jenkkimallin kuoren muodolle; näille olisi ehkä hyvä olla valmius.

Onko meillä edelleenkään kapasiteettia myydä tykinammuksia ulkomaille, vaikka kyettäisiin valmistamaan? Olen antanut itseni ymmärtää, että osa valmistuksesta tapahtuu PV:n varikkotyönä, eli teollisuus ei voi prosessia hoitaa. Toisaalta PV:n puolellakaan ei liene pääesikunnan asemyyntiosastoa, vaan joku on hoitanut otona mm. käytetyn materiaalin edelleenmyynnin silloin harvoin kun jotakin on myyty (esim. Pasit ja 122H63:t Viroon, Hornetien osia Yhdysvaltoihin jne.).

Tällä hetkellä varmaan joka ikinen löysä virka tarvittaisiin myyntipuolen sijaan ennemmin ostopuolelle. Valtiovarainministeriökin jo epäili, pystyykö PV käyttämään kaikkea pyytämäänsä määrärahaa.

Harmillista sinänsä, jos vientimahdollisuuksia menee sivusuun kankean järjestelmämme tähden, mutta vientitulojen tuottaminen ei kuulu PV:n ydintehtäviin.
 
Viimeksi muokattu:
Onko meillä edelleenkään kapasiteettia myydä tykinammuksia ulkomaille, vaikka kyettäisiin valmistamaan? Olen antanut itseni ymmärtää, että osa valmistuksesta tapahtuu PV:n varikkotyönä, eli teollisuus ei voi prosessia hoitaa. Toisaalta PV:n puolellakaan ei liene pääesikunnan asemyyntiosastoa, vaan joku on hoitanut otona mm. käytetyn materiaalin edelleenmyynnin silloin harvoin kun jotakin on myyty (esim. Pasit ja 122H63:t Viroon, Hornetien osia Yhdysvaltoihin jne.).

Tällä hetkellä varmaan joka ikinen löysä virka tarvittaisiin myyntipuolen sijaan ennemmin ostopuolelle. Valtiovarainministeriökin jo epäili, pystyykö PV käyttämään kaikkea pyytämäänsä määrärahaa.

Harmillista sinänsä, jos vientimahdollisuuksia menee sivusuun kankean järjestelmämme tähden, mutta vientitulojen tuottaminen ei kuulu PV:n ydintehtäviin.
Logistiikkalaitos ja Nammo tekevät asiassa yhteistyötä. Logistiikkalaitos vastaa materiaalien myynnistä ja siihen on oma virkamies kenen työtä se on.
 
Jos en ihan väärin muista, niin Archerin alkuperäinen dumpperialusta on poistunut tuotannosta aikapäiviä sitten. Ja olihan se alkujaankin ihmeellinen valinta, esim. huippunopeus vain 70 km/h.

Joo dumpperin alustassa on omat puolensa suuntaan taikka toiseen mutta eikö siellä Volvo & scanialla ole sitten mitään panssaroituja kuorma-autoja. Ja tietysti Sisulta etp13. Arve 8x8 tyylisesti. Yhteistyötä kun kerran tehdään.
 
Joo dumpperin alustassa on omat puolensa suuntaan taikka toiseen mutta eikö siellä Volvo & scanialla ole sitten mitään panssaroituja kuorma-autoja. Ja tietysti Sisulta etp13. Arve 8x8 tyylisesti. Yhteistyötä kun kerran tehdään.

Aseteollisuuden kannalta MAN on aivan täydellinen valinta, MAN:n militarisoidut kuorma-autot on varmaan Euroopan käytetyimpiä ja sitä myötä helposti myytävissä vientiasiakkaille. Kun Ruotsi vielä hankki niitä muuhunkin käyttöön, niin on loogista laittaa samaa Archerin alle.


Mitä Sisuun tulee, niin Suomen PV:n pitäisi siivota ensin omat nurkat. Ostetaan ruotsalaista ja saksalaista huru mycke ja wie viel... Jos me emme luota kotimaiseen valmistajaan, niin miksi sitten kukaan muukaan?
 
Mitä Sisuun tulee, niin Suomen PV:n pitäisi siivota ensin omat nurkat. Ostetaan ruotsalaista ja saksalaista huru mycke ja wie viel... Jos me emme luota kotimaiseen valmistajaan, niin miksi sitten kukaan muukaan?
Tuota oon harmitellut, osasyyllinen on kai myös Sisu, mikäli oon keskusteluista oikein ymmärtäny, vanhemman mallin sisultahan on kaiketi olleet hyväksi havaittuja.
Kyllä PV:n ja Sisun pitäs pystyä yhteistyöhön, jos jossain mallissa on ollut ongelmia esim. Sisu 2045 ei kai oo vaikeeta listata viat ja tehdä tarvittavat korjaukset, jos tahtoa on molemminpuolin.
Millaisia käyttökokemuksia on niistä Sisu E13TP sarjan autoista?
 
Aseteollisuuden kannalta MAN on aivan täydellinen valinta, MAN:n militarisoidut kuorma-autot on varmaan Euroopan käytetyimpiä ja sitä myötä helposti myytävissä vientiasiakkaille. Kun Ruotsi vielä hankki niitä muuhunkin käyttöön, niin on loogista laittaa samaa Archerin alle.


Mitä Sisuun tulee, niin Suomen PV:n pitäisi siivota ensin omat nurkat. Ostetaan ruotsalaista ja saksalaista huru mycke ja wie viel... Jos me emme luota kotimaiseen valmistajaan, niin miksi sitten kukaan muukaan?
Eiköhän Archerin tykin saa kiinni autoon kuin autoon.
Onhan se Man suosittu ollut mutta yleensä ruotsi vetää kotio päin näissä. Tietysti onko ruotsista sitten myyty jotakin poliittisena vaihtarina saksaan.
Useampien merkkien hankkiminen pienissä määrin on kyllä suositeltavaa.

Ei kai Suomellakaan nyt 8x8 pyöräsiä ole kovinkaan montaa muuta merkkiä Sisun lisäksi käytössä. 122 rakH on tatran alustalla.
 
Eiköhän Archerin tykin saa kiinni autoon kuin autoon.
Onhan se Man suosittu ollut mutta yleensä ruotsi vetää kotio päin näissä. Tietysti onko ruotsista sitten myyty jotakin poliittisena vaihtarina saksaan.
Useampien merkkien hankkiminen pienissä määrin on kyllä suositeltavaa.

Ei kai Suomellakaan nyt 8x8 pyöräsiä ole kovinkaan montaa muuta merkkiä Sisun lisäksi käytössä. 122 rakH on tatran alustalla.
DAF
 
Back
Top